1RYÖPPY

RYÖPPYOULUN MERENKÄVIJÄT RY:N JÄSENLEHTI

Elämänlangan varassa, s. 10 RC-kilpapurjehdusharrastus Oulussa, s. 12Sataman kantilta, s. 19 Talvipävä Röytässä, s. 20

1/2016

2 RYÖPPY

Ω sisältö – ryöppy 1/2016, maaliskuu 2016

Ryöppy 1/2016

postiosoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37, 90101 oulupankkiyhteys . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927

iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihhkotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .www.oulunmerenkavijat.fikuva-arkisto . . . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.firekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . .hallitus@oulunmerenkavijat.fi

ryöpyn toimitus . . . . . . . . . . ryoppy@oulunmerenkavijat.fijäsenrekisterin hoitaja . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi

issn-l . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720issn (painettu) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720issn (verkkojulkaisu) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8739

Oulun Merenkävijät ry

Ω pääkirjoitus – leila saari, vt. päätoimittaja

3 Uusi ryöpyttäjä on löytynyt!

4 Ruorin takaa

6 Juniorien kevät

8 Itämeren aarteet

10 Elämänlangan varassa

12 RC-kilpailuharrastus Oulussa

14 Röytän maja

16 Kalmarista kotiin - Our Cat at Sea II

19 Sataman kantilta

20 Talvipäivä Röytässä

22 Sihteeri ryöpyttää

23 Kutsu kevätkokoukseen

24 Tulevia tapahtumia

Kansikuva: "Vieras satama" Teemu Leppänen

3RYÖPPY

Ω pääkirjoitus – leila saari, vt. päätoimittaja

UUSIRYÖPYTTÄJÄON LÖYTYNYT!

T ämän lehden kokoamista aloit-taessani luulin, että kyseessä olisi Oulun merenkävijät ryn viimeinen painettu värillinen jäsenlehti, Ryöppy 1/2016. Nyt

voin kuitenkin ilokseni kertoa, että uusi päätoimittaja on löytynyt! Tanja Väärälä esittäytynee seuraavassa numerossa, joka ilmestyy kesäkuussa. Auttakaapa uutta päätoimittajaa ehdottamalla hänelle seuraavaan jäsenlehteemme sopivia juttuaiheita - ja kirjoittajia. Päätoimittajan tavoittaa sähköpostilla ryoppy@oulun-merenkavijat.f i

Hallitus päättää yhdessä uuden päätoimittajan ja taittajan kanssa, kuinka monta jäsenlehteä jaetaan vielä jäsenille postin kautta kotiin. Digitaalisessa lehdessä seura välttäisi sekä paino- että jakelukus-tannukset, mikä on seuramme suurin yksittäinen kustannuserä. Sekä päätoimittaja että taittaja tarvitaan myös digitaaliselle lehdelle. Digitaalisuus mahdol-

listaa aikanaan kuvien julkaisemisen suuremmassa koossa, sillä painettuun lehteen olemme joutuneet kutistamaan hienoja kuvia jopa postimerkkikokoon. Webmasterimme, Kimmo Väärälä, toteuttaa digileh-teen siirryttäessä kotisivuillemme julkaisualustan, jossa seuran toimihenkilöt voivat helposti julkaista tiedotuksia tulevista tapahtumista. Ja seuran jäsenet omia purjehdus- tai veneilykokemuksiaan, vinkkejään ja blogilinkkejään.

Seuran käyttämät tiedotuskanavat muuttavat vähitellen muotoaan. Viime vuonna otettiin käyttöön tekstiviestitiedotus, jolla tavoitetaan nopeasti lähes koko jäsenistö. Seuran uutiskirje lähetetään noin kerran kuussa jäsenistölle. Sähköisten tiedotusmuo-tojen yleistyessä on erityisen tärkeää, että jäsentietosi ovat ajan tasalla. Tarkista ne seuran jäsenrekisteristä http://rekisteri.oulunmerenkavijat.f i/ Käyttäjätun-nuksesi on Sukunimi Etunimi. Jos olet hukannut sa-lasanasi, niin klikkaa ”Olen unohtanut salasanani” ja se lähetetään sinulle rekisterissä olevaan sähköposti-osoitteeseesi. Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ota yhteyttä seuran rekisterinhoitajaan, rekisteri@ou-lunmerenkavijat.f i Seuraathan myös seuran kotisivuja osoitteessa www.oulunmerenkavijat.f i sekä Facebook-profiilia www.facebook.com/oulunmerenkavijat/

leila saari vt. päätoimittajarivijäsen

4 RYÖPPY

Ω kommodori – matti ruokonen

Ruorin takaaVenemessutKävin vuosien tauon jälkeen venemessuilla. Yllätys oli melkoinen, kun etsiskelin halleista purjeveneitä. Sitkeän etsiskelyn jälkeen yhden hallin nurkasta löytyi kaikkiaan neljä purkkaria. Näistä pari oli sellaista, jot-ka olivat näytillä jo viimeksi käydessäni vuosia sitten. Sen sijaan moottoriveneitä oli aivan hillittömästi: oli normaaleja, tavallisen ihmisen ostettavissa olevia 4-5 metrin moottoriveneitä sekä lukuisia paatteja, joita ei ihan pikku lottovoitollakaan pysty ostamaan. Kalas-tusvälineitä ja kalastukseen liittyvää tilpehööriä kyllä oli tosi paljon. Purjehdusasusteet olivat myös hyvin edustettuina, ja siellä kamppeiden hypistelyssä meiltä kuluikin suurin osa näyttelyyn varatusta ajasta. Mie-leenpainuvin vene messuilla oli pikkuruinen, rupinen moottorivene, jolla kaksi äijää oli ylittänyt Atlannin! Huh huh, enpä taitaisi uskaltaa moisella paatilla juu-rikaan uppivesille lähteä.

Ehkäpä on niin, ettei purjeveneiden ostopäätök-siä juurikaan tehdä messuilla eikä niitä siellä käydä katsomassa, vaan messuilta haetaan enemmänkin fiiliksiä, etsiskellään omaan veneeseen jotain uutta elektronista härpäkettä, ostellaan veneasusteita ja tavataan venekavereita sekä syödään tietenkin metrila-kua.

VenehallikyselyJonkin aikaa sitten järjestettiin OM:n ja OPS:n

jäsenille kysely mahdollisesta uudesta venehallista telakka-alueelle. Samassa kyselyssä oli mahdollisuus antaa palautetta ja toiveita Säätiölle telakka-alueen tilanteesta. Kyselyn palaute osoitti, että uusi halli

Kevään virallinen avaus, venemessut Helsingissä ovat jo ohi ja on aika kääntää katse tulevaan avovesikauteen ja kevään venekunnostuksiin.

kannattaa rakentaa. Säätiön puheenjohtaja kertoo uu-desta hallista toisaalla tässä lehdessä, minä paneudun saatuun palautteeseen.

Monessa vastauksessa kiinnitettiin huomiota alueen huonoon siisteyteen. Pieniä semilämpimiä koppeja kaivattiin mm. patjojen, purjeiden yms. tal-visäilyttämiseen. Yleisesti hallien talvisäilytyshinnat koettiin liian korkeiksi ja niihin kaivattiin mm. kanta-asiakasalennuksia. Vastauksissa esitettiin myös toive, joka on tullut esiin useissa aiemmissakin kyselyissä, että telakka-alueella pitäisi olla halli talven aikana tehtäviä pieniä veneremppoja varten.

