Arvopaperi 12

9,50€

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta

joulukuu 12/2012M

inne rahat 2013?

JOULUKUU 2012

Missä ovat Erkon rahat?

TALLIMESTARI

Minne rahat 2013?

Näitä osakkeitaHerlinit ostavat

SUUROMISTAJAT

TIKKURILA

Finnair kaipaaAasian-kokemusta

JOHTORYHMÄ

Reportaasi: Japanin pörssikurimusReportaasi: Japanin pörssikurimus

www.rbs.fi/markets

www10.warrants.commerzbank.com

www.citifirst.fi

SISÄLTÖ

JOULUKUU 2012UUSI LEHTI

AJ

SAVO

LAIN

EN

PETR

I AR

TTU

RI A

SIK

AIN

EN

ALE

KSI

PO

UTA

NEN

HEIKKO VALO. Japanin osakemarkkinoilla on odotettu auringonnousua jo pitkään.

32

PURKKIIN. Tikkurila on Helsingin pörssin Venäjän-kortti.

445

KUN KORKOMARKKINAT ovat rikki eikä osakeriskiä haluaisi ottaa, sijoittaja on ongelmissa: minne rahat?

Arvopaperin sijoituspanelisteista vain konkarisijoittaja Jarl Waltonen uumoilee Helsingin pörssiin ensi vuo-delle kaksinumeroista indeksinousua.

Sanna Kaje muistuttaa sivulta 22 alkavassa perinteisessä joulupanee-lissa, että hyväkuntoiset yhtiöt saavat tällä hetkellä lainarahaa hyvin edulli-sesti, joten niillä voi olla haluja mak-saa vähän parempia osinkoja.

Helsingin pörssin ennustetut osin-kotuotot ovatkin Euroopan parhaita. Yllättääkö lisäosinkonsa perumaan joutunut Metso? Muhiiko pörssissä jo osinkokupla? Katsaus Helsingin pörs-sin osinkokevääseen on sivuilla 58-59.

Japanissa osakesijoittajilla on taka-naan vuosikymmenten kuiva kausi. Kuinka sijoittaja on pysynyt hengissä laskevien kurssien ympäristössä? Kä-vimme tapaamassa japanilaissijoitta-jia ja kuulemassa heidän näkemyk-siään ja strategioitaan. Reportaasi nousevan auringon maasta alkaa sivulta 32.

Vaihtoehdot vähissä

SISÄLTÖ

JOULUKUU 2012UUTISET IHMISET

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AHASTOT

ILMIÖT PELURIT

KA

RO

LIIN

A P

AA

VILA

INEN

HA

NN

U K

ON

TTIN

EN

KOLUMNIT

ARVOPAPERI JOULUKUU 20126 ARVOPAPERI JOULUKUU 20126

17 PENTTI FORSMANOstovoimaa syntyy vain viennistä

19 KIM LINDSTRÖMOnko sijoittaminen Suomeen tyhmää?

64 YRJÖ KOPRAEvankeliumi

8 PÄÄKIRJOITUSEljas Repo muistuttaa toimialariskeistä

10 NOTEERATUT Osinkotuotoilla

ankkuriomistajiksi 12 UUTISKUUKAUSI 14 SIJOITIN VIIMEKSI

Jorma Kielenniva: Treidauksesta jää palkaksi vain työn ilo

16 IHMISETDaniel Pasternack Eliteen

20 SIJOITTAJAKYSELY 4/2012Osinkokupla ei pelota

22 SIJOITUSPANEELI 2013Panelisteilla pessimistiset näkemykset

32 JAPANIPitkä aika auringonnousuun

44 KUUKAUDEN OSAKETaantuma ei hyydytä Tikkurilan kasvuhaluja

52 HENKILÖAndrew Milligan katsoo jo vuoteen 2015

56 ANALYYSI Finnairin johdosta puuttuu

Aasian-kokemusta

58 YLEISKATSAUSEdessä tuottoisa osinkokevät

60 KUUKAUDEN PIENIFinnairissa ainekset käänneyhtiöksi

62 MAAILMAN OSAKKEETPolitiikka liikuttaa kursseja

63 KUUKAUDEN ULKOMAINENMichelinin kiviriippana Eurooppa

78 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 79 MARKUS SALIN

Lamasijoittajan joulupaketit 80 KIRJAT

Taloutta ja utopiaa 82 PÖRSSIRISTIKKO 85 KUMPPANIBLOGI 86 VERMON TALLIMESTARI

Muistakaamme Aatosta jaloa

TAULUKOTGRAAFIT

66 Tulosennusteet 68 Pohjoismaiset

tulosennusteet 69 Eurooppalaiset

tulosennusteet 70 Yhdysvaltalaiset

tulosennusteet 71 Parhaat rahastot 72 Suomi-salkut 73 Gurusalkut 74 Korot ja lainat 75 Raaka-aineet ja

maailmantalous 76 Ulkomaalaisomistus 77 Suomalaisosakkeiden

suositukset

TIM

O P

YLVÄ

NÄ

INEN

METSO. s. 58

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUKSELTA

PÄÄTOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Karo Hämäläinen 040 342 4676

AD Sasu Haanpää 040 342 4678

TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671

TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665Katja Rapeli 040 342 4668

Mikael Sjöström 040 342 4349

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B,

00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA

Petri Artturi Asikainen, Pentti Forsman, Hans Eiskonen, Päivi Joensuu, Yrjö Kopra,

Vesa Laitinen, Linda Lappalainen, Kim Lindström, Tanja Maijala, Antti Mannermaa,

Petre Pomell, Markus Salin, AJ Savolainen, Pekka Virolainen

MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333TRAFIIKKI

Christina Niskanen 020 442 4633AINEISTOT

Vedos faksilla: 020 442 4152PAINO PunaMusta Oy, Joensuu

Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

Aikakauslehtien liiton jäsenLevikki 24 944 (LT 2011)

Lukijamäärä 90 000 (KMT s11/k12)TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja

4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10%).Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa

Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.


Millainen olisi sopiva si-joituskohde vuosikym-meniksi? Maailman suurimman rahastoyh-tiön mukaan kannattaa

omistaa energia- ja raaka-aineyhtiöitä. Niiden tuotteille riittää aina kysyntää.

Aivan erinomaiset tunnusluvut tarjo-aisi venäläinen Gazprom. Viime vuodelta tuli 33 miljardia taalaa voittoa. P/e-luku on vain kolme.

Gazprom on no-teerattu Lontoossa, ja sillä käydään kaup-paa myös Wall Stree-tillä. Isot pörssit ovat antaneet kovat vel-voitteet noudattaa hyvää hallintotapaa ja kirjapitoa. Silti epäilijöitä riittää.

Ruotsalaisprofes-sori ja Venäjän-tuntija Anders Åslund huomautti Financial Timesissä, että jättivoitosta huolimatta Gazpromin kassavirta oli nollan tuntumassa. Yhtiön voitot hupenevat inves-tointeihin ja valtaapitävien tas-kuihin. Vladimir Putinilla on vahva ote, kun Venäjän valtio omistaa yhtiöstä 50,1 pro-senttia. Dmitri Med-vedev muuten siirtyi vuonna 2008 Krem-liin juuri Gazpro-mista.

Osake on tullut alas kolmasosaan huipustaan, mutta silti sitä on vaikea suositella.

Talvivaara on sot-

kenut asiansa ja samalla ympäristönkin. Kurssikin on laskenut kovalla kyydillä. Syksyn aikana suomalaiset piensijoittajat ovat ostaneet Talvivaaraa innokkaasti. Miksi? Ilmeisesti he pitävät osaketta hal-pana. On vaikea olla samaa mieltä. Talvi-vaaran markkina-arvo on 320 miljoonaa, ja sillä on velkaa yli 500 miljoonaa. Se on

Talvivaaran 50 suurimman osakkeen-omistajan luettelo kertoo, että rahastoja osake ei enää kiin-nosta. Vain eQ Ma-terials rahasto löytyy sijalla 30.

Pekka Perä kertoi syksyllä 2011, että Tal-vivaara kilpailee ve-näläisten kaivosten kanssa. Naapurissa määräykset eivät ole

niin tiukkoja kuin Suomessa ja palkat-kin ovat alempia. Perä vitsaili, että jos

itäraja siirtyisi ja Talvivaara jäisi Ve-näjän puolelle, tuloksenteko olisi helpompaa. Silloin huvitti. Enää ei huvita. Talvivaaran suomalai-set valvojat ovat olleet häpeälli-

sen huonoja.Outokumpu innostui viime ke-

väänä ostamaan saksalaisen Inoxuminin, ja rahaa tar-vittiin osakkeenomistajil-takin miljardi. Sen jälkeen osakekurssi on puolittu-nut. Inoxumia ei olisi pitänyt ostaa ainakaan tuolla hinnalla.

Energian ja raaka-ai-neiden tuottajien riskit

ovat korkealla.

GAZPROMIN VOITOT

HUPENEVAT INVESTOINTEIHIN

JA VALTA APITÄVIEN

TASKUIHIN.

Mihin ei kannattanut sijoittaa?

VALTIOVALTA ON tekemässä ikävän pää-töksen. Syistä, joita on vaikea ymmär-tää, valtio aikoo heikentää pitkäai-kaissäästäjien etuja. Eläkesäästöjen nostoiäksi suunnitellaan 68 vuoden ikää.

Pienen kikan voi tehdä vielä ennen

vuoden vaihdetta. Jos avaa PS-tilin tä-män vuoden puolella, säästöjä voi nos-taa täytettyään yleisen vanhuuseläke-iän, joka on tällä hetkellä 63 vuotta.

Tilin avaukseen ei tarvita isoa sum-maa. Riittää, että PS-tili on avattu vuo-den 2012 puolella.

PS-tili kannattaa avata vielä tänä vuonna

Dan

ske

Ban

k O

yj, w

ww

.dan

skeb

ank.

fi

Hän ei tule tietämään, mitä jono tarkoittaa

Ei ole epäilystäkään, etteikö seu-

raava sukupolvi olisi digitaa linen.

Verkko-, mobiili- ja tablet-sovelluk-

semme ovat jo nyt vieneet asiak-

kaat konttoreistamme. Onkin tullut

aika sanoa hyvästi pankeille

sellaisina, kuin tunnemme ne.

Tämän vuoksi olemme asettaneet

uuden vaa timus tason sille, miten

palvelemme ja annamme asiantun-

temuksemme käyttöösi myös

tulevaisuudessa – ajasta ja paikasta

riippumatta. Lyhyesti sanottuna

muutamme pääkadulta takatas-

kuusi. Hieman pidemmän version

löydät osoitteesta newstandards.fi

NOTEERATUT


Helsingin pörssi näivettyy. Työeläkeyhtiöiden rinnalle kaivataan lisää kotimaisia ankkuriomistajia.

Nämä ovat tuttuja huo-len ja valituksen aiheita. Eivätkä ne ole tuulesta temmattuja, kuten Arvopaperin jokakesäiset pörssirikaslistaukset osoitta-vat. Tämän vuosituhannen aikana monet suomalaiset osakepohatat ovat vähentäneet

omistuksiaan kotimaisissa pörssiyhtiöissä. Yritysmyynneistä ja sijoituksista saataville tuotoille löytyy houkuttelevampiakin osoit-teita kuin Helsingin pörssi.

Poikkeuksiakin toki on. Viime kevään pörssirikaslistan (Arvopaperi 6–7/2012) sijat yhdestä neljään vieneet Herlinin sisa-rukset ovat ostaneet kesän ja syksyn aikana rutkasti lisää osakkeita Helsingin pörssistä.

Heillä on millä mällätä, sillä tänä vuonna

Antti Herlinin hallitsemille sijoitusyhtiöille on kilahtanut Koneen osinkoja yli 150 mil-joonalla eurolla, kun mukaan lasketaan lokakuiset lisäosingot. Cargotecissa valtaa pitävien Ilkan, Niklaksen ja Ilonan sijoi-tusyhtiöiden osingot Koneesta ja Cargote-cista liikkuvat yli 30 miljoonassa eurossa. Yli kymmenen prosenttia pörssiyhtiöstä omistavan sijoitusyhtiön ei tarvitse maksaa veroa siltä saamistaan osingoista.

Osinkotuotoilla ankkuriomistajia

Teksti Tommi Melender Kuvitus Hans Eiskonen

Herlinin sisarukset ovat laittaneet puolessa vuodessa ison läjän miljoonia suomalaisiin pörsssiyhtöihin.

NOTEERATUT

SIJOITUSYHTIÖ

11

THOMINVESTILLÄ ON pitkä ja vaiheri-kas historia. Yli satavuotias Jouhkin perheen yhtiö jätti teollisen toimin-nan ja on viime vuodet keskittynyt sijoittamiseen. Kesäkuussa 2012 päät-tynyt tilikausi toi konsernille 15 mil-joonan euron tappion.

”Tämä on rämpimistä. Olosuhtei-den armoilla mennään”, kommentoi toimitusjohtaja Pekka Soikkeli.

Soikkelin mukaan reilu puolet tappiosta tuli emoyhtiössä ja puolet konsernikirjauksista.

Thominvest raportoi omistajien nettovarallisuuden, joka oli kesäkuun lopussa 90 miljoonaa euroa. Vielä

oli 160 miljoonaa euroa. Thominvest käyttää velkavipua, mutta varovai-sesti. Vain neljäsosa on vierasta pää-omaa.

Sijoitussalkusta puolet on notee-ratuissa osakkeissa ja puolet muissa sijoitusluokissa.

Thominvestilla ei ole enää omis--

kuvuodesta se luopui osuudestaan hyödykesijoitusrahastoyhtiö Contan-gossa, joka myytiin Taaleritehtaalle. Syksyllä Bon Life meni Elite-ryh-mään. Thominvest on mukana Tri-gon Capitalissa, joka pitää pääma-jaansa Virossa. Soikkelin mukaan koko sijoitussalkusta viidennes on Itä-Euroopassa ja entisen Neuvosto-liiton alueella.

Thominvestillä on sijoituksia kiin-teistöissä, kansainvälisissä pääomara-hastoissa sekä muutamissa listaamat-tomissa yhtiöissä.

Miltä sijoittamisen tulevaisuus näyttää?

”Yritetään enemmän hajauttaa si-joituksia ja jalostaa salkkua. Epävar-muus leimaa toimintaympäristöä jatkossakin”, Soikkeli sanoo.

ELJAS REPO

Thominvestille 15 miljoonan tappio

Suuret satsaukset mediaan

Herlinien järeimmät satsaukset kohdis-

mieltynyt Sanomaan, Niklas Herlin taas Alma Mediaan.

Viimeksi kuluneen puolen vuoden ai-kana molemmat ovat ostaneet suosikki-mediayhtiötään runsaalla 35 miljoonalla eurolla. Ostojen arvo on laskettu joulukuun 10. päivän päätöskursseilla.

jo vuoden 2009 alussa, ja hänen valtapii-riinsä kuuluvat sijoitusyhtiöt Holding Ma-nutas ja Security Trading omistavat nykyi-sin runsaat yhdeksän miljoonaa Sanoman osaketta, mikä vastaa vajaata kuutta pro-senttia yhtiön osakekannasta. Toukokuussa omistus liikkui 4,3 miljoonassa osakkeessa.

-tää neljättä sijaa. Hänen edelleen menevät vain ErkonErkon säätiö sekä Robin Langenskiöld ja Rafaela Seppälä.

-

Hän hankki tamperelaisyhtiöstä kesäkuun lopussa runsaan kymmenen prosentin nur-kan. Joulukuun alkupuoliskolla Niklas Her-linin sijoitusyhtiön Mariatorpin salkussa oli 7,6 miljoonaa osaketta. Vain Ilkka-Yhtymä

prosenttia osakekannasta.

Ilkan ja Niklaksen kolme suosikkia

Herlinien mediaomistukset ovat olleet näyttävästi esillä tiedotusvälineissä. Vii-meksi kuluneen puolen vuoden aikana he ovat kuitenkin ehtineet ostaa suuria määriä

Ilkka Herlinin sijoitusyhtiö Wipunen Varainhallinta omistaa nyt 950 000 Neste Oilin, 1,67 miljoonaa Oriola-KD:n ja 1,2 miljoonaa Cramon osaketta. Toukokuussa hänellä oli Neste Oilia 160 000 ja Cramoa 850 osakkeen verran, mutta Oriola-KD:ta ei lainkaan. Puolessa vuodessa Ilkka on haa-linut näiden kolmen yhtiön osakkeita yh-teensä neljäntoista miljoonan euron edestä.

Samat yhtiöt viehättävät myös Niklas Herliniä. Hän on ostanut niiden osakkeita toukokuun jälkeen liki yhdeksällä miljoo-nalla eurolla.

Veljekset lukeutuvatkin yhtiökolmikon suurimpiin kasvollisiin omistajiin. Cra-mossa Niklaksen Mariatorp on kolman-neksi ja Ilkan Wipunen neljänneksi suurin omistaja. Mariatorpilla on runsaat kolme ja

Wipusella vajaat kolme prosenttia Cramon osakekannasta.

Oriola-KD:ssa Mariatorp yltää kahden prosentin omistuksellaan kolmanneksi suurimmaksi omistajaksi. Wipunen si-joittuu yhden prosentin omistuksellaan kolmanneksitoista. Neste Oilissa Wipunen on yhdenneksitoista ja Mariatorp kahden-neksikymmenenneksi suurin omistaja. Kummallakin yhtiöllä siivut öljynjalosta-jan osakekannasta jäävät prosentin kym-menyksiin.

-nyt jättiosinkojaan omistuksensa lisäämi-seen Koneessa. Hänen yhtiönsä omistavat yli 300 000 osaketta enemmän kuin tou-kokuussa. Rahassa se merkitsee yhdeksän-toista miljoonan euron satsauksia. Viimeksi

lisäksi hankkinut YIT:n ja UPM:n osakkeita reilulla kolmella miljoonalla eurolla.

Sisarussarjan neljäs Ilona Herlin ei ole tehnyt suuria yksittäisiä satsauksia, mutta on lisännyt omistuksiaan yli kymmenessä Helsingin pörssin yhtiössä.

UPM kelpaa Kuninkaalle, Finnair Etolalle

Muista suomalaisista eturivin pörssirik-kaista Henrik Kuningas on innostunut ostamaan ennen muuta UPM:ää. Touko-kuussa hänellä ei ollut lainkaan metsäjä-tin osakkeita, mutta nyt hän omistaa niitä neljän miljoonan euron edestä.

UPM:n lisäksi kasinovuosien meklari-suuruus luottaa kovia kokeneeseen Noki-aan. Kuningas kuuluu matkapuhelinyhtiön suurimpiin suomalaisiin henkilöomistajiin. Kun hänen sijoitusyhtiöidensä salkussa oli toukokuussa 3,2 miljoonaa Nokian osa-ketta, joulukuun alkupuoliskolla niitä oli runsaat 3,6 miljoonaa.

Kuninkaan veroisena legendana suoma-laisissa sijoittajapiireissä voi pitää Erkki Etolaapari vuotta sitten keskittyvänsä pääasi-assa omaan yritystoimintaansa, ei hän ole unohtanut Helsingin pörssiä. Etola sijoi-tusyhtiöineen omistaa lukuisia kotimaisia pörssiyhtiöitä.

