Ryöppy 2/2012

1Ryöppy

ryöppyOulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti 2/2012

Vahdinvaihto & uudet tuulet, s. 3 Uusi taloudenhoitaja Harri Närhi esittäytyy s. 5 Teemana toiminta, s. 7 Vahinella vastatuuleen, s. 23

2 ryöppy

Ω sisältö – ryöppy 2/2012, kesäkuu 2012

Kansikuva: S/Y Vahine Loch Nessillä. Kuva: Juha Rissanen.

Ryöppy 2/2012

postiosoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37,90101 oulupankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihhkotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .www.oulunmerenkavijat.fikuva-arkisto . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.fi/kuvatrekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . [email protected]

ryöpyn toimitus . . . . . . . . . . . . [email protected] . . . . . . . . . . . . . . . . [email protected] osoitteenmuutokset . . . . . . . . . [email protected]

issn-l . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720issn (painettu) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720issn (verkkojulkaisu) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8739

Oulun Merenkävijät ry

Ω pääkirjoitus – petteri parhi, uusi päätoimittaja

3 Vahdinvaihto & uudet tuulet4 Ruorin takaa5 Uusi taloudenhoitaja Harri Närhi esittäytyy6 Pullopostia – uutisia läheltä ja kaukaa

7 Teemana toiminta – Mitä Meren kävijöissä tapahtuu tällä hetkellä

8 Edunvalvonta ja edustaminen10 Venekatsastus merenkävijöiden toiminta-alueena11 Katsastuspäällikön vinkit12 Telakkasäätiö toimii oululaisen veneilyn hyväksi13 Telakkamestarit auttavat vesillelaskussa14 Majaisännän turinoita15 S/Y Omppu vesillä jälleen16 OM:n purjehduskoulu on kouluttanut jo 800

uutta purjehtijaa17 Junioripurjehdus tarjoaa 1 400 h valmennusta18 Kilpapurjehduksessa tulossa aktiivinen kesä

20 Röytän majaopas23 Vahinella vastatuuleen26 Pentteri: karmeesta kurmeeseen28 Nojatuolipurjehtija – veneilykirjauutuuksia30 Perämeren tapahtumia kesällä 201232 Tulevia tapahtumia

3ryöppy

ajat ja maailma muuttuvat. Niin on käynyt myös Ryöpyn ympärillä, kun tiedotus on nopealla tahdilla sähköistynyt ja elämän rytmi muuttunut kiihkeäm-mäksi. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti ei ole enää tehokkain tapa ajankohtaisista asioista tiedotta-miseen. Onneksi Ryöpyn tueksi on saatu seuran ko-tisivut, uutiskirje ja suhteellisen uutena asiana myös sosiaalinen media. Mikä sitten on paperilehden rooli sähköisessä maailmassa – ja Ryöpyn ylipäätään?

Vahdinvaihto & uudet tuulet

Minusta Ryöpyn tehtävä on tiedotuksen lisäksi antaa uusia näkökulmia seuran toimintaan ja taltioida yhteisiä muistoja. Lehti on aina aikansa ja hetkensä tuote – se kertoo jäsenistämme ja kuvaa mitä seuras-samme nyt tapahtuu ja mitä nyt ajatellaan. Hitaampi ilmestymisvauhti antaa mahdollisuuden myös pohtia asioita ajan kanssa ja laajemmin. Paperilehti palvelee seuramme jäseniä tasapuolisesti ja tarjoaa tasalaatui-sen lukukokemuksen säästä, sähköstä ja 3G-verkosta riippumatta. Oivallinen muoto – näin veneilijän näkökulmasta.

Miten sitten aion lehteä uudistaa? Tulen teemoit-tamaan jatkossa lehdet jonkin ajankohtaisen asian ympärille. Tässä numerossa teemana on toiminta. Tavoitteena on lisätä myös vakituisia juttusarjoja Pentterin tapaan. Kokemukseni mukaan suurimman ilon Ryöppy on lukijalleen tuonut, kun tarjolla on ollut tuhti lukupaketti asiaa ja viihdettä. Tähän tulen panostamaan jatkossakin – ja vielä siten, että paras anti on tarjolla kattavasti myös verkossa. Hyvä lehti ei ole koskaan valmis, vaan kehittyy jatkuvasti. Anna siis palautetta tästä lehdestä ja vinkkaa hyvistä jutun-aiheista tulevaa varten.

petteri parhi, päätoimittaja [email protected]

Tämä on ensimmäinen pääkirjoitukseni Ryöpyn päätoimittajana ja saattaapa se olla samalla myös Ryöpyn historian ensimmäinen pääkirjoitus. Ryöppy on kulkenut pitkän matkan monistetusta jäsentiedotteesta täysimittaiseksi jäsenlehdeksi. Iso kiitos siitä kuuluu lehden edelliselle päätoimittajalle leila rannanjärvelle ja lehden ulkoasun uudistaneelle juha rissaselle.

Ω pääkirjoitus – petteri parhi, uusi päätoimittaja

Ryöpyn uuden päätoimittajan mietteitä tulevasta.

4 Ryöppy

on uskomattoman hieno fiilis taas moikata talven hukassa olleita venekavereita ja vaihtaa venekuulu-misia eli kuulla uusimmat venejuorut. Vaikka paatin vesillelaskua on odoteltu ja suunniteltu pitkin kevättä, tuntuu veneen veteen pudottaminen tulevan kuiten-kin vähän liian nopeasti. Veneen kylkien hiomiseen, vahaamiseen ja muuhun kaulimiseen sekä käänte-lemiseen käytettävä aika ilmojen lämpenemisestä jäiden lähtöön oli tänä keväänä luvattoman lyhyt. Mutta onneksi veneellä voi sentään purjehtia, vaikkei kyljistä tulekaan viimeisen päälle uuden veroiset, kunhan vaan kaikki turvallisuuteen ja veneen ongel-mattomaan käyttöön sekä katsastukseen liittyvät jutut on tarkastettu ja tarvittaessa korjattu.

Tänä keväänä rannassa sattuu ja tapahtuu monen-laista. Isoimpia juttuja lienee C-laiturin uusiminen. Myös kaikille jäsenille tarkoitettu Veneilijöiden kevät-tori on jo historiaa. Uusi hallituksemme jäsen, Heikki Koivurova, otti rastin kevättorin järjestämisestä ja se onnistuikin erittäin hyvin – kiitos siitä Heikille ja muulle seuran puuhaporukalle. Keli oli tosi haastava, mutta kylmässä pärjääminen on kuitenkin viime kädessä pelkkä vaatetuskysymys. Jos me kevättorilla vierailleet hytisimme kylmässä, niin STO:n junnuilla plätyn ja makkaran myynti kävi sitä vastoin kuumana koko tapahtuman ajan.

Uusi hallitus on aloittanut työnsä tarmokkaasti. Uudet hallituksen jäsenet ovat ottaneet tehtävänsä innolla vastaan, kun heille on ”nakkeja” napsahdellut. Kevään teemaillat saatiin pidettyä; palautetta tosin saimme teemailtojen heikosta tiedottamisesta – lu-paamme toimia jatkossa tehokkaammin.

Ruorin takaaPurjehtijat lienevät ainakin jonkin verran vaihtolämpöisiä: talvella eri harrasteisiin liittyvät askareet sujunevat hiukan rauhallisemmin kuin nyt keväällä kun hyörinä rannassa on hurjaa. Veneilijän terminen kevät voidaan katsoa alkaneen, kun rantaparlamentti on pitänyt ensimmäisen istuntonsa ja tuulen rikkipieksämiä kevytpeitteitä on ryhdytty kuskaamaan veneiden päältä roskasäiliöön.

Tänä vuonna hallituksen valitsema teema on ”toi-minta” eli aktiivijäsenten ohjaaminen mukaan seuran toimintaan. Yhtenä tällaisena ohjaamisen keinona oli kevättorin yhteydessä järjestetty uusien jäsenten perehdyttäminen. Perehdyttämistuokiossa uusille jäsenille kerrottiin yleisesti seuran toiminnasta, te-lakkasäätiöstä, kotisatamamme eri toiminnoista sekä majastamme Iin Röytässä. Lisäksi katsastuspäällikkö kertoi katsastuskiemuroista ja katsastuksen merki-tyksestä, ja kilpailulautakunta esitteli toimintaansa. Tilaisuudessa oli kymmenkunta uutta, vastikään seu-raan liittynyttä jäsentä, jotka saivat tehopaketin tietoa seurastamme omalla matkallaan kohti ”aktiivijäsen-statusta”. Uskon, että saamme ainakin osasta uusia jäseniä aktiivisia toimijoita eri jaosten tehtäviin, ja näitä aktiiveja me todella tarvitsemme pystyäksemme vastaamaan kasvavan jäsenistömme eri toiveisiin.

Olen vihjaillut talven aikana Oulu Regatan aikaan tapahtuvasta isosta ”jytkystä” rantatapahtuman suhteen. Kaupunki ei vielä tälle vuodelle lämmen-nyt asialle, vaan se ajoittunee vuodelle 2013, jolloin järjestetään Uusi Oulu Regatta ennennäkemättömine rantatapahtumineen. Tämän vuoden Regatasta lisää seuraavilla sivuilla.

Juonikkaita tuulia kesän purjehduksille. Onnea ja menestystä kaikessa, mihin ikinä ryhdyttekään, kunhan se vain on lain – ja hyvän merimiestavan mukaista.

matti ruokonen, kommodori

Ω kommodori – matti ruokonen Ω pullopostia – uutisia läheltä ja kaukaa

5Ryöppy

uusi taloudenhoitaja

Harri Närhi esittäytyy

olen harri närhi, Oulun Merenkävijöiden uusi taloudenhoitaja. Olen ollut seuran jäsenenä viisi vuot-ta, ja minut houkuteltiin hoitamaan taloudenhoitajan tehtävää, jota Parhin Petteri on mallikkaasti aikaisem-min hoitanut. Kommodorin puhelinsoitto avoimesta tehtävästä sai lopullisesti pääni kääntymään ja totea-maan, että pitää sitä kunkin kortensa kekoon kantaa. Taloudenhoidon tehtäviin olen jossain määrin päässyt tutustumaan aikaisemmin tyttären pesisjoukkueen tilinhoitajana, ja lisäksi Petteriä saan kiittää mallik-kaasta tehtävään perehdyttämisestä. Tänä vuonna on Oulun Merenkävijöiden vuoro hoitaa myös Sailing Team Oulun, STO:n, talouspuoli ja vastaan myös näistä tehtävistä.

Pari kuukautta tehtävää hoitaneena vaikuttaa Ou-lun Merenkävijöiden talous olevan vahvalla perustalla. Seuran rahankäyttö on suunnitelmallista ja kohtuul-lista. Seuran varainhankinta ei nojaudu pelkästään jäsenmaksuihin; purjehduskoulu, Johteenpookin vuokraus ym. varmistavat tulopuolta. Taloudenhoidon perusprosesseja ja apuvälineitä on luotu auttamaan tilinhoidon melko suurta vuosittaista tilitapahtumien määrää. Silti kehittämistä tälläkin saralla vielä löytyy. Tällä hetkellä haemme jatkuvuutta vuosittaisten tilin-päätösten tekoon ja muuhun ammattimaiseen apuun. Olen vastikään lähettänyt tarjouspyynnön useampaan tilitoimistoon, ja tarkoitus on tehdä jatkuva sopi-mus sopivan tilitoimiston kanssa. Tulevaisuudessa mahdollinen E-laskutuksen käyttöönotto voisi tuoda tehokkuutta tilihoitoon ja vähentäisi paperilaskujen lähettämistä ja käsittelyä.

Taloushommien lisäksi tulee luonnollisesti veneil-tyäkin. Olen ollut kiinnostunut veneilystä pienestä pitäen, purjehduksen makuun pääsin rakentamalla optimistijollan Seppälän vanerisesta rakennussar-jasta. Tämän lisäksi tuli yläasteen puutyökerhossa rakennettua vanerinen kaksikkokajakki. Opiskeluiden päätyttyä hankimme perheeseemme ensimmäisen köliveneen, Kansanveneen. Sittemmin olemme seilanneet Sunwind 27:lla ja nykyään Hanse 315:lla, nimeltään Penelope. Yleensä purjehdusreissuilla on matkassa koko perhe eli vaimo Päivi sekä tyttäret Lotta ja Annika. Tykkäämme käydä paljon Röytässä ja joka kesä teemme pitemmän matkapurjehduksen. Kilpapurjehdus on jäänyt vähälle muutamia tiistai-purjehduksia lukuun ottamatta.

harri närhi, taloudenhoitaja

Ω pullopostia – uutisia läheltä ja kaukaa

6 ryöppy

Uusiutuva Oulu Regattaoulu regatta järjestetään tänä vuonna heinäkuussa ja kansliavuorossa on kunniakkaasti 100 vuotta täyttä-vä OTPS. Uudistetussa regatassa kisakanslia sijaitsee torinrannassa, missä myös palkintojen jako tapahtuu. Lauantain kisarata köliveneille järjestetään nk. satama-kisana, eli lauantai-aamuna ei lähdetä aikaisin matka-purjehdukselle kohti taivaanrantaa, vaan kilpailurata mutkittelee välillä Nallikari – Varjakka – Kolmikulma. Näin yleisöllä on aiemmasta poiketen mahdollisuus seurata kilpailun etenemistä lähietäisyydeltä.