Telakka-alueella sijaitseva OM:n punainen halli nousee aika-ajoin säätiön kokouksissa keskustelun aiheeksi, koska alue on kokonaisuudessaan Säätiön kaupungilta vuokraama ja vuokraehdoissa kerrotaan hyvin selkeästi, ettei alueen osittainenkaan jälleen-vuokraus kolmannelle osapuolelle ole mahdollista. Tämä halliasia on jonkin verran hiertänyt OM:n ja säätiön välisissä keskusteluissa, ja olen useimmin kuin kerran joutunut perustelemaan ja puolustamaan hallin olemassaoloa.

Viimeisimmässä säätiön kokouksessa, jossa pohdittiin uuden hallin rakentamista ja remonttihal-litoivetta, nousi esiin ajatus siitä, että remonttipaikka tehtäisiin kyseisestä OM:n hallista. Säätiön raken-nustoimikunnan tätä remonttihalliajatusta puoltavat mm. se, että halli on tarpeeksi sivussa mahdollisen tulipalon sattuessa, se on myös kooltaan sopiva, jotta siihen voitaisiin osastoida kahden veneen remonttiti-lat ja se pystyttäisiin kohtuukustannuksin eristämään puolilämpimäksi. Hallissa nyt veneitään pitäville

5RYÖPPY

OM:n hallista voitaisiin tehdä remonttihalli. Halli on tarpeeksi sivussa mahdollisen tulipalon sattuessa, se on myös kooltaan sopiva, jotta siihen voitaisiin osastoida kahden veneen remonttitilat ja se pystyttäisiin kohtuukustannuksin eristämään puolilämpimäksi.

tarjottaisiin paikka uudesta hallista.Tämä asia vaatii huolellista pohtimista. Tulemme

käsittelemään halliasiaa kevään aikana hallituksen kokouksissa. Telakkasäätiö käsittelee kaikki muutkin jäsenistön esittämät toiveet ja ehdotukset alueen ja palveluiden saamiseksi entistä enemmän käyttäjiään tyydyttävään kuntoon.

Toppilan satamahankkeesta ei ole nyt uutta kerrot-tavaa. Toimikunta tapaa kaupungin edustajat huhti-

kuussa. Tässä kokouksessa kuulemme minkälaisia maanäytteitä on ruopattavalta alueelta löytynyt, ja kuulemme tulevan kesän tarkennetut kadunraken-nussuunnitelmat.

Oikein hyvää kevättä kaikille. Tavataan seuramme sääntömääräisessä kevätkokouksessa.

matti ruokonen

Tuleva vesiliikuntakeskus uinuu talviunta. Palolaitoksen aluksetkin ovat telakoituna tontille. Kuva Leila Saari

6 RYÖPPY6 RYÖPPY

Talvi taittuu kevättä kohti. Junioripurjehtijat aherta-vat vielä koulun ja moninaisten harrastusten parissa mutta pian on aika sovittaa kuivapukua jälleen päälle. Ensimmäiset vesiiharjoitukset alkavat yleensä heti vapun jälkeen, lipunnoston yhteydessä – tänä vuonna 7.5. mikäli Johteenpookin edustan jäätilanne sen sallii.

Tulevan harjoituskauden suunnittelu on jo täy-dessä vauhdissa. Kuten aiempinakin kesinä Sailing Team Oulu (STO) on vastuussa junioritoiminnasta. Valmennus- ja ohjaajaresurssien tulevaisuus näyttää nyt hyvältä sillä saimme onneksemme Ouluun SPV:n järjestämän Junioriohjaajakurssin. Kurssi pidetään Johteenpookissa 20.-22.5. 2016, ja se sisältää myös veneilytaito-osion. Kaikki halukkaat mukaan.

Myös ensimmäiset kysely alkeiskursseista ovat tipahdelleet sähköpostilaatikoihin. Alla alustava aikataulu, jota muokataan junioreiden lukumäärän mukaan.

Alkeiskurssit 2016 toteutetaan aamu- ja iltapäiväkurs-seina:

Ω Purjehduksen alkeiskurssi I 6.6.-9.6. ja 13.6.-16.6. klo 9.00-12.00

Ω Purjehduksen alkeiskurssi II 6.6-9.6. ja 13.6.-16.6. klo 13.00-16.00

Ω Purjehduksen alkeiskurssi III 20.6.-23.6. ja 27.6.-30.6. klo 9.00-12.00

Ω Purjehduksen alkeiskurssi IV 20.6.-23.6. ja 27.6.-30.6. klo 13.00-16.00

Kehotankin nyt kaikki OM:n jäsenet mukaan junio-reiden alkeiskurssien markkinointiin!

jari keskimaula, om junioripäällikkö

Ω juniorien kevät

Kun kausi on paketissa, junioripurjehtijat treenaavat omia lajeja talvi- ja kevätajan. Minulla on kolme eri harrastusta, joita treenaan purjehduksen ohella talvisin. Ja jottei purjehdus kokonaan unohtuisi, harjoittelen teoriaa ja taktiikkaa purjehduspelien avulla. Valmistautuminen tulevaan kisakauteen on jo siis alkanut! Purjehduskavereitani olen tavannut talven aikana pariin otteeseen Ouluhallissa, kun olemme

esittelleet purjehdusta lajina Oulun alueen koululaisille.

heidi keskimaula, om zoom8 -purjehtija

STO:n juniorit "Liikukko nää" tapahtumassa esittelemässä junioripurjehdusta harrastuksena.Vilma Saukkonen, Heidi Keskimaula, Kairit Koiv, Helmi Inget, Aurora Okkonen. Kuvaaja: Mika Hollo

8 RYÖPPY

ITÄMEREN AARTEETSandskärin ponttonilaituri

9RYÖPPY

S aimme kunnian aloittaa vuonna 2012 uuden juttusarjan Ryöppyyn nimeltään Itämeren aarteet. Juttu-sarjan tarkoituksena oli suositella muille veneilijöille mielenkiintoisia

meren kautta saavutettavia kohteita: tapahtumia, paikkoja, ihmisiä tai muuta innostavaa läheltä tai kaukaa meille rakkaalla Perämerellä tai koko Itäme-ren alueella.

Itse asiassa kävi niin, että jutun teon jälkeen talvella 2013 rakas matkakumppanimme S/Y Alida myytiin. Sen viimeiseksi kesäpurjehdukseksi meidän kans-samme jäi tuo Perämeren kierros vastapäivään, joka innoitti meitä kirjoittamaan satamavinkeistä.

Nykyisellä veneellämme S/Y Sarastella olemme eh-tineet koluta Suomen rannikkoa Hangosta Röyttään, ja Perämerta Ruotsin puolelta Luulajasta Tornion Selkäsarveen. Viime kesänä seilasimme Korkealla rannikolla Ruotsissa.

Viime vuosina on julkaistu erinomaisia satamakir-joja Perämeren alueelta. Suosittelen kaikille Pohjan-lahden perukoilla seilaaville näitä teoksia iltaluke-miseksi ensi kesän reittejä suunniteltaessa. Turun Partio-sissien julkaisema Suuri satamakirja –sarja on saanut uuden osan: Pohjanlahti - Gulf of Bothnia (2014). Aikaisemmin kirjasarja on käsittänyt vain Turun ja Ahvenanmaan saariston sekä Suomenlah-den. Kirjassa esitellään tärkeimmät satamat Suomesta Raumalta Kemiin ja Ruotsista Gävlestä Haaparan-nalle. Jokaisesta satamasta on lyhyt kuvaus, tiedot palveluista, ilmakuva ja lähestymiskartta.

Toinen hyvä uutuus on Perämeren kohdekirja (2014), jonka julkaisija on Metsähallituksen luon-topalvelut ja Skellefteån kunta. Kirjan mahdollisti Boundless Bothnian Bay –hanke. Kirjassa on enem-ITÄMEREN AARTEET

män valokuvia ja pidempiä kuvauksia satamista, mut-ta lähestymiskartat puuttuvat. Ilahduttavasti kirjaan on otettu mukaan myös seurojen ylläpitämiä satamia. Kirjan voi ladata netistä pdf-muodossa osoitteesta www.visitbothnianbay.com. Kannattaa ladata tabletille mukaan veneeseen!