Viimeksi kuluneen puolen vuoden ai-kana Etola on löytänyt aivan uudenkin sijoituskohteen Suomi-salkkuunsa: kään-neyhtiöksi mielivän Finnairin. Joulukuun alkupuoliskolla Etola omisti miljoona len-toyhtiön osaketta. Se on vajaa prosentti Finnairin osakekannasta, ja sillä Etola nousee kolmanneksitoista suurimmaksi omistajaksi.

LIN

TAO

ZH

AN

GNOTEERATUT

UUTISKUUKAUSI

17.11.

18.11.

19.11.

20.11.

21.11.

22.11.

23.11.

24.11.

25.11.

LAU

RI R

OTK

O


Larma haukkasi IcecapitalinEQ OSTAA Icecapitalin varainhoitoliiketoiminnan ilman kiinteistöpääomarahastoja. Velaton kauppa-hinta on 11 miljoonaa euroa.

Ostettava liiketoiminta koostuu sijoitusrahas-toista ja täyden valtakirjan varainhoidosta sekä strukturoiduista tuotteista ja pääomasijoitusrahas-tojen varainkeruusta. Ostettujen yhtiöiden liike-vaihto vuonna 2011 oli noin 7,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 1,3 miljoonaa euroa.

Kauppa kasvattaa eQ:n hallinnoitavat varat 3,4 miljardista eurosta kuuteen miljardiin euroon, ja sen odotetaan parantavan eQ Varainhoidon kannat-tavuutta selvästi.

tulee tapahtumaan yhdistymisiä ja että eQ:lla on niissä aktiivinen rooli.

UUSI JOHTO. Kiinan kommunistisen puolueen viiden vuoden välein järjestettävä puoluekokous valitsi uuden keskuskomitean. Kiinan presi-dentti Hu Jintao luopui vallastaan, ja uudeksi puolueen puheenjohtajaksi valittiin Xi Jinping, joka astuu presidentin virkaan ensi vuoden maa-liskuussa. Kuvassa Pekingissä mediaa tervehtivät politbyroon pysyväiskomitean jäsenet Zhang Gaoli, Liu Yunshan, Zhang Dejiang, Xi Jinping, Li Keqiang, Yu Zhengsheng ja Wang Qishan.

Ilmattaren anti epäonnistuiILMATAR WINDPOWERIN listautumisanti epäonnistui. Yhtiö peruu annin ja listautumisensa pörssin First North -listalle.

Ilmattaren osakkeelle ei riittänyt kysyntää ammat-tisijoittajien keskuudessa, vaikka yksityishenkilöiden keskuudessa vastaanotto oli yhtiön mukaan ”myön-teistä” ja ”kannustavaa”. Tiedotteessaan yhtiö syyttää epäonnistumisesta markkinatilannetta.

”Markkinatilanne ei ollut vielä tarpeeksi suotuisa suurten institutionaalisten sijoittajien keskuudessa uuden kasvutoimialan yhtiön listautumiselle”, yhtiö kertoo.

NOTEERATUT

KIM

MO

MÄ

NTY

LÄ

13

Roubini povaa kurssisyöksyä

TOHTORI TUHOKSI ristitty ekonomisti Nouriel Rou-bini ennustaa huonoja aikoja osakesijoittajille. Hä-nen mukaansa maailman pörsseissä on edessä tun-tuva korjausliike alaspäin.

Shanghai Dailyyn kirjoittamassaan artikkelissa Roubini perustelee osakepessimismiään ennen muuta maailmantalouden surkeilla näkymillä.

Euroalue kärvistelee taantumassa, ja taantumaan on matkalla myös Japani. Yhdysvallat kituuttaa aneemisessa 1,5–2 prosentin kasvussa. Kehittyvien maiden BRIC-nelikko taas on menettänyt puhtiaan.

Rahapoliittinen elvytys ei jaksa kannatella pörs-sikursseja loputtomiin, koska maailmantalouden ongelmat ovat suurelta osin ratkaisematta.

”Nykyiset p/e-luvut ovat korkeita, ja vastaavasti osakekohtaisten tulosten kasvunäkymät heikenty-mässä. Sijoittajille on luvassa negatiivisia tulosyllä-

-vät vaimeina”, Roubini kirjoittaa.

Ahlstromin ja Munksjön järjestely EU-syyniin

AHLSTROMIN LABEL AND PROCESSING -liiketoiminnan ja Munksjön yhdistymisen ensimmäinen vaihe saat-taa valmistua vasta ensi vuoden toisella neljännek-sellä ensimmäisen neljänneksen sijaan.

Syy on se, että EU-komission kilpailuviranomaisen Munksjö-järjestelyn kilpailuvaikutuksia koskeva sel-vitys laajenee toiseen vaiheeseen. Komissio päättää ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä, hait-taako yhdistyminen merkittävästi kilpailua.

Kreikkaa ostaa velkojaan alehinnalla KREIKAN valtio yrittää pienentää velkataakkaansa ostamalla kymmenellä miljardilla eurolla takaisin vuosina 2023–2042 erääntyviä joukkovelkakirjojaan. Jos ostot onnistuvat, Kreikan valtionvelka pienenee, koska maa maksaa velkakirjoistaan vain 32–40 pro-senttia niiden nimellisarvosta.

Kreikka yrittää painaa velkansa 124 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Nykyennusteen mu-kaan velka nousee 190 prosenttiin vuonna 2014.

Nordea vuoden pankki Länsi-Euroopassa

NORDEA ON valittu vuoden 2012 pankiksi. Valinnan teki Financial Timesin omistama The Banker -lehti. Länsi-Euroopan parhaiksi pankeiksi on kolmena viime vuotena valittu Santander (2011), BNP Paribas (2010) ja HSBC (2009). Nordea on ensimmäinen pohjoismainen pankki, joka on saanut palkinnon.

Pankin ansioksi luetaan, että se ryhtyi ajoissa toi-miin mukautuakseen vaikeaan taloustilanteeseen ja pankkialan uusiin säännöksiin.

Evli nappasi Aurator VarainhoidonEVLI PANKKI ostaa 90 prosenttia turkulaisesta Aura-tor Varainhoidosta. Loput jää henkilöstölle.

Sijoittaja Rauno Puolimatka omisti Aurator Varainhoidosta 34 prosenttia ja Ari Salmivuoren Ajanta 24 prosenttia.

Aurator Varainhoito on pienehkö, 15 hengen yri-tys. Sen toimitusjohtajana jatkaa Kaj Autio.

Kaupan kohteena eivät olleet Auratum Kiinteis-töt, Aura Capital eikä Eufex Pankki, vaan ne jatkavat nykyvoimin.S&P laski Fortumin luokitusta

LUOTTOLUOKITTAJA STANDARD & POOR’S on laskenut Fortumin luottoluokituksen tasolle A- aiemmalta ta-solta A. Yhtiön luokitusnäkymät ovat negatiiviset.

S&P:n mukaan teollisuuden heikot näkymät ovat heikentäneet Fortumin kannattavuutta ja kassavir-rantuottokykyä, mitkä yhdessä suurten investointien kanssa johtavat heikompaan luottoluokitukseen.

S&P näkee laatimassaan stressitestissä kohtalaisen todennäköisyyden sille, että Fortum joutuu vastaan-ottamaan tukea suurimmalta omistajaltaan, valtiolta.

26.11.

27.11.

28.11.

29.11.

30.11.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

7.12.

8.12.

9.12.

10.12.

11.12.

12.12.

13.12.

14.12.

15.12.

16.12.

17.12.

COLO

UR

BO

XA

RTO

WII

KA

RI

SIJOITIN VIIMEKSI


Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat?Vastasin arvopaperiosastosta Postipan-kissa, kun se vuonna 1976 meni pörssiin. Oppiakseni meklasin itsekin vähän aikaa ja kiinnostuin sijoittamisesta. Sijoitin sen, mitä palkasta jäi yli, pääasiassa osakkeisiin, mutta tein myös korkosijoituksia.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?Ostin Konetta, Ensoa ja Kymiä eli nykyistä UPM:ää. Kone ei ollut tuolloin nykyisen veroinen yhtiö, mutta olin ollut Koneella kesätöissä ja tuolloin minulle syntyi tunne, että tästä voi tulla vielä jotakin suurta.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajanaTeen pitkäaikaisia sijoituksia. Keskustelin aikanaan paljon sijoittajalegenda Jouko

Braden kanssa. Hän sanoi, että lyhytaikai-sesta sijoittamisesta jää palkaksi vain työn ilo, kun hyvät ja huonot valinnat kumoavat toisensa. Kokeilin, ja niin siinä kävi.

En ota euromääräisesti suuria riskejä, ja hajauttaminen on tärkeää. Salkussani on parinkymmenen yhtiön osakkeita sekä lisäksi kiinteistöjä, osakehuoneistoja ja korkopapereita.

Miten sijoituksenne jakautuvat osak-keiden, rahastojen ja kiinteistöjen vä-lillä?Salkun arvosta 60 prosenttia on osakkeissa, 15 prosenttia on rahastoissa, 15 prosenttia osakehuoneistoissa ja kiinteistöissä. Loppu 10 prosenttia on korkosijoituksia.

Miten suuri osa sijoituksistanne on

Suomessa ja miten suuri osa ulko-mailla?Kaikki osakesijoitukset ovat Suomessa, mutta rahastot ulkomailla. Rahaston kautta on helppo hajauttaa. Olisi työlästä pitää itsensä ajan tasalla suorista ulkomaisista osakesijoituksista.

Miten seuraatte markkinoita?Seuraan aktiivisesti yrityksiä ja talouselä-mää verkossa ja lehdistä jo senkin takia, että olen tehnyt pieniä sijoituksia eri toi-mialojen start up -yrityksiin.

Olette työhistorialtanne liikkeenjohtaja ja sittemmin hallitusammattilainen. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne?Kokemus liikkeenjohdosta auttaa arvioi-maan yhtiöitä kokonaisuuksina. Pörssiyh-

Treidauksesta jää palkaksi vain työn ilo

Teksti Mikael Sjöström Kuva Linda Lappalainen

Liki koko työuransa tietotekniikkayrityksiä vetänyt Jorma Kielenniva vaatii pörssiyritykseltä kasvua. Ilman sitä yritys näivettyy ja muuttuu tehottomaksi.

IT-MIES. Jorma Kielenniva onnistui Koneella.

SIJOITIN VIIMEKSI

GURUJEN SALKUT

OSTETUIMMAT

KA

RM

O R

UU

SMA

A

Yhtiö Ostot, euroa

MY YDYIMMÄTYhtiö Myynnit, euroa

15

JORMA KIELENNIVA, 67PROFIILI

TÄHÄN ON TULTU Eläkkeellä, seitsemän yh-tiön hallituksessaAIEMMIN Postipankista vetämään Kunnal-listietoa, joka kasvoi ja päätyi Novo Grou-pina pörssiin ja edelleen osaksi WM-Da-taa, jonka Logica ostiHYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Elää tasapainossa itsensä, läheistensä ja ympäristön kanssaVAPAALLA Hiihtää, laskettelee, pelaa gol-

-miseen

tiöissä annan eniten painoa ylimmälle joh-dolle, erityisesti toimitusjohtajalle.

Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?Lähden siitä, että sijoituskohteen mai-neen pitää olla hyvä. Sen pitää tavoitella hyvää kannattavuutta ja kasvua sekä toi-mia eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Kas-vun puuttuminen näivettää ja heikentää tuottavuutta, jolloin myös kannattavuus heikkenee.

Mitkä ovat 1-3 suosikkiyhtiötänne Hel-singin pörssissä?Suosikkiyhtiöni ovat Metso, Kone ja Wärt-silä. Ne ovat menestyneet kansainväli-sesti ja jakaneet runsaasti osinkoja. Lisäksi merkittävä osa niiden liikevaihdosta tulee huollosta, joka on vakaata.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?Osakehuoneistoihin, mutta en Helsinkiin, sillä kysyntäpaine nostaa täällä hintoja. Pysyttelen yliopistopaikkakunnilla, mutta asunto voi sijaita lähiössä, kunhan liiken-neyhteydet ovat hyvät.

Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?Kone, jota olen tankannut vuodesta 1976 al-kaen. Yhtiön ensimmäinen iso kasvuhyppy oli Westinghousen osto vuonna 1974. Riski oli järkyttävä, mutta osto onnistui. Koneen menestys ja kurssinousu on tapahtunut sen jälkeen.

Entä suurin virheenne?Sijoitin aikanaan paljon PMJ automeciin ja siitä syntyneeseen Cencorpiin, ja huo-nosti kävi.

Istuin hallituksessa ja uskoin yhtiön hah-mottelemaan piikiekkojen laserleikkuutek-niikkaan, mutta sen kehittäminen vei niin pitkään, että sijoittajat eivät jaksaneet enää odottaa ja lopulta luottamus petti.

SEITSEMÄN PROSENTIN osinkotuottoa on vaikea vastustaa nykyisessä mark-kinatilanteessa.

Ei siis ihme, että Arvopaperin seu-raamat suuret yksityissijoittajat ostivat Fortumia marras–joulukuussa netto-määräisesti puolellatoista miljoonalla eurolla. Omistuksiaan Fortumissa lisäsivät Hautaset, Hartwallit ja Lai-neet.

Kaiken kaikkiaan gurut ostivat net-tomääräisesti Helsingin pörssin vaih-detuimpia osakkeita 3,7 miljoonalla eurolla. Fortumin lisäksi myös Nokian Renkaita tuli huomattava määrä lisää sijoittajakuusikon salkkuihin. Rengas-valmistajaa ostivat Hautaset ja Hart-wallit.

Myyntipuolella liikkeet jäivät vä-häisiksi. Outotecissa gurut vähensivät nettomääräisesti omistuksiaan run-

saalla 460 000 ja Nokiassa runsaalla 230 000 eurolla. Vuoden loppua kohti vahvasti kirineessä Nokiassa näke-mukset menivät ristiin, sillä Hautaset ostivat osakkeita lisää mutta Hartwal-lit myivät. Koska Hartwallit liikuttivat rahaa enemmän, saldo jäi miinukselle.

Päättyvän vuoden yhteenveto kertoo gurujen kuvitteellisen kollektiivisal-kun arvon nousseen vuoden aikana 107 miljoonalla eurolla 381 miljoonaan euroon. Vuoden aikana heidän omis-tuksensa lisääntyivät osakemäärissä tarkasteltuna yksitoista prosenttia.

Vain seitsemää OMXH25-indeksin yhtiötä sijoittajakuusikko omistaa nyt vähemmän kuin vuoden alussa. Suh-teellisesti eniten omistukset kasvoi-vat vuoden aikana Stora Ensossa ja Keskossa.

TOMMI MELENDER

Fortum kelpaa guruille

Fortum 1 507 650Nokian Renkaat 969 990Metso 511 360Elisa 460 724Neste Oil 262 68

Outotec -460 136Nokia -230 420Rautaruukki -176 400Cargotec -99 100

Suurimmat ostot ja myynnit 9.11.–7.12.2012. Täydellinen gurutaulukko sivulla 73.

IHMISET

KA

RO

LIIN

A P

AA

VILA

INEN

KA

ISA

KA

ATR

A


Varainhoitajat järjestelevät toimintojaan. Toiset luopuvat ja toiset kasvavat yrityskau-poin. Elite kuuluu jälkimmäisiin.

Elite palkkasi kapteenikseen Daniel Pasternackin, 39, joka on valmistunut sekä ravintolakokiksi että rahoituksen tohtoriksi.

Miksi Eliteen?”Se on kovaa vauhtia eteenpäin menevä

yritys”, Pasternack sanoo.Pasternackin edellinen työnantaja oli

hänen perustamansa Eufex, jonka toimi-tusjohtajuuden hän jätti jo keväällä. Pas-ternack ei ollut enää suurin omistaja, vaan pääomistaja oli turkulainen Aurator Va-rainhoito. Tämä puolestaan myytiin Evlille.

Elite-ryhmä koostuu entisestä Bon Pankkiiriliike Oy:sta ja Elite Pankkiiriliike Oy:sta. Ryhmä työllistää 60 henkeä kah-deksassa konttorissa eri puolella Suomea.

ELJAS REPO

Kokki ja rahoitustohtori Pasternack Eliteen

Brittikustantaja Citywire on pannut salkunhoitajat järjes-tykseen kolmen vuoden suo-ritusten perusteella. Paras suomalainen löytyy sijalta 54: Jonny Sundströmin menestys tuli Ålandsban-kenin lyhyisiin eurokorkoi-hin sijoittavan rahaston hoi-dosta.

Listan muita suomalais-nimiä ovat muiden muassa Fonditan osakerahastojen

hoitajat Kenneth Blomqvist (130.) ja Markus Larsson (154.), Evlin Eurooppa- ja Maailma -rahastojen Hans Kristian Sjöholm (161.), pienen JOM Silkkitien salkun-pyörittäjä Juuso Mykkänen (187.), Seligsonin Anders Oldenburg (218.), FIMin korkomies Jouni Salmenkivi (241.) Thaimaa-ekspertti Petri Deryng (258.), Dansken Venäjä-osaaja Kristiina Vares-Wartiovaara (383.), Evlin yrityslainaspesialisti Mikael Lundström (506.) ja eQ:n valtiolaina-asiantuntija Tommy Petersen (541.)

Citywiren rankingissa oli mukana 7500 eurooppalaista salkunhoitajaa. Suomalaisrahastojen hoitajia 1000 parhaan joukkoon mahtui vain 18.

ELJAS REPO

Jonny Sundström Suomen paras

LÄTKÄFANI. Daniel Pasternack nousi valtakunnan julkisuuteen, kun hän keräsi sijoittajaryhmän ja osti Espoon Bluesin.

RAHA KASVAA PUISSA

METSÄSIJOITUKSELLA KASSAVIRTAA JA ARVONNOUSUA www.bonvesta.fi

Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

KU

VA K

IMM

O L

EHTO

NEN

17

Talouspoliittiseen keskusteluun on tullut viimeinkin vauhtia. Palkansaajista osan on tosin edelleen vaikea hyväksyä Suomen tulotason putoamista selvästi alemmalle tasolle. Nokia, Suomen Sampo, ei enää

jauha myötäviä. Myös painopaperin tuomat suuret tulot ovat historiaa.

Toisaalta palkansaajien edustajista Akavan Sture Fjäder totesi, että vientiteollisuuden kuuluu määrätä koko kansantalouden palkkojen nousuvauhti. Muissa Pohjoismaissa on jo pitkään vallinnut tämä käytäntö. 1980-luku opetti ruotsalaisille, että myös julkisen sek-torin palkankorotuksiin varat tulevat viennistä.

Ajattelemattomuus tulee kalliiksi. Raamisopimuksen yhteydessä työnantajat antoivat epähuomiossa lupauk-sen kolmen päivän koulutuksesta. Vasta jälkeenpäin huomattiin, että lupaus merkitsee 1–2 prosentin lisää työkustannuksiin. Useimmille yrityksille halvin tapa hoitaa koulutus olisi laittaa työntekijät vuoron perään kolmeksi päiväksi palkalliselle lomalle.

Kovin isku Suomen viennille on vasta tulossa. Rik-kidirektiivi astuu voimaan vuonna 2015, mutta sen vaikutukset alkavat tuntua investoinneissa jo nyt. Rikkidirektiivi nostaa viennin kuljetuskustannuksia varovaisesti arvioiden 600 miljoonalla eurolla. Kus-tannusten nousu koskee lähinnä vain pussin perällä olevaa Suomea. Teollisuuden palkansaajakorvaukset olivat vuonna 2011 noin 17 miljardia euroa, joten kul-jetuskustannusten nousu olisi 3,5 prosenttia palkoista.