Lauantai-iltana palkinnot jaetaan torilla, ja tarkoi-tus on järjestää myös iltatapahtuma, jolloin juhlitaan 100-vuotiasta OTPS:ää ja muistellaan päivän kisa-tapahtumia. Tarkoitus on, että kisaveneet jäisivät torinrantaan väliyöksi. Aamulla onkin sitten hyvä startata sunnuntain kisaan suoraan kipparikokoukses-ta torinrannasta.

Bottnia Eskader järjestetään taasvuoden 2012 Bottnia Eskader starttaa 11.7. Piteån Svinörasta ja päättyy 20.7. Ouluun OTPS:n 100-vuo-tisjuhlaan. Eskaaderille voi osallistua aiemmasta koke-muksesta riippumatta sekä moottori- että purjeveneel-lä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.bottenviken.se /bottniaeskader/


OTPS 100 vuottanaapuriseuramme Oulun Työväen Pursiseura täyt-tää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavastaanotto järjeste-tään 20.7. Seelarissa.

Uusia jäseniäedellisen ryöpyn julkaisun jälkeen seuraan on hyväksytty 21 uutta jäsentä. Vuosi- ja perhejäseniksi hyväksyttiin Tero Heikkinen, Lasse Haataja, Jani Halonen, Marko Tuhkala, Pekka Pietilä, Jari Ensomaa ja Juha Manninen. Juniorijäseniksi hyväksyttiin Laura Hurskainen, Ville Jaara, Valtteri Hanhela, Sakari Hiltunen, Tuomas Ojala, Andrey Raykhel, Antti Pet-tissalo, Sakari Hiltunen, Taneli Mustonen, Johanna Paasovaara, Jia Nevalainen, Aada Rehnberg, Valtteri Hanhela ja Hugo Heikkala.

Vuoden Nuori Suomi -juniorivalmentaja valittuoulun merenkävijöiden Laura Santala on valittu vuoden Nuori Suomi -juniorivalmentajaksi. Ryöpyn toimitus onnittelee!

OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli puhelin sähköpostiosoite

Matti Ruokonen, kommodori 040 480 9955 [email protected] i

Jukka Santala, i varakommodori 040 844 3517 [email protected] i

Leila Rannanjärvi, ii varakommodori 050 355 0504 [email protected] i

Heikki Koivurova, teemailtaisäntä 050 4125 872 [email protected] i

Juhani Lämsä, kilpailupäällikkö 040 536 7982 [email protected] i

Petteri Parhi, webmaster 040 531 8123 [email protected] i

Jarkko Juntunen, telakkamestari 0440 931 280 [email protected] i

Eeva Saukkonen, sihteeri 050 487 3299 [email protected] i

Ari-Pekka Taskila, palkinnot 040 563 0171 [email protected] i

Harri Närhi, taloudenhoitaja 050 480 1445 [email protected] i

7Ryöppy

Ω toiminta – teemanumero

7ryöppy


teemana toiminta

– Mitä Merenkävijöissä tapahtuu tällä hetkellänäin purjehduskesän alkaessa on hyvä luoda katsaus seuran toimintaan eri alueilla ja päivittää tiedot tulevista tapahtumista ja toiminnan nykytilasta. Pyysimme vastuuhenkilöitä kertomaan tehtävistään ja kysyimme tuoreimmat kuulumiset.

Oulun Merenkävijät toimii tänäkin vuonna erittäin aktiivisesti. Toimintaa tehdään vapaaehtoisvoimin,

joskaan talkootyö ei ole itseisarvo. Toiminnan tukena on laaja joukko kumppaneita eri seuroista, järjestöistä ja yrityksistä. Yhdessä tekemällä ja hyvien kump-paneiden kanssa voidaan seuran omat voimavarat keskittää olennaiseen tekemiseen. Seuraavassa tuore katsaus seuran toimintaan vuonna 2012.


8 Ryöppy


O ulun kaupungin kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään usealla eri rintamalla. Olemme olleet aktiivi-sesti mukana Toppilan uuden vene-sataman sekä samalle alueelle suun-

nitellun vesiliikunta- ja merikeskuksen ideoinnissa ja suunnittelussa. Toimimme edelleen aktiivisesti hankkeen neuvottelukunnassa.

Toimimme myös aktiivisesti Oulun kaupungin ja urheiluseurojen yhteisessä Seuraneuvottelukunnassa (www.ouka.f i/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/liikunta-ja-urheiluseurat). Seuraneuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti 6–8 kertaa vuodessa käsittelemään liikuntaan ja urheiluun liittyviä asioita. Seuraneuvot-telukunta ottaa kantaa mm. sali- ja kenttävuorojen jakoperusteisiin, liikuntapaikkarakentamiseen, urhei-luseurojen yhteistyöhön sekä liikunnan edistämiseen.

Merellistä Oulua ja Oulu Regatan kehittämistä tehdään yhdessä kaupungin ja tapahtumajärjestäjien edustajien kanssa. Tavoitteena on saada Ouluun iso merellinen tapahtumaviikonloppu, missä kaupunki-laiset pääsevät lähemmäksi merta ja veneilyä, Oulu Regatan ollessa meidän näkökulmasta tapahtuman keskiössä. Syntyisikö tästä yhteistyöstä Ouluun Hangon Regatan ja Kotkan Meripäivien kaltainen tapahtuma?

Oulun Merenkävijöiden jäsenet toimivat aktiivisesti eri veneilyn ja seuratoiminnan edunvalvontaelimissä sekä edustustehtävissä edustamassa ja kehittämässä oululaista veneilykulttuuria. Yhteistyötä tehdään mm. Oulun kaupungin suuntaan, Perämeren veneilyseurojen, muiden veneilyseurojen, kansallisten urheilujärjestöjen, oman lajiliiton, luokkaliitojen ja yritysten kanssa.

Edunvalvonta ja edustaminen

Oulun Merenkävijöiden jäsenet ovat osallistuneet jo toteutuneisiin purjelaivojen vierailuihin ja niiden järjestämiseen. Lisäksi olemme olleet aktiivisesti kaluston ja oheismateriaalin kanssa mukana (STO:n nimissä) Xon-nuorison liikuntatapahtumissa Oulu-hallilla. Merellistä yhteistyötä ja veneilyn edunvalvon-taa nämäkin.

Olemme myös aktiivisesti ajaneet purjehdusur-heilijan urapolkuasiaa Oulun kaupungin ja opetus-toimen kanssa. Oulun Merenkävijöiden kilpapurjeh-tija oli ensimmäinen purjehdusurheilija Kastellin urheilulukiossa. Aktiivinen yhteistyö Kastellin urheilulukion ja Helsingin Mäkelänrinteen urheilu-lukion tuloksena Oulun Merenkävijöiden purjehtijan oli mahdollista suorittaa lukio-opiskelu molemmissa oppilaitoksissa (talvet Oulussa ja kevät/syksy Helsin-gissä).

Perämeren seurat sekä Suomen, että Ruotsin puo-lelta kokoontuvat edelleen säännöllisesti Perämeren piirin kokouksiin, missä sovitaan mm. yhteisestä kil-pailukalenterista ja muusta vuosittaisesta yhteistyöstä veneilyn hyväksi. Oulun Merenkävijät on aktiivisesti mukana tässä epävirallisessa yhteistyöelimessä.

9Ryöppy


Seurojen välistä tiivistä yhteistyötä on myös aktii-visesti toimiva Sailing Team Oulu (STO), missä neljä seuraa ovat yhdistäneet junioritoiminnan toiminnot. Samankaltaista yhteistyötä tehdään myös kilpailujär-jestäjien kesken Racing Team Oulu (RTO) nimissä. Edunvalvontaa ja ennen kaikkea yhteistyötä parhaim-millaan.

Perämeren seurojen lisäksi teemme yhteistyötä myös muiden purjehdusseurojen kanssa. Oulun Merenkävijöiden purjehtijoita (sekä muita STO pur-jehtijoita) on ollut mukana Etelä-Suomen seurojen valmennuskeskusten valmennusryhmissä. Yhteistyö-tä tehdään sekä seura- että henkilötasolla.

Suomen Purjehdus ja Veneily (SPV) on kaikkien veneilyseurojen edunvalvoja kansallisella ja kansain-välisellä tasolla. Seurojen lisäksi SPV toimii myös kaikkien luokkaliittojen edunvalvojana. Pohjoisen purjehdusseurat ovat hyvin edustettuina SPV:n toimi-elimissä. SPV:n hallituksessa istuu Oulun Purjehdus-seuran edustaja ja Pohjoisen alueen aluejohtaja on Kemin Pursiseuran jäsen. Oulun Merenkävijöillä on ollut edustus mm. lapsi- ja nuorisopurjehdustoimi-kunnassa. Toiminnallinen yhteistyö SPV:n kanssa on myös aktiivista mm. juniorien alueleirien, valmen-nusleirien, koulutuksen ja valmentajayhteistyön merkeissä. Oulun Merenkävijät osallistuu aktiivi-sesti SPV:n vuosikokouksiin ja on myös sitä kautta varmistamassa veneilyn ja seuran edunvalvontaa sekä edelleen kehittämässä SPV:n toimintaa.

Oulun Merenkävijät on Pohjois-Pohjanmaan Liikunta Ry:n (PoPLi ry) jäsen ja osallistuu aktiivisesti PoPLin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Sailing Team Oulu (STO) on saanut Nuori Suomi Sinettiseuran tunnuksen laadukkaasta juniorityöstä. Yhteistyö ja jatkuva vuoropuhelu sekä PoPLin että SPV:n kanssa on tärkeää, jotta sinettitoimintaa voidaan edelleen kehittää. Sinetti auditoidaan kahden vuoden välein SPV:n ja PoPLin toimesta.

Luokkaliittoyhteistyö on myös tärkeää, jotta seura-tasolla tiedämme, mitä kussakin luokassa tapahtuu. Myös pohjoisen seurojen näkyminen luokkaliitto-jen toimissa on tärkeää edunvalvontaa. Aktiivisella toiminnalla ja osallistumisella varmistetaan eri luokkaliittojen ranking- ja jopa arvokilpailujen (SM) saaminen aina silloin tällöin tänne Perämerelle. STO:n ja RTO:n aktiivisia toimijoita on istunut (ja/tai istuu edelleen) mm. Zoom8-liiton, Opti-liiton ja 29er-liiton hallituksissa. Muidenkin luokkaliittojen kanssa yhteistyötä tehdään eri tasoilla (H-vene, Melges24, Vikla, Laser, jne.).

Purjehduskoulutuksen saralla valvomme Oulun Merenkävijöiden Purjehduskoulun etuja osallistumal-la aktiivisesti PORY ry:n toimintaan ja kehittämällä jatkuvasti koulumme toimintaa. Osallistumme aktii-visesti PORYn koulutuksiin ja annamme palautetta purjehduskoulutuksen kehittämisestä. Yhteistyötä ja edunvalvontaa on myös hyvin suhteiden luominen ja ylläpitäminen.

Yhteistyötä tehdään myös eri yritysten kanssa mm. yrityspurjehdusten muodossa. Yrityspurjeh-duksilla annamme purjehdusta harrastamattomille mahdollisuuden päästä kokeilemaan uutta mukavaa harrastusta ja liikuntamuotoa sekä luomme kontak-teja Oulun alueen yrityskenttään. Yrityspurjehdusten innoittamana meillä on mahdollisuus saada seuraan uusia aktiivisia toimijoita ja sitä kautta uusia lajin harrastajia.

Pitkä lista erilaista edunvalvontaa ja yhteistyötä. Varmaan jotain jäi vielä mainitsemattakin. Monesti ei tulekaan ajatelleeksi, kuinka laajalla rintamalla tällä-kin saralla toimimme. Toiminnan laajuuden huomaa vasta kun kokoaa asioita yhteen.