Juttusarja taisi jatkua pari numeroa, mutta tässä muutamia kohtuullisen tuoreita poimintoja S/Y Sa-rasteen lokikirjasta teidän iloksenne.

Sandskär 65°33,90’ P, 23°44,90’ I (Haaparanta)

Tästä satamasta on ollut useasti puhetta rannassa: ”Onko kukaan käynyt? Voiko sinne mennä?”. Nyt on omakohtaista kokemusta. Kävimme siellä kesällä 2014. Satama-allas on ruopattu 2013, sisäänajo on selkeästi viitoitettu ja siellä on uusi ponttoonilaituri. Suosittelemme kylkikiinnitystä. Sandskär on hieno saari, jossa on paljon nähtävää: kalastajakylä, kappeli ja tietysti ainutlaatuinen luonto lintuineen. Myös sauna löytyy.

Grisslan 63°10,80’ P, 18°53,30’ I (Örnsköldsvik)

Grisslan on Högakustenin uloin ja pohjoisin kallio-saari. Saaren pohjoisosassa on jyrkkä kallioranta ja siinä useita kiinnityslenkkejä. Tilaa on ehkä neljälle purjeveneelle peräankkurikiinnityksessä. Tarkkana saa olla että, ei keula kopsahda kallioon, mutta kölin alla on taatusti yli 3 m vettä. Kallioiden viereltä alkaa kalastajakylä, jossa on 25 kalamajaa ja valkoinen kappeli. Grisslanbergetiltä avautuu hieno näkymä avomerelle ja saaristoon.

s/y sarastetuovi pasma ja teemu leppänen

Grisslan

10 RYÖPPY

A urinko oli juuri ja juuri horisontin alapuolella luoteis-taivaalla ja kevyt tuuli puhalsi lounaasta, kun Martti kiristi pikkuisen jennin skuuttia.

Vene kallistui vähän lisää ja vauhti nousi yli kuuteen solmuun.

”Tämä on täydellistä”, ajatteli Martti. Näitä hetkiä on koko talvi odotettu ja nyt palatessa Ruotsista kesä-lomapurjehdukselta viimeinen legi kohti Marjanie-meä on kuin piste i:n päälle. Hetki sitten oli Minna vaimo mennyt kajuuttaan nukkumaan ja vahdinvaih-to oli sovittu muutaman tunnin päähän. Martti nautti hämärtyvästä kesäillasta täysin palkein. Kohta olisi paluu arkeen, mutta ei ihan vielä.

Pian tuuli kääntyi hieman etelään ja oli taas aika trimmata purjeita. Vinssikampi genoan paapuurin-vinssillä oli kuitenkin jäykähkö. ”No, taasko se tapah-tui?”, pyörähti Martin päässä. Edellisenä talvena oli keulaluukun kanteen asennettu tuuletusventtiili. Kun sen kansi on sopivasti auki, niin aina välillä suojan puolen genoanskuutti takertuu siihen kiinni.

Martti napsautti autopilotin päälle ja tarkisti vielä, että turvavaljaat ovat varmasti kiinni elämänlangassa ja lähti selvittämään köyttä. Kansi oli kasteesta kostea-na, kun Martti ohitti maston ja alkoi irrottaa skuuttia.

Minna heräsi huudahdukseen ja kolinaan. Syvästä unesta heränneenä ja säikähtäneenä hänen pulssi löi lujaa, eikä Minna heti ymmärtänyt, mitä on tapahtu-nut.

”Martti...?” Ei vastausta. ”Martti! Onko kaikki kunnossa?” Ei edelleenkään

mitään vastausta.

”Missä on paita, housut. Äh, unohdetaan ne ja nyt nopeasti kannelle. Onkohan jotain sattunut?”, hätäi-lee Minna.

Hämärässä kesäyössä menee hetki ennen kuin totuus lyö Minnaa lujaa. Martti roikkuu turvavaljaissa veneen vierellä vedessä.

POIKKI

Mitä tapahtuu seuraavaksi, on kiinni toki Minnan taidoista. Kuitenkin Martin selviytymisen kannalta oleellista on, että turvavaljaat ja elämänlangat ovat oikein mitoitetut.

Englannissa 18. kesäkuuta vuonna 2011 sattui vahinko, jossa yksi purjehtija kuoli, vaikka käytössä olivat sekä pelastusliivit että elämänlankaan kiinnite-tyt turvavaljaat.

Ote MAIB (Marine Accident Investigation Branch) raportista: ”Kello 0027, kun 1-genoa siirrettiin istuinkaukaloon, huomattiin, että kippari oli pudonnut keulan lähellä yli paapuurinpuoleisen laidan. Kippari oli edelleen 1,8 metrin pituisella turvavaljaalla kiinni styyrpuurin elämänlangassa. Isopurje löysättiin välittömästi ja keulapurje päästettiin irti. Se jarrutti veneen nopeu-den 1,5 solmuun kolme minuuttia sen jälkeen, kun kippari meni yli laidan.

Kippari löytyi vedestä, pelastusliivi lauenneena niin, että pelastusliivin ilmakammio oli pään yli peittäen osittain kasvot. Turvavaljaat olivat edelleen kiinni styyrpuurinpuoleisessa elämänlangassa, josta

ELÄMÄNLANGAN VARASSAAndrus esittelee Suwenan salongin katolla olevia elämänlankoja Kielin lahdella Pohjois-Saksassa.

11RYÖPPY

ne menivät yli spinnupuomin ja paapuurinpuolei-sen alimman mantookin alta. Miehistö onnistui nostamaan kipparin pään veden yläpuolelle. Hän ei kuitenkaan reagoinut mihinkään. Yritykset puhdistaa kipparin hengitystiet sekä elinmerkkien tarkistus olivat vaikeaa, koska pelastusliivin ilmakammio oli tiellä. Miehistöllä oli myös vaikeuksia pitää kipparin pää vedenpinnan yläpuolella, sillä pää lipsahti jatku-vasti veden alle. 8-9 minuutin kuluttua turhautunut miehistö sai kiinnitettyä spinnunnostimen kipparin turvavaljaisiin. Vinssattuaan kipparin osittain vedestä hän alkoi liukumaan ulos pelastusliiveistä. Miehistö kuitenkin sai raahattua hänet kannelle.

Yhteensä miehistöltä meni 16 minuuttia nostaes-saan kipparia vedestä kannelle, jossa miehistönjäse-nenä ollut kirurgi julisti hänet kuolleeksi.”

Mies yli laidan valjaissa -tilanteessa on kaikkein tärkeintä pysäyttää vene mahdollisimman nopeasti. Practical Boat Owner -lehti on tehnyt testejä, joissa testinukkea vedettiin pelastusliivit päällä eri nopeuk-silla veneen vieressä. Kolmen solmun vauhdissa alkoi pää pyrkimään veden alle. Kun nopeus nousi neljään solmuun, niin nuken itsensä tekemä aalto painoi pään veden alle. Kuuden solmun nopeudessa on pää vahvasti veden alla kovan virtauksen vuoksi.

Testiä konsultoineet lääkärit arvioivat, että vedessä turvavaljaissa oleva henkilö kestää korkeintaan yhden minuutin hengittämättä paniikissa. Se tarkoittaa, että miehistöllä on alle minuutti aikaa saada veneen nopeus alle kahteen solmuun.

Arvion mukaan kippari olisi säilynyt hengissä, mikäli hänellä olisi ollut käytössään lyhyemmät (80 cm pitkät) turvavaljaat.