Teollisuuden palkkojen pitäisi siten alentua tuolla 3,5 prosentilla, jotta kannattavuus säilyisi keskimäärin samana. Vain kannattavaa tuotantoa voidaan ylläpi-tää, mikä on pidettävä mielessä. Kuljetuskustannusten nousu on rinnastettavissa vastaavan suuruiseen työn tuottavuuden laskuun. Useissa yrityksissä, kuten pape-rin valmistuksessa, palkkojen laskukaan tuskin riittää, sillä tuotantoa tullaan siirtämään muualle.

Myös julkisen sektorin palkkoja pitäisi alentaa vas-taavasti ulkoisen tasapainon vuoksi. Toisin sanoen rikkidirektiivin täytäntöönpano alentaa koko kan-santalouden palkanmaksuvaraa saman 3,5 prosenttia. Toki tarve jäänee hieman pienemmäksi, kun yritykset alkavat toimittaa vientitilauksia maanteitse ja laivojen tekniikkaa parannetaan. Ehkä osa yrityksistä kykenee myös nostamaan hintojaan.

Ennusteiden mukaan Euroopassa kasvu jatkuu vuosia hitaana, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Palkat pääsivät Nokian aikaansaamassa sumussa livahtamaan turhan ylös. Kilpailukykyä pitäisi jo tästä syystä vahvistaa, jotta vientiteollisuuteen syntyisi uusia työpaikkoja korvaa-

maan viime vuosien menetykset. Työllisyystalkoiden vaikeusastetta lisää pankkien luottoehtojen kiristymi-nen pääomavaatimusten kasvun vuoksi. Käytännössä juuri palkansaajat joutuvat maksamaan pankkienkin vakavaraisuuden parantamisen.

Palkansaajien reaalinen ostovoima heikkenee lä-hivuosina, jos työpaikoista halutaan pitää kiinni. Näissä oloissa nollakorotuksia tuskin voi odottaa, puhumattakaan palkka-alesta. Sen sijaan prosentin tuntumassa olevat korotukset lienevät saavutetta-vissa. Kun tähän lisää rikkidirektiivin aikaansaaman reaalipalkkojen alentamistarpeen, huonot ajat voivat jatkua vuosikymmenen lopulle.

Vastaava esimerkki on lähellä. Saksojen yhdisty-misen riemu vaihtui lähes kymmenen vuotta kes-täneeksi kärvistelyksi 1990-luvun lopulta lähtien. Saksan palkansaajien reaalinen ostovoima heikkeni vuosina 2000–2007 lähes joka vuosi ja nimellisansiot jopa laskivat ajoittain.

Ajatus palkankorotusten ostovoimaa ja sitä kautta niiden työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta tuntuu kiehtovalta. Sen sijaan niiden aikaansaamat työpaikko-jen menetykset kustannusten nousun vuoksi tuntuvat monesta kaukaisilta, eikä näiden kahden vaikutuksen

yhteen laskeminen onnistu taskulaskimella. Suomen Pankissa on kokonaistaloudellisen mallin avulla arvi-oitu, että yhden prosenttiyksikön verran pienemmät palkankorotukset kahtena vuonna peräkkäin tuovat yhteensä noin 30 000–40 000 työpaikkaa lisää.¹

Erikoistuneessa pienessä avotaloudessa ostovoima syntyy käytännössä vain viennistä. Viennin nykyiset ongelmat eivät ole tilapäisiä vaan pysyviä markkina-osuuksien menetyksiä. Valtion ja palkansaajien olisi vain sovitettava suu säkkiä myöten.

Suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet ovat kuitenkin kunnossa. Syrjäistä sijaintia on kompen-soitu osaamisella ja vikkelyydellä. Nyt vain pitäisi löytyä sisua, joka kantaisi talouden 2020-luvulle.

¹ Euro&talous, 3/2011 s. 43 sekä Lauri Kajanoja 28.11.2012 Ylen 20.30 uutiset.

HUONOT AJAT VOIVAT JATKUA

VUOSIKYMMENEN LOPULLE.

Ostovoimaa syntyy vain viennistä

KOLUMNI

KIM LINDSTRÖM

Kirjoittaja on osakesijoittaja ja sijoituskirjailija.

KU

VA K

IMM

O L

EHTO

NEN

19

Pörssiodotukset vuodelle 2012 eivät olleet mairittelevia. Euroopan velkakriisin varjossa kilpailtiin siitä, kuka pystyy esittämään syn-kimmät skenaariot. Markkinoilla on kuiten-kin mainio kyky yllättää. Pörssivuodesta on

tulossa varsin kelvollinen. Vuoden 2012 keskimääräinen euromääräinen kurssi-

nousu ylittää joulukuun alkuviikon jälkeen 20 prosen-tin rajan useissa maailman pörsseissä. Näitä ovat mm. Kööpenhamina, Frankfurt, Varsova, Wien, Hongkong, Mumbai (Intia) ja jopa Ateena. Moni muu pörssi on kymmenen prosentin rajan paremmalla puolella kuten Tukholma, Oslo ja sekä NYSE että Nasdaq New Yorkissa.

Helsingin pörssi näytti kauan jäävän muista jälkeen, mutta tahti on parantunut loppuvuonna. Kymmenen prosentin ylitys Cap-indeksillä mitattuna on toden-näköinen. Vielä paremmin on menestytty Helsingissä välttämällä muutamia karikoita.

Nokian kurssikehitys oli pitkään masentava, kunnes käänne parempaan ajoittui loppuvuoteen. Vuoden sur-kimus on Outokumpu, jonka antioikaistusta markkina-arvosta on menetetty lähes puolet kuluvana vuonna. Tosin Talvivaara ja Pöyry ovat olleet yhtä kurjia. Suu-rista yhtiöistä olisi kannattanut välttää myös Fortumin ja Sanoman osakkeita.

Kurssinousijoita on huomattavasti enemmän kuin laskijoita. Vuoden nousija on takavuosien tappiope-säke SSH. Kun epälikvidejä osakkeita ei oteta lukuun, ykkösenä on Konecranes, josta maksettiin vain runsaat 14 euroa viime vuoden lopussa.

Metsä Board ja Marimekko ovat yltäneet lähes yhtä kovaan laukkaan. Aina hinnakkaalta tuntuva Kone on vahvistunut noin puolella. Vähintään neljänneksen kohonneita on lähes 30 osaketta, niistä ehkä yllättä-vin yli 40 prosentin nousija Orion, jonka kurssikehitys on yleensä vakaa, koska tapana on jakaa koko voitto osinkoina.

Usein sanotaan, että on tyhmää sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin. Pankkien sijoitusneuvojien suosima vaih-toehto on kehittyvien markkinoiden rahasto. Kehit-tyvien maiden taloudet kasvavat tunnetusti kohisten. Siitä huolimatta niin sanotuista BRIC-maista Brasilian ja Kiinan osakemarkkinat edustavat kuluvana vuonna maailman pohjasakkaa. Niissä ollaan vahvasti pakka-sella. Venäjän markkinat ovat vain hieman plussalla. Sijoitusneuvojilta taisi unohtua, että kaikkien tuntema asia on sijoittajalle arvoton.

Ulkomaille sijoitettaessa tarjolla ovat suorat osake-sijoitukset ja rahastot. Jotta olisi toiveita kestävästä indeksiylityksestä, yhtiöitä pitää tuntea erittäin hyvin.

Pitää seurata yhtiöitä koskevaa uutisvirtaa ja tulosra-portointia, lukea paikallisia lehtiä, ymmärtää vierasta ajatusmaailmaa, seurata reaaliaikaisesti ulkomaisia pörssejä sekä tutustua yhtiöihin ja niiden johtoon yhtiökäynneillä, sijoittajatapaamisissa ja yhtiökoko-uksissa. Ulkomaisista yhtiöistä poiketen suomalaisten yritysten seuranta ei ole taloudellisesti tai ajankäytön kannalta ylivoimaista.

Entä ulkomaille sijoittavat rahastot? Ne muodostavat suuren osan markkinoista, joten keskimääräinen tuotto ennen kuluja vastaa indeksiä. Kun jopa neljännes nii-den tuotosta peritään rahastoyhtiölle, salkunhoitajalle asetettu tuottovaatimus on kova.

Taitavia salkunhoitajia löytyy, mutta emme tunnista heitä etukäteen. Usein heidän sijoituskenttänsä on epäinhimillisen laaja. He ovat myös vähemmistönä, sillä kulujen vuoksi valtaosa rahastoista on tuomittu häviämään indekseille pitkällä aikavälillä. Kalsea totuus

on, että ulkomaille sijoitettaessa realistinen tavoite on indeksituotto eli halpa indeksirahasto.

Kestävään indeksiylitykseen voi päästä lähinnä vain kotimarkkinaedun turvin. Kotikentän vastapelureina on muiden muassa ulkomaisia sijoittajia, joilla on täällä sama ongelma kuin suomalaisilla muualla. Aikoinaan pankin pääanalyytikkona keskustelin päivittäin ulko-maisten sijoittajien kanssa. Ihmettelin, kuinka vähäi-sillä tiedoilla oltiin valmiit tekemään jättisijoituksia Suomeen.

Helsingin pörssissä on joukko hyviä yrityksiä, joi-den tuotot hankitaan muualta, muun muassa Aasian kasvumarkkinoilta. Haittanamme on suppea yritysva-likoima. Sen täydentäminen ruotsalaisilla yhtiöillä olisi ehkä mielekästä, mikäli on valmis ylittämään usein Pohjanlahden. Ruotsalaisiinkin yhtiöihin on tutus-tuttava paikan päällä, jotta kyse olisi sijoittamisesta eikä vain kalliista harrastuksesta.

ULKOMAILLE SIJOITETTAESSA

REALISTINEN TAVOITE ON

INDEKSITUOTTO ELI HALPA

INDEKSIR AHASTO.

Onko sijoittaminen Suomeen tyhmää?

SIJOITTAJAKYSELY


V uosi 2013 on defensiivisten osakkeiden – kuten elintar-viketeollisuuden ja teleope-raattoreiden – vuosi. Sitä mieltä on 36,7 prosenttia

Arvopaperin Sijoittajakyselyn vastaajista. Syklisiä yhtiöitä kuten konepajoja ja met-säyhtiöitä kannattaa 28,8 prosenttia.

Syklinen vastaan defensiivinen on yksi tapa jakaa sijoitusuniversumia. Vastaus on samalla kannanotto yleiseen talouskehi-tykseen. Sykliset yhtiöt tapaavat menestyä silloin, kun taloudessa on vauhti päällä, kun taas defensiiviset eli syklistä riippu-mattomat yhtiöt jauhavat rahaa tasaisesti.

Defensiiviset yhtiöt ovat yleensä myös vakaita ja hyviä osingonmaksajia. Niiden

kursseissa saattaa näkyä keväällä osingon irtoamisen tienoilla osingonjahtausilmiötä: kurssi nousee ennen osingon irtoamista ja laskee osingon irrottua osingon määrää enemmän.

On alettu spekuloida, vallitseeko mark-kinoilla osinkokupla, osinkoyhtiöiden kat-teeton arvonnousu. Suomalaissijoittajat eivät sitä pelkää, eikä se tuntuisi näkyvän kursseissakaan: suomalaisyhtiöistä irron-nee nykykurssille hyvät osinkotuotot.

Vain prosentilla First NorthiaMarraskuun Arvopaperissa käsittelimme Helsingin pörssin First North -listan yhti-öitä. Kuten arvata saattaa, pikkulistalaiset

eivät ole vielä löytäneet tietään järin mo-nen sijoittajan salkkuihin. Sijoittajakyselyn reilun 1400 vastaajan joukosta heitä löytyy vain seitsemäntoista. Useampi kuin joka neljäs kuitenkin kertoo, että First North -yhtiöt kyllä kiinnostavat sijoituskohteena.

Vastaava kysymys esitettiin myös tässä lehdessä käsiteltävien Japanin ja Finnairin osalta. Näistä kahdesta pitkään vaikeuk-sissa olleesta sijoituskohteesta nousevan auringon maa kiinnostaa useampaa, 28,7 prosenttia vastaajista. Toki lähes kaksi kol-mesta vähät välittää Japanista.

”Ei kiinnosta” -tuomion Finnairille antaa 72,1 prosenttia ja kiinnostusta osoittaa 23,3 prosenttia vastaajista. Finnairia löytyy 89 Sijoittajakyselyyn vastanneen salkusta.

Osinkokupla ei pelotaYksityissijoittajat uskovat ensi vuonna enemmän defensiivisiin kuin syklisiin yhtiöihin.

Finnair kiinnostaa sijoituskohteena jopa vähemmän kuin Japani.

ARVOPAPERIN SIJOITTAJAKYSELY selvittää suomalaisten yksityissi-joittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muu-toksia neljä kertaa vuodessa. Kysely lähetetään Arvopaperin sähkö-postiuutiskirjeen tilaajille.

Sijoittajakysely 4/2012 toteutettiin 22.11.2012–4.12.2012. Siihen vas-tasi 1405 lukijaa. Kiitämme vastaajia arvokkaista näkemyksistä!

Vastaajien kesken arvotaan iPad Mini. Arvonta suoritetaan tammi-kuun alussa.

VASTA AJIEN TAUSTATIEDOT

Nainen

Mies

15,8 %

84,2 %

Sukupuoli

8,0 % Ammattikoulu

2 3,8 % Opistotason tutkinto

11,2 % Ammattikorkeakoulututkinto

49,0 % Korkeakoulututkinto

Koulutus

alle 18 vuotta

18 - 34 vuotta

35 - 49 vuotta

50 - 64 vuotta

65 -

0,0 %

5,1 %

29,4 %

43,0 %

22,5 %

Ikä

4,4 % Peruskoulu tai kansakoulu

3,6 % Ylioppilas

Teksti Karo Hämäläinen

kesäkuu 2/10kysely

SIJOITTAJAKYSELY

21

SIJOITTAJIEN LUOTTAMUS pörssikehityk-seen palasi loppusyksyn aikana kesän tasoille. Yksityissijoittajien uskoa Hel-singin pörssin kurssikehitykseen mit-taava AP-luottamusindeksi sai marras–joulukuun taitteessa arvon 56,0.

Vaikka nousua edellisestä, syyskuun alussa suoritetusta kyselystä kertyi 8,1 indeksipistettä, lukema on indeksihis-torian kolmanneksi matalin. Vuosi sit-ten vastaavaan aikaan indeksin arvo oli 62,4 pistettä.

AP-luottamusindeksi perustuu Ar-vopaperin neljännesvuosittain toteu-tettavaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enem-mistö vastaajista uskoo, että Helsingin pörssin yleistä kehitystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on 12 kuukauden ku-luttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla.

AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen.

Sijoittajaluottamus palasi kesän tasoille

9,0% En osaa sanoa

Uskon, että sykliset yhtiöt ovat vuonna 2013 parempia sijoituskohteita

28,8%

Uskon, että defensiiviset yhtiöt ovat vuonna 2013

parempia sijoituskohteita

36,7%

25,6%En arvioi sijoituskohteita

toimialojen perusteella

4,6%En osaa sanoa

Ei kiinnosta

Kyllä, salkussani on japanilaisia osakkeita (suoraan tai välillisesti)

7,0 %Kyllä, mutta en omista japanilaisia osakkeita

8,8%

62,5%Ei kiinnosta

21,7%En osaa sanoa

Kyllä, salkussani on jonkin First North -yhtiön osakkeita

1,2%Kyllä, mutta en vielä omista

yhdenkään First North -yhtiön osakkeita

26,9%

45,6%Ei kiinnosta

26,2% En osaa sanoa

Kiinnostavatko First North -listan yhtiöt sinua sijoituskohteena?

72,1%Ei kiinnosta

Kyllä, salkussani on Finnairia

6,3%Kyllä, mutta en vielä

omista Finnairia

17,0%

40

100

12/2008 12/2012

80

60

deksi

e

sijoituskohteena?

Kiinnostaako Finnair sinua sijoituskohteena?

REPORTAASI


”Turvallisiksi katsottujen sijoitusten ennätysmatalat korot

eivät ole kestävällä pohjalla.” – Sanna Kaje

”Nokia on noussut screenauksesessamme pohjoismaiseksi erikoistilanneyhtiöksi.”

– Marko Kyyrönen

”Talvivaara ja Outokumpu ovat huonosti johdettuja yhtiöitä. Ei pitäisi

olla suuri yllätys, että ongelmia syntyy.” – Jarl Waltonen

REPORTAASI

23

Osakkeille ei ole oikein vaihtoehtoa, mutta pörssikehityksen näkymätkään eivät ole Arvopaperin sijoituspanelistien mielestä häävit.

Vain konkarisijoittaja Jarl Waltonen uumoilee Helsingin pörssin nousevan kaksinumeroisesti ensi vuonna.

Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat AJ Savolainen

Panelistit pessimistisinä

”Korkomarkkinat ovat täysin rikki. Vaihtoehdot käyvät vähiin.”

– Anders Ekholm

PROFIILIKuka: Anders Ekholm, 36Mitä: sijoitusjohtaja, Eufex PankkiKoulutus: kauppatieteiden tohtori (rahoitus)Harrastukset: kestävyysurheilu, keksinnöt ja kirpputorit

SIJOITUSPANEELI

25

Vuosi sitten talouden näkymät olivat etenkin Euroopassa epävarmuuden peitossa. Nyt on selvää, että kuljemme kohti vaikeampia ai-koja, uskovat Arvopaperin sijoituspanelistit. Kurssikehityksen suhteen he ovat kuitenkin erimielisiä.Syveneekö euroalueen taantuma vielä la-

maksi? Voivatko korot laskea edelleen? Kärjistyykö eurokrii-simaiden ahdinko sosiaaliseksi kriisiksi? Entä koittaako kevät viimein myös Nokialle?Arvopaperin perinteinen sijoituspaneeli kokosi yhteen sijoitta-misen asiantuntijoita pohtimaan tämänhetkistä markkinatilan-netta ja ennustamaan ensi vuoden tapahtumia. Sata vuotta tänä vuonna täyttäneen Pörssitalon historian havinaa huokuvalla Pörssiklubilla järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat FIMin pääanalyytikko Sanna Kaje, Eufex Pankin sijoitusjohtaja Anders Ekholm, salkunhoitaja Marko Kyyrönen Quorum Ra-hastoyhtiöstä ja konkarisijoittaja Jarl Waltonen.