Olemme siis monessa mukana, mutta miten varmistetaan, että meillä on ainakin näillä yllä mainituilla alueilla aktiivisia toimijoita jatkossakin? Meidän kaikkien pitää omalla toiminnallamme huolehtia siitä, että seuran toiminta on aktiivista ja pysymme edelleen Perämeren hauskimpana purjeh-dusseurana. Hauskassa seurassa on mukava toimia ja antaa oma panoksensa sekä seuran edunvalvontaan että yhteisyöhön eri toimijoiden kanssa. Toiminnan jatkuva kehittäminen jäsenistön taipeita vastaavaksi on tärkeää. Edunvalvonta ja yhteistyö on osa seuran kehittämistä.

On myös tärkeää, että olemme seurana aktiivisia ja pidämme tuntosarvemme herkkinä tunnistamaan mahdolliset uudet alueet ja tahot, joiden kanssa mei-dän tulisi toimia. Toimintaympäristömme muuttuu yhä kiihtyvää vauhtia ja sen mukana muuttuvat myös jäsenistön ja seuran tarpeet. Mitä aikaisemmin olem-me mukana uusissa tunnistetuissa yhteistyötarpeissa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa asioiden kulkuun.

jukka santala, i varakommodori perämeren hauskimmasta purjehdusseurasta

10 Ryöppy


K atsastuksessa veneiden erilaisuus viehättää. On vanhoja ja uusia, suuria ja pieniä, moottoriveneitä ja purjeveneitä, luksusta ja vaatimattomuutta, syville vesille kelpaavia ja rannikon tai saariston

risteilijöitä. Katsastajan silmät tarkkailevat kunkin veneen turvallisuutta ja toimivuutta siihen luokkaan nähden, johon vene on tarkoitettu.

Katsastus on OM:n talkootyötä, jossa mitä mu-kavimmin ja nopeasti tutustuu seuran jäsenistöön. Myös itse katsastajiemme joukko saa osaltaan arvos-

Venekatsastus meren kävijöiden toiminta-alueena

tukseni. Siitä joukosta löytyy monenlaista osaamista ja kokemusta, jota kyllä keskenään jaetaan, kun tar-vetta on. Katsastustoiminta on siis erinomainen väylä päästä pian tuntemaan olevansa oikeasti mukana ja jopa tarpeellinen seuran jäsen.

Meitä seuramme katsastajia on kymmenkunta, mutta lisäystä joukkoon kyllä tarvittaisiin, sillä kat-sastettavia veneitä on noin 160, emmekä toki kukaan meistä ehdi olemaan jatkuvasti käytettävissä.

Johteenpookissa on huoltorakennuksessa OM:n il-moitustaululla luettelo sekä kesäkuun katsastusillois-

Itse aikanani mietin seuran toimintojen esitteen äärellä, minkä puuhailun kautta sopivimmin tuntisin olevani mukana ja hyödyksikin OM:n toiminnassa. Asia ratkesi oman veneeni katsastusta seuratessani – tuo homma sopisi minulle kunhan siihen saa tarpeellista koulutusta ja sitähän tarjottiin. Kerronkin tässä katsastusjaoksen olemassaolosta ja houkuttelen samalla mukaan tähän toimintaan, sillä siihen alkaa olla jo tarvetta tässä alati paisuvassa veneilyharrastuksessa.

11Ryöppy

vasta hankitun veneen katsastusKun seuramme jäsen on tehnyt venehankinnan, ostanut uuden tai käytetyn rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuuluvan veneen, niin se joutuu heti katsastajan syyniin, perus- eli runkokatsastukseen – paitsi jos veneen omis-tajanvaihdos tapahtuu seuramme sisällä, ja vene on jo kuluvalle kaudelle katsastettu. Peruskatsastus tapahtuu veneen ollessa maissa eli telakoituna veneen rungon ja laitteiston ulkopuolisena tarkastuksena, ja tarkastus jatkuu sitten, kun vene on vedessä.

Usein kuitenkin tilanne on sellainen, että vasta muu-alta hankittu vene on jo vesillä, kun sitä tarjotaan kat-sastettavaksi. Harkittavaksi jää, onko siinä tapauksessa järkevää nostaa venettä ulkopuolista runkokatsastusta varten ylös, vai jätetäänkö touhu syksyyn tai seuraavaan kevääseen ja tehdään tuossa tilanteessa vain rungon sisäpuolinen tarkastus ja normaali vuosikatsastus. Huomautus kuitenkin jää pöytäkirjaan.

katsastusmenettelyPerus- eli runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekis-teröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut tai muutoin on aihetta. Katsastus on kaksivaiheinen: ulkopuolinen tarkastus veneen ollessa maissa ja toinen vaihe veneen ollessa vesillä purjehdusvalmiina.

Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina. Tämä tapahtuu purjehduskauden alussa.

Peruskatsastuksesta laaditaan 2-osainen katsastus-pöytäkirja, jonka alimmainen osa jää veneen omistajalle ja päällimmäinen osa katsastajalle katsastuksen rekiste-röintiä varten. Pöytäkirjan lisäksi veneen omistajalle jää venetodistus. Nämä asiakirjat helpottavat vastaisuudes-sa sekä veneen omistajaa että katsastajaa katsastusten seurannassa, ja ne esitetään tarvittaessa viranomaisille.

jos katsastuksen suorittaa joku muu kuin OM:n katsastajaKatsastuksen voi suorittaa kuka tahansa, jolla on voimassa oleva SPV:n myöntämä katsastuslupa. Ja näinhän tapahtuu tavallisimmin silloin, kun vene on jossakin kauempana.

Mutta muu kuin OM:n katsastaja ei pysty rekisteröi-mään katsastusta omaan venerekisteriimme ja liittoon. Sen vuoksi veneen omistajan on huolehdittava siitä, että hän toimittaa OM:n katsastajalle kopion (suullinen ilmoitus ei riitä) katsastuspöytäkirjoista, joista ilmenee, kuka, missä, milloin ja mitkä katsastuksen vaiheet hän on suorittanut. Jos näin ei toimita, kyseinen vene pysyy OM:n venerekisterissä ja Liitossa katsastamattomana.

Jos halutaan etukäteen tietää, mitä katsastuksessa vaaditaan, niin kannatta ottaa yhteys johonkin katsas-tajistamme. Myös seuramme kotisivulla on vihjeitä katsastukseen valmistautumisesta.

Ja lopuksi: katsokaa kukin OM:n jäsenrekisteristä oman veneenne tiedot ja täydentäkää, jos siellä on puutteita. Teette katsastajasta iloisen!


ta että katsastajien yhteystiedoista. Katsastusiltojen varauslistaan kannatta ajoissa tehdä varausmerkintä, jotta me katsastajien kesken voisimme paremmin varautua riittävään miehitykseen.

Veneidemme katsastuksen jokavuotinen välttämät-tömyys johtuu siitä, että Suomen Purjehdus ja Venei-lyn (SPV) jäsenseurojen on kaikkien hoidettava tämä tehtävä samalla tavalla ja samoilla lomakkeilla. Niinpä katsastajina voimme tarvittaessa toimia keskenämme ristiinkin, siis katsastaa liittomme alaisen toisenkin seuran veneen, mutta emme muita – emme esimerkik-si läheisen Oulun Työväen Pursiseuran veneitä (eivätkä he meidän veneitämme), sillä katsastussäännöissä on eroavuuksia.

Katsastuksista on tiedotettu paljon ja lähes jokai-sessa lehtemme numerossa on niistä ollut juttua. Paljoltihan nuo tekstit sisältävät liittotason ohjeistusta jäsenseuroille. Niin ehdottoman tärkeä kuin katsastus onkin, niin itseäni usein mietityttää, informoidaanko tätä kohta liikaakin – kyllästyttävän usein – ja ettei vain tekstien sävyssä olisi käskyttämisen maku? Palau-tetta kokemuksista ja ideoita voi antaa suoraan osoit-teeseen [email protected] i.

risto laitila, katsastuspäällikkö

Katsastuksen toistuvasti kysytyt kysymykset & vastaukset

12 Ryöppy


T elakkasäätiön virallinen nimi on harvinaisen pitkä ja joissakin yhteyk-sissä pituutensa vuoksi vähän hanka-lakin. Nimessä on omistusta osoittava genetiivimuoto (OPS:n ja OM:n).

Tästä huolimatta seurat eivät omista Telakkasäätiötä. Säätiöille ominaiseen tapaan Telakkasäätiölläkään ei ole omistajia. Säätiössä ei myöskään ole jäseniä kuten esimerkiksi yhdistyksissä.

Säätiön nimessä mainitut seurat perustivat Telak-kasäätiön 50 vuotta sitten vuonna 1962. Vaikka seurat eivät Telakkasäätiötä omistakaan, pitävät ne Säätiön hallinnon tiukasti käsissään nimeämällä Telakkasääti-ön sääntöjen määräämällä tavalla säätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet. Hallituksen jäsenistä neljä nimeää OPS ja neljä OM. Hallituksen puheenjohta-jasta seurat sopivat keskenään.

Joka vuosi valitaan säätiölle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä neljäsosa jäsenistä. Jo usean vuosikymmenen ajan on käytäntönä ollut, että pu-heenjohtaja tulee viiden vuoden ajan puheenjohtaja-vuorossa olevasta seurasta tai vuorossa olevan seuran

telakkasäätiö

Oululaisen veneilyn hyväksi50-vuotias Oulun Purjehdusseuran ja Oulun Merenkävijäin Telakkasäätiö toimii Hietasaaren veneilykeskuksessa yhdessä Oulun Purjehdusseuran ja Oulun Merenkävijöiden kanssa. Valotan seuraavassa hieman Telakkasäätiön olemusta, hallintoa sekä toimintaa oululaisen veneilyharrastuksen hyväksi.

ehdottamasta henkilöstä. Viisivuotiskauden päätyttyä seuraava puheenjohtaja tulee toisen seuran nimeä-mästä ehdokkaasta. Nykyinen viisivuotinen puheen-johtajakausi alkoi v. 2010, joten tämä vuosi on OM:n puheenjohtajakauden kolmas.

Telakkasäätiön sääntöjen 2. kohdan mukaan ”Sää-tiön tarkoituksena on edistää purjehdus- ja moottori-veneurheilun leviämistä laajempien kansankerrosten ja erityisesti nuorison keskuuteen”. Vähän vanhahta-vasta tyylilajista huolimatta virkkeeseen on tiivistetty kaikki oleellinen Telakkasäätiön tarkoituksesta ja tehtävästä.

Säännöissä määritellyn tarkoituksensa toteutta-miseksi Telakkasäätiö ylläpitää Hietasaaren veneily-keskusta. Tärkein Telakkasäätiön palvelumuoto on laituri- ja telakointipaikkojen tarjoaminen. Näitä pal-veluja säätiö tarjoaa OPS:n ja OM:n jäseninä oleville veneilijöille sekä viranomaisille ja joillekin yhteisöil-le. Asiakaskunnan rajaaminen pääasiassa seurojen jäseniin merkitsee sitä, että toiminta voidaan katsoa yleishyödylliseksi, millä on suuri merkitys muun mu-assa toiminnan verottomana pitämisen kannalta.

13Ryöppy


telakkamestarit ovat tuttu näky satamassa aina keväisin ja syksyisin. Telakkamestareiden tehtävistä seurojen jäsenille ehkä eniten näkyvä osa on veneiden laskut ja nostot. Tämä on myös eniten työllistävä osuus. Näkymättömämpiä hommia ovat valmistelevat telak-kamanööverit, kuten veneiden siirtely keväisin hallista ulos ja syksyllä ulkoa halliin.

Lisäksi telakkamestareille kuuluu telakointiin ja laituripaikkojen hallinnointiin liittyviä toimistotehtäviä, kuten vartiovuorojen ja laituripaikkojen jako, laituri-paikka- ja telakointisopimusten tekeminen sekä niiden laskutuksen selvittely. Itse laskutukset tosin hoitaa sääti-ön rahastonhoitaja.

Telakkamestareita on virallisesti kaksi, jarkko jun-tunen (OM) ja Ylitelakkamestari Matti taskila (OPS). Kollegastani en osaa sanoa, mutta itselläni on pätevöi-tymiseksi riittänyt taito ajaa pyöräkonetta sekä painella nosturin ohjaukseen tarvittavia kahta nappulaa, jotka nostavat tai laskevat. Hommaan päädyin aikoinaan sanomalla kyllä, kun minua siihen pyydettiin.