Koko testi kuvineen ja videoineen löytyy netistä: www.tinyurl.com/elamanlanka

Vanha totuus on, että veneestä ei saa tippua!

Muutama vinkki: Ω Käyttämällä lyhyitä turvavaljaita pienenee riski ve-teen joutumisesta; pieni epämukavuus voi pelastaa elämän!

Ω Kiinnitä turvavaljaat aina tuulenpuolen elämänlan-kaan; pidempi matka veteen.

Ω Asenna elämänlangat mahdollisimman keskelle venettä; suojanpuolelta pidempi matka veteen.

Ω Kiristä elämänlanka mahdollisimman tiukalle; tällä tavalla elämänlanka ei anna omalta osaltaan lisää pituutta turvavaljaille!

Ω Tarkista elämänlankojen kunto nykäisemällä niistä vauhdilla ja koko painollasi vaikkapa satamassa; merellä tulee vielä kaatumisenvauhti lisäksi!

Ω Mieti valmiiksi, miten oma vene pysäytetään mah-dollisimman nopeasti eri tilanteissa: vastatuuleen, myötätuuleen, spinnu/genaakkeri ylhäällä.

andrus rajaniemi, s/y suwena

Me purjehdimme tulevan kesän Ranskan Atlantin puoleisella rannikolla. Suwena veneemme tarinoita Bretagnen ja Biskajan rannikolta voit seurata meidän veneblogissamme www.suwena.net ja venematko-jemme videot löydät www.youtube.com/boatsuwena kanavalta.

ELÄMÄNLANGAN VARASSAEve tarkistamassa mastossa lippunaruja Saksan Schleillä.

12 RYÖPPY

- rc-kilpapurjehdusharrastus oulussa

NÄINKIN VOI HARRASTAAPURJEHDUSTA

Kuva: Hannu Orell

13RYÖPPY

RC -purjehdus on yksi pieni osa-alue radio-ohjattavien laitteiden kiehtovassa maailmas-sa. Veneen käsittelyyn

tarvitaan kaksikanavainen radiolähetin, jolla ohjataan veneen kahta servoa toisen säätäessä ohjausta ja toisen sekä isopurjeen että fokan skuuttausta. Veneet ovat rikattavissa, trimmattavissa ja varusteltavissa maksimaalisen nopeuden saavuttamiseksi isojen veneiden tapaan.

Moni Ryöpyn lukija tutustui lajiin muutama vuosi sitten Ojan Raudan sammutusvesialtaassa järjestetys-sä junioripurjehdustapahtumassa, jossa yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla taitojaan SPV:n Micro Magic-RC-purjeveneillä koneellisen tuulen kuljettamina. Tuohon aikaan Oulussa lienee ollut tietojeni mukaan ainoastaan yksi RC-purjevene. Etelä-Suomessa ja muualla maailmassa laji on ollut tunnettu jo vuosi-kausia.

Osittain edellä mainitun tapahtuman innoittamana pieni ryhmä oululaisia purjehtijoita päätti hankkia Micro Magic veneitä Ouluun. Valmistajan toimitus-vaikeuksista johtuen venevalinta vaihtui kuitenkin RC 1,8 mtr Monsoon Sailboat -merkkisiin edullisiin mutta laadukkaisiin kiinalaisvalmisteisiin lasikuitu-veneisiin.

Lajin harrastajia on Oulussa tänä päivänä toista-kymmentä, eikä ole lainkaan ihme, että veneiden kipparit ovat tuttuja myös isommista veneluokista. RC-purjehdusharrastus onkin oivallinen tapa jatkaa purjehduskautta varhain keväällä ja myöhään syksyllä isojen veneiden ollessa telakalla. Monsoon-veneiden kisailua on tähän asti voinut käydä katsomassa Nok-kalan rannassa, Toppilan salmen suulla tai Vaakuna-kylän rannassa. Uusia rata-alueita etsitään.

RC-autojen ja lennokkien parista tuttujen radio-oh-jaimien käsittelytaidon lisäksi veneen hallinta edellyt-tää isojen veneiden tapaan takilan viritys- ja purjeh-dustaitoja varsinkin jos haluaa menestyä tiukoissa kisakahinoissa. Meille purjehtimisesta kiinnostuneil-le laji suo kohtuuhintaisen mahdollisuuden harjoittaa täysiveristä ratakilpapurjehdusta ilman gastihuolia tai kalliita veneinvestointeja. Startti- ja väistämiskahinat ovat parasta harjoitusta ratapurjehduksen sääntöjen oppimiseen.

RC-kilpapurjehduksen suurin haaste on löytää tuu-livirtauksiltaan mahdollisimman laminaarinen virtaa-maton vesialue joko luonnosta tai sisätiloista. Lisäksi veneiden ohjaaminen edellyttää radan suuntaista laiturirakennetta, josta on hyvä näköyhteys veneisiin. Tuulen lisäksi lajin harrastamista rajoittaa pimeys ja skuuttien jäätyminen pakkasessa.

Maailmalla vanhin venetyyppi on Marplehead,

jonka hinnakas varustelu on nostanut sen hankki-misen tavallisen kansan ulottumattomiin. Suomessa tunnetuimmat ja edellä mainittua huomattavasti halvemmat kilpavenetyypit ovat IOM (International one metre) ja edellä mainittu Micro Magic. IOM-veneitä on maailmassa noin 15000 ja Suomessa on rekisteröity n. 40 venettä. Micro Magic veneiden kansallisten kisojen osallistujamäärät ovat hiipuneet, kun vastaavasti IOM-kisailun suosio on kasvanut. IOM-veneen hankinta varusteineen maksaa kisava-rusteltuna noin 2000-3000€, mutta itse rakentamalla veneen voi saada n. 500€:lla. IOM-veneen tärkeimmät spesifikaatiot ovat yhden metrin maksimipituus ja neljän kilon paino. Rikejä saa olla kolmelle eri tuu-lenvoimakkuudelle. IOM-veneillä on luokkaranking-kisat Helsinki-Tampere –Porvoo alueilla useasti vuo-dessa ja kaksipäiväiset luokkamestaruuskisat kerran kesässä. PM-kisat järjestetään joka vuosi ja MM- ja EM-kisat joka toinen vuosi. RC-venetyyppejä löytyy maailmalta useita joista nopeimmat ovat nykyaikaisia foilikatamaraaneja. Näihin voi tutustua esim Hobby King verkkokaupan sivuilla tai YouTubessa.

Oululaisten suosima vene RC 1,8 Monsoon Sailboat on varsin edullinen hankkia kenen tahansa. Hobby King EU-verkkokaupassa veneen saa tällä hetkellä 110€ ja sopivan radio-ohjaimen hintaluokista: 30€ (halvin) – 70€ (7 kanavaa, ohjelmoitava) - 190€ (16 kanavaa, ohjelmoitava, mainittu alla). Kalleimpia radio-ohjaimia voi käyttää kaikkien RC-laitteiden ohjaamiseen.

Monsoon’in toimitussisältöön kuuluu veneen ja rikin lisäksi vastaanotin ja kaksi servoa. Strategiset mitat ovat: pituus 900 mm, korkeus 1800 mm, paino 2,5 kg, purjepinta-ala 0,38 m2, kölipaino 1,3 kg, syväys 360 mm, rikin korkeus kannesta maston huippuun 1330 mm.

Lisäksi tarvitaan vähintään kaksikanavainen radio-laite ja laturi, sekä veneen vastaanottimen akku tai paristot + laturi.

seppo parhi

Jutun kirjoittaja on vasta viime syksynä lajiin hurahta-nut ja parhaillaan hankkimassa omaa kalustoa, joten mahdolliset asiavirheet sallittakoon. Mikäli olet kiin-nostunut tästä harrastuksesta, niin mielelläni ohjaan sinut parempien asiantuntijoiden pariin.