Euroopassa hoidettu vain kipua, ei itse tautiaELJAS REPO: Tällä hetkellä taloudessa menee huonommin kuin vuosi sitten osattiin kuvitella. Mitä tänä vuonna on oikein tapah-tunut ja missä nyt mennään?JARL WALTONEN: Perusasetelma on tällä hetkellä se, että kehittyvillä markkinoilla, etenkin Kiinassa, kehitys on ollut hyvää, ja siellä on tehty viisaita päätöksiä. Myös Yhdysvallat on päässyt hyvään viree-seen, ja siellä asuntomarkkinatkin ovat alkaneet elpyä. Euroopassa sitä vastoin kilpailukyky on menetetty eikä alueen talous kasva.ANDERS EKHOLM: Olen samoilla linjoilla Jarlin kanssa. Maailma näyttää tällä hetkellä pellolta, joka on vähän epätasaisesti kylvetty, ja Euroopassa tämä epätasaisuus on kaikkein suurinta. Heikko kilpailukyky on se alla oleva perustekijä, joka synnyttää muita ongelmia. Valitettavasti ainoa vaihtoehto kilpailukyvyn elvyttä-miseksi on sisäinen devalvaatio.SANNA KAJE: Suurin negatiivinen yllätys on ollut tänä vuonna Kii-nan kehitys, mutta viime aikoina maasta on saatu jo hieman pa-rempia lukuja. Makrohuolista riippumatta esimerkiksi konepajat ovat kuitenkin raportoineet vielä hyviä tuloksia. Nyt on kuiten-kin tullut selvää viestiä siitä, että asiakkaat ovat odotuskannalla ja päätöksiä uusista investoinneista lykätään.MARKO KYYRÖNEN: Täytyy muistaa, että yleensä makrotaloutta seu-raavilla asiantuntijoilla on yleensä hieman pessimistisempi näke-mys kuin puhtaasti sektorianalyytikoilla. Tällä hetkellä tämä ero on itse asiassa harvinaisen suuri. Osakeindeksien valossa vuosi on ollut yllättävän hyvä.JARL WALTONEN: On totta, että pörssikurssit ovat noudattaneet enemmän analyytikoiden näkemystä. Mutta johtuuko se siitä, että heidän ennusteensa ovat olleet oikeassa, vai kenties siitä, että vaihtoehtoiset sijoitusvaihtoehdot ovat tällä hetkellä huonot?ANDERS EKHOLM: Aivan! Korkomarkkinat ovat tällä hetkellä täysin rikki. Osakemarkkinoilla näkymät ovat suhteellisesti paremmat kuin korkomarkkinoilla. Keskuspankit ovat ilmoittaneet pump-paavansa rahaa miinuskorolla seuraavat pari vuotta. Tässä tilan-teessa vaihtoehdot käyvät vähiin.

MARKO KYYRÖNEN: Erityisen mielenkiintoista Euroopan tilanteessa on ollut julkisen talouden rooli. Kontraavaa roolia ei ole ollut, vaan suurimmassa osassa Eurooppaa talouden heikkoa sykliä on vain vahvistettu. Rajut säästötoimet ovat vain ajaneet tiettyjä valtioita lähemmäs väistämätöntä perikatoa.ANDERS EKHOLM: Ongelman juuret juontavat vuosiin 2008–2009, jolloin taloutta elvytettiin rajusti, mutta ei tehty välttämättömiä rakenteellisia muutoksia. Tyydyttiin vain lievittämään kipua bu-ranalla, mutta ei otettu penisilliiniä, jolla se varsinainen tauti olisi saatu parannettua. Nyt buranan vaikutus on loppunut. Eurooppa voisi ottaa mallia Yhdysvalloista, jossa Joseph Schumpeterin luova tuho teki tehtävänsä ja talous on sittemmin kääntynyt jäl-leen kasvu-uralle.

Pysy erossa korkosijoituksista!ELJAS REPO: Vuosi sitten tuskin kukaan osasi odottaa, että korot painuvat näin alas. Mitä oikein tapahtui ja mihin suuntaan men-nään ensi vuonna?JARL WALTONEN: Ei yksinkertaisesti uskottu, että vaikeudet eska-loituvat näin paljon. Oma näkemykseni on, että jossain vaiheessa euromaiden lainat tullaan laittamaan yhteen nippuun. Uskon, että korot tulevat pysymään ensi vuonna suurin piirtein nykyta-solla, kun vahvojen ja heikkojen valtioiden korkoerot tasoittuvat velkojen sosialisoinnin myötä.ANDERS EKHOLM: Joko sijoittajien riskinpelko on noussut ennä-tystasoille tai sitten koroissa on puhtaasti spekulatiivinen kupla.

PROFIILIKuka: Marko Kyyrönen, 35Mitä: salkunhoitaja, Quorum RahastoyhtiöKoulutus: kauppatieteet, Vaasan yliopisto ja HarvardPerhe: avoliitossa, yksi lapsi

SIJOITUSPANEELI

ARVOPAPERI JOULUKUU 201226

Sijoittajat uskovat, että heidän jälkeensä jostain löytyy aina vä-hintään yksi suurempi hölmö. Uskon, että kupla alkaa puhjeta ja korot kääntyvät ensi vuonna nousuun.ELJAS REPO: Nyt ei siis kannata sijoittaa pitkän koron rahastoihin?SANNA KAJE: Olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että turvallisiksi katsottujen sijoitusten ennätysmatalat korot eivät ole kestävällä pohjalla. Koska korjausliike sitten tapahtuu, sitä onkin vaikeampi arvioida.

Nokialla ei paluuta suuruuteenELJAS REPO: Enpä sitten kansanosakkeemme. Joko kevät on koit-tanut Nokialle?JARL WALTONEN: Nokia on ollut hyvä yhtiö: kasvua on ollut, brändi ollut vahva sekä tulos ja osingot kasvaneet. Nyt tämä kaikki on pyyhkiytynyt pois. Nokiasta on tullut renki, eikä se tule koskaan palaamaan entiseen loistoonsa. Itse en tällaiseen lottokupon-kiin sijoita.MARKO KYYRÖNEN: Meillä taas Nokia on pitkästä aikaa noussut screenauksesessamme pohjoismaiseksi erikoistilanneyhtiöksi kuluneen syksyn aikana. Ainekset ja resurssit uuden luomiseen ovat olemassa, ja yhtiö onkin tehnyt paljon muutoksia, mutta ei vielä riittävästi. Uskomme, että käänne tapahtuu vuosien kulut-tua jossain vaiheessa. Tämän käänteen hinnoittelu voi tapahtua jo vuoden 2013 aikana.ANDERS EKHOLM: Pakko jälleen olla samaa mieltä Jarlin kanssa. Yhtiöiden, joihin me sijoitamme, pitää täyttää tietyt laatukritee-

rit, eikä Nokia tällä hetkellä niitä täytä. Allokaatiotasolla voimme tällaisia erikoistilannesijoituksia tehdä, mutta emme yhtiötasolla.SANNA KAJE: Nokian arvostus on osien summa -laskelman perus-teella varsin houkutteleva, noin 3,5 euroa per osake. Tämän hei-jastuminen osakekurssiin vaatisi kuitenkin joko ostotarjouksen tai konkreettista positiivista kehitystä älypuhelinpuolelta. Tällä het-kellä valloillaan olevaan Lumia-hypeen kannattaa suhtautua vielä varauksella, sillä samaa nähtiin myös aiempien mallien kohdalla.

Katseet kehittyville markkinoille ELJAS REPO: Nokiasta onkin hyvä jatkaa ensi vuoden sijoitustärp-peihin. Mistä saa parhaimmat tuotot?SANNA KAJE: Kehittyvät markkinat ovat viime aikoina alisuoriutu-neet, mutta sieltä on saatu nyt parempia lukuja, joten sentimentti voisi olla kääntymässä. Eurooppalaisten osakkeiden arvostukset ovat myös houkuttelevia suhteessa Yhdysvaltoihin.ANDERS EKHOLM: Yhdysvallat tulee tarjoamaan hyviä tuottoja. Meillä etenkin suuryhtiöt ja kiinteistösijoitusyhtiöt ovat tällä hetkellä ylipainossa. Kehittyviltä markkinoilta nostaisin esiin Pakistanin, josta löytyy runsaasti kasvupotentiaalia.JARL WALTONEN: Kannattaa sijoittaa yhtiöihin, joilla on vahva brändi ja jotka toimivat vahvoilla markkinoilla, joista löytyy vahvat asi-akkaat. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön on oltava suuntautunut kehittyville markkinoille tai Yhdysvaltoihin.MARKO KYYRÖNEN: Pohjoiseurooppalaiset high yield -yrityslainat tarjoavat edelleen hyviä tuottoja, sillä uskon, vettä pohjoismainen high yield -buumi on vasta alkumatkallaan. ANDERS EKHOLM: Minua taas vähän huolestuttaa tämä high yield -trendi. Vielä 1980-luvulla näitä kutsuttiin roskalainoiksi, sillä ne ovat vaikeuksissa olevien ongelmayhtiöiden velkapapereita. Uskon, että Euroopan säästötalkoot tulevat iskemään erityisesti näihin yhtiöihin.MARKO KYYRÖNEN: Pitää paikkansa, mutta siksi painotankin eri-tyisesti pohjoiseurooppalaisia yhtiöitä, jotka ovat paremmissa kantimissa kuin esimerkiksi verrokit Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Taantuma syveneeELJAS REPO: Tuoreimmat ennusteet näyttävät euroalueen talou-den supistuvan ensi vuonna. Olemmeko menossa kohti syvempää taantumaa tai kenties lamaa?JARL WALTONEN: Tilanne vaatii radikaaleja toimia, mieluiten sisäistä devalvaatiota. Sekään ei ehkä riitä, joten lama saattaa iskeä. Kun muulla maailmalla menee kohtalaisen hyvin, osakepoiminnan merkitys korostuu. Huonojen yhtiöiden joukosta on osattava poimia helmet. Indeksiin sijoittamalla tämä ei onnistu.MARKO KYYRÖNEN: Täytyy ikävä kyllä myöntää, että Euroopassa on tehty hyvin paljon toimia, jotka johtavat taantumaan ja vah-vistavat sitä.ANDERS EKHOLM: Sisäinen devalvaatio – se tarkoittaa lamaa. Jos teemme parinkymmenen prosentin sisäisen devalvaation, niin kyllä se lama silloin on. ELJAS REPO: Sanna, miltä tämä taantuma näyttää pörssiyhtiöiden näkökulmasta?

PROFIILIKuka: Sanna Kaje, 37Mitä: pääanalyytikko, FIMKoulutus: tuotantotalous, TKKPerhe: mies ja pari pikkuriiviötä

REPORTAASI

27

PROFIILIKuka: Jarl Waltonen, 65Mitä: Sijoittaja, Oy Bonus Invest AbKoulutus: Kauppatieteiden maisteriPerhe: Vaimo, kaksi tytärtä ja kaksi bonuslasta sekä viisi lastenlasta

SIJOITUSPANEELI

SANNA KAJE: Euroopan taantuma aiheuttaa tietysti jatkuvaa epä-varmuutta, mutta ensi vuoden tuloskehitys näyttää olosuhteisiin nähden yllättävän positiiviselta. Säästötoimet tukevat tuloskehi-tystä, minkä lisäksi osalla yrityksistä on paksut tilauskirjat parem-pien aikojen peruina. Aika harvassa ovat yhtiöt, jotka eivät olisi ilmoittaneet jonkinlaisista säästötoimista viime aikoina.

Tuleeko osinkoyllätyksiä?ELJAS REPO: Tänä vuonna nähtiin paljon yllättäviä käänteitä, joi-hin lukeutuivat muun muassa Talvivaaran ympäristöongelmat, korkojen jyrkkä lasku ja mikseivät myös Outokummun sähläilyt. Millaisia yllätyksiä ensi vuonna voisi tapahtua?JARL WALTONEN: Edellä mainitut yhtiöt ovat huonosti johdettuja, ja silloin ongelmia syntyy. Tämän ei pitäisi olla suuri yllätys. Suu-rimpana riskinä pitäisin kuitenkin jonkinlaista hallitsematonta shokkia, joka sekoittaisi markkinat pahanpäiväisesti. Niin voisi käydä, jos esimerkiksi jokin euromaa päättäisi yllättäen erota rahaliitosta.ANDERS EKHOLM: Itse lähtisin hakemaan shokkia ennemmin sosi-aaliselta puolelta. Etelä-Euroopassa puolet nuorista on tällä het-kellä työttömänä. Lähtötilanne on samanlainen kuin se, mistä niin kutsuttu arabikevät lähti liikkeelle. Voi olla, että kaikki menee hyvin, mutta kovin pitkään puolta maan nuorisosta ei

voi pitää työttömänä ilman, että siitä kehkeytyy sosiaalinen ja poliittinen ongelma.SANNA KAJE: Positiivisena yllätyksenä haluan mainita osingot. Hy-vässä kunnossa olevat yhtiöt saavat tällä hetkellä lainarahaa hyvin edullisesti, mikä osaltaan kannustaa maksamaan vähän parempaa osinkoa. Osinkoyllättäjiä voisivat olla esimerkiksi Tieto, Metso, Raisio ja Rautaruukki. Vanhat tutut osinkokoneet Fortum, Elisa ja Sanoma maksavat hyvin myös ensi vuonnaMARKO KYYRÖNEN: Minä taas uskon, että Sanoma tulee ennemmin-kin olemaan osinkopettymys. Toinen yhtiö, jonka osinko saattaa pettää odotukset, on Rautaruukki.JARL WALTONEN: Osingoista puheen ollen täytyy muistuttaa, että sijoittajan ei kannata kiinnittää liikaa huomiota siihen, maksaako yhtiö tänä vuonna hieman enemmän tai vähemmän kuin vuosi sitten. Jos rahaa kilisee yhtiön kassaan vuosi vuodelta enemmän, ei yhden vuoden osingolla pitäisi olla pitkän aikavälin sijoittajalle mitään merkitystä.ELJAS REPO: Sitten vielä sokerina pohjalla: mihin suuntaan Hel-singin pörssi menee ensi vuonna?JARL WALTONEN: Yleisindeksi nousee kaksitoista prosenttia.MARKO KYYRÖNEN: OMXH25-indeksi laskee viisi prosenttia. SANNA KAJE: Suunta maltillisesti ylöspäin.ANDERS EKHOLM: Tuotot jäävät ensi vuonna nollaan, mutta kurs-siheilunta tulee olemaan merkittävää.

28 ARVOPAPERI JOULUKUU 201228 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100.

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Terhi MajasalmiTotuus taloudestasi Totuus taloudestasi saa sinut pohtimaan suhdettasi rahaan ja auttaa sinua ohjaamaan taloutesi toivomallesi tielle. Kanta-vana teemana ovat sijoitustoiminnan näkyvät tulokset ja niiden toistettavuus. Kirja haastaa pohtimaan omaa rahaidentiteettiä, kehittämään taloudellisia taitoja ja asettamaan taloudellisen päämäärän – turvan, riippumattomuuden tai rikkauden.

2012, 238 sivua, suositushinta 39 €

Ohjaa taloutesi oikealle tielle

SALKKUKISA

29

Sanna KajeMETSO 20 000

TIKKURILA 20 000TIETO 20 000

SHANGHAI/SHENZHEN A-OSAKE (ETF) 20 000

DB X-TRACKERS VIETNAM (ETF) 20 000

METSON KONSENSUSODO-

TUKSET ensi vuodelle ovat mielestäni liian alhaalla. Myös yhtiön arvostus on selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Tikkurila on sopivan de-fensiivinen valinta epävar-massa markkinassa. Yhtiön strategiset toimet tukevat kasvua ja raaka-ainehinta-paineen hellittäminen kan-nattavuutta. Bonuksena hyvä osinkotuotto.

Tiedon tase on vahvan ja tasaisen kassavirran myötä vahvistunut merkittävästi, mikä mahdollistaa merkittä-vän osinkokorotuksen ilman, että yhtiön tarvitsee joustaa taloudellisista tavoitteistaan.

Shanghain A-osakkeista koostuva indeksi on jäl-leen alittanut ”kriittisen” 2000-pisteen rajan, jota Kii-nan viranomaisten huhutaan puolustavan. A-osakkeissa ulkomaalaisten omistus on rajoitettua.

Vietnamissa taas uskon indeksin saavuttaneen poh-jansa ja lisääntyvän lainan-annon tukevan kehitystä ensi vuonna.

Panelistien valinnat kotimarkkinoilta Pakistaniin

Arvopaperin panelistit kokosivat virtuaalisen 100 000 euron sijoitussalkut, joiden kehitystä seuraamme vuoden ajan. Salkkuihin tuli valita enintään viisi sijoituskohdetta.

Yksikään yhtiö ei päätynyt kahden panelistin suosikkien joukkoon.

Anders Ekholm SAMPO 15 000

HUHTAMÄKI 15 000VONTOBEL US VALUE

EQUITY 25 000MORGAN STANLEY U.S. PROPERTY FUND 30 000

TUNDRA PAKISTANFOND 15 000

SAMPO ON sellainen toimija, joka tulee hyötymään siitä luovasta tuhosta, jonka Eu-roopan rahoitussektori tulee kohtaamaan. Yhtiöllä on myös erittäin kyvykäs johto sekä vahva tase.

Huhtamäki on pitkien ongelmien jälkeen saanut vihdoin liiketoimintansa kannattavaksi ja se on kilpai-lukykyinen, globaali yhtiö.

Hieman yli puolet sijoi-tuksista kohdistan Yhdysval-tain markkinoille. Vontobel sijoittaa suuriin jenkkiyri-tyksiin ja Morgan Stanleyn kiinteistörahasto puolestaan hyötyy maan elpyvistä asun-tomarkkinoista.

Pakistan puolestaan on maailman kuudenneksi vä-kirikkain valtio ja kehittyvä parlamentaarinen demo-kratia. Pakistanin KSE100-indeksin yhtiöiden matala arvostustaso kielii ulkomais-ten sijoittajien vähäisestä huomiosta.

Marko KyyrönenNOKIA 20 000

ORIOLA-KD 20 000PÖYRY 20 000

OUTOKUMPU 20 000ASPOCOMP 20 000

EMME OLE mukana Nokiassa muutaman viikon tai vuo-sineljänneksen uutisvirran takia vaan potentiaalisen pitkän aikavälin käänteen vuoksi. Jos oikein jaksaa uskoa nykyiseen Lumia-strategiaan, yhtiön arvon voi helposti nähdä korkeampa-nakin, noin 6–8 eurossa.

Oriola-KD:llä on tasainen liiketoimintamalli, johon voi helposti faktoroida pitkäai-kaista kasvua ja miksei kas-vavaa kannattavuuttakin.

Pöyryn käänne näyttää kimurantilta, mutta tilanne ei ole toivoton. Yhtiö on po-tentiaalinen double- tai jopa triple bagger.

Outokummun voin ku-vitella olevan lähivuosina siellä, missä se oli heti annin jälkeen, eli noin 1,40–1,50 eurossa.

Aspocompin puolestaan uskon pystyvän vuonna 2015 helposti jakamaan jopa eu-ron osingon.

Jarl WaltonenCARGOTEC 20 000

PKC 20 000TGS-NOPEC 20 000

BETSSON 20 000AUTOLIV 20 000

CARGOTEC TOIMII vahvoilla Aasian markkinoilla. Uskon, että yhtiön ongelmat ovat tilapäisiä. Kun ongelmat saadaan ratkaistua, Cargo-techin osakekurssi voi nousta huomattavasti.

PKC on erittäin hyvin joh-dettu yhtiö, joka on kasvanut viime vuosina rajusti. Se on ehdottomasti yksi parhaim-mista yhtiöistä Helsingin pörssissä.

TGS-NOPEC puolestaan on norjalainen öljypalveluyh-tiö, joka on erittäin kannat-tava ja pystyy laajenemaan ilman suuria investointeja ja velanottoa.

Ruotsalainen peliyhtiö Betsson on myös erittäin kannattava eikä ole kovin suhdanneherkkä.

