1Ryöppy

RyöppyOulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti 3/2010

Team JJ Melgesien MM-kisoissa Tallinnassa, s. 6 Ω Röytän majan kuulumisia, s. 12 Oulun Regatan sielua etsimässä, s. 14 Ω Meta-Baron lomalla Tallinnassa, s. 18

2 Ryöppy

3 Purjehtijaliitto ja Veneilyliitto yhdistävät toimintonsa Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ksi

4 Kommodori – Ruorin takana

6 Team JJ Melgesien MM-kisoissa Tallinnassa

10 Ompun kesä

12 Röytän majan kuulumisia

14 Oulun Regatan sielua etsimässä

17 Pentteri

18 Meta-Baron lomalla Tallinnassa

20 Rantaparlamentti – kuulumisia maalta ja mereltä

22 Sihteeri ryöpyttää

24 Tulevia tapahtumia

Ω sisältö – ryöppy 3/2010, lokakuu 2010

Kansikuva: Team JJ Melges 24 -luokan MM-kisoissa Tallinnassa. Laidalla Janne Romppainen, Jukka Santala, Helinä Puranen ja Pekka Myllylä. Pinnassa Jorma Kinnunen. Kuvaaja Pierrick Contin.Viereinen sivu: Edea Ocean Race 2010, kuvaaja Markku Vimpari.

Ryöppy 3/2010

Oulun Merenkävijät ry

postiosoitePL 37, 90101 Oulupankkiyhteys Nordea Oulu, 205018-125927

kotisivu www.oulunmerenkavijat.fihallitus hallitus oulunmerenkavijat.firyöpyn toimitus ryoppy oulunmerenkavijat.fi

sähköpostilista jasenet oulunmerenkavijat.fi venerekisteri venerekisteri oulunmerenkavijat.fiosoitteenmuutoksetjasenrekisteri oulunmerenkavijat.fi

3Ryöppy

kesäkuun ensimmäinen yhdistymispäätös sai vahvistuksensa toisessa, vahvistavassa päätöskokouk-sessa, missä molemmat etujärjestöt tekivät yksimieli-sesti yhdistymispäätöksen. Yhdistymisen perusteena ovat erityisesti toiminnalliset ja taloudelliset syyt sekä opetusministeriön uudet liikuntapoliittiset linjaukset.

Alkuvuoden kestäneet yhdistymisneuvottelut sai-vat lopullisen päätöksen sunnuntaina, kun yhteensä 92 seuraa eli noin 24 600 jäsenen edustus vahvisti yhdistymisen. Uusi purjehduksen ja veneilyn katto-järjestö aloittaa siten toimintansa 1.1.2011. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n tehtävä on luoda nykyistä selvästi paremmat toimintaedellytykset jäsenseuroille sekä urheilu- ja harrastustoiminnalle.

– Syksyn painopisteet ovat uuden liiton strategian ja toimintasuunnitelman laatimisessa sekä henki-lövalinnoissa. Toiminnanjohtajan rekrytointi alkaa avoimella haulla syyskuussa, ja marraskuun vuosi-kokouksessa valitaan uuden hallituksen luottamus-henkilöt, kertovat nykyisten liittojen puheenjohtajat Hannu Salo ja Seppo Seljavaara.

Suunnittelu alkoi heti kokousten jälkeen kun pai-kalla olevat seurojen edustajat osallistuivat työryhmiin pohtimaan uuden liiton toimialueiden linjavetoja.

Uusi liittohallitus aloittaa toimintansa 1.1. Yhdisty-minen ei aiheuta henkilökunnan irtisanomisia.

vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tueksiResurssien keskittäminen ja toiminnan tehostaminen tulee näkymään uudessa liitossa nuorisotoiminnan laajentumisena, veneilyn edellytyksien parantumi-sena Suomen vesistöissä ja vesistöjen suojelutyön tukemisena. Kilpaurheilua kehitetään erityisesti valmennustoimintaa kehittämällä ja tukemalla mahdollisuuksia järjestää suuria kilpailutapahtumia Suomessa. Tulevan kattojärjestön strategia määrit-telee tarkemmin toiminnan painopistealueet ja sitä kautta kehitys- ja tukikohteet.

Uuden lajiliiton koko kielii veneilyn ja purjehduk-sen suosiosta Suomessa. Opetusministeriön liikuntayk-sikön ylitarkastajan Hannu Tolosen mukaan Suomen Purjehdus Veneily ry sijoittuu noin 60 000 jäsenen voimalla maan 10 suurimman lajiliiton joukkoon.

lisätietoja antavat Ω Seppo Seljavaara, puh. 0400 4035 59, veneilyliiton ja neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja

Ω Hannu Salo, puh 044 3868 412, purjehtijaliiton puheenjohtaja ja neuvottelutoimikunnan jäsen

Ω Tom Schubert, puh. 040 527 8909, neuvottelu-toimikunnan puheenjohtaja

Purjehtijaliitto ja Veneilyliitto yhdistävät toimintonsa Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ksi

4 Ryöppy

Oulun merellisyydestäSedovin, maailman suurimman purjelaivan vierailu Oulussa oli menestys. Yli 100 venekuntaa oli vas-taanottamassa purjealusta sen saapuessa Oritkariin; oli hieno fiilis olla saattueessa mukana. Juniorijaos-tomme sai hoitaakseen lipunmyynnin Sedoville, eikä urakka ollutkaan aivan pieni, sillä laivaan kävi tutus-tumassa useita tuhansia. Kävin itsekin katsastamassa paatin ja olihan se aikamoinen ilmestys: pituutta purrella on noin 103 metriä enemmän kuin omassa-ni. Sunnuntain vierailua tosin latisti hieman se, että yleisö pääsi vain laivan museoon ja krääsäkauppaan, jossa koppalakitkin olivat aivan liian pieniä.

Liekö Sedovin vierailun innoittamana vai jostain muusta syystä, on Kalevan yleisöosastolta saatu lukea kannanottoja ja ohjeitakin siitä, miten Oulun merelli-syyttä pitäisi parantaa. Eräässä kirjoituksessa kannet-tiin kovasti huolta siitä, ettei merellisyyden ja siten koko kaupungin vetovoimaisuuden lisäämisen nimissä tuhlattaisi kaupungin rahoja ”mitättömien purtiloseu-rojen laituripaikkoihin”. Kannanottoja Toppilanrannan rakentamiseen, niin veneilijöitten kuin muiden kau-punkilaisten tai matkailijoiden käyttöön, saa ja tulee esittää mediassakin, jotta Oulun ”merellisuushanke” saisi tuulta purjeisiinsa ja etenisi. Merenkävijät olisi mielellään mukana visioimassa ei vain niitä laituri-paikkoja, vaan nykyaikaista vesiliikuntakeskusta.

Se, paransiko laivavierailu Oulun imagoa meri-kaupunkina, jääköön pähkäiltäväksi. Tuulet kuiskivat, että ensi kesänä saisimme taas upean purjelaivan vierailulle tänne Ouluun eikä tämäkään laiva ihan pikkuinen ole, vain kolme metriä lyhyempi kuin Sedov, mutta todellinen kaunotar.