Kuva: Hannu Orell

Kilpapurjehduksesta kiinnostuneille laji suo

kohtuuhintaisen mahdollisuuden harjoittaa

täysiveristä ratakilpapurjehdusta ilman

gastihuolia tai kalliita veneinvestointeja.

14 RYÖPPY

TalkootViime kesän halakotalakoot olivat menestys ja niinpä meillä ei olekaan tälle keväälle erityistä tarvetta tal-koopanokseen. Ulkoilupäivä Röytän majalla voidaan järjestää, mikäli jäätilanne sen vielä sallii. Nyt näyttää vielä haasteelliselta enkä tohdi jäille petollisten välivesien takia ketään usuttaa. Tästä ilmoitellaan lähempänä retkiajankohtaa (perinteisesti huhtikuun loppupuolella).

Syksyn ja alkutalven myrskyt, erityisesti se yksi, joka nosti Perämeren melkein ennätyskorkeuksiin, ovat meille järjestäneet kesäkuun alun talkoisiin 11.-12.6. hieman tavallista enemmän tekemistä. Röytän toimijoiden kautta kuultujen terveisten mukaan kais-lavalli on muodostunut aivan majamme portaiden eteen ja Luotsilahden rannalle johtavat pitkospuutkin ovat tulleet uudelleenjärjestellyksi. Eli reippaita käsipareja kaivataan silloin paikanpäälle yhteiseen hauskanpitoon.

Iin Röytän toimijat ryMetsähallitus on tehnyt maaseuturahastolle hanke-rahoitushakemuksen Iin Röytän laitureiden kunnos-tamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on ponttonilai-tureiden kunnostus 2016-2017 sekä betonilaiturin

kunnostussuunnitelman laatiminen (2016) sekä kun-nostus (2017). Lisäksi hankkeen yhteydessä tehtäisiin ruoppausta ja maansiirtoa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 824 000 euroa ja omarahoitukseen ovat sitoutuneet Metsähallitus luontopalvelut ja Laatumaa, sekä Iin kunta. Metsä-hallitus ja Iin kunta esittävät, että Oulun kaupunki osallistuu hankkeen omarahoitukseen Iin kuntaa vastaavalla summalla, molemmat viidellä prosentilla hankkeen kokonaiskustannuksista (41 200 euroa). Esityksen voi lukea täältä: http://www.oulunkaari.org/ii/kokous/20151666-16-1.PDF

Iin Röytän toimijat ry on myös toimittanut hankea-loitetta tukevan, kaikkien jäsenseurojensa puheenjoh-tajien allekirjoittaman esityksen Oulun kaupungille. Siinä on tuotu esille, että sataman kohtalon hetki on nyt käsillä. Maankohoamisesta johtuva betonilaiturin paaluperustusten lahoaminen on jatkunut jo pitkään, minkä vuoksi kunnostuskulut ovat karkaamassa niin korkealle, että tämän hankkeen kariutuessa seuraava toimenpide on betonilaiturin purkaminen, sitten kun sitä ei voi pitää enää turvallisena.

Lisäksi ponttonilaituri eli ns. purjevenelaituri vajoaa vajoamistaan ja on mahdollisesti pian pois käytöstä. Myös sataman syvyys on madaltunut niin,

Röytän maja

15RYÖPPY

että matalan vedenkorkeuden aikana purjeveneiden rantautuminen alkaa olla vaikeaa muualle kuin ns. ykköslaiturin etupuolelle. Satamasta on siis vähitellen tulossa käyttökelvoton.

Oulun kaupungin päättäjiä muistutettiin siitä, että Iin Röyttä on Oulun seudun merkittävin veneilykoh-de, sillä saarella sijaitsevat peräti kahdeksan seuran tukikohdat. (Jäsenseurojemme lisäksi laskettiin mukaan Virpiniemen veneilijöiden ja Iin Meripelas-tajien tukikohdat). Pelkästään Iin Röytän toimijat ry:n jäsenseuroissa on yhteensä noin 1300 jäsentä, joista yli 90 % on oululaisia.

Kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan mie-lenkiintoinen Iin Röyttä on myös yksi alueemme harvoista saarikohteista, jonne vielä toistaiseksi voi rantautua suurillakin aluksilla. Tällainen kohde on siis erittäin tärkeä kaikille vireillä oleville saaristo-matkailuhankkeille, joihin Oulukin haluaa osallistua. (Esimerkiksi Visit Finland). Iin Röytän toimijat ry on puolestaan jo toteuttanut talkootyönä kehityshank-keen, jolla saaren palveluvarustusta on parannettu merkittävästi, mikä tukee myös matkailuhankkeita ja yleistä virkistyskäyttöä.

Iin Röytän toimijat ry toivoo, että Oulun kaupunki tekee merimatkailun, veneilyseurojen tukikohtien

ja Röytän sataman kannalta erittäin tarpeellisen rat-kaisun ja osallistuu hankkeen rahoitukseen. Mikäli sinulla on tuttuja vaikuttajia kaupungin hallinnossa olisi hyvä muistuttaa heitä tämän hankkeen tarpeelli-suudesta.

Tärkeimmät tapahtumat OM majalla tulevalla venei-lykaudella:

Ω Majan Kevättalkoot Ω Röytän Juhannus Ω Elojuhlat ja Nautilus cup, Elojuhlien järjestelyvas-tuu tänä vuonna OM:llä !

Ω Räntä-race Ω Talviteloille laitto

Lisäksi pienempiä talkootapahtumia tarpeen mukaan

petteri ylikotilamajaisäntämaja@oulunmerenkavijat.fi

Röytän maja

Hurre

Byxelkrog

Kalmar

17RYÖPPY

K erroin syksyllä ensimmäises-sä artikkelissani merikissan arki-rutiineista. Tässä toisessa osassa julkaisen suosikkikohteitamme Kalmarinreissulta. Kerron nyt

siis muutamasta satamasta tai ankkuripaikasta jotka tekivät minuun ja miehistööni lähtemättömän vai-kutuksen, paikoista joita yhä muistelemme ja joiden kuva-arkistoihin kerta kerran jälkeen palaamme.

Lähtekäämme siis etelästä pohjoiseen, ensimmäise-nä lähes toiselta kotisatamalta tuntunut Kalmar.

Kalmar Marina -telakka oli aluksemme Exterin talvikoti molempina kalmarintalvina. Telakka on kaupungin vierassatamamassa, viehättävän vanhan kaupungin kupeessa. Tämä telakka olikin erinomai-nen etäkotisatama, sillä hallissa sai tehdä huoltotöitä itse ja tarvittaessa ammattilaisia löytyi mihin tahansa veneteknikseen ongelmaan. Kapteeni arvosti suuresti erityisen hyvin varusteltua venetarvikeliikettä. Sata-

ma-altaan toisella laidalla on pieni ostoskeskus, josta löytyy kaikki tarvittava: herkut miehistön ruokintaan sekä omat henkilökohtaiset tarvikkeeni.

Kuuluisa Kalmarin linna on lähellä, vehreiden puis-toalueiden keskellä pienen lahden takana. Miehistöä on helppo huoltaa ja viihdyttää: linnanpuisto ja uusi hieno meriuimalaituri ulkoiluun ja hyvät ruokapaikat takaavat vaivattoman ylläpidon. Erityisesti paikallinen kuninkaallinen konditoria sekä sushibaari näyttivät olevan miehistöni tiheiden vierailuitten kohteena. Eloisa kansainvälinen satama takasi minulle jatkuvan viihdykevirran, ja myös ihan veneen viereen rohke-nevia vesilintuja riitti. Kalmari alkoikin tuntumaan meistä melkein toiselta kotikaupungilta. Miten sinne pääsimme? Autolla tai junalla ja sitten ruotsinlaivalla Tukholman kautta. Tätä helpotti se, että juna-asema on noin 200 metriä satamasta.