Lisäksi halusin päästä käsiksi Kiinan kasvaville kulutusmarkkinoille. Se on-nistuu, kun sijoittaa ruotsa-laiseen Autoliviin.


iPad-lehti nyt maksutta tilaajilleTilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä.

talouselama.fi/ipad

SALKKUKISA

31

Edellisen sijoituspaneelin salkku-kilpailussa voittoa juhli Visio Va-rainhoidon toimitusjohtaja Petri Tuutti, jonka valinnat tuottivat yli 31 prosentin arvonnousun.

Saavutus on kova, sillä vertailuindeksinä käytetty OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi vahvistui vastaavalla ajanjaksolla 11,5 pro-senttia.

Tuutin lähtökohta kilpailussa oli se, että eurokriisi saataisiin ratkaistua, mikä näkyisi etenkin pankkiosakkeiden kursseissa. Lo-pullista ratkaisua kriisiin ei vielä ole saatu, mutta Tuutin valinnat Pohjola ja Nordea tuottivat oikein mukavasti. Nappiin osu-neiden valintojen ohella hänen asemaansa vahvisti se, ettei hän erehtynyt sijoittamaan Nokiaan toisin kuin muut panelistit.

Toiselle sijalle salkkukilpailussa, vain 0,2 prosenttiyksikön erolla seuraavaan, ylsi Ice-capital Varainhoidon salkunhoitaja Anne Brusila, jonka valinnat toivat 9,6 prosentin arvonnousun. Brusilan salkun rahasampo oli Orion, joka reippaan kurssinousunsa lisäksi antoi lähes kymmenen prosentin osinkotuoton. Cargotec-valintaansa Bru-sila perusteli kisaan lähdettäessä muun muassa yhtiön korkealla beta-kertoimella. Tällä kertaa yhtiö ei kuitenkaan ratsastanut kurssinousun aallonharjalla, vaan laskua kertyi reilut 15 prosenttia.

Huhtamäki yllättiVain niukin naukin Brusilalle hävinnyt Evli Pankin osakesijoitusjohtaja Eija Koskimies kompastui kahteen yhtiöön: Nokiaan ja Ou-tokumpuun. Koskimiehen mukaan Nokian osakkeella oli vuosi sitten huomattavasti enemmän tilaa ylöspäin kuin alaspäin. Va-litettavasti arvio osoittautui täysin vääräksi.

Outokummun hän valitsi salkkuunsa pelipaperiksi – ja sellainen se on ollutkin. Vielä keväällä kaikki näytti yhtiön kannalta hyvältä, mutta sitten sijoittajille alkoi val-jeta, ettei yhtiön Inoxum-kauppa olekaan aivan läpihuutojuttu. Mutta löytyipä Kos-kimiehen salkusta yksi tähdenlentokin. Ni-mittäin Huhtamäki, jonka hän otti mukaan defensiiviseksi osakkeeksi, mutta niin vain

yhtiö tuotti osingot mukaan lukien lähes 50 prosentin arvonnousun.

Salkkukisan jumboksi jäi viime vuonna vielä silloin Finlandia Varainhoidon pääst-rategina toiminut Tero Wesanko, jonka

verran. Wesangon salkussa painoi Nokian lisäksi 20 000 euron jättäminen käteiseksi, jota hän perusteli aiheelliseksi epävarmassa taloustilanteessa. Syksyllä Wesanko vaihtoi osakkeet rakennuksiin ja toimii nykyisin NCC:n senioriekonomistina.

Nokiasta erossa pysyminen toi voiton

Teksti Mirko Hurmerinta

Viime vuoden salkkukisan voiton vei ylivoimaisesti Petri Tuutti. Voitto heltisi sillä, ettei tehnyt kuten muut panelistit – sijoittanut Nokiaan.

Sijoitus Kurssi- Osinko- Sijoitus Tuotto 28.11.2011 muutos, % tuotto, % 27.11.2012PETRI TUUTTINordea 20 000 27,3 % 4,7 % 26 400,0 Pohjola 20 000 49,3 % 5,8 % 31 017,0 Metso 20 000 -0,2 % 6,0 % 21 159,0 Nokian Renkaat 20 000 36,8 % 5,2 % 28 417,8 Stora Enso 20 000 14,3 % 7,0 % 24 262,3 131 256,0 31,3 % Sijoitus Kurssi- Osinko- Sijoitus Tuotto 28.11.2011 muutos, % tuotto, % 27.11.2012ANNE BRUSILANokia 20 000 -39,5 % 4,7 % 13 035,2 Cargotec 20 000 -15,2 % 4,5 % 17 856,6 Outotec 20 000 24,5 % 2,7 % 25 433,0 Citycon 20 000 15,7 % 6,9 % 24 537,0 Orion 20 000 34,2 % 9,5 % 28 742,4 109 604,1 9,6 %

Sijoitus Kurssi- Osinko- Sijoitus Tuotto 28.11.2011 muutos, % tuotto, % 27.11.2012EIJA KOSKIMIES Nokia 20 000 -39,5 % 4,7 % 13 035,9 Metso 20 000 -0,2 % 6,0 % 21 159,4 Outokumpu* 20 000 -52,6 % 0,0 % 18 830,0 Huhtamäki 20 000 44,5 % 5,4 % 29 976,6 Nordea 20 000 27,3 % 4,7 % 26 399,5 109 400,6 9,4 %

Sijoitus Kurssi- Osinko- Sijoitus Tuotto 28.11.2011 muutos, % tuotto, % 27.11.2012TERO WESANKONokia 20 000 -39,5 % 4,7 % 13 035,3 Metso 20 000 -0,2 % 6,0 % 21 159,0 Amer Sports 20 000 23,4 % 3,6 % 25 406,6 Elisa 20 000 2,7 % 8,3 % 22 191,8 Käteinen 20 000 0,0 % 0,0 % 20 000,0 101 791,9 1,8 % *) Outokummusta irronneet merkintäoikeudet katsottiin myydyiksi 21.3.2012Vertailuindeksi OMX Helsinki Cap GI +11,5%

TULOKSET

SALKKUKISA 30.11.2011–30.11.2012

REPORTAASI

Japanilaiset sijoittajat tietävät, millaista on elää vuosikymmenet alaspäin suuntaavien kurssikäyrien

kanssa. Kävimme selvittämässä, kuinka sijoittaja voi tehdä rahaa laskuvoittoisessa markkinassa.

Tai edes pysyä hengissä.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Petri Artturi Asikainen

33


Kinokuniya-kirjakaupan seitsemännessä ker-roksessa Tokion Shinjukussa on hyvä vali-koima yhdysvaltalaista sijoituskirjallisuutta: O’Shaughnessyä, Shilleriä sekä erityisen runsaasti ja hänen oppi-isäänsä Benjamin Grahamia.

Vaan yksi on joukosta poissa. Jeremy Siege-lin sijoituskirjaklassikkoa Stocks for the Long Runia siellä ei näy. Kirjassaan professori Siegel osoittaa, että osakkeet ovat pitkällä aikavälillä tuottoisin sijoitusluokka. Pitkä aika tasaa riskit.

Japanissa pitkän aikavälin osakesijoittajana oleminen on ollut köyhtymisen historiaa. Nikkei-indeksi on käynyt nykytasoja alem-pana sitten vuoden 1984 vain kahtena lyhyenä jaksona: vuositu-hannen vaihteen pörssihuumaa seuranneessa taantumajaksossa

jälkeen lokakuusta 2008 maaliskuuhun 2009. Muina aikoina os-tetut osakkeet ovat miinuksella.

Jos Nikkei 225 -indeksiä erehtyi ostamaan 1980-luvun nou-subuumin huipulla joulukuussa 1989, rahoista on yhä hukassa kolme neljäsosaa, eivätkä parin prosentin vuotuiset osinkotuo-tot paljon lämmitä. Helsingin pörssin taaperrus näyttää Japanin rinnalta pieniltä vastoinkäymisiltä. Vaikka it-kupla oli meilläkin kova, Helsingin OMXH25-indeksi on vain reilun kolmanneksen alkuvuoden 2000 huippujen alapuolella.

Kun 1980-luvulla niin Suomessa kuin Japanissa meni kovaa, ylpeilimme olevamme Euroopan Japani. Tällä hetkellä kukaan ei halua toistaa vertausta, vaikka ehkä pitäisi – paitsi pörssissä myös makrotaloudessa.

Suomalaissijoittajien usko buy and holdiin on alkanut horjua, kun kurssikäyrä tuntuu jumittuneen putkeen, jonka sisällä nous-taan ja lasketaan. Entä Japanissa, jossa kolmisenkymmentä vuotta sitten tehty indeksisijoitus on tappiolla?

Osakkeita yhtiöiden sijaanYksi vastaus löytyy Tokiosta Omorin asemalta nousevan mäen laella sijaitsevan päiväkodin kellarista, jossa Yushiro Sawada pi-tää konttoriaan. Sawada rakennutti talon vuonna 2007 myytyään ison joukon osakkeita hyvällä hinnalla ennen subprimeongelmia

Aiemmin muun muassa Daiwa Securitiessa työskennellyt Sa-wada on käyntikorttinsa mukaan SFM-sijoitusyhtiön pääjohtaja. Käyntikortissa esitellään myös yhtiön motto: ”Kuri ja skeptisyys kehittävät intuitiomme säilymään hengissä.”

Asiakkaita SFM:llä on yksi, Sawada itse.Kerrostalokolmion laajuinen yhtenäinen kellaritila muistuttaa

enemmän diskoa kuin työhuonetta. Valot ovat himmeät, taka-seinän täyttää helsinkiläisyksiön hintainen stereo- ja kotiteat-terilaitteisto. Kaiuttimia on pultattu ympäri kattoa optimaalisen äänentoiston aikaansaamiseksi (ja ääni onkin täyteläinen ja ta-sapainoinen, kun isäntä esittelee sitä). Lattialla lojuu pari kitara-koteloa ja vinyylilevyjä, lähinnä länsimaista poppia.

Oven vieressä seisoo baaritiski, jonka perusteella erityisesti ruskeat väkevät maistuvat. Ympäri huonetta on japanilaista ja

eurooppalaista nykytaidetta.Vasta huoneen toinen pääty näyttää siltä kuin ammattisijoit-

tajan työpöydän voisi kuvitella näyttävän. Vierekkäin on neljä monitoria, joissa pyörivät markkinatiedot ja teknisen analyysin ohjelmisto. Se on Sawadan työkaluista tärkein.

”En sijoita yhtiöiden tuleviin kassavirtoihin. Minä ostan niitä osakkeita, jotka ovat nousutrendissä”, Sawada sanoo.

Japanilainen kulttuuri on visuaalista jo kirjoitusmerkeistä al-kaen. Kuvioihin perustuvan teknisen analyysin runsas käyttö on yksi japanilaisen sijoitusmaailman erikoispiirteistä.

Jo 1600-luvulla japanilaiset kehittivät markkinainformaation esittämiseen tavan, jota kutsutaan japanilaisiksi kynttilöiksi. Ja-panilainen kynttilä esittää päivän avaus- ja päätöskurssin, kor-keimman ja matalimman noteerauksen ja sen, nousiko vai laskiko

MARKKINOIDEN MUSIIKKI. Yksityissijoittaja Yushiro Sawada pitää sijoituksiaan vain viikosta kuukauteen ja ajoittaa kauppansa liukuvien keskiarvojen avulla.

REPORTAASI

35

arvopaperin arvo – ja kaiken tämän tehokkaasti yhteen pakattuna.Yushiro Sawada katselee osakkeita liukuvien keskiarvojen avulla.

Ajanjaksot ovat lyhyitä, sillä niin on hänen sijoitusjaksonsakin: hän pitää positioitaan viikosta kuukauteen. Osakkeissa (”pidän erityisesti japanilaisista suurpankeista, joiden osakkeet ovat vo-

latiileja”) hän ottaa vain pitkiä positioita, Nikkei-indeksifutuureja hän myös shorttaa. Pitkää salkkua hänellä ei ole enää lainkaan.

”Japanissa long-sijoittajan pitää varautua maanjäristyksiin”, hän sanoo ja kertoo esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tekevän niin: osa salkusta on sijoitettu putteihin, joiden arvo nousee, jos markki-nat romahtavat.

Kun puolitoista vuotta sitten keväällä maa järisi Sendaissa, tsunami nousi ja Fukushiman ydinreaktoreiden tilaa tarkkailtiin henkeä pidätellen, Sawadalla oli auki pitkiä positioita, joita hän ei ollut suojannut puteilla.

Järistyksen tapahtuessa varttia vaille kolme iltapäivällä Sawada istui työpöytänsä ääressä.

”Ostin heti rakennusyhtiöitä. Ne olivat minun salkkuvakuu-tukseni.”

TAKASEINÄN TÄYTTÄ Ä HELSINKILÄISYKSIÖN

HINTAINEN STEREOLAITTEISTO

JAPANI


Hän ennätti ostaa osakkeita muutamaa minuuttia ennen pörssin sulkeutumista. Kun pörssikauppa käynnistyi seuraavana aamuna, rakennusyhtiöiden osakkeet kirmasivat parinkymmenen prosentin nousuun. Sen enempää ne eivät pörssin sääntöjen takia voineet nousta. Sawada myi osakkeet pois saman tien pois.

Viime vuosina hän on suuntautunut pois osakemarkkinoilta ja ryhtynyt sijoittamaan taiteeseen.

”Valitettavasti”, hän sanoo.Sawada kertoo salkkunsa arvon olevan vain noin 800 000 eu-

roa. Salkun menestyksellä tuskin on kummoista vaikutusta Sa-wadan elämään.

Paitsi:”Kun teen voittoa, tunnen itseni vahvaksi ja soitan vahvaa mu-

siikkia. Kun teen tappiota, kuuntelen surullista musiikkia.”

Finanssitoimiala näivettyiSawada on selvinnyt osakemarkkinoista hyvin, koska hän en-nätti tehdä rahaa nousuvaiheissa ja poistua markkinoilta ennen

-joittaminen ei näy Tokion katukuvassa, eivätkä Naritan lentoken-tällä tulvi vastaan pankkien mainokset niin kuin Länsi-Euroopassa.

-

tapaan omien sijoitustensa harrastusluonteiseen hoitoon. Varain-

hoitoyhtiöitä on pantu yhteen ja yritetty etsiä kannattavuutta. Sama kehitys on käynnistynyt Suomessa vauhdilla tänä syksynä.

-lous ei ole alkanut pyöriä keskuspankin nollakorkopolitiikasta huolimatta. IMF:n lokakuisen ennusteen mukaan tänä vuonna Japanin kuluttajahinnat pysyvät viime vuoden tasolla, ensi vuonna laskevat hieman.

Sen sijaan Japanin bruttokansantuote kohoaa ennusteen mu-kaan kehittyneeksi maaksi poikkeuksellisen hyvin, peräti 2,2 prosenttia, mutta siitä käy kiittäminen kevään 2011 kolmoistuhon aikaansaamaa investointisysäystä ja tuhojen vuoksi painunutta lähtötasoa. Ensi vuonna talouskasvu hiipuu taas.

Kun osakemarkkinatuotot ovat olleet huonoja, sijoitusrahasto-jen myyminen tavalliselle kansalle on vaikeaa. Eikä pörssikauppa käy kuumana ammattilaistenkaan keskuudessa. Tokion pörssi sulkeutuu jo kolmelta iltapäivällä.

Rouva Watanabe treidaa valuutoillaSijoitettavaa japanilaisilla olisi, sillä ne sukupolvet, jotka pääsivät osalliseksi Japanin suuresta buumista, ovat eläneet säästeliäästi, ovat nyt vauraita – ja päässeet kuluttamisen makuun. Japanilais-ten yksityishenkilöiden rahoitusvarallisuudesta vain yhdeksän prosenttia on sijoitettu osakkeisiin, kun Suomessa vastaava luku on neljätoista prosenttia.

Japanilaisessa kulttuurissa perheenäidit vastaavat perheen raha-asioista, myös sijoittamisesta. Nimityksellä ”rouva Wata-nabe” tarkoitetaan perheensä talouskassalla treidaavaa kotiäitiä. Käsitteessä tuoksahtaa vahvasti bullerous.

”Nykyisin rouva Watanabet spekuloivat valuuttamarkkinoilla”, analyytikosta yrityksiä rahoitusasioissa neuvovaksi konsultiksi ryhtynyt Naohiro Muta sanoo.

Valuuttatreidaus on väistämättä spekulaatiota, sillä valuutta ei tuota mitään. Valuuttaa ostetaan vain siinä toivossa, että sen voi muuttaa takaisiin omaksi valuutaksi edullisemmalla kurssilla.

Sijoittamisen sijaan japanilaiset kuluttavat. Luksusbrändien suurmyymälät kohoavat vierekkäin kaupungin tärkeimmillä os-toskaduilla, matkoja ostellaan ja Eurooppaan lennetään lomal-lekin mielellään bisnesluokassa.

Kuluttamiseen kannustaa myös maan ankara perintöverotus, joka leikkaa suuria perintöjä terävällä viikatteella valtion kassaan. Sen sijaan pääomatuloista valtio nappaa verona vain kymmenen prosenttia.

Mutta ensin pitäisi saada voittoja. Löytyisikö niitä tuolta, ker-rostalon alakerrassa sijaitsevan aloittelevan rahastoyhtiön neuvot-teluhuoneesta, jonka pöydällä höyryävät perinteisesti kuvioidut teekupit ja jonne Muta meitä johdattaa?

Pienillä yhtiöillä suuria voittojaHiroshi Tatedalla on pitkä ja menestyksellinen salkunhoitohis-toria. Forbes-lehti valitsi vuonna 2001 tuolloin Merrill Lynchillä työskennelleen Tatedan yhdeksi maailman kahdestakymmenestä parhaasta rahastosalkunhoitajasta. Erikoiseksi hänet tekee se, että hän on hankkinut tuottoja sijoittamalla japanilaisiin osakkeisiin.

Merrill Lynchiltä (eli nykyisin BlackRockilta) omaan varain-hoitoyhtiöönsä Portforiaan siirtyneen Tatedan salaisuus on kes-kittyminen pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin.

Huolitellusti englantia ääntävä Tateda vetää paperinipustaan A4-arkin ja ojentaa sen pöydän yli. Siinä on kaksi japanilaissi-joittajille valitettavan tuttua käyrää: Nikkei- ja Topix-indeksien

Mika PesonenSTRATEGI, EQ

Miksi nyt kannattaa sijoittaa Japaniin?Maa on maailman kolmanneksi suurin talous. Sen sijainti on erittäin hyvä, kun ottaa huomioon talouskasvun Kiinassa ja muualla Aasiassa. Suuret japanilaiset vientiyhtiöt ovat glo-baaleja jättiläisiä, joiden merkkituotteet tunnetaan kaikkialla maailmassa. Auto- ja elektroniikkateollisuus on ollut erittäin menestyksekäs, joskin kilpailu on kovaa.

Kiinan talouden elpyminen tukee myös japanilaisia yhtiöitä.

Miksi nyt ei kannata sijoittaa Japaniin?Japanilaiset osakkeet ovat kalliita ja niiden osinkotuotto on matala. Olen käynyt tutustumassa japanilaisiin yhtiöihin pai-kan päällä usean otteeseen kuluneen 15 vuoden aikana, ja aina on puhuttu yrityskulttuurin muutoksesta. Se ei ole toteu-tunut. Japanilaiset pörssiyhtiöt omistavat edelleen toisiaan ristiin, eikä yrityskulttuuri ota riittävästi huomioon osakkeen-omistajan oikeuksia.