Oulun regatan uusi tuleminen ?Rannassa vanhat parrat usein muistelevat, miten en-nen kaikki oli paremmin, niin myös Oulun Regatan suhteen: purjehtijoita on tullut Ruotsia myöten ja kisattu on kymmenien veneiden fliiteissä. Itse taisin ajaa ensimmäisen regattani joskus 90-luvun alussa ja silloinkin oli yli kymmenen venettä jokaisessa köliveneluokassa.

Tänä vuonna yhdessäkään köliveneluokassa ei ollut kymmentä venettä, LYS1:ssä seitsemän, LYS3:ssa ainoastaan yksi vene. Mistä kato johtuu ja mikä neuvoksi? Asiaa on pohdittu rantaparlamen-tissa useammankin kerran. Miksi esimerkiksi Edea Ocean Race vetää vuodesta toiseen yli viisikymmentä venettä, mutta Oulun Regatta – jonka pitäisi olla jos ei nyt Pohjanlahden, niin ainakin Perämeren suurin tapahtuma – kuihtuu vaan vuosi vuodelta?

Nyt haastankin meidät merenkävijät miettimään, miten kisaa voitaisiin kehittää ja miten Oulun Regatta saataisiin entiseen loistoonsa. Parhin Petteri kirjoittaa toisaalla tässä lehdessä Oulun Regatasta ja pohtii laa-jemmin regatan olemusta. Petteri on myös avannut keskustelusivut aiheesta, joten kaikki asiasta kiinnos-tuneet ottakaapa kantaa. Järjestämme talven aikana myös teemaillan, jossa keskustellaan yleisemmin kisoista ja niiden järjestämisestä. Tervetuloa mukaan kehittämään Perämeren kisakulttuuria ja ideoimaan Oulun merellisyyttä!

Tapaamisiin lipunlaskussa lokakuun toinen ja talven teemailloissa!

Ω kommodori – matti ruokonen

Erittäin hieno ja lämmin kesä alkaa on auttamat tomasti takanapäin; saammekohan näin lämmintä kesää muutamaan kymmeneen vuoteen. Tänä kesänä ei tarvinnut lähteä ulkomaille asti päästäkseen nauttimaan loistavista purjehduskeleistä.

Ruorin takaa

Viereinen sivu: Maailman suurin purjelaiva, Sedov, lähtee Oulusta. Kuva: Leila Rannanjärvi.

5Ryöppy

Ω kommodori – matti ruokonen

Miksi esimerkiksi Edea Ocean Race vetää vuodesta toiseen yli viisikymmentä venettä, mutta Oulun Regatta – jonka pitäisi olla jos ei nyt Pohjanlahden, niin ainakin Perämeren suurin tapahtuma – kuihtuu vaan vuosi vuodelta?

6 Ryöppy

Team JJ 2010helinä Puranen jukka santalajanne romppainenPekka Myllyläjore kinnunen

Miehistössä purjehtivat lisäksi:Olli nurmineneeva Myllylälaura santalaMaija Matihaldi

Vasemmalta Jorma Kinnunen, Jukka Santala ja Pekka Myllylä.

7Ryöppy

Kun vuonna 2007 hankimme Ouluun ensimmäisen Melges 24 -veneen, meillä oli jo tiedossa, että vuoden 2010 MM-kilpailut

järjestetään Tallinnassa. Luokan taso kotimaassa ja maailmalla tiedettiin äärimmäisen kovaksi joten ajattelimme että tuo kolmen

vuoden päässä siintävä tapahtuma olisi se johon tähdätään.

Team JJ melgesien

mm-kisoissa Tallinnassa

8 Ryöppy

E nsimmäiset vuodet kuluivat tiiviisti harjoitellen sekä kilpaillen Suomen ranking -sarjassa. Ulkomailta kokemusta haettiin italian Volvo Cupista vuonna 2008 sekä tänä vuonna hankkiessamme

uuden veneen Italiasta. Uusi vene ostettiin yhdessä Jukka Santalan kanssa ja samalla tiimikin sai uuden kokoonpanon.

Alkukauden 2010 kilpailut Suomessa ja Virossa sujuivat vaihtelevalla menestyksellä, vahvuutenamme tuntui olevan uuden veneen myötä kovemmat kelit, erityisesti venevauhdin osalta. Kovan tuulen tekniikka toki kaipaa koko ajan harjoittelemista ja hiomista. Epätasaisuus vaivasi meitä alkukauden kisoissa. Kärkipään startin jälkeen saatoimme olla viimeisten joukossa, enimmäkseen hölmöjen virheiden ja tek-niikkakömmähdysten vuoksi.

Jätimme kesäkuun lopulla yhdet kisatkin väliin tekniikkaa harjoitellaksemme. Kauden tavoite oli siis tänä vuonna lähes kotikentällä Tallinnassa järjestettä-vät luokan MM-kilpailut. Tallinna on tullut tiimillem-me tutuksi jo vuosien takaa X99-leireistä ja kilpailuis-ta. Vuonna 2007 Suomen ja Viron melges-purjehtijat yhdistyivät yhdeksi laivueeksi, joten melges-kisojakin on Tallinnassa käyty purjehtimassa.

kalev jahtklubi järjesti kilpailut Piritan purjeh-duskeskus tukikohtana samoilla rata-alueilla, jossa 30 vuotta sitten purjehdittiin olympialaisissa. Kilpailui-hin oli ilmoittautunut lähes 90 venekuntaa 18 eri maasta. Mittausten ja harjoituskilpailujen jälkeen ensimmäisessä lähdössä mukana oli 79 venekuntaa, meidänkin tiimimme ainoana oululaisena siellä joukossa. Suomalaisveneitä oli muka 13 ja virolaisia 5 tiimiä. Suomalaisten joukossa oli kemiläispurjehtijoi-den Chaos-vene, jonka kanssa olimme kesän mittaan harjoitelleetkin.

Tavoitteet olimme asettaneet realistisesti: koko-naiskilpailussa tavoittelimme sijaa 40 parhaan jouk-koon ja amatööreissä sijoitusta 10. sijan paikkeille. MM-kisoja edeltävänä viikonloppuna purjehdituissa avoimissa SM-kisoissa olimme sijalla 15, johon olim-me tyytyväisiä, vene tuntui toimivan hyvin ja miehis-tön yhteistyö pelasi mainiosti.

Amatöörejä MM-kisoihin osallistui 32 venettä, loput olivat sitten ammattilaisstatuksen omaavia veneitä. Kilpailun ennakkosuosikkeja olivat Americas Cup -pinnamiehet Flavio Favini (SUI) ja Lorenzo Bres-sani (ITA) sekä Norjan Eivind Melleby, joka vastikään oli ollut kolmantena Starien MM-kilpailuissa. Olipa joukossa Harry Melges -niminen kaverikin. Melges 24 -luokka vilisee olympiapurjehtijoita ja eri luokkien maailmanmestareita, joten kovin vaatimattomalta tuntuvat tavoitteemme ehkä olivat kuitenkin jopa opti-mistisia. Amatöörien puolella kaksinkertaiset olympia-

9Ryöppy

mitalistit Tönisten veljekset olivat suosikkeja samoin kuin Norjan Storm Capital -vene, jonka miehistö on edellisten kausien maailmanmestari ja säännöllisesti ollut kokonaiskilpailussakin kymmenen parhaan jou-kossa.Parhaita suomalaismiehistöjä odoteltiin sijoille 20–30 ja jopa mitaleiille amatööreissä.

juuri ennen ensimmäistä starttia totesimme Jukan kanssa että nyt eletään sitä unelmaa jota varten oli valmistauduttu ja jota oli innolla pitkään odotettu. Vihdoinkin päästään purjehtimaan sellaisia purjehti-joita vastaan, joista on tähän asti lähinnä nähty kuvia ja luettu purjehduslehdistä.