Telakkamestarin elämää voi veneilijä ehkä parhaiten

Telakkamestarit auttavat vesillelaskussa

helpottaa tuntemalla veneensä sekä kärrynsä tai puk-kinsa niin, että laskujen ja nostojen aikaan tietää, missä kohtaa venettä liinojen tulee olla. On paljon helpompaa ja nopeampaa, kun vene nousee tasapainoisesti ja aset-tuu kärryyn tai pukille ilman isompaa sovittelua tai sitä, että liinat jäävät tassujen ja veneen pohjan väliin pin-teeseen. Jokainen veneilijä tietysti valmistautuu omalta osaltaan mahdollisimman hyvin veneensä laskuun ja nostoon, niin että telakkamestarin hommaksi jää ainoastaan kärryn tai pukin siirtäminen sekä itse lasku tai nosto. Tässä niin veneilijää kuin telakkamestariakin auttaa riittävä määrä käsiä, eli talkooväkeä.

Veneilijöiltä toivotaan myös ymmärrystä lasku- ja nostomanööverien välillä hitaaseenkin etenemiseen. Yksi ihminen kun ei repeä kerrallaan kuin yhteen hommaan. Pyrimme kuitenkin siihen, että kaikkien halukkaiden veneet laitetaan keväällä mereen ja otetaan sieltä syksyllä pois. Tähän saakka tähän tavoitteeseen on päästy. Toivottavasti jatkossakin.

jarkko juntunen, telakkamestari

Junioritoiminnan edellytysten parantamiseksi Telakkasäätiö remontoi joitakin vuosia sitten huol-torakennuksen ja rakensi sinne ”sosiaalitilat” sekä junioritytöille, että -pojille. Viime vuonna valmistui samaa tarkoitusta palvelemaan sekä veneluiska että kevytvenelaituri.

Telakkasäätiö on parina viime vuotena inves-toinut merkittävästi sataman ja siellä tarjottavien palveluiden laatuun. Näkyvimpinä hankkeina ovat olleet satamakentän ja venehallin lattian asfaltointi. Myös Johteenpookia ja sen ympäristöä on korjattu ja kohennettu. Tänä vuonna uusimislinja jatkuu laituri-puolella. Vanha ja huonokuntoinen D-laituri menee alkukesästä kierrätykseen. Marinetek Oy toimittaa 90-metrisen betonilaiturin uudeksi D-laituriksi.

Laitureiden uusiminen jatkuu lähivuosina. Tarkoista uusimisaikatauluista ei vielä ole päätetty, mutta Säätiön toiminnassa varaudutaan jo nyt tähän muun muassa rahoitukseen varautumisessa. Säätiön toiminnan laajuuteen nähden suurehkot hankkeet ja tulevaisuudessa nähtävissä olevat investointitarpeet ovat pakottaneet säätiön hallituksen tekemään lieviä tasokorotuksia laituripaikka- ja telakointimaksuihin. Korotusten jälkeenkin maksut ovat kuitenkin hyvin kohtuullisia verrattuna lähes mihin tahansa palveluta-soltaan vertailukelpoisen venesataman maksuihin.

reino aula, puheenjohtaja, ops:n ja om:n telakkasäätiö, om:n kunniakommodori

14 Ryöppy


tehtäväni majaisäntänä on organisoida seuran majan toimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita yhdessä perusteilla olevan majatoimikunnan kanssa. Olen toiminut tehtävässä neljän kauden ajan ikioman majaemännän avustamana.

Vesillä minut löytää yleensä Sunita-nimisestä Sirena 38 -purjeveneestä ja vierailen saaressa etenkin kilpailujen yhteydessä, mutta mielelläni myös ohi-kulkumatkoilla tai sopivan tilaisuuden tullen. Tämän tehtävän hyviä puolia on saada luonteva tapa tutustua mukavien oman seuran jäsenten lisäksi myös muiden seurojen merenkulkijoihin ja heidän perheisiinsä.

En valitettavasti kuitenkaan asu toistaiseksi saaressa ja siksi tällaisen saaressa olevan tukikohdan huoltaminen oman työn ohessa etänä mantereelta käsin on riippuvainen tuulista ja talvisaikaan myös tuiskuista. Siksi tämä homma vaatii jokaiselta majalla kävijältä oman panoksensa. Ilokseni majalla kävijät ovat olleetkin vastuullisia kansalaisia. Kuvittele vain kuinka palatessasi kylmettyneen perheesi kanssa su-muiselta ja kylmältä mereltä Röyttään, sinua tervehtii siisti tupa ja lämmin sauna tai ainakin valmiiksi

Majaisännän turinoitapilkotut saunapuut.

Majaisännän tehtäviin kuuluu edustaa Oulun Me-renkävijöitä Röytän asioita ajavassa seurojen yhteis-elimessä, Iin Röytän toimijat ry:ssä, organisoida tal-kootyöt, tehdä esityksiä hallitukselle investoinneista ja korjauskohteista, laatia toimintakertomus ja tulevan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio, huolehtia majan avaimista ja vaikkapa runoilla tällaisia tari-noita. Varsinaisesta majan yllä- ja kunnossapidosta huolehtii vierailun yhteydessä kukin käyttäjä osaltaan ja suuremmat operaatiot hoidetaan talvi- ja kevättal-koissa. Majaisännän töitä helpottamaan perustettavan majatoimikunnan jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä.

Olen koonnut tähän Ryöpyn numeroon tuoreita ohjeita ja vinkkejä majan käyttöön niin uusille kuin vanhoille jäsenille. Kannattaa lukaista juttu läpi, jotta saat kaiken irti upeasta majastamme!

seppo parhi, [email protected], majaisäntä ja röytän toimijat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja

internet www.bothnianarcmarine.fi, email [email protected]

Röytän majaopas sivulla 20!

15Ryöppy


oulun merenkävijöiden kouluvene S/Y Omppu aloitti kolmannen purjehduskautensa toukokuussa. Omppu on osoittanut tarpeellisuutensa purjehdus-harrastuksen mahdollistajana niille, joilla ei ole ilman omaa venettä tai sen hankkiminen on vielä suunnitel-missa. Omppupurjehduksiin ei tarvitse myöskään olla seuran jäsen, mutta monet purjehtijat ovat mukavien kokemusten myötä liittyneet OM:n iloiseen jäsenistöön.

S/Y Omppu on Albin Express -mallin purjehdus-vene ja sen huollosta vastaa Ompun ympärillä toimiva ydinryhmä talkoohengessä. Ompputoiminnan yhtenä tavoitteena onkin yhdessä tekeminen ja oppiminen. Jokaisella purjehduksella on mukana Oulun Merenkä-vijöiden hyväksymä kippari, mutta muuten miehistön taidoille ei asetetavaatimuksia, eli niin vasta-alkajat kuin konkaritkin ovat tervetulleita mukaan.

Tällä kaudella Omppu osallistuu seuran tiistai-kisoihin vaihtuvalla miehistöllä. Keskiviikkoisin on kokeneimmilla omppulaisilla mahdollisuus hioa purjehdustaitojaan teemapurjehduksilla konkaripur-

jehtijoiden opissa. Keskiviikkoisin tullaan myös jär-jestämään jatko-noviisipurjehduksia, jotta torstaisten noviisipurjehdusten jälkeenkin voi jatkaa harrastusta.

Tälläkin kaudella Omppua on mahdollisuus vuokrata retkiveneilyyn ja purjehduskisoihin.Omppulaisten tavoitteena onkin päästä tänä kesänä palkintosijoille kauden kisoissa.Taktiikkaa hiotaan omppulaisten yhteisissä tapaamisissa läpi vuoden ja kaudenalkajaisiksi vietettävässä rantaillassa. Näihin ti-laisuuksiin kaikki ovat tervetulleita.Omppulaiset ovat osallistuneet Röytän majan talkoisiin ja kesällä saares-sa tullaan taas näkemään toimeliaita omppulaisia.

Ompun toiminnasta tiedotetaan sähköpostilla, OM:n nettisivuilla ja seurankeskustelupalstalla sekä Ompun Facebook-ryhmässä. Ompun sähköpostilista on [email protected]. Sähköpostilistalle voi liittyä kuka tahansa yhteystietonsa ilmoittamalla. Purjehduksille ilmoittaudutaan OM:n koulu venesivulla.

marjatta armanto, ompputoiminnan yhteyshenkilö

S/Y Omppu vesillä jälleen

16 ryöppy


ensimmäinen OM:n purjehduskurssi pidettiin keväällä 1979. Pitkäaikaisen purjehduskoulun rehto-rimme mukaan ensimmäistä kurssia markkinoitiin laajasti, ja kurssi olikin jymymenestys: koulutukseen osallistui neljäkymmentä innokasta purjehduksen noviisia. Siitä lähtien purjehduskurssi on pidetty keväisin, yleensä toukokuun aikana.

Kurssia ei ole nykyvuosina tarvinnut markkinoi-da ollenkaan, sillä kurssi on saatu lähes joka kerta täyteen. Tänä keväänä purjehduskurssi täyttyi neljässä tunnissa ilmoittautumislinkin avauduttua. Alkava kurssi on seurakoulumme 33:s toimintavuosi. OM:n purjehduskoulu on siis kurssittanut tähän mennessä jo 800 uutta purjehduksen harrastajaa.

Purjehduskoulumme on PORYn auktorisoima Suomen pohjoisin seurakoulu. Kouluttajamme hank-kivat pätevyytensä PORYn järjestämillä ohjaaja- ja opettajakursseilla. Seura kustantaa kouluttajien kurs-situksen, mutta muutoin kaikki työ tehdään talkoovoi-min. Jokakeväinen purjehduskoulun läpivienti onkin kouluttajillemme aikamoinen voimainponnistus; teoriatunteja vedetään neljänä iltana viikolla ja käytän-töosuus eli kolme kahdeksan tunnin purjehduspäivää purjehditaan kahden viikonlopun aikana yleensä kouluttajien omilla veneillä.

Koulutuksen sisältö, joka on laadittu PORYn ohjeistuksen mukaan, painottuu purjehduksen perustaihoihin. Oppilaille opetetaan purjehduksen perustaidot, esimerkiksi purjeiden nosto ja lasku sekä reivaus, rantautuminen, laituriinajo, myötäkäännös, vastakäännös ja spinnulla ajo suotuisissa olosuhteis-sa. Tavoite kurssin päätyttyä on se, että vastavalmistu-nut purjehduskoululainen pystyy toimimaan menes-tyksekkäästi gastina purjeveneessä eri tilanteissa.

Viime syksynä Merenkävijät järjesti PORY:n oh-jaajakoulutuksen Oulussa Johteenpookissa. Kurssilta valmistui seitsemän uutta ohjaajaa ja yksi opettaja purjehduskoulun käyttöön. Nyt tapahtui nk. sukupol-ven vaihdos; pitkäaikaiset, osa jo kymmeniä vuosia mukana olleet kouluttajamme pääsivät ”eläkkeelle" purjehduskoulun tehtävistä, kun uusi erä kouluttajia astui remmiin. Nämä uudetkaan ohjaajamme eivät toki ole läheskään noviiseja vaan he ovat olleet pur-jehduskoulun tehtävissä jo vuosia apukouluttajina.

Purjehduskoulun järjestäminen vuosittain on yksi seuramme talouden tukipylväistä. Kun kaikki työ tehdään seuralaisten talkoovoimin, lähes koko kurs-simaksupotti voidaan kotiuttaa seuran tilille. Oppilai-den vakuutuksiin ja kurssikirjallisuuteen kuluu pieni osa kurssimaksuista. Rahankeruu seuralle ei kuiten-kaan ole se tärkein vaikutin, jonka avulla koulutta-jamme jaksavat vuodesta toiseen tehdä töitä kurssin eteen, vaan se, että saamme omalta osaltamme viedä eteenpäin purjehduksen ilosanomaa.

Olen ollut toistakymmentä vuotta purjehduskou-lussa mukana ja olen huomannut, että rasitus ja vaiva kuittaantuu joka kerta, kun seuraan oppilaan aurin-koista ja innostunutta ilmettä hänen lopulta onnis-tuttuaan jossain purjehdusmanööverissä tai saatuaan poimittua fenderin merestä sinnikkään yrittämisen jälkeen. Yhdyn kolmekymmentä vuotta mukana olleen kouluttaja ja rehtori Hannu Lounilan sanoihin, kun häneltä kysyttiin, miten hän jaksoi vuodesta toi-seen olla mukana purjehduskoulussa: ”seelaaminen on vaan niin mukavaa”.

matti ruokonen, rehtori, oulun merenkävijöiden purjehduskoulu

Purjehduskoulun vuoden 2012 oppilaat valmiina vesille! Kuva: Markku Vimpari.

om:n purjehduskoulu on koulu t tanu t jo

800 uutta purjehtijaa

17ryöppy


tätä kirjoitettaessa junioripurjehduksen kausi on jo täydessä vauhdissa, vaikka jäälauttoja vielä nä-kyykin Oulujoen suistossa ja ilman lämpötila on alle 10 astetta. Kummallista touhua?