Japanilaisten olisi kannattanut opetella nöyryyttä toisen maailmansodan jälkeen. He kohtelivat muiden muassa kiina-laisia todella julmasti, eivätkä haavat ole umpeutuneet vie-läkään. Syyskuussa puhjenneen Senkaku/Diaouy-saarikiistan juuret ovat syvällä. Koin tämän itse syyskuun lopulla, kun kä-vin Hongkongissa kiinalaisen teleoperaattorin vieraana. Vies-tintämiehen mielestä sodan syttyminen on vain ajan kysymys, sillä Kiina haluaa kostaa japanilaisille miekkamiehille. ”First we beat them, then they obey us”, hän sanoi kiinalaisittain englantia murtaen.

Vaikka jätämme tolkuttoman uhon oman arvoonsa, po-litiikalla on merkitystä myös yritysten toimintaan. Sen ovat japanilaiset yhtiöt saaneet syksyn mittaan havaita, kun niiden tuotteiden vienti Kiinaan on tyrehtynyt.

En näe syitä sijoittaa Japaniin juuri nyt. Mieluummin sijoi-tan Aasian kasvavien markkinoiden osakkeisiin, esimerkiksi Kiinaan ja Indonesiaan.

REPORTAASI

37

KONSULTTI. Naohiro Muta työskenteli aiemmin analyytikkona mutta on siirtynyt rahoituskonsultiksi. Japanin sijoitusala on kärsinyt kurssikurimuksesta.

REPORTAASI


MR. HEDGE. Tetsuya Tachibana toi hedge-rahastot Japaniin. ”Japanilaiset hedget ovat kuolemassa”, hän sanoo nyt.

JAPANI

39

edellisiä: se esittää megapankki Nomuran osakekehitystä.Lisää papereita liukuu pöytälevyä pitkin.”Sonyn kurssihuippu oli vuonna 2000, minkä jälkeen osake on

menettänyt arvostaan 95 prosenttia. Toyotan huippu oli helmi-kuussa 2007, josta se on tullut alas yli 70 prosenttia. Komatsun kurssi on laskenut 65 prosenttia lokakuusta 2007.”

Ne kaikki ovat suuria yhtiötä, joiden paino indeksissä on merkit-Uniqlon

Nitorin monikymmenkertaistunut 1990-luvun lopulta.

Tatedan paperistetussa kalvoshow’ssa on värisuoran täydentä-vän kortin vuoro. Se on jo taulukko Topix-indeksin nousijoista ja laskijoista. Datat ovat yli vuoden vanhoja, mutta kokonaiskuva ei siitä muutu: reilusta 2600 yhtiöstä 57 prosenttia nousi syksyllä 2000 alkaneella kymmenen vuoden jaksolla, 43 prosenttia laski.

1500 nousseesta yhtiöstä kolme neljästä oli markkina-arvoltaan alle 30 miljardia jeniä eli nykykurssilla 300 miljoonaa euroa, siis enintään Oriola-KD:n tai Lemminkäisen arvoisia. Luonnollisesti pörssissä on huomattavasti enemmän pieniä kuin suuria yhtiöitä, joten ne hallitsevat lukumäärällisesti myös nousijoiden listaa, mutta jos on tarkoitus argumentoida, että nousijoita kannattaa etsiä pienyhtiöiden joukosta, kyllähän taulukko siitä todistaa.

on ohi ja se täytyy hyväksyä”, Tateda sanoo.”Sony oli hyvä analogisissa laitteissa mutta ei ole pärjännyt di-

gitaalisissa, Toyota on ollut hyvä polttomoottoriautoissa...”Tulevia menestyjiä kartoittaessaan Tateda kiinnittää erityisesti

-yhtiö Uniqlon, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Tadashi Yanai

Yanai onkin yli 60-vuotias, hän on Tatedan mukaan uuden ajan johtaja ja Uniqlo uuden ajan yritys, joka ei pelkää virheitä vaan

vältellä riskinottoa.-

tään 3–5 vuodeksi.”Uuden ajan yhtiö on myös teleoperaattori SoftBank, joka hil-

jattain osti Yhdysvalloista Spintin -tyneet japanilaisyhtiöt eivät ole kunnostautuneet yritysostoissa, mutta aktiviteetin ennustetaan lisääntyvän, sillä jeni on useiden arvioiden mukaan poikkeuksellisen vahva.

”Uniqlon toimitusjohtaja ja SoftBankin toimitusjohtaja ovat ys-täviä. Uniqlon toimitusjohtaja kuuluu SoftBankin hallitukseen”, Tateda taustoittaa.

SoftBankin dynamo Masayoshi Son -kaiden listan kolmonen.

Toinen vastaus kysymykseeen hengissäselviämisestä kuuluu -

taan voi taistella koostamalla salkkunsa itsepäisesti pienistä ja keskisuurista yhtiöistä, joilla on paljon voitettavaa.

Kolmas maailma ajoi kolmanneksi markkinaksi

-

kansantalouden asema oikeutti tukevaan siivuun malliportfolioissa.Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana osakesijoittajan

maailmankartta on muuttunut kehittyvien markkinoiden nousun

-

-

NIKKEI-INDEKSI. 1984–201240 000

30 000

20 000

10 000

01985

1990

1995

2000

2005

2010

POIMIJA. Hiroshi Tateda on menestynyt täyttämällä rahasto-salkkunsa pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeilla.

REPORTAASI


analyytikkoseurannasta, meklarit eivät myy niitä sijoittajille ja samalla ne putoavat monen salkunhoitajan sijoitusuniversumista.

Kysyy melkein keneltä tahansa, vastaus kuuluu hieman vari-oituna: Japaniin ei kannata sijoittaa. Makrotalous ei suosi koti-markkinayhtiöitä, elektroniikkajätit kärsivät tuoteongelmista, hallintotavat ovat erikoisia, jenin vahvuus rassaa vientiteollisuutta...

Siihen nähden, että Japanin vieressä kihisee maailmantalouden kasvumoottori Kiina, Korea on lähialuetta, eikä matka Intiaan-kaan kestä kauan, Japani on hyötynyt kehittyvien markkinoiden buumista huomattavan heikosti. Syitä on monia. Ne lähtevät yrityskulttuurista ja kielitaidosta ja päätyvät historialliseen yl-peyteen: Japani ja Kiina eivät ole vieläkään saaneet haudattua sotakirveitään.

Tuntuu olevan monia hyviä syitä unohtaa japanilaiset osakkeet. Vastavirtasijoittaja näkee yleisen hyljeksinnän mahdollisuutena, mutta hän on saanut olla uskossaan pitkään yksin. Löytyisikö järkiargumentteja sille, että ostaisi japanilaisia osakkeita nyt?

Halpaa – etenkin japanilaisilleTetsuya Tachibanalta löytyy argumentteja.

Tachibana kuuluu täydessä työiässä oleviin entisiin sijoitusam-mattilaisiin. Hän on tehnyt näyttävän uran muun muassa Morgan Stanleyllä, jossa hän oli viimeksi Japanin-yhtiön hallintojohtaja. Tachibana on myös Japanin Mr. Hedge, mies, joka toi hedgera-hastot maahan. Morgan Stanleyltä lähdettyään hän on myynyt vaihtoehtoisia sijoitustuotteita instituutiosijoittajille.

Jari JärvinenPÄÄEKONOMISTI, TAPIOLA

Miksi nyt kannattaa sijoittaa Japaniin?Japanin osakemarkkina on jo pitkään ollut aliedustettuna kansainvälisten sijoittajien salkuissa. Lähes kaikki ovat alipai-nossa Japanin osalta. Jo tämä seikka tekee Japanista mie-lenkiintoisen sijoituskohteen. Vaikka valtio on velkaantunut, yksityisellä sektorilla menee kohtalaisen hyvin. Vanhenevan väestön varallisuus kasvaa ja mahdollistaa kulutuksen ja toi-saalta perintöjen siirtämisen nuoremmille sukupolville. Lisäksi nuorten on helpompi päästä työmarkkinoille, kun samaan aikaan työvoiman tarjonta supistuu.

Sijoituskohteena Japanin vientivetoiset toimialat eivät vält-tämättä ole hyvä idea, mutta esimerkiksi kotimarkkinasidon-naiset palvelualat ja high end -tuotanto voivat hyvin menes-tyä. Tätä taustaa vasten pidemmän aikavälin sijoittajalle voi olla hyvä hetki aloittaa Japani-salkun rakentaminen asteittain siten, että pienten yhtiöiden osuus on merkittävä.

Miksi nyt ei kannata sijoittaa Japaniin?Japani kärsii edelleen tasetaantumasta, yliarvostetusta valuu-

Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat edelleen korke-alla kansainvälisessä vertailussa. Lisäksi massiivinen valtion-velka voi kanavoitua jenin heikkenemisenä euroa ja dollaria vastaan. Mitään Islannin tyyppistä kriisiä ei kuitenkaan ole odotettavissa, koska velka on valtaosin kotimaisissa käsissä ja jenimääräistä.

KURSSIT NOUSKOOT! Yataka Homma manaa

REPORTAASI

41

Silti hän ei ole innostunut hedgeistä.”Japanilaiset hedget ovat kuolemassa”, Tachibana huokaa, kun

harpomme kohti juna-asemaa.”Long/short-osakehedget eivät toimi laskumarkkinassa”, hän

sanoo ja kertoo, että vaihtoehtoisten sijoitusten puolella japani-laissijoittajat siirtyvät globaalirahastoihin.

Kun pääsemme lounasravintolan pöytään ja saamme lihapulla-annokset eteemme, Tachibana pääsee perustelemaan, miksi kan-nattaa sijoittaa japanilaisiin osakkeisiin. Argumentti on yksinker-tainen mutta tehokas.

”Ne ovat halpoja”, hän sanoo.Halpuutta osoittavat niin p/b- ja p/e-tunnusluvut kuin osin-

kotuottoprosentitkin.”Japanista löytyy paljon yhtiöitä, joista saa kolmen prosentin

osinkotuoton”, hän hehkuttaa ja yrittää mahtua istumaan paris-kunta-asiakkaisiin erikoistuneen ravintolan kopperoon, jonka selkänojalliset istumapaikat hän on luovuttanut suomalaisvie-raille ja istuutunut itse tilapäispallille.

Kolmen prosentin osinkotuotto eli japanilaisen pääomatulove-ron jälkeen 2,7 prosentin käteen jäävä tuotto kuulostaa varmasti houkuttelevalta Japanissa, jossa korot ovat nollassa. Eurooppa-laisen silmin arvostukset eivät näytä erityisen matalilta – paitsi p/b:llä mitattuna. Factsetin keräämien analyytikkoennusteiden mukaan Japanin markkinan ensi vuoden p/e-luku on 12 ja p/b 0,9.

Suhteessa tasearvoonsa japanilaisyhtiöt ovat vaikuttaneet edul-lisilta jo kauan. Syy löytyy vaatimattomasta oman pääoman tuo-

esimerkiksi yhtiöiden ristiinomistuksilla, joita tosin on purettu viime aikoina – hitaasti mutta kuitenkin.

Japani voi olla hyvä kohde arvosijoittajalle. Yrityksissä saattaa olla piilevää arvoa, joka odottaa purkautumistaan, kun järjestelmä hitaasti länsimaistuu. Yhdysvaltalainen Steven Towns on kirjoit-tanut aiheesta kirjankin. Arvosijoittamisen periaatteisiin nojaa-vassa Investing in Japan -teoksessaan hän suosittelee poimimaan japanilaisia yhtiöitä, ei sijoittamaan indeksiin.

Käytännössä se on suomalaiselle yksityissijoittajalle vaikeaa ja kallista. Tokion pörssi ei löydy nettivälittäjien listoilta, joten kaupat on tehtävä puhelimitse, mikä tietää korkeita palkkioita. Yhdysvalloissa noteerataan ADR-todistuksina suurimpien ja eniten vaihdettujen japanilaisyhtiöiden osakkeita, mutta ne ovat juuri niitä, jotka painavat indeksissäkin eniten.

New Yorkista voi ostaa ADR:nä esimerkiksi Canonia (CAJ), Hondaa (HMC), teleoperaattori NTT:tä (NTT), mobiilioperaattori NTT Docomoa (DCM), Panasonicia (PC), Sonya (SNE) ja Toyoytaa (TM). Osa ADRistä ei vastaa suoraan japanilaista osaketta vaan on esimerkiksi puolet tai viidesosan siitä.

Kalenteri kertoo: nyt noustaan!Joka vuodenvaihteeseen tuntuu löytyvän sijoitusguru, joka uskoo juuri japanilaisten osakkeiden nousevan seuraavana vuonna ja suosittelee niiden hamstraamista kaksin käsin. Tällaiset gurut ovat useimmiten saaneet olla väärässä, vaikka heiltä löytyisikin uskottavan kuuloisia perusteluja.

JAPANI

SUOMALAISYHTIÖT


JAPANI ON ulkomaisille yrityksille vai-kea paikka. Sulkeutuneessa kulttuu-rissa oman maan yhtiöt ovat vahvoilla ja pitkät yhteistyösuhteet arvossaan. Silti Japani on muutamalle suomalaiselle pörssiyhtiölle merkittävä markkina.

Yksi niistä on Finnair, joka myy Suo-men jälkeen eniten lentoja juuri Japa-nissa. Japanin myynti on lähes puolet Suomen myyn-nistä ja merkittä-västi suurempaa kuin viime vuo-sina paljon esillä olleessa Kiinassa. Finnair lentää päi-vittäin Tokioon, Osakaan ja Toyota-kaupunki Nagoyaan; joka päivä tarjolla on 750 paikkaa Japa-niin ja takaisin.

Eivätkä istuimia täytä suomalaiset vaan Eurooppaan matkaavat japanilai-set. Vain joka kymmenes Japanin-ko-neesta tuleva jää Suomeen.

Tosin vapaa-ajanmatkailussa Finnair on löytänyt hyvän tuotteen Lapista.

”Revontulimatkojen myynti nousi viime vuonna 68 prosenttia ja tänäkin vuonna kaksinumeroisesti”, Finnairin Japanin myyntijohtaja Sakari Romu

hehkuttaa.Pullonkaulaksi tulee jo majoitus-

kapasiteetti: japanilainen on tottunut vaatimaan korkeaa laatua – ja maksa-maan siitä.

Ensi vuonna Finnairin kullanvuole-minen Japanin-reiteillä vaikeutuu, kun pitkään vaikeuksissa ollut Japan Airlines avaa pitkästä aikaa uuden vuoron, juuri

Tokiosta Helsin-kiin. Romu näkee siinä kiristyvän kilpailun lisäksi hyvän puolen.

”Kun japanilai-nen yhtiö kertoo, että Eurooppaan

kannattaa lentää Helsingin kautta, ja-panilaiset uskovat”, hän sanoo.

Eikä Finnair jää reitistä osattomaksi, sillä jatkolennot Eurooppaan myy Finnair, joka kuuluu Japan Airlinesin kanssa samaan Oneworld-allianssiin.

Paitsi revontulimatkailu myös skan-dinaavisuus yleisesti on Japanissa nyt buumi. Televisiossa pyörii paikallisen vaatemerkin Aki Kaurismäki -henki-nen mainossarja, Muumit ovat hyvin esillä kirjakaupoissa.

Myös Marimekko on maassa tun-

Skandinavia on Japanissa buuminettu, ja sen tuotteita näkyy Tokion ka-tukuvassa siitä huolimatta, että hinnat ovat suomalaisittain kovia: Jokapoika-paita maksaa 180 euroa, kun Suomessa sen saa satasta halvemmalla.

Marimekolla on Japanissa tällä het-kellä 23 myymälää, joista seitsemän Tokiossa. Ne ovat kaikki yhteistyökump-panin hoidossa. Marimekolla ei ole edes konttoria Japanin kamaralla.

”Paikallinen yhteistyökumppanimme etsii parhaillaan lisää sopivia myymäläti-loja ja tulee avaamaan uusia Marimekko-myymälöitä muun muassa Suur-Tokion alueella”, Marimekon myyntijohtaja Päivi Lonka kertoo.

Marimekon myynti Aasian ja Tyynen-meren alueella kasvoi vuoden ensim-mäisenä yhdeksänä kuukautena hurjat 39 prosenttia. Vaikka yhtiöllä onkin pari myymälää myös muualla Aasiassa, käy-tännössä luvut tarkoittavat Japania. Aa-sian ja Tyynenmeren osuus Marimekon liikevaihdosta oli alkuvuonna viitisen-toista prosenttia.

Marimekon tapaan premiumiin aset-tuu myös Honkarakenne, joka on ollut Japanissa jo 1970-luvun alusta asti. Maa-ilmalla Honkarakenne tunnetaan mark-kinointinimellään Honka, joten on sopi-vaa, että yhtiön toimitilat ja näyttelytila

JAPANI ON FINNAIRILLE

TOISEKSI TÄRKEIN MARKKINA.

UUSIN. Marimekko avasi tänä syksynä myymälän Tokion rahoitusalueelle Marunouchiin.

MARKO SAARELAINEN

JAPANI

43

Toisinaan selitykset voivat olla kummallisiakin niin kuin tällä miehellä, joka näyttää Stephen Kingin ja Timo Soinin risteytyk-seltä. Hän on Yutaka Homma, Tenderness Asset Managementin toimitusjohtaja ja salkunhoitaja.

Kun Homma alkaa puhua, selviää pian, ettei yhteneväisyys kauhukirjailijaan ja populistipoliitikkoon ole vain habituksellista: Homma povaa rahamaailmaan raamatullista viimeistä taistelua.

Pitkän uran meklarina ja varainhoitajana tehnyt mies ottaa vas-taan toimistotalossa sijaitsevassa huoneessaan, jonka hyllyssä on useita samoja kirjoja. Ne ovat hänen kirjoittamiaan. Lähdettyään vuonna 2000 suurpankin palveluksesta Homma on muun muassa selvittänyt, mitä raha on ja tarkastellut maailman kansojen asemaa vuosisataissykleissä Oswald Spenglerin Länsimaiden perikadon hengessä. Hän etsii historiasta säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä sijoituspäätöstensä tekemiseen.

”Pidän kalenterista hyvin paljon”, hän tunnustaa ja tarjoaa mustaa kahvia muovikupeista.

Homman mukaan juuri nyt on oikea aika ostaa japanilaisia osakkeita, koska 2010-luku on Japanissa osakkeiden vuosikym-men. Osakkeet rallailevat vuoteen 2019, jollei vuonna 2017 tapahdu jotain pahaa – seiskaan päättyvillä vuosilla kun on kuulemma sellaisia taipumuksia.

Nikkei-indeksi, kullan hinta ja korkotaso. Siinä ennustettava tu-levaisuus on vain kahden vuoden mittainen, mutta jo sinä aikana Nikkei-indeksi ennättää näköjään nousta reippaat viisikymmentä prosenttia 15 000 pisteeseen.

”1970-luvun lopulla oli kultakupla, joka puhkesi. 1980-luvun lopulla oli osakekupla, joka puhkesi. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kulta nousi”, hän osoittaa paperilta.

Totta, sopivasti skaalattuna käppyrät muodostavat keskenään melko yhteneväisen kuvion, ja jos osakekurssit seuraisivat kullan hintaa kymmenen vuoden viiveellä, niiden pitäisi lähteä nousuun.

kullan hinta ei ole laskenut vuosikymmenen vaihteessa, vaikka niin olisi mallin mukaan pitänyt tapahtua.