Ei se ensimmäinen startti kovin kummoisesti lähtenyt, tosin. Taisi pinnamiestä ja muitakin tiimin jäseniä turhaan jännittää. Sijoituksemme lipsahti täs-sä lähdössä viidenkymmenen huonommalle puolen. Ensimmäinen päivä osoitti toki venevauhtimme ihan hyväksi kunhan vaan jostain välistä saisimme vähän-kään vapaata tuulta. Tuon aloituspäivän illalla kun teimme yhteenvetoa päivän tapahtumista, nousi yksi ja ainut asia ylitse muiden: startit! Ilman kunnollista lähtöä ei vaan ole asiaa fleetin puolen välin parem-malle puolen. Vaikka jatkossa olimmekin pääsääntöi-sesti eturivissä lähdön hetkellä, niin jouduimme mo-nia kertoja jokin veneen paremman lähtökiihdytyksen takia peittoon ja sitä myöten monesti turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin. Onneksi joukkoon sattui muutama hienokin lähtö jolloin päästiin haastamaan kärkipään veneitä.

Parhaana sijoituksen meille jäi kahdeksannen lähdön viides sija, jossa jopa johdimme koko kilpailua jonkin aikaa! Valitettavasti jouduimme muutaman veneen kisan edetessä edelle päästämään, mutta maa-liin tulo viidentenä oli kyllä yhtä juhlaa ja taisi antaa roimasti voimaa ja uskoa meille kaikille.

olosuhteet vaihtelivat voimakkaasti koko kisaviikon ajan. Kahtena päivänä heikko tuuli esti kokonaan kilpailemisen. Koko pitkän päivän odottelu rata-alueella helteessä ja tyvenessä ei ollut ihan mielui-sinta puuhaa. Onneksi toisena kilpailupäivänä saatiin reipasta lähes 10 ms keskituulta, jolloin kovimmissa puuskissa avotuulessa viiletettiin optimistisen lokim-me näyttäessä lähes 20 solmua, tuolloin saa vapaasti kiljua riemusta! Alamerkille tuleminen yhdessä viidentoista plaanaavan veneen kanssa tällaisissa olo-suhteissa ei kylläkään mikään pinnamiehen unelma ole... No, niistäkin selvittiin kiitos tiimin yhteistyön.

Viimeisen kilpailun jälkeen oli sijoituksemme 41 kokonaiskisassa ja 17. amatööreissä. Harmittamaan jäi yksi varaslähtö, jokunen kakkosrivin startti, ja muuten vaan muutama muu moka. Takki oli oi-keasti tyhjänä kaikilla ja kahden viikon kilpailuputki Tallinnassa oli ohi. Onneksi kotimatka Ouluun oli tosi lyhyt verrattuna moniin muihin miehistöihin, olivathan kaukaisimmat osallistujat Japanista ja Etelä-Afrikasta.

kokonaiskilpailun voittajaksi tuli italian Uka Uka racing / Lorenzo Bressani, miehistö on peräsin Luna Rossa Americas Cup -veneestä ja nyt heille tuli jo toinen perättäinen mestaruus. Kakkosena oli Norja Kristian Neergaard Baghdad-veneellään ja kolmante-na vuoden 2010 Volvo Cupin Voittaja Alberto Bolzan / Murphy & Nye.

Amatöörien kullan vei Norjan Storm Capita Racing / Oivind Jahre ja kaikkien iloksi isäntämaan Lenny / Velj Töniste oli hopealla.

Suomalaisista parhaiten purjehti Sami Ekbladin Midnight Sunin miehistö ollen kokonaiskisassa 28 ja amatööreissä ilahduttavasti viides.

Team JJ:lle jäi suuri nälkä ja odotus tulevalle kaudelle, jolloin tavoitteet on asetettu hyvään me-nestykseen SM-kisoissa ja Norjassa järjestettäviin EM-kisoihin.

Kiitokset kaikille niille jotka ovat meitä tukeneet ja tsempanneet kauden ja vuosien aikana. Erityis-kiitokset menevät muille pohjoisen alueen Melges-purjehtijoille, ainoalle sponsorillemme Studio Timo Heikkalalle ja harvalukuiselle fanijoukolle.

teksti: jorma kinnunenkuvat: pierrick contin

10 Ryöppy

ompun kesäpurjehtijoita 60, purjehduksia 47, noviisi ­purjehduksia 8, tiistaikisoja 7, kippareita 5

11Ryöppy

O mpun vuosi 2010 käynnistyi jo sydäntalvella palaverien merkeissä. Toi-minnan vetäjäksi valittiin allekirjoitta-nut ja kakkoseksi Otso Rantanen, joka myöhemmin otti omakseen Ompun

kunnossapidosta huolehtimisen. Talven ja kevään pa-lavereissa suunniteltiin kevään huoltoja ja vähän itse purjehdustoimintaakin. Kokoustajia riitti joka kerta toista kymmentä, mikä oli hyvä saavutus.

Kevät kului Ompun kunnostuksen ja uusien purjeh-tijoiden rekrytoinnin merkeissä. Juliste- ja sähköpos-tikamppanjat ja info-tilaisuudet yliopistolla ja ammat-tikorkeakoululla kasvattivat Ompun sähköpostilistan noin 40 osoitteesta yli sataan. Kiinnostuneet myös näyttivät kiinnostuksensa käytännössä, sillä perinpoh-jaisiin talkoisiin oli helppo löytää riittävästi käsiä.

Purjehduskausi avattiin toukokuun puolivä-lissä harvinaisesti helteessä ja 6 m/s tuulessa. Varsinainen aktiivikausi alkoi kesäkuun alusta, jolloin Omppu alkoi osallistua tiistaikisoihin, tehdä täysmaakravuille suunnattuja noviisipurjehduk-

sia torstaisin ja tietysti viihtyä vesillä muutenkin. Säännöllisen viikko-ohjelman Ompulla tehtiin myös kipparikoulutuspurjehduksia ja ryhmien suoraan kippareilta tilaamia purjehduksia, ja viettipä Omppu saaristoamme koluten jokusen viikonlopunkin. Omppu palveli myös muuta kuin koulutuskäyttöä kokeneemman seuralaisen vuokrattuna kisaveneenä Edea Ocean Racessa.

Kaiken kaikkiaan kausi oli menestys. Kaikille avoimet noviisipurjehdukset, joilla mahtui neljä oppilasta kullekin, ja joita järjestettiin 8, myytiin kukin loppuun korkeintaan kahdessa päivässä niiden julkistamisesta kalenterissa. Kauden alussa Omppua vaivasi kipparipula, mutta kiitos Kari Lukkarilan kipparipurjehdusten, tilanne on paranemaan päin. Pahiten yskivät keskiviikkoilloille aiotut, kokeneem-mille tähdätyt teemapurjehdukset, joiden järjestely jäi paitsioon muun toiminnankäynnistelyn rinnalla.

teksti: antti gärding kuva: otso rantanen

Omppu saapuu noviisipurjehdukselta.