Purjehdukseen usein liitetään auringonpaiste ja lämpö. Mutta tämä mielikuva on tänä päivänä väärä. Saimme tromssalaiselta junioripurjehdusseuralta vies-tiä viime viikolta. Kysyivät voitaisiinko alkaa suunnitte-lemaan yhteistyötä, Sailing Team Oulu kyllä mielellään alkaa yhteistyöhön. Oulusta Tromssaan on matkaa 750 km, vain vähän pidemmälti kuin Helsinkiin.

Perinteinen jollien kunnostusilta pidettiin heti va-pun jälkeen Johteenpookin rannassa, jolloin vahattiin ja tarkistettiin talven jäljiltä jollien kunto. Samalla edistyneimmille junioreille jaettiin omat nimikkojol-lat, joilla harjoitellaan ja pidetään kunnossa. STO:n on harjoituspaikka on Johteenpooki ja leirit pidetään Kellon Kiviniemessä.

Ensimmäiset kisat oli tarkoitus pitää 5.5. lipun-noston yhteydessä, mutta kova tuuli, puuskissa 13 m/s esti kisan pitämisen. Kokeneimpia junioreita se ei kuitenkaan estänyt vesille menemistä. Kemistä Ouluun kisoihin tullut Eetu myös pääsi ensi kertaa tälle keväälle vesille.

Nyt kesäkuun alusta valmennusta on tarjolla neljänä päivänä viikossa opti-, zoom-, jatko- ja kilpa-ryhmissä – jos vain innostusta riittää. Pidemmälle edistyneet kiertävät myös viikonloppuisin opti- ja Zoom-rankingkisoissa, pääasiassa Etelä-Suomessa. Junioripurjehdus onkin näin koko perheen harrastus.

Tarjoamme aikavälillä 2.5.–20.9. yhteensä noin 1 400 valmennustuntia junioreille ja tähän ohjaajia ja valmentajia. Päävalmentajana meillä toimii Laura Santala ja valmentajina Ola Länsman, Anni Rehell ja

junioripurjehdus tarjoaa

1 400 h valmennustaMaija Matihaldi. Ohjaajiksi koulutamme meidän omia nuoria toukokuussa SPV:n Oulussa järjestettävällä oh-jaajakurssilla. Ohjaajiksi olemme kouluttamassa kuusi nuorta Oulusta ja Taika Hernetkosken Kemistä. He kaikki tulevat neljästä STO:n seurasta, eli Haukipu-taan Pursiseurasta, Oulun Purjehdusseurasta, Oulun Työväen Pursiseurasta ja Oulun Merenkävijöistä.

Kesäkuun alussa järjestämme kaksi alkeiskurssia ja heinäkuun lopussa yhden alkeiskurssin uusille jollapurjehtijoille. Ilmoittautuminen tapahtuu www.sailingteamoulu.com -sivuilla. Kesän yksi uutuus on nuorisokurssi, joka järjestetään kesäkuus-sa iltakurssina, jos saamme riittävästi osallistujia. Perinteisen alueleirin järjestämme ennen juhannusta Virpiniemessä. Toinen uusi toimintamuoto, jota olemme toteuttamassa on ulkomaisen valmentajan kutsuminen valmentamaan meidän omia valmenta-jia ja edistyneempiä junioreita. Olemme kutsuneet hollantilaisen nuoren ja ansioituneen valmentajan Kellon Kiviniemeen kahdeksi viikoksi valmentamaan meidän junioreita ensiksi optarien SM-kisoihin ja sitten Kello Openiin. Mukaan leirille otetaan myös Zoom-purjehtijoita.

Ihan koko kesää ei harjoitella, vaan heinäkuussa on kahden viikon loma. Sen jälkeen jaksetaan vielä harjoitella ja osallistua alueen juniorikisoihin. Alueen junioreiden pääkisa on Kello Open elokuun alussa.

Tulevalta kesältä odotamme tuulta, vauhtia ja hauskoja hetkiä junioripurjehduksen parissa! Syksyllä kerromme sitten, kuinka kaikki menikään...

Junioriterveisin,

anri kivimäki, junioripäällikkö ja pekka saukkonen, juniorikalustovastaava. kuva: m. honkala.

18 Ryöppy


M itä kilpapurjehduksessa tapah-tuu tänä kesänä, kilpailupäällikkö Juhani Lämsä?

”Heti kesäkuun alussa järjes-tetään Zoom8-jollien SM2012

ranking Kiviniemen venesataman edustalla. Heinä-kuussa tulee olemaan kaksi isoa tapahtumaa – Hai SM:t ja Oulu Regatta, joka järjestetään tänä vuonna OTPS:n 100-vuotisjuhlaregattana. Regattaan tulee kolme rataa, mikä vaatii käytännössä yhtä aikaa kolme kilpailulautakuntaa merelle.”

”Yksi perinteisistä tapahtumista on ollut hei-näkuun lopussa järjestettävä Hailuoto Weekend. Kilpailuosuuteen on viime vuosina ollut niukasti osallistujia, vaikka tapahtumassa ovat puitteet kun-nossa. Hailuodon kunta on järjestänyt monipuolisen rantatapahtuman kisojen yhteyteen ja tapahtuman aikana ei tarvitse esimerkiksi maksaa laiturimaksuja. Yritetään tänä vuonna saada uutta tuulta hienoon tapahtumaan!”

”Uusia osallistujia toivotaan kisoihin mukaan. Kisatiedot ja ilmoittautuminen löytyvät kotisivuilta ja viime hetken vinkit saa aina tarkastettua ennen kisan lähtöä rannassa. Kokemusta voi kartuttaa jokatiistai-sissa Tiistaikisoissa tai lähtemällä gastiksi mukaan johonkin toiseen kisaveneeseen.”, Lämsä toteaa.

kilpapurjehdus

Tulossa aktiivinen kesäOululaisten purjehdusseurojen kilpailutoiminnan yhteenliittymä Racing Team Oulu (RTO) järjestää taas tänä kesänä useita purjehduskilpailuita. Kilpailuilla on aina nimetty järjestävä seura, mutta erityisesti isompien kisojen yhteydessä laitetaan voimavaroja yhteen kaluston ja kisajärjestäjien muodossa.

Kuva: Teemu Harjumaa18 ryöppy

19Ryöppy


Kysyimme muutamalta aktiivikisaajalta ensi kesän suunnitelmista:1) Mitä kisarintamalla tapahtuu ensi kesänä?2) Miten olette valmistautuneet?3) Mikä on venekunnallenne

kauden pääkilpailu?

jukka santala & jorma kinnunen, team jj, Melges 241) Touko-kesäkuussa Melges 24 kansallista ranking-

sarjaa ja kesäkuun puolessa välissä ovat Melges 24 SM- ja PM-kilpailut Helsingissä. Helsingin kisoihin osallistuu myös FIN 476 / Laura Santala. Lisäksi ohjelmassa ovat Oulun alueen paikalliset kisat.

2) Kalusto on kunnossa ja huollettu. Treenit aloitet-tiin heti kun jäätilanne salli.

3) Melges 24 SM- ja PM-regatta.

tuomo "tumppi" kujala, Meta-Baron1) Tulevan kesän kisoihin kuuluvat Oulu Ranking

-kisat ja lisäksi kaikki ne muut kisat joihin saadaan miehistöä tarpeeksi kasaan.

2) Valmistautuminen on tässä vaiheessa tapahtunut vasta mentaalitasolla ja venettä valmistellessa iskukuntoon. Tarkoituksena on aloittaa aktiivinen kilpaharjoittelu pari–kolme kertaa viikossa. Toivo-taan että saadaan myös tiistisradalla hyviä harjoi-tuskisoja aikaiseksi.

3) Tulevan kesän päätapahtumamme tulee Meta-Ba-ronin osalta olemaan kaikkien muidenkin oulu-laisten purjehtijoiden päätapahtuma Oulu Regatta. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin oululainen venekunta on mukana Regatassa.

jussi Ponkala, kiisla1) Kiislalla kisaan Oulun alueen LYS-kilpailut. Sen

lisäksi olen lupautunut gastiksi Volvo Suursaari Raceen ja ORCi MM-kilpailuihin Helsinkiin. On myös mahdollista, että olen gastina H-veneessä tai Melgesissä, mikäli sopivia kilpailuja ja tilaisuuksia tulee. Uskon kovasti, että ratapurjehdus saa ensi kesänä nostetta Oulussa. Toivoisin, että LYS2:n ve-neet lähtevät radalle. Nyt on pientä eloa H-veneissä ja Expresseissä – yhdessä näistä saadaan kiva fleet-ti. Kilpailut tulevat olemaan entistä tasaisempia, jännittävämpiä ja hauskempia.

2) Kiislaan on ostettu uusi, lenssille suunniteltu spinaakkeri. Spinnupuomia on jatkettu, koska se oli 10 senttiä maksimia lyhyempi. Näillä pikku hankinnoilla toivotaan pientä parannusta kevy-en tuulen lenssinopeuteen. Kölin etureuna on korjattu symmetriseksi. Muutama uusi kilpapur-jehduskirja on hankittu ja sääntöseminaarissa on opiskeltu sääntöjä.

3) Oulu Regatta on pääkilpailu, jossa puolustamme voittoa. Sen lisäksi Oulu Ocean Race ja Räntä Race ovat tärkeitä kilpailuja. Se on selvä, että Helsingin ja Espoon tapahtumat menevät näistä edelle.

jukka eklund, Bohemia 1) Ensi kesänä Bohemialta jää Gotland Runt väliin ja

keskitytään Oulun alueen kisoihin. Harkinnassa on kuitenkin Ulvö Regatta Höga Kustenilla heinä-kuun puolessa välissä.

2) Eikös kaikkien kisatiimien talvikauden valmistau-tumiseen kuulu peruskunnon kohotus, punttitree-nit, meditaatio ja hypnoosi!

3) Kauden pääkilpailuna on tänä kesänä ehdotto-masti Oulu Regatta, unohtamatta tietenkään aina yhtä totista Oulu Ocean Racea. Jokaiseen kisaan lähdetään tietysti voitto mielessä!

20 ryöppy

röytän Majaopas

röytän saarestaRöytän saari sijaitsee neljän kilometrin etäisyydellä Iin Praavan kalasatamasta, jossa on myös veneiden laskupaikka, vesiposti ja parkkipaikka. Saarta hallin-noi Metsähallitus, joka on antanut alueen veneilyseu-roille käyttöoikeuden ja luvan rakentaa vapaa-ajan kiinteistönsä rajatulle alueelle. Saaren pohjoisosassa liikkuminen on kielletty lintujen pesimäaikaan ja parhaiten saaren luontoon ja ekologiaan tutustuu luontopolun varrella.

Tässäkin paratiisissa on käärmeensä, glo-järvien ja kostean aluskasvillisuuden ansiosta varsinkin alku-kesällä saaren pusikoissa majailee runsaasti sääskiä ja viime vuosina myös heinikon suojissa kyttääviä inhottavia puutiaisia, joita vastaan voi yrittää taistella kaikin käytettävissä olevin keinoin, joko pukeutumal-la pitkiin housuihin ja kumisaappaisiin tai käyttä-mällä hyttyskarkotteita. Saaren mielenkiintoiseen historiaan, satama-alueen kehityssuunnitelmiin ja suojasataman käyttöön voi tutustua, Iin Röytän toimi-jat ry:n kotisivuilla www.iinroytantoimijat.f i.

röytän majastaMaja on seuran kaikkien jäsenten vapaassa käytössä vieraat mukaan lukien. Hirsinen päärakennus on tarkoitettu ainoastaan päiväkäyttöön, mutta piha-alueella sijaitseva lautarakenteinen tupa, Kenkälä, on käytettävissä myös yöpymiseen. Kenkälässä tarkenee talvellakin, sillä mökissä on oma tehokas kamiina lämmitystä varten ja se on varustettu jääkaapilla ja liedellä.