Homma näkee toisin. ”Säännönmukaisuuden” rikkoutuminen onkin merkki paljon, paljon pahemmasta.

”Mitä raha on?” hän kysyy ja vastaa: ”Kultaa.”Kultakannasta luopumisen myötä raha menetti Homman mie-

lestä kosketuskohdan todellisuuteen. Pylväät kertovat johdan-naisten valtavasta arvosta kultaan verrattuna.

Hän ennustaa, että maailmassa nähdään samanlainen hype-

Lehman Brothers kaatui vuonna 2008”, Homma sanoo ja jättää laskutehtävän suorittamisen kuulijoille.

Homma ei vain pidä kalenterista. Hän tuntuu rakastavan al-manakkaa ja uskovan historian numeromagiaan. Yhdessä esi-tyskalvossa maailmantapahtumien päivämäärät muodostavat pareja. Yhdestä kohtaa puuttuu kuukauden numero. Kun olen jo lisäämässä tyhjään kohtaan siihen kuuluvaa yhtätoista, Homma hymyilee anteeksipyytävästi:

”Se oli syyskuuta.”Mustekynällä piirtämäni yhdeksikkö rikkoo sarjan mutta ei

Homman uskoa. Ostakaa japanilaisia osakeita. Nyt.Tai ainakin hänen rahastoaan.

Valokuvaaja Petri Artturi Asikaiselta on juuri ilmestynyt valokuvateos 100 years in Tokyo, jonka aiheena ovat hänen kotikaupunkinsa Tokio ja ihmisen elinkaari.

sijaitsevat aivan Hondan pääkonttoria vastapäätä. Näyttelytilassa näkyy suoma-lainen design ja tuoksuu puu.

Honkarakenteen Japanin-yhtiön toi-mitusjohtaja Marko Saarelainen kertoo yhtiön myyvän Japaniin vuosittain sa-takunta rakennusta, erityisesti omako-titaloja. Japanin osuus Honkarakenteen myynnistä on noin kolmetoista prosent-tia, kun se parhaimmillaan on ollut kah-deksantoista – Japanin hirsirakennus-markkina on puolittunut kymmenessä vuodessa.

”Täällä samoin kuin Venäjällä kauppa on kannattavaa. Ero Suomeen ja euroop-palaisiin vientimaihin on merkittävä”, Saarelainen kertoo.

Honkarakenteen tyypillisiä asiakkaita ovat esimerkiksi varakkaat perheet, jotka haluavat rakentaa terveellisen talon, kun lapset menevät kouluun. Kilpailussa vas-taan tulevat ennen muuta toiset suoma-laiset valmistajat: Honkarakenteen osuus Suomesta Japaniin myytävistä hirsita-loista on vajaat 40 prosenttia.

Myös piikiekkovalmistaja Okmeticille Japanin teollisuus on tärkeä asiakas. Ok-meticin segmenttiluokittelussa Japani on osa Aasiaa, jonka osuus yhtiön myyn-nistä on noin kolmannes.

KARO HÄMÄLÄINEN

SAKARI ROMU


VAHVA BRÄNDI. Tikkurila on noussut päämarkkinoillaan Venäjällä laadukkaan maalin symboliksi ja koko itänaapu-rin arvostetuimpien tuotemerkkien joukkoon

PLUSSAT & MIINUKSET

TIKKURILA

45

Tullessaan Tikkurilan toimitus-johtajaksi neljä vuotta sitten Erkki Järvinen odotti saa-vansa luotsattavakseen liike-toiminnaltaan varsin vakaan

-tuma olleet tapetilla.

”Kyllähän nämä neljä vuotta ovat olleet heittoisaa aikaa. Hyvät kasvujaksot ovat jääneet vähiin”, Järvinen myöntää.

Erityisen suhdanneherkäksi yhtiöksi Tikkurilaa ei tosin voi luonnehtia, mutta Venäjän nousu yhtiön suurimmaksi mark-kinaksi on lisännyt heilahteluherkkyyttä. Kun öljyn hinta romahti Lehman Brother-sin kaaduttua alle viiteenkymmeneen dol-lariin tynnyriltä, venäläiset maalimarkkinat supistuivat kolmanneksen.

”Liikevaihdostamme puolet tulee kyp-siltä ja puolet kehittyviltä markkinoilta. Suomessa ja Ruotsissa kasvunäkymät ovat vaatimattomat, mutta Venäjällä ja itäisessä Keski-Euroopassa saadaan selvästi suurem-pia kasvulukemia. Niin kauan kuin öljyn tynnyrihinta liikkuu kolminumeroisissa lukemissa, Venäjän markkina pysyy hyvässä vauhdissa. Vaikeaa tulee sitten, jos öljy las-

kee 70–80 dollariin tynnyriltä.”Syysneljänneksen tulosraportissa Tik-

kurila arvioi markkinatilanteen muuttu-neen vaikeammaksi. Samanlaisia viestejä kertoi moni muukin pörssiyhtiö, mikä ei ole yllättävää, koska Suomi ja euroalue ovat ajautuneet taantumaan. Järvinen arvioi, että ensi vuodesta saattaa tulla nykyisen suhdannekierron vaikein, ellei talouske-hitystä tueta elvytyksellä.

Tikkurilan kohdalla hän ei kuitenkaan ole hirmuisen huolissaan, koska yhtiö on pystynyt pitämään kannattavuutensa kun-nossa vaikeinakin aikoina. Tänä vuonna Tikkurila on tehostanut toimintaansa kar-simalla rönsyjä ja keventämällä rakenteita. Saneeraus näkyy myönteisesti tunnus-luvuissa.

”On hyvä, että ehdimme tehdä tehos-tamiset ajoissa. Nyt kun taantuma painaa päälle, meillä on helpommin ohjattava paatti”, Järvinen tähdentää.

Tavoitteet korkeallaLuottamuksesta tulevaan kielii se, että Tikkurila nosti taloudellisia tavoitteitaan syysneljänneksen tulosraportin yhteydessä. Tavoitteena on yli miljardin liikevaihto vuonna 2018 ja kahdentoista prosentin liikevoittomarginaali. Sijoitetun pääoman tuotto pyritään saamaan yli kahdenkym-menen prosentin ja nettovelkaantumisaste pitämään alle 70 prosentissa.

Viime vuonna Tikkurila pääsi 644 mil-joonan euron liikevaihdolla liki kymmenen prosentin liikevoittomarginaaliin. Sijoi-tetun pääoman tuotto oli 20 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 52 prosenttia.

Jotta Tikkurila pääsisi yli miljardin eu-ron liikevaihtoon viiden vuoden sihdillä, ylimmän rivin pitäisi kasvaa seitsemän ja puoli prosenttia vuodessa. Tavoitetta voi pitää nykyisessä markkinaympäristössä haastavana. Järvinen myöntääkin, että kas-

Teksti Tommi Melender Kuvat Aleksi Poutanen

Venäjä on ja pysyy Tikkurilan tärkeänä kasvumarkkinana. Itänaapurin rinnalle perinteikäs maaliyhtiö havittelee kuitenkin toista kasvukorttia. Katseet

kohdistuvat itäiseen Keski-Eurooppaan.

Ei vain Venäjä, Venäjä ja Venäjä

Taantuma ei hyydytä Tikkurilan laajentumishalua

+ Idän kasvunäkymät+ Vahvat markkina-asemat+ Osinkotuotto– Talousepävarmuus– Venäjän öljyriippuvuus– Yrityskauppariskit

TIKKURILA


vutavoitetta tuskin saavutetaan ilman yri-tysostoja. Orgaanista kasvua on realistista odottaa viitisen prosenttia vuodessa.

”Emme kuitenkaan välttämättä tarvitse suurta määrää yritysostoja, yksi tai kaksi hyvin kohdennettua kauppaa voi riittää. Olennaista on löytää sopivat kohteet, eikä sellaisia ole hirveästi tarjolla, ainakaan järkevään hintaan. Huonokuntoisia yri-tyksiä ei kannata katsella, koska emme halua tavoitella kasvua kannattavuuden kustannuksella. Meidän alallamme liike-toiminnan kääntäminen voitolliseksi vaatii yleensä aikaa”, Järvinen sanoo.

Nykyiset asemansa Tikkurila hankki kah-della suurella yritysostolla. Alcro-Beckersin osto vuonna 2001 toi paitsi Ruotsin mark-kinajohtajuuden myös sillanpääaseman Itä-Eurooppaan. Viisi vuotta myöhemmin hankittu OOO Kraski Teks tuplasi markki-naosuuden Venäjällä ja merkitsi lopullista läpimurtoa itänaapurissa. Molemmat olivat laadukkaita kohteita, mikä näkyi myös hin-talapussa. Toisaalta niiden haltuunottokin sujui ilman suuria harmeja.

Suomessa ja Ruotsissa Tikkurilalla ei ole enää mahdollisuuksia kasvaa yritys-ostoilla ainakaan ydinliiketoiminnassa, koska yhtiöllä on Suomessa yli 50 prosentin ja Ruotsissa liki 40 prosentin siivu maali-markkinoista. Venäjällä taas ei ole erityisiä tarpeita leventää harteita, koska Tikku-rilalla on siellä riittävän vahva läsnäolo. Katseet kohdistuvatkin Itä-Eurooppaan, josta yhtiö haluaa toisen kasvuveturin Ve-näjän rinnalle.

Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana itäinen Keski-Eurooppa toi parikymmentä prosenttia Tikkurilan liikevaihdosta. Kannattavuudessa Itä-Eu-rooppa ei pärjää Pohjoismaille ja Venäjälle, koska asemat eivät ole siellä niin vahvat.

Järvinen kiittelee viimevuotista serbialai-sen Zorka Colorin ostoa. Serbiassa on run-saasti huonokuntoista remonttia vaativaa rakennuskantaa ja maalin kulutus henkeä kohti on siellä vielä matalammalla tasolla kuin Venäjällä. Kasvuvaraa siis riittää. Akzo

Nobelin, PPG:n tai Sherwin-Williamsin kaltaisia globaaleja jättejä pienehköt Itä-Euroopan markkinat eivät kiinnosta sa-malla tavalla kuin Aasian tai Latinalaisen Amerikan maat, joten ahtaus ei heti uhkaa.

Venäjän kasvutarina pitääVaikka Tikkurila havittelee lisää jalansijaa Itä-Euroopasta, säilyy Venäjä tärkeimpänä kasvumarkkinana vastedeskin. Itänaapuri tuo yhtiön liikevaihdosta tätä nykyä noin kolmanneksen. Tikkurila onkin Helsingin pörssin Venäjä-riippuvaisimpia yhtiöitä Nokian Renkaiden ja Oriola-KD:n ohella. Itänaapuriin kohdistetut odotukset vaikut-tavat voimakkaasti Tikkurilan osakkeen hinnoitteluun.

Syysneljänneksen tulosraportissa huo-mio kiinnittyi Venäjän yllättävänkin heik-koon kehitykseen. Volyymit laskivat kym-menisen prosenttia vuodentakaisesta. Se ei luonnollisesti ilahduta Järvistä, mutta hän varoittaa tekemästä hätiköityjä joh-topäätöksiä yhden vuosineljänneksen pe-rusteella.

”Lyhyen ajan heilahtelut voivat olla Ve-näjällä suuria. Volyymeihin vaikuttaa toi-saalta kaupan sisäänottorytmi, toisaalta kuluttajien siirtyminen kalleimmista tuo-tesegmenteistä halvempiin. Pitkällä tähtäi-mellä laadukkaiden maalien osuus jatkaa kasvuaan, mikä hyödyttää meitä, koska panostamme niihin”, Järvinen sanoo.

Tikkurilalla on pitkät perinteet Venäjällä, sillä se korkkasi vientimarkkinat jo seit-semänkymmentäluvulla ja perusti myyn-tiyhtiön 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin vajaa puolet yhtiön tuotantokapasiteetista sijaitsee itänaapurissa, ja myyntiverkosto kattaa koko maan.

Eväitä kasvulle antaa se, että maalin ku-lutus Venäjällä jää selvästi jälkeen länsi-maista. Venäjällä kuluu maalia vuodessa viitisen litraa henkeä kohti, kun Pohjois-maissa liikutaan viidessätoista litrassa. Elintason nousu ja vaurastuminen ajavat venäläistä maalinkulutusta lähemmäs poh-

1862 Tikkurila perustetaan Keravanjoen varteen.

1867 Tikkurila ryhtyy keittämään vernissaa.

1919Maalien ja lakkojen teollinen

valmistus alkaa.

1920-LUVULTA ETEENPÄIN Toiminta laajenee, markkinointi ja

asiakaskoulutus nousevat tärkeälle sijalle.

1953Ensimmäinen sisälateksi, vesiohenteinen

Joker tulee markkinoille.

1960-LUKUMaalien valmistuksen rinnalle

sävytysteknologiaa.

1967Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö

perustetaan Ruotsiin.

1970-LUKUVientimarkkinat Venäjälle avataan.

1975Monicolor-tehdas keskusvarastoineen

valmistuu Tikkurilaan.

1984Britannian neljänneksi suurimman

maalifirman Donald Macphersonin osto.

2000 Sävytysteknologiaan erikoistunut

Tikkurila CPS myydään. Tikkurila palaa juurilleen, kehittämään, valmistamaan

ja markkinoimaan maalia.

2001 Laajentuminen Ruotsissa ja

Itä-Euroopassa Alcro-Beckersin ostolla.

2006 Venäjän markkinajohtajaksi OOO Kraski Teksin ostolla.

2010 Listautuminen Helsingin pörssiin

itsenäisenä yhtiönä.

REPORTAASI

TOIMITUSJOHTAJA

Pörssiin viejäPeli on tasan 1–1. Erkki Järvinen on vienyt yhden yhtiön pörssistä pois ja yhden yhtiön pörssiin.Sanomassa ollessaan hän luotsasi Rauta-

kirjaa, joka poistui osakemarkkinoilta. Kun Järviselle tarjottiin nelisen vuotta sitten toimitusjohtajan paikkaa Tikkurilassa, eräs innostavimmista haasteista oli yhtiön tuo-minen pörssiin. Tikkurilan taival itsenäisenä noteerattuna yhtiönä alkoi, kun pääomistajat Paasikivet lohkaisivat sen irti Kemirasta.

Järvinen on rehdin ja mutkattoman oloi-nen johtaja. Juttu luistaa työntekijöiden kanssa, kun hän esittelee Tikkurilan uutta myymäläkonseptia pääkonttorin tiloissa.

Mutkattomuuden rinnalla Järvisessä on myös jämäkkyyttä, mistä kertovat Tikkuri-lassa tehdyt tehostamiset. Talon ulkopuo-lelta tuleva toimitusjohtaja onnistuu par-haimmillaan tekemään saneeraukset avoimin mielin, ilman vahvoja ennakkokäsityksiä. Onhan helpompi myllätä uusiksi sellaista, mitä ei itse ole ollut rakentamassa.

47

TIKKURILA


8

6

4

2

0

joismaista tasoa. Samalla Venäjä toimii Tikkurilalle ponnahduslautana lähialu-een markkinoille, kuten Ukrainaan ja Kazakstaniin.

Vuosien saatossa Tikkurila on osoit-tanut Venäjällä tuloksentekokykynsä, sillä se on takonut siellä kaksinumeroisia liikevoittoprosentteja. Asemien vahvuu-desta kielii se, että Tikkurila on kahdek-santoista prosentin markkinaosuudellaan Venäjän ykkönen kauppa- ja rakennus-maaleissa. Lähimmät haastajat liikkuvat 5–6 prosentin tuntumassa. Tikkurila-brändistä on tullut itänaapurissa erään-lainen laadun tae maaleissa.

”Maalimarkkinat ovat Venäjällä pirs-taleiset, sillä pieniä toimijoita on paljon. Uskon kuitenkin, että kilpailutilanne muuttuu, kun pienempiä ja heikompia tippuu kyydistä. Kemikaalilainsäädäntö

kiristää vaatimuksia myös Venäjällä. Län-tisessä Euroopassahan niin on jo käynyt.”

Ei pelkästään maaliaKypsät mutta vakaat Suomen ja Ruot-sin markkinat muodostavat Tikkurilan liiketoiminnan kivijalan. Pohjoismaissa korostuu palvelukonseptien merkitys, ja niiden avulla Tikkurila havittelee itselleen kilpailuetua.

Brändiuskollisuus ei ole vain sitä, että asiakas tunnistaa logon purkin kyljessä. Asiakkaat tarvitsevat myös asiantunte-vaa neuvoa ja opastusta, koska maalit ei-vät kuulu päivittäisiin käyttötavaroihin.

”Ulkomaalaus tehdään 12–15 vuoden välein, ja siinä ajassa ehtivät tuotteetkin muuttua. Me haluamme paitsi myydä maaleja myös varmistaa sen, että niillä

ARVOSTUKSEN KEHIT YS

P/e

2010 2013

20

15

10

5

0

ANALYYTIKOT EIVÄT suuremmin lämpene Tikkurilalle. Yhdeksästä yhtiötä seuraavasta pankista tai ana-lyysitalosta yksi suosittaa ostamaan ja kolme ylipainottamaan osaketta. Konsensussuositukseksi tulee ”pidä”.

Tikkurilan osakkeessa on kuiten-kin paljon sellaista, minkä luulisi herättävän kiinnostusta. Verrok-keihinsa nähden yhtiö hinnoitellaan selvästi alle keskiarvon niin p/e-luvulla kuin velkaisuuden huomioi-valla ev/ebitdalla. Kuutta prosenttia lähentelevä osinkotuotto hakkaa kilpailijat mennen tullen.

Maalibisnestä ei yleisesti mielletä kasvualaksi, mutta Tikkurilalla on uskottava tarina niin Venäjällä kuin Itä-Euroopassa. Molemmissa pitkän ajan näkymät ovat suotuisat, ja mikä parasta, Tikkurila on jo näyttänyt Venäjällä kyntensä tuloksentekijänä.

Globaalisti Tikkurila ei ole suu-ren suuri peluri, sillä keskimäärin joka sadas maailmassa valmistettava maalipurkki on Tikkurilan tekemä. Omilla markkinoillaan Tikkurila on kuitenkin Puolaa lukuunottamatta kaikkialla vahvempi kuin alan glo-baali ykkönen Akzo Nobel.

Heikko suhdannetilanne luo tu-losepävarmuutta Tikkurilaankin, mutta toisaalta yhtiö ehti tehostaa toimintaansa hyvissä ajoin ennen taantumaa. Laskuun kääntynyt ti-taanidioksidin hintakin lupaa hyvää. Varsinkin pitkäaikaiselle sijoitta-jalle Tikkurila on varsin turvallinen osake, jossa muhii myös arvon- nousutoiveita.