Omppu on tuonut mukanaan paljon uusia kavereita ja tuttavuuksia, ihania irtiottoja kaupungin ja arjen hälinästä sekä tietenkin paljon oppia purjehduksesta. Hieno mahdollisuus purjehduksesta ja merestä kiinnostuneille nuorille, joille oman veneen hankinta kuulostaa liian kaukaiselta!

– omppu-aktiivi

12 Ryöppy

Röytän majan kuulumisia

K esäkauden alun talkoissa kor-jattiin jäiden runtelemat pitkospuut ja rakennettiin uusi huussille johtava valtaväylä. Varaston katto paikattiin ja huussiin asennettiin liiketunnistimella

varustettu sisävalo. Kevätsiivousten lisäksi pohdittiin mm kuistin uusimista painekyllästetyllä materiaalilla, sääskenpyydystimen hankkimista ja pähkäiltiin kas-vavia vesipumppuongelmia. Sittemmin vesipumppu laukesi lopullisesti ja se uusittiin elokuussa rosterisi-suskaluilla varustetulla vesiautomaatilla ja vaihdettiin meressä oleva takaiskuventtiili uudempaan. Sähkö-sahan purevuutta parannettiin uusimalla siihen terä. Sääskiloukun hankinnalle on myönnetty määräraha, mutta investointitoimenpide jätettiin kuitenkin vielä hautumaan jos pusikoiden siistiminen sittenkin häirit-sisi riittävästi itikoiden lisääntymispuuhia.

Metsähallitus on antanut luvan harventaa tontin puus-toa ja raivata rantapusikoita maiseman avartamiseksi ja sääskien kauhuksi. Myös viereisen rakentamattoman ton-tin puustoa saadaan harventaa OPS:n kanssa yhteistyönä. Syntyvän pinotavaran voi kuivata polttopuuksi ja muualla saaressa kaadetusta polttopuusta voi käydä kauppaa metsähallituksen kanssa. OM:n osalta raivaustyöt käyn-nistetään kevättalkoiden 2011 yhteydessä omin voimin tai ulkoistamalla työ jollekin alan ammattilaiselle.

Majan edustalla sijaitsevan tyrnialueen kaventu-minen ja vesakoituminen on huolestuttanut Röytän kävijöitä ja hyviä pysyvämpiä toimenpide-ehdotuksia kaivataan villiintyvän vesakon luonnonmukaiseen torjuntaan. Pelkkä raivaussahalla tehty leikkaaminen tuntuu vain innostavan vesakon leviämistä.

Yhteenvetona menneestä kaudesta voi todeta että majan käyttöaste ja avaimen lunastaneiden venekuntien määrä pysyi lähes ennallaan. Maja on pysynyt hyvässä kunnossa ja ilmeisesti kaikki käyttäjät ovat muistaneet noudattaa hyviä majatapoja: paikkojen siistiminen läh-tiessä, jätteiden vieminen roskasäkkiin tai kotiin, sahan teräöljyn määrän tarkistaminen ja täyttö, puukorien täyt-täminen pilkkeillä seuraavalle tulijalle, kompostihuusin jätteiden peittäminen turpeella ja kannen sulkeminen bakteeritoiminnan varmistamiseksi ja mikä tärkeintä, vieraskirjaan raapustettu muistokirjoitus tai kommentti majaisännälle.

Kauden kohokohta Räntä-race-tapahtuma on vielä edessä tätä kirjoitettaessa ja toivottavasti kuluneen viikonlopun (11.–12.9.) kaltaisia säitä on jatkossakin (Röyttää lähestyvät veneilijät arvailivat, että onkohan Röytässä järjestetty syysjuhlat elojuhlien lisäksi, sillä veneitä oli paikalla pikaisesti laskien 40).

Röytän majan talvihorrokseen vaipuminen tapahtuu vanhojen majaisäntien perinteisellä syysretkellä lokakuun lopulla. Silloin tyhjennetään vesijärjestelmät, noste-taan vene kuiville, tyhjennetään puucee ja tarkistetaan mahdolliset huomiota vaativat asiat. Tällöin tarkistetaan myös pukuhuoneiden naulakoiden nimikyltit ja siirretään rauhallisimmille purjehdusvesille siirtyneiden veneen-omistajien kyltit niille varatulle kunniapaikalle. Tämä tarkoittaa sitä että vapautuvien naulakkokylttien paikalle voi perinteen mukaisesti lunastaa majaisännältä oman veneen nimellä varustetun kyltin ja saada näin nimensä seuran historiakirjoihin.

teksti ja kuvat: seppo parhi

Röytän majan kuulumisia

Viereinen sivu:Röytän maja elokuussa moottoripurjekoneen näkövinkkelistä.

Oikealla: Syyskuun puolenvälin tunnelmaa Röytän satamassa.

14 Ryöppy

Oulun Regatan sielua etsimässäOulun Merenkävijät olivat tänä vuonna Oulun Regatan järjestelyvuorossa. Perinteisen purjehdustapahtuman järjestelyvuoro kiertää vuoroittain kolmen oululaisseuran kesken, joten nykymuodossaan seuraava järjestelyvuoro osuu vuodelle 2013. Ensi vuonna järjestelyvuorossa on 130-vuotisjuhliaan viettävä Oulun Purjehdusseura, joten välitöntä tarvetta regatan suunnitteluun ei tällä haavaa ole – vai onko?

Oulun Regatta 2010, kuvaaja Markku Vimpari.

15Ryöppy

Oulun Regatan sielua etsimässä

A loitimme merenkävijöiden huvitoi-mikunnassa regatan suunnittelun hei-näkuussa Eklundin Marikan kanssa. Aiempaa kokemusta regatasta allekir-joittaneella oli kolmen vuoden takaa,

jolloin päätilaisuus järjestettiin Johteenpookissa. Tuol-loin, kuten tänäkin vuonna, kisojen järjestelyvastuu oli kilpailulautakunnalla ja oheistapahtumapuolen huvitoimikunnalla. Suunnittelutyön edistyessä kävi tekijöille selväksi, että Oulun Regatta on nykymuo-dossaan tullut tiensä päähän.

Tiivistäisin nykymuo-toisen regatan ongelmat seuraavasti: 1. Regatan osallistujamäärät laskevat hitaasti alaspäin, 2. regatta ei kiinnosta suurta yleisöä – eikä välttämättä oikein seurojen jäseniäkään ja 3. regatan profiili ja arvostus on päässyt taantumaan.

Regatalta puuttuu sel-keä maali mitä kohti sitä järjestelmällisesti kehitet-täisiin ja tapahtuma ei ole pystynyt uudistautumaan vuosien varrella tämän päivän kilpapurjehtijoiden ja potentiaalisen yleisön tarpeita vastaavaksi. Regatta ei vielä ole kuollut, mutta se on hitaasti ja varmasti matkalla kohti historiankir-joja ja unohdusta.