KALMARISTA KOTIIN - OUR CAT AT SEA II

Grisslehamn

18 RYÖPPY

Kalmarissa Kalmarsuntin takaa siintää Öölanti, se mannerta mukaileva pitkulainen saari. Öölannin pohjoispäässä on pieni ja eloisa satama nimeltä Byxelkrog, josta lähtävät lautat niin mantereelle kuin salaperäiselle luonnonpuistosaarelle Blå Jungfrulle. Byxelkrog on myös tyypillinen yöpymispaikka ennen ylitystä Gotlantiin. Siinäpä tulikin mainittua kaksi paikkaa joihin emme ehtineet, tällä kertaa. Byxelk-rogin satama on erinomainen myrskynpitoon sen useiden luonnonnähtävyyksien takia, erityisesti jos ei häiriinny aallonmurtajan takaa veneille pärskyvästä merivedestä, sataman sisemmillä laitureilla paikat ovat tosin suojaisampia. Satamasta pohjoiseen alkavat kasvitieteilijä Linnen nimeämät eri kokoisista kalk-kikivilaatoista muodostuneet ”Neptunuksen pellot”. Fossiilejakin löytyy. Kasveista kiinnostuneille erikoi-nen paikallisflora on huippujännittävää. Satamasta vuokrattavilla pyörillä voi tehdä retken myös saaren itäpuolen loputtoman pitkännäköisille hiekkarannoil-le tai pohjoisnokan vanhalle majakalle Lång Erikille. Ja kuten monesti ruotsalaisvierassatamissa miehistön hemmottelu ravintoloiden maukkailla noutoaterioilla on helppoa, vaikkakaan ei kovin kustannustehokasta.

Seuraava suosikkimme on Norköpingin eteläpuo-lella Sankt Annan ja Grytsin saaristossa ulommai-sena ulkosaarena sijaitseva Harstena. Saaren poh-joispäässä sijaisee Flisjärdenin ankkurilahti, johon mennään kallioiden välistä kapeaakin kapeampaa sisääntuloväylää. Välillä saattaa hirvittää riittääkö vesi, mutta hyvin se riittää. Kun pääsee lahdelle voi vain ihmetellä että onko kallioiden takana todellakin aava meri, niin suojaiselta kaikilta tuulilta turvassa

oleva Flisfjärden tuntuu. Lahdella on tilaa useam-malle kymmenelle veneelle, siellä voi ankkuroida lahdelle tai keulakiinnittyä kallioon. Harstenan kylä on mukavan kävelymatkan päässä ja siellä on myös jonkin verran laituripaikkoja. Kasvi-intoijijoille riittää katseltavaa kylään vievän polun varressa, kämmekät ja talonkorkuiset villiruusut ihastuttavat. Perämiehen leipomo- ja savukalanhakureissu venähtikin yllättävän pitkäksi kasvikuvailun takia. Kylästä löytyy siis pieni kauppa, josta saa savukalaa, ja kuuluisien vaaleanpu-naisten lumpeitten lammen lähistöllä oli viehättävä pieni leipomo. Jos tavoittelette perämiehen tavoin aitoa juhannustankorituaalia huomatkaa, että se ei ole illalla vaan jo aikaisemmin iltapäivällä; kannattaa siis tarkistaa ajankohta. Minua ja miehistöäni ihastutti muutenkin Grytsin saariston rauhallisuus, lukematto-mia ankkuripaikkoja asumattomien saarten kupeessa ja vain muutama satunnainen vene.Tämä oli tosin ke-säkuussa, mutta epäilemme, ettei täällä koskaan tulisi niin täyttä kuin Tukholman saaristossa. Ihastuttava alue kerrassaan.

Tukholman ja Grytsin saariston välillä on Landsort, merisäätiedotuksistakin tuttu majakka. Sen mainit-semme siksi, että kun ohitimme sen etelään men-nessä tuntui siltä, että nyt todella olimme Itämerellä ja meille kaukaisilla vesillä. Heti Landsortin jälkeen seuraava suurempi satama on Nynäshamn. Nynäs-ham on todella suuri vierassatama, johon mennessä saatta joutua kruisailemaan valtavien matkustajaris-teiljöiden kanssa. Nynäshamnista vierasvenesata-masta jäi miehistölle mieleen valtava määrä laitureita sekä sataman hieno saunaosasto, jonka ikkunoista voi saunoessa katsella satamaelämää. Ja tietenkin herk-kukauppa, jonka västerbottensostpaj eli suolainen juustopiiras teki lähtemättömän vaikutuksen ja pääsi samantien miehistön parempien reseptien listalle. Pa-luumatkalla emme pysähtyneet Nynäshamnissa vaan löysimme lähistöltä uuden suojaisan ankkurointilah-den, Rånö hamnin. Jos ei ole akuuttia tarvetta asioida kaupungissa suosittelemme tätä lahtea yöpaikaksi. Kun täysikuu nousi idästä kuusenlatvojen seasta ja kesän tukalin helle alkoi helpottaa, oli aivan selvää, että tämä ankkurointilahti lunasti paikkansa kalma-rinreissun huippukohteitten listalla.

19RYÖPPY

Tukholman saaristosta pohjoiseen voi edetä joko ulkona merellä Ahvenanmaata sivuten tai mantereen suojassa Vaddö-kanavaa pitkin. Reitti kanavan kautta kulkee sekä etelässä että pohjoisessa luonnonvesiä pitkin ja niitä yhdistää kaivettu kanavaosuus. Kana-vassa on yksi nostosilta ja yksi kääntösilta, ja reitin varrella riittää ihasteltavaksi maalaismaisemaa sekä toinen toistaan hienompia taloja ja huviloita. Sillat avautuvat vain kerran tunnissa, joten kannattaa selvit-tää aukeamisajat etukäteen.

Reitin pohjoispäässä on ihastuttavan idyllinen Grisslehamnin vierassatama, jossa on hyvä varus-tautua seuraaville legeille. Kylän merenpuoleisessa päässä on eloisa kala- ja lauttasatama, josta lähtevät Eckerö Linjenin lautat Ahvenanmaalle. Sieltä löytyy myös kalakauppa aluksille joiden miehistö ei osaa vie-lä kalastaa itse. Lauttaterminaalin lähistöllä on myös Edbladin elegantti putiikki - varma hitti jos miehis-töösi kuuluu design-intoilijoita.

Minulle tämä satama jäi mieleen hauskoista sata-manaapureista Höga Kustenilta ja heidän koirastaan,

joka suorastaan nostatti niskakarvani pystyyn. Täytyy myös tunnustaa että tämä terrieri nostatti myös pulssiani!

Pohjoisin suosikkikohteemme Stor Junfrun saari onkin jo hyvän matkaa edempänä, reilusti Gävlen pohjoispuolella. Stor Jungfrussa on komea majakka, erikoinen lyhyen ja paksun profiilinsa takia. Saari itsessään on laaja; tuoksuvat mäntymetsät polkuineen ja hiekkarannat houkuttelevat seikkailemaan. Saareen saapumisen jännitystä lisää nopean mataloitumi-sen takia sen edustalle syntyvä aallokko. Väsyneenä saapuessa sellaista ei varsinaisesti kaipaa, ja vahvan aallonmurtajamuurin aukosta sisään pujotellassa stressikerroin kertaantuu. Sisälle satama-altaaseen päästyä se onkin sitten kuin suojainen pesä. Täällä meri on jo iso ja levoton, ja aamulla kapteenit kerään-tyivät aallonmurtajalle katsomaan keliä ja arvioimaan merenkäynnin sopivuutta lomapurjehduksen jatkolle. Me jäimme saareen päiväksi ja minä sain rauhallisen päiväunipäivän ja miehistö liikuntaa saaren poluilla. Stor Jungfrusssa pysähdyimme menomatkalla mutta paluumatkalla itätuulen nostattama aallokko oli sen verran kova jo ulompana merellä, että emme halun-neet edes kokeilla.