Varauskirjaa ei Kenkälään ole, mutta käytön lisään-tyessä sellainen voidaan perustaa esim kotisivuille. Majan yhteydessä oleva Emännän huone on käytettä-vissä tilapäiseen majoitukseen (suurempien tapah-tumien yhteydessä neuvottele majaisännän kanssa). Tontilla sijaitsee lisäksi grillikatos ja kompostoiva puucee, jonka toimivuus edellyttää jätösten peittämis-tä huussiturpeella.

Röytän majan avaimia saa lunastaa kuittia vastaan majaisäntä Seppo Parhilta maksamalla OM:n tilille 40 euroa.

satamaan saapuminen & lähtöhässäkkäSatamassa on n. 180 venepaikkaa ja vilkkaina päivinä satama on tupaten täynnä veneitä. Laituripaikat on varustettu peräpoijuilla ja yhteen peräpoijuun joudutaan kiinnittämään useampia veneitä. Uutena kävijänä sinun tulisi tällaisina tapahtumapäivinä huomioida muutamia seikkoja:

Ω suunnittele satamaan tulo ja anna miehistön jäsenille selkeät tehtävät

Ω laita poijuhaka ja kiinnitysliina tai -köysi valmiiksi veneen perään mikäli ajat laituriin keula edellä

Ω asenna riittävä määrä lepuuttajia veneen molem-mille kyljille

Ω asenna joustimilla varustetut keulaköydet valmiiksi Ω odota satamaan saapuessasi että, joku ystävällinen veneilijä on ottamassa sinua vastaan

Ω isot purjeveneet kiinnitetään satama-altaan syvem-pään osaan (huomaa syvyysmerkinnät rannassa)

T ämä artikkeli opastaa uusia ja muistuttaa vanhempia jäseniämme Röytän saarella sijaitsevan majamme käyttöön liittyvistä seikoista. Majan ovat edelliset veneilijäsukupolvet rakentaneet vaivojaan säästämättä, joten meidän nykyisten käyttäjien velvollisuus on vaalia tätä arvokasta perintöä.

21ryöppy

Ω Röytän betonilaituri joudutaan mahdollisesti sulke-maan tänä kesänä huonon kuntonsa vuoksi, joten tällaisina päivinä joudutaan veneitä kiinnittämään myös peräkkäin.

Ω lunasta Mauri kangasluomalta (M/S Heta) sähkö-tarra veneeseesi tai maksa kertamaksu

Ω sähkö voidaan kytkeä veneeseen vain silloin kun veneessä on maasähkökeskus

Ω poistuessasi satamasta pyydä naapuriveneiden miehistöä auttamaan manöövereissä

Ω suunnittele tulo ja lähtömanööverit huolellisesti ja anna miehistön jäsenille omat selkeät tehtävät

Ω kokeneillekin sattuu ajoittain töppäyksiä ja You-Tubeen soveltuvia näytöksiä etenkin kovan tuulen vallitessa, joten pysy rauhallisena ja valmistaudu ennakolta eri tilanteisiin

yleisiä ohjeita majan käyttöönOta huomioon kun tulet ensimmäisenä tyhjään, lukittuun majaan:

Ω Mökille tultaessa sähkölaitteet saadaan toimimaan keittiön oven suussa olevasta pääkytkimestä. Liesi on varustettu kellokytkimellä, johon täytyy ohjel-moida käyttöaika.

Ω Yleistyneiden eläinallergioiden vuoksi rakennusten sisälle ei saa tuoda kotieläimiä.

Ω Polttopuita on vajassa, jossa ne sahataan sopivan mittaisiksi. Ulkona kuivamassa olevat puut eivät sovellu polttopuiksi. Liiterissä on sähkötoiminen moottorisaha ja suojavarusteet. Tarkista että sahan säiliössä on teräketjuöljyä ja käytä suojavarusteita.

Ω Saunan ja rakennusten lämmittämisessä tulee käyt-tää harkintaa, jotta ei halkaista kylmillään olleita tulisijoja tai kuumenneta saunaa seinärakenteiden syttymispisteeseen saakka.

Ω Saunavuorot sovitaan käyttäjien mukaan niin, että sekä miehet että naiset ehtivät saunoa illan aikana. Perhesaunavuorot ovat mahdollisia ennen klo 18 tai mikäli siitä on sovittu muiden saunojien kanssa.

Ω Vesipumppu antaa vettä saunaan, keittiöön ja erilliseen vesiletkuun. Meressä oleva takaisku-venttiili voi tukkeutua tai se voi jäädä auki, jolloin syöttöletku tyhjenee ja pumpun saa toimimaan vain kaatamalla pumppuun syöttövettä ennen käyn-nistystä. Pumppua ei saa käyttää tyhjänä. Seuraa vesijärjestelmän toimivuutta (vuodot, takaiskuvent-tiili meressä)

Ω Luotsilahden rannassa on huonokuntoinen lasikui-tusoutuvene, johon löytyy airot varastosta; käyttö on sallittua omalla vastuulla

Ω Majalla on ensiapuvälineet ja avaimet Praavan vesi-postiin ja Röytän laiturin päässä olevaan Iin Röytän toimijoiden huoltorakennukseen, josta löytyy mm. raivaussaha.

Ω Muista huolehtia itsesi ja kotieläinten punkkisuo-jauksesta etenkin keväisin pusikoissa liikkuessasi; vedä sukat lahkeiden päälle ja tarkista maastossa liikkumisen jälkeen kainalot, korvat ja muut pehme-ät ihoalueet. Käytä ensiapulaukun punkinpoistovä-lineitä tarvittaessa ja seuraa puremajäljen muutok-sia. Saarella kävijöillä ei ole tietoni mukaan todettu aivokuumetartuntoja, mutta borrelioositapauksista en ole aivan varma. Myöhemmin kesällä en ole tehnyt punkkihavaintoja.

Alkukesän punkkihavainnoista voin puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä. Oleellista on saada punkki irti nopeasti ja oikeaoppisesti ensiapulaukun ohjetta noudattaen. Aivokuumetta vastaan on saata-vissa rokote ja borrelioosia voidaan hoitaa antibioo-teilla ellei punkkia ole huomattu ajoissa.

Majalta poistuttaessa Yleinen siisteys ja omien jälkien siivoaminen, ovien lukitseminen ja sähköjen katkaiseminen pääkytki-mestä on vähimmäisvelvollisuus

Ω Jätteet tulee viedä mukanaan mantereelle tai Roska-Roope-tarran lunastaneet voivat viedä ne satama-laiturin päässä olevaan huoltorakennukseen. Majan jätesäiliö on yhteisiä tilaisuuksia varten. Pullomum-mojakaan ei ole Röytässä toistaiseksi näkynyt.

Ω Palauta käyttämäsi välineet alkuperäisille paikoil-leen (työkalut, astiat, soutuvene)

Ω Tyhjennä ruokatarvikkeet jääkaapista ja jätä jääkaa-pin ovi raolleen tuulettumisen tehostamiseksi

Ω Hyvä tapa edellyttää polttopuukorien täyttämistä seuraaville tulijoille.

Ω Vanhan perinteen ja eräretkeilyohjeiden mukaan kirjoita veneesi ja vierailijoiden nimet, sekä tulo- ja lähtöpäivämäärät vieraskirjaan. Muiden kävijöiden iloksi voit kuvailla myös vierailun aikaisia kokemuk-sia ja tuntemuksia. Lapsille voidaan hankkia omia askarteluvälineitä, sillä vieraskirja on varattu vain aikuisten kirjallisille tuotoksille. Jos sinulla on ko-tona ylimääräisiä lasten askartelu- tai muita kirjoja, niille voisi olla majalla käyttöä.

Ω Jos huomaat jotain mitä pitäisi korjata tai mitä puuttuu, niin ilmoita siitä majan isännälle. Ja jos sinulla on ideoita majan toiminnan kehittämiseksi, tuo ne muidenkin tietoisuuteen. Kesä on lyhyt ja talvi kylmä.

22 ryöppy

talkootoimintaMajan viihtyvyyden ja toiminnan kehittämiseksi ollaan perustamassa majatoimikuntaa. Jäsenet voivat ilmaista majaisännälle halukkuutensa tulla sen jäseneksi. Jäseniksi toivotaan kunnostustöistä, puiden kaatamisesta, keittiöaskareista tai muuten vain kiin-nostuneita henkilöitä organisointiavuksi majaisän-nälle. Toimikunnan tarkoituksena on kehittää majan toimintaa jäsenten viihtyvyyden parantamiseksi ja suunnitella majalla järjestettäviä tilaisuuksia.

Majan ylläpito, kunnostustyöt ja siivoukset hoide-taan talkoilla, joihin jäsenten toivotaan osallistuvan jollain tavalla yhteisten tilojen viihtyvyyden takaami-seen. Talkoissa on seuran järjestämä ruokatarjoilu ja suomalaiskansallinen saunominen, uiminen lähei-sessä Luotsilahdessa on vapaaehtoista. Veneettömille järjestetään kuljetus joko seuran moottoriveneellä tai talvisin kelkoilla. Talkoisiin on yleensä osallistunut 20-30 aktiivista henkilöä ja ne ovat erinomainen tapa tutustua puuhastelun merkeissä uusiin jäseniin. Työleirimeininkiä pyritään välttämään, jokainen tekee sen mihin pystyy ja haluaa. Parempaa kuntoliikuntaa kuin puusavotta saa hakea.

Kausi alkaa yleensä huhtikuun lopulla järjes-tettävillä talavitalakoilla, joiden ohjelmaan kuuluu tavallisesti polttopuiden siirto varastoon ja korjaustar-peiden inventointi. Pilkkiminen ja lumileikit höystä-vät fiilistä.

Kesäkuussa pidettävät kevättalkoot ovat vuoden tärkein kunnostustapahtuma ja silloin maja virite-tään valmiiksi kesän käyttöä varten. Paikat kuurataan puhtaiksi, kompostikäymälä tyhjennetään, piha-alue haravoidaan, pusikot raivataan ja metsää harven-netaan. Silloin riittää hommaa kaikille ja etenkin puunkaatoammattilaisia tarvitaan jakamaan raskasta työtaakkaa.

Kausi päättyy majan talvikuntoon saattamiseen, jolloin vesijärjestelmät tyhjennetään, sauna laitetaan talvikuntoon, vene vedetään kuiville ja tuhkat tyhjen-netään tulisijoista. Nämä talkoot on hoidettu pienem-mällä fiilistelyporukalla.

Seuralla ja siis seuran jäsenillä on myös velvolli-suus osallistua Röytän toimijat ry:n talkoisiin, jotka järjestetään yleensä samana päivänä kuin kevät-talkoot. Röytän toimijat ry on saarella majailevien seurojen kattojärjestö ja toimintaa rahoittaa metsä-hallitus, mikä edellyttää että seurat hoitavat MH:n kanssa tehdyn kiinteistöhuoltosopimuksen mukaiset tehtävät. Röytän toimijoiden kotisivuilla määritelty saarialue tullaan jakamaan vastuualueisiin ja niille nimetään vastuuhenkilöt, jotka organisoivat yhteisalu-eiden kunnossapidon.

tärkeimmät röytän tapahtumat 2012 Ω Kevättalkoot 9.6. Ω Keskiyön auringon purjehduskilpailu 16.6. Ω Juhannus 23.6. Ω Bottnia Eskader vierailee saarella 17.–18.7. Ω Elojuhlat ja Nautilus cup 3.–4.8. Ω Syyskuun alun lämpimät viikonloput, sekä sienet ja marjojen kypsyminen vetävät yleensä paljon kävijöitä

Ω Räntä-race 15.9.

seppo parhi, majaisäntä

Kannata majaa!Saunaan on ostettavissa 20 euron kannatus-maksua vastaan nimikylttejä vaatekoukkujen yläpuolelle. Kysy lisää majan isännältä! Kylttiin kaiverretaan joko veneen tai omistajan nimi.

vahinella vastatuuleenMiehistössä Suomen purjelaivasäätiön seikkailupurjehduksella 2.–13.5.2012 Crosshaven – Bangor – Corpach – Inverness – Kööpenhamina.

23ryöppy Pohjanmerellä väistelemässä öljynporauslauttoja.