Miksi regatan kehittäminen on tärkeää Oulun Regatan tulisi mielestäni olla oululaisten purjehdusseurojen tärkein tapahtuma – voimannäyte sekä sisään- että ulospäin. Tapahtumalla on pitkät ou-lulaisten seurojen historiaa yhteen nitovat perinteet ja uskoisin, että yhteistyöllä tapahtuma saadaan jälleen uuteen kukoistukseensa – Perämeren tärkeimmäksi purjehdustapatumaksi.

Väittäisin myös, että keskustelun avaaminen Ou-lun Regatan kehittämisestä tuo esiin uusia ajatuksia kilpailujen ja kilpailutoiminnan sekä kilpapurjehdus-harrastuksen elävöittämiseksi. Nämä ajatukset ovat hyödynnettävissä jo ensi kaudella lajin kehittämiseksi – sekä regatassa että kaikissa muissa kilpailuissa. Alkuvaiheessa keskittäisin panostuksen Oulun ja vä-littömän lähialueen purjehtijoihin. Kauempaa tullaan kun tapahtuman maine alkaa kiiriä.

Mielenkiintoisen vertailukohteen tarjoaa Edea Ocean Race (ex-Matala Ocean Race), joka on viime vuosina pystynyt saamaan mukaan tasaisesti yli 50 lä-

hialueelta osallistuvaa venekuntaa. On mielenkiintois-ta pohtia, mikä kisassa saa suuren joukon venekuntia liikkeelle. Varmaa kuitenkin on, että pelkästään voittaminen ei suurimmalla osalla ole kannustimena kisaamiseen. Kisaamisessa on kyse muustakin.

yhteisöllisyys ja oheistapahtumatYksi kilpapurjehduskulttuurin parhaista osista liittyy kisan jälkipeleihin ja tunnelmiin. Mielestäni hyvässä kisassa tälle yhteisöllisyydelle tulee järjestää sopiva

tila oikeaan aikaan. Mitä oheis-palveluita sitten tarvitaan – se on jälleen isompi kysymys. Tiistik-sissä pitäisin vähimmäisvaati-muksena, että kisan jälkeen olisi Johteenpookissa kisasauna.

Mitä taas regattaan tulee, niin pitkän kisan jälkeen kisaajil-le maistuu varmasti ruoka ja juoma, ehkä muukin oheisohjel-ma. Iltatapahtumat ovat jälleen monisyisempiä, kun pitkä kisa-päivä saattaa väsyttää miehistöt ennenaikaisesti ja takaraivossa kummittelee myös tieto siitä, että aamulla on uusi startti.

Oheistapahtumien järjes-tämisessä on mielestäni kaksi

päälinjaa, joiden väliltä tulisi tehdä strateginen valinta jatkossa. Rakennetaanko a. regatan oheistapahtumat puhtaasti kilpapurjehtijoita ja seurojen jäseniä varten, vai b. rakennetaanko regatasta yhdessä yhteistyö-kumppanien kanssa koko kansan merihenkinen tapahtuma, josta purjehdusseurat toteuttavat kisaami-seen liittyvät osat.

Kummassakin linjassa yhden keskeisen ohjelman osan tulee olla palkintojenjako. Regatassa sen tulee mielestäni olla välittömästi kisapäivän jälkeen ja siten, että framille nostetaan koko miehistö – ei vain kipparia. Voitto on kuitenkin yhdessä ansaittu.

Yksi tapa kisa-aktiivisuuden nostamiseen on palkintojenjakoon liitettävät tavarapalkinnot, joita esimerkiksi yhteistyökumppanit voivat tarjota. Mikäli tavarapalkintoja on jaossa, tulisi ne mielestäni arpoa tasapuolisesti kaikkien kisaan osallistuneiden vene-kuntien kesken.

Milloin regatta pitää järjestääYksi mahdollinen ajankohta olisi järjestää regatta Oulun päivien aikaan. Oulun Regatan tulisi olla Ou-lun profiilitapahtuma mitä merellisyyteen ja purjeh-dukseen tulee, joten Oulun päivät voisi olla luonteva

1. Regatan osallistuja-määrät laskevat hitaasti alaspäin, 2. regatta ei kiinnosta suurta yleisöä – eikä välttämättä oikein seurojen jäseniäkään ja 3. regatan profiili ja arvostus on päässyt taantumaan.

16 Ryöppy

ajankohta kisalle. Tätä kisapaikkaa tosin ”hallinnoi” tällä hetkellä Edea, joten tarkastellaan ensisijaisesti muita vaihtoehtoja.

Toinen hyvä vaihtoehto olisi lukita regatta pysy-västi johonkin ajankohtaan ja lähteä rakentamaan määrätietoisesti tapahtumasta Kotkan meripäivien tai Hangon regatan kaltaista merihenkistä viikonlop-pua, joka näkyy laajalla rintamalla koko kaupungissa. Tällaiseen tapahtumaan olisi helppo liittää mukaan monenlaista muutakin meritapahtumaa niin maalla kuin merelläkin. Kuvitteellisena esimerkkinä tämän-vuotinen Sedovin vierailu olisi toiminut hienona lähtölaukauksena regattaviikonlopulle. Tulevaisuudes-sa regatta oheistapahtumineen olisi Oulun merelli-syyden tosiasiallinen lippulaiva.

lyhyet vai pitkät radatYksi keskeinen syy kilpailuihin osallistumiseen vai-kuttava tekijä on purjehduksen pituus. Tiistaipurjeh-dukset ja muut Oulun edustan noin 12 mpk:n rataa kulkevat kisat ovat nopeasti purjehdittavissa tuuliolo-suhteista riippumatta. Heikollakin tuulella kisa kestää enintään muutaman tunnin ja päivänvalon aikaa jää vielä muuhunkin. Onko kyse mukavuudenhalusta, kiireellisemmäksi käyneestä elämänrytmistä vai jostain muusta – sitä en tässä käy sen kummemmin spekuloimaan.

Yksi mielenkiintoinen dilemma on tullut kehityk-sen myötä esiin venekokojen kasvaessa. Kun toisaalta pystyttäisiin järjestämään entistä pidempiä ja haasta-vampia kisoja samassa ajassa, on vaadittavan miehis-tön määrä samalla lisääntynyt. Enää ei riitä lähtöluvan hankkiminen kipparille ja luottogastille, vaan matkaan pitää saada kerralla useampi henkilö, joilla on omat

harrastuksensa, työnsä ja perhe-elämän kuvionsa. Yhä useammin vene jää tästä syystä satamaan.

Näihin pohdintoihin viitaten väittäisin, että ajal-lisesti lyhyemmät kisat voisivat olla purjehtijoiden enemmistön näkökulmasta helpommin osallistutta-vissa. Henkilökohtaisesti tosin toivoisin, että jatkossa-kin saisin kokea esimerkiksi MyWay Runtin kaltaisia haastavampia kisoja.

kenelle regatta kuuluuTapahtuma on oululaisten purjehdusseurojen yhteis-omistuksessa ja yhteistä perimää. Sellainen sen tulee olla jatkossakin. Ehdottaisin kuitenkin, että seurat perustaisivat yhteisen regattaorganisaation varmis-tamaan tapahtuman määrätietoinen kehitystyö. Jär-jestelytyöt voivat edelleen kiertää, tai niihin voidaan löytää vaihtoehtoinen malli. Tärkeintä kuitenkin on, että aiempien vuosien tehty työ ei valu hukkaan vaan muodostaa lähtötason seuraavan vuoden regatalle.