Tässäpä nostot ensimmäiseltä pitemmältä me-rimatkaltani! Reissullamme pääsimme käymään monessa hienossa paikassa ja vielä useammassa jäi käymättä. Uusista retkistä haaveillessamme muistam-me tärkeimmän oppimme että kauemmaksikin ehtii kunhan vaan etenee joka päivä ja joskun öisinkin!

merikissa hurre

PS. Kannattaa hankkia loistavat lähdeteokset ”Arholma-Landsort med Gotland: din guide till skärgårdens öar, gäst- och naturhamnar” ja saman sarjan ”Landsort-Skanör”; ne kuvaavat tarkasti niin merenkulku- kuin kaupunkiasiatkin. Öregrundtista pohjoiseen Svenska Kryssarklubbenin julkaisu ”Norlandskust” on korvaama-ton.

PS.2 Lisää kuvia ja merkintöjä reissuiltamme löytyy blo-gistani Our Cat at Sea, www.ourcatatsea.blogspot.f i

20 RYÖPPY

O PS:n ja OM:n Telakkasäätiön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Hietasaaren Veneilykeskuksen sataman ja telakan palveluita asiakkaiden eli OM:n ja OPS:n

jäseninä olevien veneenomistajien odotuksia vastaa-vasti. Viime kuukausina Telakkasäätiön hallituksessa on pohdittu venehallitilan lisäämistä merkittävästi nykyistä suuremmaksi. Hankkeen taustalla on nykyis-ten hallitilojen lähes 100-prosenttinen käyttöaste sekä näkemys siitä, että moni nykyisin pressukatteen alle veneensä paketoiva veneenomistaja laittaisi veneensä syksyisin mieluummin venehallin katon alle suojaan kuin jättäisi sen säiden armoille taivasalle.

Monelle veneenomistajalle valinta hallin ja pres-sukatteen välillä on taloudellinen. Nykyisillä säily-tystaksoilla keskikokoisen 10-metrisen purjeveneen talvisäilytysvuokra on hallissa pyöreästi 1000€ ja kentällä noin 200€. Mukavuuden, huolettomuuden, ja laadukkaamman (=kuivemman ja puhtaamman) säilytyksen hinnaksi tulee esimerkkiveneen kohdalla 800€ vuodessa. Moni on valmis näkemään vaivan ja tyytymään vähemmän laadukkaaseen talvisäilytyk-seen säästääkseen tuon 800€.

Säätiön kannalta hallikapasiteetin lisääminen on nähty perustelluksi edellyttäen, että hankittavan uuden hallin vuokratulot kattavat vähintään rakennet-tavan hallin käyttökustannukset ja hallin arvioidulle pitoajalle jaksotetut hankinta- ja rahoituskustannuk-set. Tämä vaatimus muodostaa alarajan mahdollisen uuden hallin vuokratasolle. Hallikapasiteetin lisäys on

nähty perustelluksi myös siltä kannalta katsoen, että halliin veneitä saadaan mahtumaan pinta-alayksikköä kohden paljon enemmän kuin kentälle. Tämä taas li-sää kokonaisuudessaan telakalle säilytykseen mahtu-vien veneiden määrää. Tulevaisuudessa talvisäilytysti-lan kysyntä Hietasaaressakin todennäköisesti kasvaa kun mahdollinen Rantatoppilan uusi venesatama valmistuu. Toppilaan kun ei tiettävästi tule veneille merkittävää määrää talvisäilytystiloja.

Säätiön hallitus päätti helmikuun kokouksessaan käynnistää uuden venehallin rakentamisen satama-kentälle tulevana kesänä. Hallin koko on hieman yli 1000m2 eli noin kolmanneksen pienempi kuin run-saat 10 vuotta palvellut vanhempi venehalli. Veneitä halliin mahtuu – koosta riippuen – noin 20. Halli ja sen oviaukko ovat selvästi korkeammat kuin vanhassa hallissa. Tämän vuoksi halliin mahtuvat käytännössä kaikkein suurikokoisimmatkin veneet. Hallin raken-teena on teräsristikkorunko ja verhoiluna käsitelty polyesterikangas.

Hallisäilytysvaihtoehdon kiinnostavuutta kenttäte-lakointiin verrattuna säätiön hallitus aikoo parantaa alentamalla hallivuokrataksaa. Kuinka paljon taksa alenee, on vielä harkinnassa. Sen verran kuitenkin, että hallipaikkojen kysyntä tulevaa talvikautta silmällä pitäen kasvaa merkittävästi ja uuden hallin täyttöaste saadaan riittäväksi alusta pitäen.

reino aulatelakkasäätiön puheenjohtajaom:n kunniakommodori

Sataman kantilta

20RYÖPPY

21RYÖPPY 21 RYÖPPY

Tuleeko kuinka monella seuralaisella ajateltua Röytän majaa talvisessa käytössä? Majalle pääsee hyvin hiih-täen heti tammikuun alusta pitkälle huhtikuun keväi-siin aurinkoisiin päiviin saakka. Lähtöpisteekseen voi valita paikan oman kuntoiluinnon tai kelin mukaan. Me päätimme lähteä eräsuksillamme hiihtämään Praavasta, josta matkaa tulee kolmisen kilometriä. Muita hyviä ja kohtuullisia lähtöpaikkoja on aina-kin Martinniemen ranta ja onhan majalle hiihdetty Oulustakin.

Praavasta lähti moottorikelkan jälkiä eri suuntiin. Saaren kyllä erottaa silmämääräisestikin, mutta varovaisempi ottaisi kai suunnan kompassilla kelin huonontumiseen varautuen. Tällä kertaa ilma oli pilvinen, viikonlopuksi oli ennustettu pientä tuulta 3-5m/s ja mukavaa pikkupakkasta -5 – 10 astetta ja sunnuntaille aurinkoa. Lähdimme kahden hengen tiimillä hiljaa hiihtelemään saarta kohti perjantaina aamupäivällä. Suunnittelimme viikonlopun ohjel-maksi saunan lämmitystä, hiihtelyä ja varasimmepa mukaan pilkkivehkeetkin. Ajatuksenamme oli vain levätä, ottaa rennosti ja nauttia saaren hiljaisuudesta mikä kaikki toteutuikin.

Aikaa rauhalliseen hiihtelyyn eräsuksilla Praavasta Röyttään kului reilu tunti. Maja oli talviunilla, kun saavuimme: piha koskemattoman vitilumen pei-tossa eikä missään näkynyt jäljen jälkeä. Kulkijoita

oli moottorikelkoin, potkurein, suksin ja kävellen enemmänkin saaren pohjoispuolella ja Satakarin puoli jäi ikään kuin omaan rauhaansa. Edes Metsähal-lituksen mökillä naapurissa ei näkynyt liikettä. Majalle saavuttuamme aloitimme puusouvin ja majoituimme Kenkälään, jonka kaminaan laitoimme tulet heti. Ken-kälä lämpenikin nopeasti. Rakennus ei pidä lämpöä tavattoman hyvin, mutta patteri ja tulet muutaman kerran päivässä kyllä takasivat oikein mukavan tun-nelman ja lämpöä tällaiseen reilun kymmenen asteen pakkasiin. Iltavalmistelut: saunan ja veden lämmitys sekä ruoanlaitto täyttivät illan. Yöksi selkeytynyt taivas näytti tähtipeittonsa ja kruunasi talvisen päivämme päätökseen.