24 ryöppy

reittiReittisuunnitelmamme oli purjehtia Dublinin ete-läpuolisesta Dún Laoghairen satamasta Kaledonian kanavan kautta Skotlannin Invernessiin, ja sieltä Pohjanmeren yli Kööpenhaminaan. Edellistä legiä vaivannut vastatuuli muutti kuitenkin suunnitelmat. Päivää ennen lähtöämme Dublinista saimme tiedon, että Vahine on vasta Etelä-Irlannin Corkin edustalla Crosshavenissa, eikä ehtisi purjehtia noin 160 mailin matkaa Dubliniin. Eipä auttanut muuta kuin hypätä Corkiin menevään bussiin. Seitsemän tunnin leppoi-sa matka halki vihreän maaseudun aiheutti ensim-mäisen takaiskumme reittisuunnitelmassa. Olimme reilun vuorokauden jäljessä aikataulusta jo heti kättelyssä. Toisen iskun saimme Kaledonian kanavas-sa, jossa rikkinäinen sulku viivästytty matkaamme toisella vuorokaudella. Tämä tarkoitti, että viimeiseen 600 mailin etappiin halki Pohjanmeren saisi mennä aikaa vain 100 tuntia. Kun keulaköysi 102 tuntia myö-hemmin lensi rantaan Kööpenhaminan Nyhavnissa, oli paluulentoni jo ilmassa.

PurjehdusKoska meillä oli jo heti alusta aikataulupaineita, jou-duimme ajamaan Irlanninmeren koneella. Tuuli kävi suoraa vastaan vaihdellen 10 m/s molemmin puolin. Liikenne oli hiljaista. Kohtasimme vain kourallisen

kalastusaluksia ja rahtilaivoja. Onneksi vekkulit pyö-riäisparvet viihdyttivät kansivuorolaisia.

Belfastin edustan Bangorin satamassa meitä odotti lämmityslaitteen varaosat. Niille olikin ollut kysyntää. Vaikka olin optimistisesti pakannut jopa uimahousut mukaan, kannella ajaessa oli päälläni kuusi vaateker-taa. Elohopea keikkui sateessa reilusti alle kymme-nessä asteessa. Vahinen saapuminen satamaa olikin ”näyttävä”. Koneesta katosi veto kesken kiinnittymi-sen. Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin. Materia ja maine sai kyllä kolauksen jos toisenkin. Harmi, sillä Bangorin satama oli hienoin kokemani marina, porealtaineen ja parkkipaikan avomersuineen.

Bangorin huoltotauon jälkeen jatkoimme Skot-lantiin Kaledonian kanavan suulle Corpachiin. Tuuli jatkoi vastaisena – Vahine jatkoi koneajoa. Kanava muutti matkan sunnuntaiajeluksi. Sulku toisensa jälkeen jäi taakse ja jylhät ylämaan maisemat lipuivat ohitse. Iltaisin ehdimme jopa tutustumaan paikallis-kulttuuriin ja muihin veneilijöihin.

Pikaisen muonatäydennyksen jälkeen lähdim-me ylittämään Pohjanmerta Invernesistä. Matkan teemaksi muodostunut vastatuuli vaivasi edelleen. Purjeet kuitenkin nostettiin ja laskimme kurssia hie-man etelämmäs. Pujottelimme kohti Kööpenhaminaa öljynporauslauttojen välissä. Luvassa oli kuitenkin pari päivää jopa +25 m/s luoteistuulta. Ja lupaus piti. Reilu yhdeksän boforin myrsky iski keskellä yötä. Pilkkopimeässä purjehdimme reilusti reivatuin

Ylärivi: Lähtösatama Crosshavenissa. S/Y Vahine lämmittimen huoltoa Bangorissa, Pohjois-Irlannissa. Brittein saaret korkein vuori Ben Nevis, 1 344 m. Neptunuksen portaat – kahdeksan sulkua, nousua 20 metriä. Ylämaan jylhiä maisemia Loch Lochyllä.

25ryöppy

purjein. Pohjanmeri täytti sitlootan tasain välein. Onneksi aamulla tuuli alkoi talttua ja loppu matkan paistattelimme auringonpaisteessa.

MiehistöToukokuisen legin kahdeksanhenkinen miehistö oli läpileikkaus suomalaisista purjehtijoista. Oli insi-nöörejä, diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä. Onneksi mukaan oli mausteeksi eksynyt myös yksi tähtitieteen opiskelija ja yksi graafikko. Miehistön ikähaarukka oli sattumalta sopivan suppea. Yhtä pakollista poikkeusta lukuun ottamatta kaikki olivat syntyneet 70–80-luku-jen taitteessa. Tämä auttoi purjehduskavereihin tutus-tumista ja hyvän ryhmähengen syntymistä. Kaikilla oli jonkinlainen purjehdustausta. Suurin osa oli jo ollut useilla muilla Purjelaivasäätiön matkoilla mm. kuuna-ri Helenalla, mutta myös Vahine-osaamista löytyi.

s/y vahineS/Y Vahine on Nautorin vuonna 1973 valmistama Swan 65 -maillinen purjevene. Runkonumeroltaan Vahine on 002, mutta tarinan mukaan telakalla vierekkäin olleiden S/Y Peakin ja S/Y Vahinen run-kokilvet vaihdettiin – omistajien myötävaikutuksella. Swan 65 -malli tuli kuuluisaksi Ramon Carlinin kip-paroiman Sayla II voitettua ensimmäinen Whitbread Round The World Yacht Race vuonna 1973. Veneen

nimi on tahitia, ja tarkoittaa merten kaunotarta. Vaikka Vahinella onkin kantakirja kunnossa ja pur-

jehdusominaisuudet sen mukaiset, se ei enää oli ihan nuori neitokainen. Neljänkymmenen vuoden kokemus valtameristä, useista omistajista ja alati vaihtuvasta miehistöstä jättää jälkensä. Viiden viikon vuosittainen huoltotauko joutuu kamppailemaan jatkuvaa vaativissa vesissä ja muuttuvissa olosuhteissa tapahtuvaa ympäri-vuorokautista purjehdusta vastaan. Tähän taisteluun saimme mekin osallistua. Milloin katkenneita köysiä vaihtamalla, lämmityslaitetta korjaamalla, tukkeutu-nutta vessaa ihmettelemällä, jne.

kokemusVastatuulesta huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi – seikkailupurjehdus S/Y Vahinella oli todella hieno ko-kemus, jota voi suositella lämpimästi. Seikkailupur-jehdukset ovat loistava tapa veneettömän purjehtijan saada arvokasta käytännön kokemusta suuremmista veneistä, vesistä ja satamista kokeneen päällystön kanssa. Purjehduksen parasta antia oli kuitenkin muuhun miehistöön tutustuminen. Kiitos siis Anna, Lotta, Jarkko, Mikael, Tommi, Toni ja VP. Lisätietoja purjehduksille osallistumisesta löydät Suomen purje-laivasäätiön sivuilta osoitteesta www.staf.f i.

teksti ja kuvat: juha rissanen

Alarivi: Tyhjää täynnä – tankkeri Skagerrakissa.Yksi 29 sulusta Kaledonian kanavassa.Tuulivoimalapuisto meressä Kööpenhaminan edustalla. Kohdesatama Kööpenhaminan silhuetti Ilta-auringossa. Keulaköysi kiinni Nyhavnissa ja miehistön vaihto.

26 Ryöppy

pent teri:

karMeesta kurMeeseenK

un koko perhe purjehtii, niin pent-terivuorossa olevaan ruokamatruusiin kohdistuu moninaisia vaatimuksia. Lap-set pitää ruokkia säännöllisesti ja myös matkan aikana sillä täällä meilläpäin ta-

valliset purjehduslegit muodostuvat pakostakin melko pitkiksi. Ruokaa pitää saada siis nopeasti ja helposti ja liian eksoottisia kokeiluja ei kannata harrastaa, koska erilaiset kastikkeet ja soosit jäävät helposti lapsilta syömättä. Herkkuja on myös hyvä pitää aina muka-na – niillä selviää aina tylsimmästäkin hetkestä tai huonommasta kelistä. Tosin herkkujen piilottaminen on haastavaa sillä pitkillä matkoilla lapsilla on aikaa tutkia joka ikinen mahdollinen piilopaikka. Rantau-tumisen jälkeen tilanne on sama – ruokaa lapsille ja nopeasti ennen kuin kiukku veneessä leviää. Toisaalta aikuisen miehistön mielessä on ajatus, jos ei nyt ihan gourmet illallisesta, niin kuitenkin makuhermoja hivelevästä iltapalasta viinin kera.

Perheemme erääksi purjehduksen aikaiseksi vakioateriaksi (purkkihernekeiton lisäksi tietty) on muodostunut ”makaronimömmö”, jonka resepti on saanut alkunsa Pentti-papan matkaillessa asuntovau-nulla. Resepti on yksinkertainen mutta toimiva ja annoimme sille tästä syystä nimen ”Bon apetit à la Pena”.

Bon apetit à la Pena Ω keitetään riittävä määrä makaronia suolavedessä Ω kaadetaan pois ylimääräinen vesi ja lisätään haluttu määrä nauta-sianlihasäilykettä (tutummin nötköttiä)

Ω nautitaan ketsupin ja tarvittaessa runsaiden maus-teiden kera (esim. pippuria, sipulijauhe)

Venematkalla tämä herkku menee kuin kuumille kiville ja nelihenkisen perheen ruokaillessa isokin kattila tyhjenee hetkessä. Jos tätä sattuu jäämään, niin erityisen hyvää se on seuraavalla kerralla paistinpan-nulla lämmitettynä kananmunan kera. Varoituksena todettakoon kuitenkin, että älkää kokeilko tätä kotona! Varoituksista huolimatta eräänä talvi-iltana kokeilim-me tätä reseptiä, mutta lapset kieltäytyivät syömästä. Me aikuiset ensin ihmettelimme, että missä vika mutta täytyy tunnustaa, ettei se meistäkään maistu-nut yhtään niin herkullisesta kuin veneessä kesällä. Vanha sanonta ”reissussa maistuu huonompikin eväs” pitää siis paikkansa.

Reseptiä on muokattu myöhemmin hieman jalostuneempaan muotoon tuosta alkuperäisestä sika-nauta-versiosta ja erityisen suosittu on ollut myös gourmet-puolelle soveltuva tonnikala-siniho-mejuusto-versio (kuvassa). Yleensäkin on sanottava, että erilaisilla juustoilla saa melkein aterian kuin aterian tuunattua gourmet-ateriaksi. Aikuisten ja lasten erilaiset vaatimukset saadaan sovitettua yhteen

27Ryöppy

siten, että ruoka on melko yksinkertaista mutta sitten aikuiset saavat säädellä mausteisuutta ja tulisuutta erilaisilla valmiilla maustekastikkeilla ja pippurisekoi-tuksilla heille sopiviksi.

Myös herkullinen jälkiruoka kompensoi pää-ruoan puutteita ja vaikkapa nuotiolla paistetut letut maistuvat kaikille. Aikuisille ne tarjoillaan näyttävän ohjelmannumeron kera liekitettyinä.

Mutta kyllä joskus ruoanlaittoon panostetaan kun-nolla myös meillä ja etenkin silloin jos miehistöön sattuu mukaan ammattilaisia. Tapahtui kerran loma-reissupurjehduksella, että kipparin veli tuli veneeseen mukaan ja kaappien sisällön pikatarkastuksen jälkeen hän komensi miehistön ostoksille ruokakauppaan. Hyllyjen välissä kokki mutisi ihmeellisiä termejä ja sanoja – emme olleet aina varmoja mitä ne tarkoit-tivat. Keräsimme ostoslistassa olevat tuotteet kiltisti, kun oletimme, että jotain hyvää oli tiedossa. Sitten tuli komennus kaikkien veneilijöidenkin tuntemaan AO:n ja välissä LK. Hetken luulimme saavamme sisäistä lämmikettä, mutta aineet tarvittiinkin ruuan-laittoon.

Veneellä ammattilainen otti pentterin hallintaan ja komensi miehistön maihin – rannassa kun oltiin. Kippari otti mukavan asennon rantapubissa ja vaihtoi purjehduskokemuksia muiden veneilijöiden kanssa. Pikkuhiljaa nälkä alkoi kurnia vatsassa ja miehistö mietti, että mitähän kokki oli taikonut aineksista?

äyriäispasta50 g voita1 dl vehnäjauhoja1 kalaliemikuutio3–4 dl vettä, riippuu kuinka paksun kastikkeen haluaa2 dl ruokakermaasuolaa, curryalohikuutioita, katkarapuja, simpukoita, raputankoja yms. äyriäisiä

Ω sulata voi ja lisää jauhot ja sekoita hetki (loraus valkoviiniä, jos sattuu olemaan)

Ω lisää vesi ja kalaliemikuutio Ω sekoita kunnes kastike sakenee Ω lisää kerma ja kalakuutiot ja kypsennä Ω lisää muut kypsät täytteet Ω mausta suolalla ja currylla maun mukaan Jälkiruoka on sekä hyvä, että näyttävä, mutta tä-

män valmistuksessa on hyvä huolehtia turvallisuudes-ta ja riittävästä turvaetäisyydestä. Liekittäjälle suositte-lemme myssyä, ellei satu jo ennestään olemaan kalju, nimittäin liekinleimahdus on korkea.