Mitkä ovat sinun ajatuksesiKeskustelu aiheesta on avattu. Millainen tulee Oulun Regatan olla tulevaisuudessa, jotta se vastaa nykypäi-vän purjehtijoiden toiveita. Keskustelua ja taustoi-tusta varten on perustettu blogi, johon toivon avointa keskustelua ja johon tulen taustoittamaan jo tehtyä työtä. Yhteenveto keskustelusta esitellään ensi vuoden Ryöpyssä ennen kisakauden alkua. Oulun Regatta tulee olemaan juuri sellainen tapahtuma, jollaisen me purjehtijat sen haluamme olevan.

Keskustelu alkaa osoitteessa oulunregatta.blogspot.com.

teksti: petteri parhi

Oulun Regatta 2010tapahtuma järjestettiin kaksipäiväisenä Hietasaaren veneilykeskuksessa. Kilpailijoita varten pystytettiin talkoovoimin teltta, jossa suoritettiin kisapäivien aikana niin kipparikokouk-set, kahvitukset kuin palkintojenjaotkin. Huoltorakennuksen sauna oli kisaajien käytössä kum-panakin päivänä. Lauantaille tarjottiin kisaajille mahdollisuus tilata lämmin ruoka valmiiksi rantaan odottamaan paluuta.

Sailing Team Oulu järjesti lauantaina oman Hyvän tuulen regattansa optari- ja zoom-purjehtijoille. Kisa-alueena toimi poikkeuksellisesti Rommakonselkä, joten myös suurella yleisöllä oli mahdollisuus kisojen seuraamiseen.

Kisat purjehdittiin onnistuneesti läpi hyvässä ja melko lämpimässä alkavassa syyssäässä. Oulun Regatan voittivat omissa luokissaan S/Y Bohemia / jukka eklund, S/Y Marella / jukka Annunen, S/Y Aava / Pekka elomaa, S/Y Cinde-rella / juhani keckman ja S/Y Aino / Markku Paloma. Onnea voittajille!

Lämpimät kiitokset Oulun Regatan kisaajille, huvitoimikunnalle, kilpailulautakunnalle ja talkoolaisille.

17Ryöppy

Minkälaisella varustuksella pärjää veden päällä?– Ruoanlaittoon riittää perushyvää laatua oleva teräs- tai alumiinikat-tila ja pannu. Pinnoitettu teflon-kattila on helppo pitää puhtaana, mutta sen pinta kärsii ajan mittaan kaasuliekin käytöstä. Kerroskat-tilan höyrytysosassa voi kätevästi perunoita keittäessä laittaa samaan aikaan kasviksia tai kalaa.

Mitä mieltä olet veneille tyypillisen kaasulieden käytöstä ruoanlaitossa? – Kaasu on liesistä paras missä vain. Liekki reagoi nopeasti lämmön alentamiseen ja nostamiseen ja se on ruoan valmistuksen kannalta loistojuttu. Varovainen pitää tieten-kin olla, tuli on aina tuli. Kun läm-mönsäätelyyn tottuu ja sen oppii, ei kaasusta halua enää luopua ikinä!

tilaa on usein tarjolla rajatusti. Minkälaisella maustekaapilla pärjää vesillä?– Hyvää suolaa ja hyvää mustapip-

puria. sillä pärjää jo pitkälle. Mie-luummin toki myllyissä, niin saat aina tuoretta rouhetta – olennaista varsinkin pippurissa! Muutama kuivattu yrtti, esimerkiksi orega-no, basilika ja timjami kannattaa pakata mukaan. Ehkä valikoimaan kuuluu vielä ripaus chiliä ja tietty sokeria tai muuta makeaa. Moni ruoka kaipaa sitä makeutta. Ja jos mukaan mahtuu niin happoa – etikkaa tai sitruunaa.

vinkkisi ruokavalikoimaan vesillä?– Hanki raaka-aineita paikalli-silta toimijoilta. Tuoretta kalaa ja vihanneksia – tai kalasta itse. Kun alkuraaka-aine on kunnossa, niin vähätkin mausteet riittävät. Tuoreilla yrteillä maustaminen on aina huippujuttu, eikä tarvitse olla montaa lajia, yksikin riittää.

Pitkä legi takana ja väsyneenä perillä, millaisen helpon ja nopean reseptivinkin annat väsyneille matkalaisille?– Grillatut leivät syntyvät pannulla

paistaen, varovasti käännellen. Sisältöä onkin sitten helppo muut-taa sen mukaan mitä on kaapissa ja mitä tekee mieli. Munakas on myös hyvä juttu. Kananmunat säi-lyvät huoneenlämmössä ja munak-kaaseen voi myös laittaa täytteeksi juuri sitä mitä sattuu milloinkin veneessä olemaan.

niin ja se juomasuositus…?– Minä suositan juomaksi aina kuohuvaa, se juhlistaa hetken kuin hetken ja sopii kaikkeen. Jos haluaa vähän enemmän aromikkuutta, valitsee cavan eli espanjalaisen kuo-huvan. Kuohuvissa on tietty se on-gelma, ettei niitä taida olla hanapak-kauksissa, jotka taasen veneeseen sopivat paremmin. Siinä tapaukses-sa keskitäyteläinen hanapunainen sopii moneen menoon.

lisää teresan ruokavinkkejä löydät osoitteessa www.mustapippuri.f i.

teksti: petteri parhikuvat: tuukka koski

PentteriPentteri on uusi juttusarja, jossa merenkävijöiden jäsenet ja vierailevat kirjoittajat kertovat ruoanlaitosta veneessä ja jakavat suosikkireseptinsä. Sarjan aloittaa ravintolakokki ja yrittäjä teresa välimäki.

18 Ryöppy

meTa-Baron lomalla Tallinnassa

19Ryöppy

O lin kuullut ja lukenut talven aika-na, että Tallinnassa avataan keväällä upouusi vierassatama Old City Mari-na. Uusi satama kiinnosti kovasti jo etukäteen, vaikken ole kyllä koskaan

käynyt Piritassakaan, joka kuulemma alkaa jo kärsiä vanhuudenvaivoista.

Lähdimme eräänä kauniina elokuun aamuna Hel-singistä HSK:n vierassatamasta kohti etelää ja meille tuntemattomia vesiä. Suomenlahti ylittyi kevyessä sivumyötäisessä rahti- ja tankkilaivoja väistellen ja iloisenvärisiä Tallinkin lauttoja ihaillen. Aikaa ylityk-seen kului vajaa kuusi tuntia.

Perillä Tallinnanlahden perukoilla otin ohjei-den mukaan yhteyden VHF:llä vierassatamaan ja sieltä tulikin tiukka ohje saapua heti laituriin, sillä matkustaja-alussataman altaassa oli nimittäin jo iso paatti koneitaan lämmittämässä. Satamassa oli nuori poika laiturinnokassa opastamassa meitä aisapaikalle ja ottamassa kiinnitysköysiä vastaan. Kommunikointi satamahenkilökunnan kanssa sujui selevällä suomen kielellä. Satamassa oli parin kymmenen vierasve-neen lisäksi paikallisen purjehduskoulun veneitä ja pari tosi hulppeaa moottorivenettä. Venepaikat ovat aisapaikkoja ja uudenkarheat laiturirakenteet arvelin Marinetekin tekemiksi. Sähköä ja vettä riitti jokai-selle, siispä ei muuta kuin vene roikannokkaan ja kaupungille kulijaileen.