Röytän ympäristössä on pilkkipaikka poikineen. Sunnuntaipilkkijän perstuntumalla valitsimme ensimmäisille rei´illemme paikat majan edustalta tuloväylän reunalta. Terävä kaira on kalamiehen kave-ri. Kairasimme reikää sinne ja toista tänne, mutta ei kala syönyt. Oliko syötit väärät vai vika virtauksissa? Mene ja tiedä. Myös harvinainen saukko oli etsiskellyt kala-ateriaa rannan tuntumasta. Saukon jäljet kier-sivät Röytän etelärantaa, nousten aallonmurtajalle ja jatkaen sieltä tietään suoraan kohti mannerta. Hiljaa noussut tuuli toi mukanaan sumua ja ilma kylme-ni, joten siirryimme venevalkaman suojaan teelle ja

TALVIPÄIVÄ RÖYTÄSSÄ

22 RYÖPPY 22RYÖPPY

pilkimmepä malliksi sielläkin. Mistä Röytän lähei-syydestä saisi saalista? Vaellustouhuissa Metsähalli-tuksen autiotuvissa saa hyviä vihjeitä kalapaikoista ja joskus välineistäkin. Röytän majan vieraskirjasta ei kalastusvihjeitä löytynyt. Vain viimeisen veneilijän terveiset ”Kauden viimeinen purjehdus, aurinkoista.”

Kenkälään majoittuu hyvin kolme ihmistä. Tuvassa on valmiiksi alavuoteelta levitettävä kerrossänky ja siinä siistit patjat. Makuupussi ja lakanat on hyvä ottaa mukaan itse. Tuvassa on nopeasti ja hyvin lämmittävä kamiina, mutta pakkasyönä esimerkiksi kolmen vuoden ajan makuupussi on tarpeen, mikäli ei halua nousta kipinävuoroihin. Puita löytyy pihasta. Puutakin kehtaa paremmin käyttää, kun tietää itse niitä edes jonain vuonna majatalkoissa urakoineensa. Päärakennuksessa sijaitsevasta pääkytkimestä saat sähköt päälle, Kenkälässä on valot ja näppärä yhden lieden hella aamupuuroa – kuinka helppoa! Ruoan-laittovälineitäkin löytyy sekalainen keräilyerä pää-rakennuksesta, jonne kaikki on tietysti palautettava reissun jälkeen. Kaikki tarpeellinen kyllä löytyy.

Röytän sauna on kokonsa puolesta juhlaa kahdelle.

Majalla on perinteisesti järjestetty hiihtopäivä, joka on suunniteltu toteutettavaksi ilmojen salliessa tänä vuonna huhtikuulle. Majaisäntä on lämmittänyt tilat hiihtäjiä varten ja majan lämmössä on hyvä syödä eväsleipiä tai keittää seurueelleen kahvit. Aurinkoisena kevätpäivänä terassilla paistattelu on kuin missä tahansa talviurheilukeskuksessa. Laskettelijoiden sijasta voit kuitenkin nauttia talvisista purjehdustunnelmista tähyten Satakarin tuloväylää keppeineen ja

haaveilla hetken pian taas koittavasta purjehduskaudesta.

Me lämmittelimme saunaa perusteellisemmin per-jantaina ja lauantaisauna olikin jo rakennuksen läm-mittyä vähän helpompi nakki. Pesuvedet on talvella helpointa sulattaa padalla lumesta. Toinen talvinen vaihtoehto on tehdä avanto ja kantaa vesi sieltä, mutta hikoilu kirveen kanssa talvipimeällä jäällä ei raskaan päivän päälle meitä enää kiinnostanut, eikä kiuaskaan taida pitää suolaisesta merivedestä. Ulkoilua, ruokaa ja päivän päätteeksi sauna, kyllä kelpasi kaupunki-laisen oikaista rankansa keskiyöllä makuupussin lämpöön.

Talvinen retki Röyttään on lähiloma vailla vertaa. Asiaa auttaa, jos pitää retkeilystä ja nauttii rauhasta sekä talvisista harrasteista. Röyttä on talvella myös sopivasti eksoottisempi kuin hiihtolenkki Iinatissa tai pyrähdys Syötteen mökkimaisemiin. Meren rauha ja askeettisuus on kokemisen arvoista talvellakin. Suosittelemme Röytän majan talvisiin mahdollisuuk-siin tutustumista erityisesti talvisesta ulkoilusta ja retkeilystä nauttiville merenkävijöille!

sanna viinonensihteeri@oulunmerenkavijat.fi

23RYÖPPY 23 RYÖPPY

Seuran hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa. Vuo-den ensimmäisissä kokouksissa hallitus on järjestäy-tynyt. Kokouksissa on sovittu toimintasuunnitelman mukaisten tehtävien käytännön toteutuksesta ja käyty alkavan vuoden erilaisia rutiinitehtäviä läpi.

Uusia jäseniäSeuraamme on vuoden alussa liittynyt uusiksi vuosi-jäseniksi Emilia Väänänen ja Hannu Ryhänen sekä perhejäseneksi Tanja Väärälä .

ElojuhlatOulun Merenkävijät on vuoden 2016 Elojuhlien järjestämisvuorossa. Elojuhlat ovat Röytässä jo vuo-sikymmenien ajan järjestetty kesäjuhla. Sen kävi-jöitä ovat Iin ja Oulun seudun kuntien asukkaat ja Perämerenkaaren veneilijät. Edellisen kerran Oulun merenkävijät ovat järjestäneet Elojuhlat vuonna 2011. Elojuhlat ovat tänä vuonna lauantaina 6.8. Juhlia en-

nakoi Oulusta Röyttään purjehdittava Nautilus Cup, joka kisataan perjantaina 5.8.

Elojuhlien vastuuhenkilöt löytyvät seuran hallituk-sesta, mutta tulemme tarvitsemaan mukaan talkoo-laisia erilaisiin pesteihin. Mikäli haluat olla näkyvästi osa Perämeren hauskinta purjehdusseuraa, tulehan mukaan! Osallistumisesi voi olla ihan pienikin juttu esim. parin tunnin työvuoro rannan telttakahvilassa tai lohisopparavintolassamme Luotsilassa, järjestys-miehen homma illan tansseissa tai leikittäjä Lasten Elojuhlilla. Elojuhlat suunnitellaan keväällä 2016, paketti pyritään pitämään yksinkertaisena, selkeänä ja perinteisenä. Ihan pienikin osuus juhlien talkoo-laisena juhlien toteutuksessa on suureksi avuksi! Voit ilmoittautua mukaan varauksinkin jo nyt sihteeri@oulunmerenkavijat.f i Juhlien lähetessä rummutam-me ja kuulutamme toimijoita seuran nettisivuilla ja uutiskirjein.

sanna viinonensihteeri

SIHTEERI RYÖPYTTÄÄ

24 RYÖPPY 24RYÖPPY

Kutsu Oulun Merenkävijät ry kevätkokoukseen 2016

aika: 23.3.2016 klo 18paikka: Hietasaari, Johteenpooki

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Muut asiat

8. Kokouksen päättäminen

25RYÖPPY

OULUN MERENKÄVIJÄT RY

23.3. Kevätkokous

6.4 Purjehtijakurssi alkaa

7.4 Teemailta Kilpapurjehdus ”for Dummies”, Markku Väisänen

7.5. Lipunnosto ja kevättori

11.-12.6. Kesäkauden avajaiset ja siivoustalkoot Röytässä

6.8 Elojuhlat Iin Röytässä. OM on järjestelyvastuussa.

Tule järjestämään hauskaa tapahtumaa!

Ilmoittaudu Sannalle: sihteerioulunmerenkavijat.fi

Tulevia tapahtumia