Paista lettu kypsäksi ja käännä. Kun lätty on val-miiksi paistunut molemmilta puolilta, kaada finger-porillinen likööriä (esim. Triple Sec) letun päälle ja sytytä pannun sivusta tuli. Varo liekin leimahdusta!

Jutun ruokaa ovat olleet taikomassa s/y Taikan miehistö Juha Kinnunen ja Saila Tammelin. (Pekka Kinnunen on se ammattilainen)

Bon apetit à la Pena.

Äyriäispasta. Lettujen liekittäminen.

28 Ryöppy

Norrlandskust: en beskriving av Norrlands natur-, klubb- och gästhamnar från Öregrund till Haparandaerik nyström toimitti vuonna 2009 Ruotsin veneilyliitolle (Svenska kryssarklubben) kirjan, joka esittelee käymisenarvoisia satamia Pohjanlahden länsirannalla. Mukana on palvelu/vierassatamien li-säksi niin seurojen kotisatamia kuin luonnonsatamia. Kirja on mukavaa vaihtelua palvelusatamista kertovan Gästhamn-luettelon jälkeen. Monesta satamasta on houkutteleva ilmakuva! Kuvat on ottanut Magnus Rietz. Satamat alkavat etelästä ja ne on ryhmitelty merikorttien mukaisesti. Myös koordinaatit helpot-tavat sataman löytämistä kartalta.

kustantaja: Bilda förlag isbn: 9789157480231 sivumäärä: 160 kieli: ruotsi julkaisuvuosi: 2009

Pentterin kokkivuoro ...ja hyvät tuuletpentterin kokkivuoro on veneilijän oma keitto-kirja. Teoksessa käydään merellisiä keittotaitoja läpi, selvitetään ruokasäilytyksen niksit veneessä, perehdy-tään venekokin saloihin sekä valmistetaan venekeit-tiössä maittavia merellisiä ruokia parhaista raaka-aineista. Kirja on höystetty aistivoimaisilla kuvilla ja ripauksella glamouria pentterin reseptinikkarille. Re-septien ohessa kirjassa käydään läpi kipparin drinkke-jä ja jälkiruoka-annoksia niin gasteille kuin muillekin vieraille. Teoksen tekijät ovat purjehtineet ja asuneet veneessä ympäri Eurooppaa ja Saaristomerta. Pentteri on vuorollaan tullut tutuksi jokaiselle veneen asukille, niin perunateatterin kuin kokinkin roolissa.

kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oyisbn: 9789524944281sivumäärä: 180 julkaisuvuosi: 2012

Ω nojatuolipurjehtija – venelilykirjauutuuksia

29Ryöppy

Suuri venekirja – Veneen korjaaminen (Adlard Coles Nautical)kattava moottori- ja purjeveneiden korjaus-opas. Tämä käsikirja on selostaa veneiden yleisimmät korjaustarpeet ja käydään vaiheittain läpi niin sata-massa kuin vesilläkin tehtävät korjaustyöt.

Yksityiskohtaiset kuvat, selventävät kaaviot ja käte-vä teknisten termien sanasto auttavat veneenomista-jaa toteuttamaan kirjassa esitellyt erikoistehtävät.

Aloittelijat ja kokeneemmatkin tekijät voivat kirjan tuella ryhtyä luottavaisin mielin veneen korjaukseen.

kustantaja: Readme.fiisbn: 9789522204554sivumäärä: 304julkaisuvuosi: 2012

Pienen kipparin käsikirjalauluntekijä ja veneenrakentaja Edu Kettusen hauskasti kuvittama veneilyopas lapsille ja nuorille. Teos sisältää veneilyn alkeet kuvin ja sanoin kirjoitta-jansa leppoisan huumorin sävyttämänä. Teos soveltuu pienille lapsille katselukirjaksi, ja isommille, aikuisia myöten, luettavana opaskirjana aina navigoinnin pe-rusteita myöten. Sekä moottoriveneilijät ja purjehtijat huomioitu.

kustantaja: Kaiku Books / Kaiku Entertainment isbn: 9789526768007 sivumäärä: 58 julkaisuvuosi: 2012

Ω nojatuolipurjehtija – venelilykirjauutuuksia

30 Ryöppy

KESÄKUU3.6. klo 12 kevätpurjehdus, kv Kemi KePS6.6. Oulu ranking i Oulu OTPS9.6. koskenlaskun eurocup Kukkolaforsen9.6. Zoom ranking Oulu OM10.6. kansallinen saunapäivä Kukkolaforsen10.6. klo 12 kevätpurjehdus, lys Kemi KePS13.6. Oulu ranking ii Oulu OTPS14.–15.6. Barents reunion konvent, Peräpohjolan opisto Tornio15.6. klo 22 keskiyönpurjehdus, kv Kemi KTPS16.6. klo 8 Avomeripurjehdus, lys Kemi KePS16.6. klo 12 kevytvene Cup, kv Kemi KTPS16.6. keskiyön auringon purjehdus, Oulu–iin röyttä Oulu OPS16.6. Mökkiläistapahtuma Hailuoto17.6. klo 12 kevytvene Cup, kv Kemi KTPS22.–23.6. Midsommarfirande Kukkolaforsen22-–27.6. tervanpolttoviikko, turkansaaren ulkomuseo Oulu25.–29.6. tornionlakson kuvataidetapahtuma Peräpohjolan Opisto,

Sverigefinska folkhögskolan28.6.–1.7. kalott jazz & Blues Festival Tornio, Haparanda29.–30.6. nallikari Beach soccer 2012 -turnaus Oulu 30.6. klo 10 Ajoskrunnin kierto, lys Kemi KePS30.6. Mäkelinin purjehdus, purjehduskilpailu Oulu OTPS

HEINÄKUU4.7. suomen suurin yhteislauluilta, laulattajana

Mikko Alatalo, rillumareilaulut-teemaToppilan Möljä Meri Oulun

Kulttuuriseura6.–7.7. Peräpohjolan Markkinat Vid Åströmska gården i gamla Torneå7.–8.7. kemin regatta, lys, kv Kemi KePS, KTPS9.–15.7. rajasoitto Haparanda Tornio10.–11.7. Botnia eskaader 2012 Svinöra, Piteå11.–12.7. Botnia eskaader 2012 Luleåkluntarna12.–13.7. Botnia eskaader 2012 Töre Gårdsviken13.–15.7. Botnia eskaader 2012 Norrkust Marina Båtskarnäs, Kalix14.7. Botnia eskaader 2012, purjehduskilpailu Norrkust Marina Båtskarnäs, Kalix15.–16.7 Botnia eskaader 2012 Tornio Leton venesatama16.–17.7. Botnia eskaader 2012 Kemi Uleninranta17.–18.7. Botnia eskaader 2012 Iin Röyttä18.–19.7. Botnia eskaader 2012 Oulu19.7. Botnia eskaader 2012, ilta- ja tulojuhla seelarissa Oulu OTPS11.–14.7. kulturdagar vid kukkolaforsen Haparanda, Tornio11.–14.7. rotuaari Piknik -kaupunkifestivaali Oulu Pro Piknik Oy

peräMeren tapahtuMia kesällä 2012

31Ryöppy

14.7. tornio regatta, lys, tvs Tornio14.–15.7. refanuta regatta Raahe RaaPS18.–21.7. roviantti – syötävän hyvät päivät Oulu, Kauppatori18.–22.7. twin City Festivals Tornio20.7. OtPs:n 100-vuotisjuhlat Oulu OTPS21–22.7. Oulu regatta, purjehdustapahtuma Oulu OTPS21.–22.7. Perinneviikonloppu, turkansaaren ulkomuseo Oulu22.7. klo 10 selkäsaaripurjehdus, lys Kemi KePS 25.7. klo 17 jaakonpäivä, turkansaaren ulkomuseon ja Oulujokiseuran perinnejuhla25.7. Oulu ranking iii Oulu OTPS28.7. hailuoto Weekend, purjehdustapahtuma ja laituritanssit Marjaniemessä OM26.–29.7. hai sM-kilpailut, purjehduskilpailu Oulu OTPS27.–29.7. hailuoto teatterifestivaalit Hailuoto28.–29.7. siikajuhlat Kukkolaforsen

ELOKUU4.8. nautilus Cup, purjehduskilpailu Oulu–Iin Röyttä OM5.8. elojuhlat Iin Röyttä2.–26.8. Oulun juhlaviikot Oulu 3.–7.8. Oulunsalo soi, Oulun seudun musiikkijuhlat Oulu, Oulunsalo, Kempele, Liminka, Hailuoto4.8. klo 8 Perämeren valtikka, lys, avomerikisa, huom! ennakkoilmoittautuminen KTPS8.8. kansallisten vapaana virtavien jokien päivä Kukkolaforsen11.–12.8. kello Open, kv, avoin purjehduskilpailu Kellonlahti HaPS18.8. klo 9–15 Oulun Meripelastajat ry 50-vuotisjuhlapäivä Kiikeli18.8. klo 21 yöpurjehdus, lys Kemi KTPS18.8. yökilpailu Oulu OTPS18.–19.8. kotiseutupäivä, kansainvälinen majakkapäivä Hailuoto 19.8. jahtitanssit Hailuodon nuorisoseura19.8. klo 15 veteraanikonsertti, kanttiinin lotat,

Oulun sotaveteraanikuoro Toppilan Möljä, Oulu Meri Oulun

Kulttuuriseura23.8. Oulun taiteiden yö Oulun taiteiden yö ry25.8 klo 12 Bottoms uP Kemi KTPS/KePS25.8. klo 19 Meri Oulun venetsialaiset Toppilan Möljä, Oulu Meri Oulun

Kulttuuriseura26.8. klo 12 Bottoms uP Kemi KTPS/KePS28.8. sataman valot 31.8.–2.9. 51. Oulun päivät Oulu Oulun kaupunki

SYYSKUU1.9. klo 12 heben kierto, lys, purjehduskilpailu1.9. Oulu Ocean race, purjehduskilpailu Oulu OM2.9. Puuvenenäyttely Oulu OTPS8.9. klo 12 syyspurjehdus, lys, purjehduskilpailu Kemi KTPS15.9. klo 12 karvalakkipurjehdus, lys, purjehduskilpailu Kemi KTPS15.9. räntärace, purjehduskilpailu Oulu OM22.9. klo 18 lipunlasku, lipunlaskupurjehdus, lys, kv Kemi KTPS

LOKAKUU4.–6.10. syysmarkkinat Tornion tori6.10. klo 16 Palkintojen jako, ktPs:n maja Kemi KTPS6.10. OM ja OPs lipunlasku ja palkintojenjako Oulu OM/OPS13.–14.10. 21. hailuodon siikamarkkinat Marjaniemi Hailuodon

yrittäjät24.–25.10. taidebasaari Aineen taidemuseo

Muutokset mahdollisia – tarkista päivämäärät ja kellonajat järjestävältä taholta.

Tulevia tapahtumia

OULUN MERENKÄVIJÄT RYpl 37, 90101 oulu

.Y83

Kesäkauden avajaiset ja siivoustalkoot Röytässä 9.–10.6.kesän alussa mennään yhdessä Röyttään laitetaan maja porukalla kesäkuntoon!

Bottnia Eskader, Piteå–Oulu 11.–20.7.ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä toteutetaan jälleen Perämeren kiertävä eskaaderi, Bottnia Eskader. Eskaaderi alkaa Ruotsinpuolelta ja päättyy Ouluun OTPS:n 100-vuotisjuhliin ja Oulu regattaan. Sisäsi-vuilla tästä hiukan lisää. Seuraa Eskaaderin kotisivuja: www.bottenviken.se/bottniaeskader

OTPS 100-vuotisjuhlat 20.7.

Oulu Regatta 21.–22.7.

PS. Muista SPV:n jäsenedut! Ω NAUTIC-lehti kuusi kertaa vuodessa Ω Ryhmätapaturmavakuutus IF:n kautta Ω Jäsenetuhintaisia kirjoja John Nurmisen Säätiön kautta

Ω Hertz -15 % ympäri vuoden Ω Tallink Silja Oy – Club One silver taso Ω Ukkohallan lomakeskus -25 % hotellimajoituksesta Ω Konekesko Marine: liikekohtaisia etuja tuotteista ja palveluista

Ryöppy 2/2012

Documents

Transcript of Ryöppy 2/2012