Old City Marina saa perheparlamentiltamme täydet pisteet: Satama-alue oli siisti, fasiliteetit kaikin puolin kunnossa ja sijainti hyvä, sillä millään vesikulkuneu-volla ei lähemmäs keskustaa pääse. Kymmenminuut-tinen ja olit kävellen perillä Tallinnan keskustassa oivallisten ravintola- ja ostosmahdollisuuksien äärellä. Vierassatama-alue oli aidattu kokonaan ja vartioin-ti alueella on ympärivuorokautinen.Ulos ja sisään portista pääsi vain numerokoodin näppäilemällä. Kaikkiaankin alue oli rauhallinen. Sauna ja saniteetti-tilat sijaitsevat entisen terminaalirakennuksen toisessa kerroksessa. Miesten saunan ikkunasta on komea näkymä Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Kaikki tilat loistivat uutuuttaan ja toimisto- ja saunatilat oli sisus-tettu tyylikkäästi. Jos oikein hakemalla hakee satama-vierailun miinuksia, niin sellainen voisi olla hinta 35 euroa/yö – toisaalta Katajanokalla yö maksaa 45 euroa.

Viihdyimme kaupungissa kolme yötä ja päivää, jonka jälkeen oli taas aika lähteä kohti sitä rantaa, ”jota jumala on päättänyt tällä kertaa rangaista”( van-ha viikinkien sanonta).

Kulinarististen nautintojen ähkyttäminä, veneen vaatekaapit pullollaan piraattihuppareita lapsille ja vesiraja pari senttiä alempana liuottimien painosta oli mukava lähteä purjehtimaan kohti Hankoa; kotimat-ka oli alkanut, mutta se onkin jo toinen juttu.

teksti: matti ruokonen

Perheemme lomapurjehdus suuntautui tänä kesänä Tallinnaan. Menomatkalla Metukka kävi edustamassa OM:ää perinteisessä Pohjanlahden regatassa, joka tänä vuonna järjestettiin Pietarsaaressa. Kolmipäiväisen, osin kovatuulisen ja vaiherikkaan regatan päätteeksi sijoituimme kisassa neljänneksi.

Matti saunan jälkeen teranssioluella.

20 Ryöppy

Ω rantaparlamentti – kuulumisia maalta ja mereltä

Pikkukipparin kirja – Veneilytietoutta miehistön nuoremmille jäsenillemistä löytyy köli, kajuutta ja reelinki? Kumpi puoli veneestä olikaan tyyrpuuri ja kumpi paapuuri? Tunnistatko onkimasi kalat? Osaatko navigoida kom-passin ja merikortin avulla? Osaatko lähettää viestin morsekoodilla? Tunnetko väistämissäännöt, meri-merkit ja viestiliput ja osaatko käyttäytyä veneessä? Pikkukipparin kirja tutustuttaa pienet seilorit veneily-sanastoon ja se opettaa matruuseille meriturvallisuut-ta mukavalla tavalla. Kirjassa on kivoja tehtäviä, joita voi tehdä myös kotona. Mukana on veneristikko ja tietokilpailu sekä vinkkejä ja kikkoja.

Kirjan sisällön on tarkastanut Suomen Meripelas-tusseuran koulutussuunnittelija Ilari Hatakka.

tekijät: Carina Nordberg ja Ari Jaatinen (suom.)julkaisuvuosi: 2010julkaisija: Nemosivumäärä: 96isbn: 9789522400444

Merikarhun matkassa – Lasten veneilykirjavaarin mukana veneretkellä opitaan veneilyn aakkoset. Vaari vie joka kesä Veran ja Nepun veneret-kelle. Vaari on kokenut merikarhu, joka huikeiden merimiestarinoiden lisäksi osaa kertoa tytöille myös veneilyn perusasioista.

Vera ja Neppu tietävät, että pelastusliivi on puetta-va päälle jo laiturilla – myös koirille! He oppivat, ettei vesillä kenelläkään ole etuajo-oikeutta ja että mukana on oltava niin merikortti kuin ensiapupakkauskin. Köysisolmujen tekokin tytöiltä luonnistuu. Vaari ker-too myös väylämerkeistä, opettaa lukemaan karttaa, seuraamaan sään muutoksia ja huolehtimaan muista turvatoimista.

Retken Suomen kesässä kruunaa se, kun rantau-dutaan ulkoilusaareen ja päästään syömään eväitä.

Martti Lintunen sai Tietopöllö-palkinnon vuonna 2008 ansioistaan lasten valokuvakirjojen tekijänä. Kirsi Tuura on helsinkiläinen valokuvaaja.

tekijät: Martti Lintunen ja Kirsi Tuurajulkaisuvuosi: 2010julkaisija: Otavasivumäärä: 39isbn: 9789511241164

21Ryöppy

Ω rantaparlamentti – kuulumisia maalta ja mereltä

Lokikirja"turussa, lähellä Kaupunginteatteria on puhe-linpylväs ja pylväässä ilmoitus: vene myytävänä. Vene näyttää kuvassa laivalta, ja siinä on hieno puinen ruori ja upea kattolamppu. Hetken mielijohteesta menem-me puhelinkoppiin ja soitamme veneen myyjälle. Ja jo tunnin kuluttua olemme Paimionjoella tutustumassa veneeseen. Sen nimi on Diana, mutta ei se haittaa. Sitä ennen olemme soittaneet Honksun serkulle Olavi Rinteelle ja kysyneet, minkälaisiin seikkoihin mahdollisen veneenostajan tulisi kiinnittää huomiota. Kysykää että onko siinä varmasti makeavesijäähdytin, Ola vastaa. – Ja sitten heittäkää muutama ämpärilli-nen vettä kannelle ja katsokaa, ettei kajuutta vuoda.

Sauvossa, Paimionjoella, huomaamme, että Dia-nassa on paitsi upea kattolamppu ja erittäin hieno puinen ruori, myös hyvin kauniit kesäiset ikkuna-verhot. Sekä merivesijäähdytin. Heitämme vettä kannelle, ujosti puoli ämpärillistä. Kajuutan ikkunat vuotavat vähän, eivät kovin paljoa. Teemme veneestä tarjouksen. Myyjä hyväksyy sen heti. Meistä on tullut mahonkiristeilijän onnellisia omistajia. Kuinka onnel-lisia, sitä emme osaa vielä aavistaakaan."

Pirkko Saision hilpeä Lokikirja kertoo pienen perheen ihanista kesistä Dianan matkassa merellä. Retket vievät kotisatamasta Lyökistä vaikka minne:

Lypertö, Iniö, Airisto, Korppoo, Jurmo, Kumlinge, Maarianhamina, Heinävesi, Lappeenranta, Savon-linna... On loputtoman helteen kesä, ajetaan yössä, jossa pilven reunat ovat puhdasta kultaa ja meri sulaa hopeaa. On kylmää, märkää ja myrskyistä, ja kaikkia itkettää, taivastakin. Joudutaan merihätään ja karille, juodaan whiskyä kuin Muumipappa, tavataan ystäviä, lauletaan ja nauretaan. Ja kaiken on Saikki piirtänyt ja kirjannut Lokikirjaan.

"Tämän Lokikirjan omistan Honksulle, joka on aina ollut valmis lähtemään tuuleen ja myrskyyn ja joka on tehnyt satoja voileipiä, kun olen kirjoittanut tätä kirjaa ja piirtänyt näitä kuvia kajuutassa, kannel-la, kivenkolossa, laiturilla, kapakassa ja taivasalla. Ja Elsalle, joka on tämän kirjan kuvaamien vuosien aika kasvanut laivakoirasta täkkäriksi ja täkkäristä jung-manniksi ja lopulta taitavaksi merenkulkijaksi. Sekä Maralle, Lefalle, Penalle, Ripalle, Raikalle, Jounille, Ilkalle; kaikille kunnon kavereille, jotka ovat jakoavai-mineen ja ruuvimeisseleineen olleet valmiit autta-maan 'kun täällähän on vain kaksi naista veneessä'..."

tekijä: Pirkko Saisiojulkaisuvuosi: 2010julkaisija: Siltalasivumäärä: 300isbn: 9789522340375

22 Ryöppy

Ω sihteeri ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi

seuramme saa kaupungilta toiminta-avustusta toteutuneiden mm. purjehdusten määrän mukaan. Näiden todentamiseksi tarvitsemme harjoituspäiväkir-jan jokaiselta vesillä olleelta veneeltä. Harjoituspäivä-kirjan voit ladata kotisivuiltamme joko pdf-tiedostona www.oulunmerenkavijat.f i/images/stories/tiedostot/harjoituspaivakirja.pdf tai word dokumenttina www.oulunmerenkavijat.f i/images/stories/tiedostot/har-joituspaivakirja.doc. Kätevintä on printata lomake mukaan veneeseen ja täydentää sitä kynällä kunkin purjehduskerran jälkeen (tai aikana). Jos et ole toimi-nut näin menneen kesän aikana, niin täytä lomake lokikirja- tai kalenterimerkintöjesi mukaan.

Harjoituspäiväkirjan riveille kertyy kesän mittaan

veneilemässä olleiden luettelo. Kukin sarake puoles-taan vastaa yhtä ”köysien irrotusta”. Ruksi merkitään kulloinkin mukana olleen ja päivämäärän risteyskoh-taan. Jos lomake loppuu, jatka toiselle lomakkeelle! Harjoituspäiväkirjat tulee palauttaa kauden päätyttyä sihteerille joko sähköpostilla sihteeri oulunmeren-kavijat.f i tai etanapostilla OM postilokeroon: PL 37, 90101 Oulu. Huoltorakennuksen kuistilla olevaan punaiseen postilaatikkoon ei koskaan kannata laittaa mitään pikaisesti noudettavaa sopimatta siitä erik-seen sihteerin kanssa. Ainoa postilaatikkomme on pääpostilla, eikä kukaan kurkistele huoltorakennuk-sen kuistilla olevaan postilaatikkoon kesälläkään edes viikottain.

Täytä ja palauta harjoituspäiväkirja

OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli puhelin sähköpostiosoite

Matti Ruokonen, kommodori 040 480 9955 matti.ruokonen gmail.com

Jukka Santala, i varakommodori 040 844 3517 juccasan luukku.com

Jorma Kinnunen, ii varakommodori 040 809 7999 kinnunen.jore gmail.com

Marika Eklund 0400 795 021 eklund.marika gmail.com

Susanna Hellsten 040 412 0427 susanna.hellsten ouka.f i

Juhani Lämsä, kilpailupäällikkö 040 536 7982 jussi.lamsa luukku.com

Petteri Parhi, taloudenhoitaja & webmaster 040 531 8123 petteri.parhi gmail.com

Leila Rannanjärvi, sihteeri 050 355 0504 sihteeri oulunmerenkavijat.f i

Ari-Pekka Taskila 040 563 0171 a-p.taskila kolumbus.f i

23Ryöppy

Syyskokouskutsuaika: 18.11.2010, klo 18paikka: Hietasaari, Kansankentänkatu 2, Johteenpooki

Kokouksen avaus Kokouksen järjestäytyminenTodetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuusHyväksytään kokouksen työjärjestysPäätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksiVahvistetaan toimintasuunnitelmaVahvistetaan tulo- ja menoarvioValitaan yhdistykselle kommodori, varakommodori ja kaksi hallituksen jäsentä

erovuoroisten tilalle.Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajatMuut asiatKokouksen päättäminen

Tervetuloa!

Uusia jäseniäseuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituk-sen kokouksissa hyväksytty Armanto Marjatta, Arto Eberhardt, Arja Halmetoja, Markku Hurskainen, Tiina Huotari, Pekka Kivi, Jouko Kämäräinen, Reijo Lundgren, Pekka Parpala, Marja Räinä, Ilya Skovorod-kin, Anna-Riitta Syrjälä, Emilia Vatjus, Lassi Veikkola, Sanna Viinonen, perhejäseneksi Tuomo Riekki ja ju-niorijäseniksi Siiri-Sofia Eklund, Veera Eklund, Otso Kauppi sekä Hermanni Lukkarila. OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti terve tulleeksi seuraamme!

Seuraava Ryöppyseuraava ryöppy ilmestyy loppuvuodesta 2010. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimitukseen ryoppy oulunmerenkavijat.f i viimeis-tään marraskuussa 2010.

Tilaa Merenkävijöiden uutiskirje!pysy ajan tasalla seuran tapahtumista ja tilaa sähköpostiisi merenkävijöiden uutiskirje. Uutiskirje lähetetään keskimäärin kerran kuukaudessa ja siinä kerrotaan tuoreimmat uutiset ja ajankohtaiset asiat seuran toiminnasta.

Uutiskirje tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos olet ilmoittanut jäsentietoihisi ajantasaisen sähkö-postiosoitteesi. Voit tilata uutiskirjeen myös seuran kotisivujen kautta. Tilauksen lopettaminen onnistuu halutessasi vaivattomasti.

OULUN MERENKÄVIJÄT RYPL 37, 90101 OULU

.Y83

Tulevia tapahtumia

2.10. Lipunlasku ja palkintojen jakopalkintojenjako on tänä vuonna OTPS:n Seelarissa lauantaina 2.10. klo 16.00. Tilaisuudessa on kahvitar-joilu. Merenkävijöiden lippu lasketaan samana päivänä klo 18.00 Hietasaaren veneilykeskuksessa asiaankuulu-vin seremonioin. Lipunlaskun jälkeen menot jatkuvat jälleen Seelarissa, jossa on tarjolla pikku naposteltavaa, karaokea ja saunomista osallistujien mukaan.

18.11. Syyskokouskokouksessa hyväksytään tulevan vuoden toi-mintasuunnitelma ja talousarvio sekä täydennetään hal-litusta. Kokouskutsu löytyy sivulta 23. Kaikilla aikuisilla jäsenillämme on kokouksessa puheoikeus. Tervetuloa vaikuttamaan seuramme tulevan vuoden toimintaan!

11.12. Pikkujoulu seuran pikkujoulu järjestetään Johteenpookissa lauantaina 11.12. Merkitse kalenteriisi! Ohjelma ja il-moittautumisohjeet jaetaan uutiskirjeellä ja kotisivuilla.