Verrokkejaan halvempi

OSAKE

TIKKURILA

49

KURSSIKEHIT YSTikkurilaSuomalaiset osakkeet keskimäärin

2010 2012

SUOSITUKSET

PIDÄ

osta pidä vähennä myyylipainota

Konsensussuositus

Pankkiiriliikkeet kappaletta

17

15

13

11

9

euroa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T LIIKETOIMINTA

2011

p/e2012e

p/b2012e

ev/ebitda2012e

2012e 2013eLiikevaihto, meur 644 672 690Liikevoitto, meur 63 69 74Voitto ennen veroja, meur 52 63 65Nettovelat, meur 99 81 71Oman pääoman tuotto, % 18,4 23,0 22,4

Tikkurila 13,7 7,7 5,6Akzo Nobel 13,4 6,7 3,3Sherwin-Williams 23,5 13,8 1,0PPG Industries 15,6 8,6 1,9RPM International 15,7 9,2 3,1Valspar 17,1 9,9 1,4

saadaan hyvä lopputulos”, Järvinen sanoo.Virallisella yritysslangilla ilmaistuna

Tikkurila pyrkii olemaan asiakkailleen partneri pelkän tavarantoimittajan si-jasta. Järvisen mukaan tavoitteena on tarjota yhä enemmän valmiita ratkaisuja eikä vain yksittäisiä tuotteita. Se on myös yksi tapa saada lisää kasvua.

”Olemme valmiit katsomaan sisustus-kenttää laajemminkin sillä periaatteella, että voisimme monipuolistaa liiketoimin-taamme. Erilaisia mahdollisuuksia on olemassa, mutta en nyt halua niitä sen tarkemmin ääneen julistaa.”

Laivamaalit – ei kiitosKuluttajien ja rakennusalan ammatti-laisten lisäksi Tikkurila valmistaa maa-leja myös teollisuudelle. Nykyisin teolli-

suusmaalien osuus liikkuu viidessätoista prosentissa liikevaihdosta, eikä Järvinen odota sen kasvavan. Kasvun hakeminen teollisuusmaaleissa edellyttäisi asiakkai-den palvelemista maailmanlaajuisesti, eivätkä Tikkurilan rahkeet riitä moiseen. Yhtiö on tietoisesti jäänyt syrjään esimer-kiksi laiva- ja automaaleista.

”Suurin osa kilpailijoistamme on pai-nottunut eri tavalla kuin me, sillä globaa-lista maalimarkkinasta teollisuusmaalit muodostavat hieman yli puolet. Nykyi-sessä suhdannetilanteessa meille on etua siitä, että emme ole teollisuusmaaleissa suuri toimija. Ne ovat suhdanneherkem-piä kuin kauppa- ja rakennusmaalit.”

Suhdannepuskuria Tikkurilalle antaa myös se, että korjausrakentaminen pitää laskukausina pintansa selvästi paremmin kuin uudisrakentaminen. Yhtiön liike-

KULUPAINEET HELPOTTAVAT. Titaanidioksidin hinnannousun hellittäminen vähentää Tikkurilan paineita nostaa maalipurkkiensa hintoja.

TIKKURILA


vaihdosta 70 prosenttia tulee korjausra-kentamisesta.

Tikkurilaan sijoittavan on syytä pitää silmällä raaka-aineiden hinnanvaihteluita. Erityisen tärkeään rooliin nousee titaani-dioksidi, jota tarvitaan valkoisen värin ai-kaansaamiseksi maaleissa. Titaanidioksidin kallistuminen viimeksi kuluneen puolen-toista vuoden aikana on herättänyt huomi-ota Tikkurilaa seuraavien analyytikoiden keskuudessa. Monia muita raaka-aineita voidaan korvata toisilla, mutta titaanidi-oksidia vain erittäin hankalasti.

”Titaanin merkittäviä tuottajia on maa-ilmassa kymmenkunta, ja olemme luon-

nollisesti hajauttaneet hankintoja. Finans-sikriisin jälkeen kapasiteettia leikattiin, mikä näkyi sittemmin hintakehityksessä.”

Maalibisneksen jättiläinen Akzo Nobel rakentaa parhaillaan Kiinassa yhteisyritystä titaanidioksidin tuotantoon. Tulevaisuu-dessa se toimittanee valtaosan Akzo Nobe-lin tarvitsemista määristä. Näin yksi suuri ostaja poistuisi titaanidioksidin markki-noilta, mikä saattaa hillitä hintakehitystä.

Tikkurila ei paljasta, kuinka paljon siltä kuluu rahaa titaanidioksidiin. Kaiken kaik-kiaan raaka-aine ja pakkauskustannusten osuus liikkuu vaajassa 50 prosentissa lii-kevaihdosta.

Vahvojen markkina-asemiensa vuoksi Tikkurilalla riittää hinnoitteluvoimaa, ja se on onnistunut siirtämään kohonneita raaka-ainekustannuksia lopputuotteiden hintoihin. Järvisen mielestä hinnankoro-tuksissa täytyy nyt kuitenkin olla tarkkana.

”Olemme huolissamme ostovoimasta etenkin Venäjän ja Itä-Euroopan markki-noilla. Ei ole hyvä juttu, jos hinnat nousevat samaa tahtia kuin viimeksi kuluneen puo-lentoista vuoden aikana. Se voisi vaikuttaa volyymeihin tai siirtää myyntiä halvemman hintaluokan maaleihin”, Järvinen tuumii.

TIKKURILA KUULUU Uponorin ja Kemiran ohella Oraksen omistajien Paasikivien läänityksiin Helsingin pörssissä.

Se tarkoittaa, että Tikkurilan taustalla vaikuttaa vahvatahtoinen, lujasti sitoutunut kasvollinen omis-taja, joka haluaa ottaa omansa osin-kojen muodossa. Maaliteollisuuden yritysjärjestelyissä Tikkurilan voi odottaa olevan pikemminkin ostajan kuin ostettavan roolissa.

Paasikivien lisäksi tuhdit omistuk-set Tikkurilassa on myös Ilmarisella ja Varmalla. Vapaasti vaihdettavien osakkeiden määrä ei olekaan suuren suuri, mikä saattaa karkottaa joita-kin kansainvälisiä sijoittajia. Tikku-rilan ulkomaalaisomistus liikkuu parissakymmenessä prosentissa.

Kymmenen suurimman omista-jan listalle nousevat myös Niklas ja Ilkka Herlin sijoitusyhtiöidensä kautta.

Paasikivien valtakuntaa

SUURIMMAT OMISTAJAT Osakkeita, kpl Omistus, %

Oras Invest (Paasikivet) 7 969 552 18,1Ilmarinen 4 619 940 10,5Varma 3 796 459 8,6Mandatum 2 100 000 4,8Tapiola 1 798 906 4,1Kaleva 700 000 1,6Valtion eläkerahasto 557 000 1,3Fondita Nordic Micro Cap 525 000 1,2Mariatorp (Niklas Herlin) 400 000 0,9Wipunen Varainhallinta 360 000 0,8 (Ilkka Herlin)Ulkomaalaisomistus 21 prosenttia. Tilanne 30.11.2012

OMISTUS

VESLIUKOISUUS VALTTIA. Ympäristöystävällisten maalien valmistaminen on yksi Tikkurilan johtotähdistä.

Suomen paras rahastoyhtiöArvopaperilehti Sijoitusrahasto-opas 2012

Fondita Rahastoyhtiö Oy

Fondita Equity Spice

Fondita Nordic Small Cap

Fondita Nordic Micro Cap

Fondita 2000+

Fondita European Small Cap

Fondita European Top Picks

REPORTAASI


ANDREW MILLIGAN

53

Teksti Katja Rapeli Kuvat Vesa Laitinen

Korkoralli, volatiliteetti, yritysten tulokset. Siinä päästrategi Andrew Milliganin teemat lähivuosille.

Andrew Milligan katsoo jo

vuoteen 2015

V arainhoitotalo Standard Life Investmentsin päästrategi Andrew Milligan on väsy-nyt. Takana on pitkä lento Edinburghista Helsinkiin

ja vain muutaman tunnin yöunet. Erityi-sesti Britanniassa, mutta myös muualla Euroopassa gurun maineeseen noussut brittiherra hörppää kahvia ja on valmis puhumaan siitä, mihin rahat kannattaa sijoittaa ensi vuonna.

Lontoossa syntynyt, nykyisin Edin-burghissa asuva Milligan on tunnettu siitä, että hän on sijoitusstrategioissaan vähin-tään askeleen verran kilpailijoitaan edellä. Näin myös puhuttaessa ensi vuoden sijoi-

tusteemoista: Milliganin ajatukset ovat jo vuosissa 2014 ja 2015.

Ensi vuodelle hän listaa kolme päätee--

den volatiliteetti ja yritysten tuloskehitys.”En näe mitään syytä sille, miksei ralli

korkomarkkinoilla jatkuisi. Voi olla, että olemme rallin viimeisen neljänneksen alussa, mutta emme missään nimessä vielä

seuraavanakin vuonna. Silti nyt on aika ruveta suhtautumaan korkomarkkinaan varovaisesti”, Milligan pohtii.

Seuraavassa lauseessa tulee kaikille Milli-ganin tunteville äärimmäisen tuttu neuvo, joka pätee kaikkeen sijoittamiseen: Jos olet

varma siitä, mitä olet tekemässä, anna pa-laa. Jos et, ole varovainen.

”Jotkin valtionobligaatiot alkavat olla kalliita. Korkomarkkinoilla, kuten muu-allakin, on tunnettava riskit ja päätettävä, onko valmis ottamaan ne.”

Poliittista päänsärkyäVolatiliteetti liittyy Milliganin mukaan erityisesti euroalueeseen. Hän pitää mah-dollisena, että varsinkin Italian parlament-tivaalit ensi huhtikuussa ja Saksan liit-topäivävaalit ensi vuoden syksyllä voivat aiheuttaa sijoittajille päänsärkyä.

”Italian osalta lähes kaikki hyvät uutiset

ANDREW MILLIGAN


”EUROALUEELLA ON HILJAISTA MYRSKYN EDELLÄ, JA TULEVA MYRSKY ON POLIITTINEN.”

on jo hinnoiteltu markkinoille. Jos Silvio Berlusconi tai Beppe Grillo nousee pää-ministerin paikalle, markkinoilla tullaan näkemään myyntipaniikki. Markkinat ha-luavat Italiaan virkamieshallituksen”, Mil-ligan analysoi.

Samalla hän muistuttaa, että italialai-set itse haluavat juuri päinvastaista kuin markkinat.

”Itse asiassa tilanne on samankaltainen hyvin monessa euroalueen valtiossa. Poli-tiikka on myös sijoittamisessa nyt ennen-näkemättömän suuressa roolissa. Juuri nyt euroalueella on hiljaista myrskyn edellä, ja tuleva myrsky on poliittinen.”

Milligan uskoo euroalueen olemassa-oloon, mutta ei siihen, että mitään suuria uudistuksia pankkiunionista nyt puhu-mattakaan nähtäisiin ennen Saksan ensi syksyn vaaleja.

”Jos Angela Merkel voittaa vaalit, kuten nyt näyttää todennäköiseltä, hän tulee lin-jaamaan, mitä euroalueella tehdään. Muut jäsenvaltiot saavat valita, ovatko mukana vai eivät. Vuosina 2014 ja 2015 nähdään varmasti valtioita, jotka haluavat pois eu-roalueesta ja jopa koko unionista. Oikea keskustelu euroalueen tulevaisuudesta ei ole vielä alkanut.”

Milligan ei usko aikatauluun, jonka mu-kaan euroalueen tai EU:n laajuinen pank-kiunioni toteutuu ensi vuonna.

”Emmehän me ole päässeet yksimie-lisyyteen edes Basel-sääntelystä. Lisäksi kannattaisi vakavasti harkita ei pelkästään

käsittävää yhteissääntelyä.”Milliganin kolmas sijoitusteema ensi

vuodelle on yritysten tuloskehitys. Hän ei ole kovin optimistinen.

”Saattaa olla, yritysten osalta paras vaihe nähtiin tämän vuoden alussa ja juuri nyt on alkamassa erittäin merkittävä tulosten heikentyminen. Kehittyneillä markkinoilla yritysten on erittäin vaikea luoda liikevaih-don kasvua.”

Neutraali paino EuroopassaStandard Life Investments nosti euroop-palaisten osakkeiden painoa ensimmäi-senä suurena varainhoitajana viime ke-sänä. Paino nousi vahvasta alipainosta neutraaliksi.

”Tiesimme, mitä teimme, ja olimme oi-keassa. Yhä edelleen eurooppalaisten osak-keiden arvostustasot ovat matalat, mutta on olemassa myös riski, että nykytasoilta tullaan alas 10–15 prosenttia. Neutraali on vielä aika varovainen kanta ylipainoon ver-rattuna”, Milligan toteaa.

Hän neuvoo sijoittajia varovaisuuteen eu-rooppalaisten osakkeiden kanssa, ainakin niin kauan ennen kuin nähdään, miten Yh-dysvallat selvittää -ongelmansa.

”Euroopasta on kovaa vauhtia tulossa samanlainen osakemarkkina kuin Japani on ollut pitkään. Nousupotentiaalia on, mutta kaikki on kovin monimutkaista ja

sekavaa. Jos ehdottaisin strategiatiimilleni, että meidän pitäisi alkaa rajusti kasvattaa painoa eurooppalaisissa osakkeissa, jou-tuisin perustelemaan näkemystäni pitkään ja hartaasti.”

Eurooppalaiseen markkinaan on kulu-neen vuoden ajan voimakkaasti vaikutta-nut yksi taho ja erityisesti yksi henkilö: Euroopan keskuspankki ja sen pääjohtaja Mario Draghi.

”OMT-bondiohjelma on mahtava. En usko, että sitä joudutaan tosiasiassa edes käyttämään, ja itse asiassa on paljon pa-rempi, jos ei jouduta”, Milligan kommentoi.

Hän ei odota EKP:lta suuria liikkeitä ensi vuonna. Eikä pieniäkään.

”Uskon, että Mario Draghi yrittää par-haansa mukaan olla tekemättä mitään. Pallo on nyt euroalueen hallituksilla. Toki Draghin on pakko tehdä jotain, jos euro-alueen talous tulee rajusti alas. Itse uskon, että euroalueella ollaan nyt stagnaatiossa.”

Entä missä Milligan näkee juuri nyt mah-dollisuuksia Euroopassa?

”Turvallisuushakuiselle sijoittajalle kiin-teistöt voisivat olla vaihtoehto korkomark-kinoille. Erityisesti, jos korkomarkkinan tuotto laskee nykyisestä. Kiinteistömark-kinan suhteen ollaan vielä hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta jos se lähtee nousuun, noste voi kestää vuosia.”

Standard Life Investmentsin sijoitus-strategiassa voimakkaassa ylipainossa ovat tällä hetkellä vain high yield -yrityslainat ja Yhdysvaltain dollari. Ylipainossa ovat investment grade -valtionobligaatiot ja amerikkalaiset kiinteistöt. Voimakkaassa alipainossa puolestaan ovat kaikki muut valtionlainat ja japanilaiset osakkeet.

PROFIILI

KUKA Andrew Milligan Standard Life Investmentsin päästrategiASUU EdinburghissaPERHE Vaimo sekä 19- ja 13-vuotiaat pojatHARRASTAA Puutarhanhoitoa, rugbya, krikettiä ja vaeltamista

REPORTAASI

55

PERUSNEUVO. ”Jos olet varma siitä, mitä olet tekemässä, anna palaa. Jos et, ole varovainen”, suosittelee Andrew Milligan.

JOHTORYHMÄ


Teksti Eljas Repo

Finnairin johtoryhmällä on vähän Aasian-kokemusta ja johtoryhmän työnjako on epäselvä, osoittaa Stanton Chasen laatima analyysi.

Finnairin johdolta puuttuu kokemusta Aasiasta

F innairilla on selvä strategia: kas-vaa Aasian markkinoilla, tarjota parhaat lentoyhteydet ja olla kustannuksiltaan kilpailuky-kyinen.

Miten hyvin yhtiön johtoryhmä vastaa tähän? Vain henkilöstöjohtaja toimitusjoh-tajan lisäksi on asunut Aasiassa. Finnairin johtoryhmän ainut ulkomaalaisjäsen on resurssien hallinnasta vastaava Gregory Kaldahl. Hän on amerikkalainen ja tuli ta-loon kaksi vuotta sitten United Airlinesilta.

Tammikuussa johtoryhmä vahvistuu kanadalaisella Allister Patersonilla, 52, joka on toiminut Seaway Marine Transpor-tin toimitusjohtajana ja Airlinessa. Hänellä on kokemusta Aasian lentoliikenteestä. Patersonista tulee yhtiön kaupallinen johtaja ja hän korvaa Mika Perhon, 53, jonka irtisanoutumisesta ker-rottiin joulukuun puolivälissä yhtä aikaa Patersonin nimityksen kanssa. Perho jättää yhtiön joulukuun lopussa.

Toinen rekrytointiyhtiö Stanton Chasen havaitsema puute Finnairin johtoryhmässä

on kokemattomuus kustannuskilpailusta. Suurin osa johtajista on hankkinut koke-muksensa monopoli- tai brändiyhtiöistä.

”Johtoryhmän koostumuksen on pys-tyttävä tukemaan yhtiön strategiaa ja toi-saalta vastattava yhtiön erityispiirteisiin”, Stanton Chasen partneri Kalle Soikkanen muistuttaa.

Finnairin johtoryhmässä istuu kymme-nen henkilöä, joiden tehtävien jakoa ulko-puolisen on vaikea hahmottaa. Vain Erno Hildénillä, 41, on selkeä tontti: hän on talousjohtaja. Finnair on rahoituksellisesti erittäin haastava yhtiö, jonka toimintaym-päristö on poikkeuksellisen tiukkaan sää-delty. Hildénillä ei ole urallaan erityistä rahoituskokemusta, ja talousjohdostakin on takana vain muutaman vuoden pitui-nen pesti.

Nokialaisia houkuteltu johtoryhmäpaikalla

Finnair on organisoinut yhtiönsä kolmeksi liiketoiminta-alueeksi. Ne ovat lentolii-

kenne, lentotoimintapalvelut ja matkapal-velut. Pörssiraportissa näitä on kuitenkin vaikea erotella selkeiksi tulosyksikköiksi. Se on helppo ymmärtää. Lentoliikenne ja sii-hen liittyvät palvelut ovat yksi kokonaisuus.

Kun Finnairilla ei ole selviä tulosyksi-köitä, johtoryhmän jäsentenkin tehtävän-jako vaikuttaa hämärältä.

Bisnesvastuita on jaettu seuraavasti: re-surssien hallinnasta vastaa Kaldahl, 55, asiakaspalvelutoiminnasta Anssi Komu-lainen, 48, ja matkapalveluiden johtaja Kaisa Vikkula, 52. Heidän lisäksi joh-toryhmään kuuluvat operatiivinen joh-taja Ville Iho, 43, viestintäjohtaja Arja Suominen, 54, lakiasiainjohtaja Sami Sarelius, 41, ja henkilöstöjohtaja Manne Tiensuu, 42.

Mitä kovempi muutostarve, sitä keskite-tympi päätöksenteon olisi oltava.

”Finnairin johtoryhmä on suuri, ja sen jäsenistä puolet on tukitoiminnoista. Eri-tyisesti entisiä nokialaisia (henkilöstö- ja viestintäjohtaja) näyttää houkutellun yri-tykseen johtoryhmäjäsenyydellä”, Soik-

Mika Vehviläinen

181 580 €Anssi Komulainen

96 380 €Arja Suominen

89 065 €OMISTAJAT. Finnairin johtoryhmä ja heidän omistuksensa yhtiössä. Laskettu osakekurssilla 2,35 euroa.

JOHTORYHMÄ

57

NÄIN SELVITETTIIN

STANTON CHASE analysoi Arvopape-rin pyynnöstä suomalaisia pörssiyh-tiöiden johtoryhmiä. Stanton Chase on kansainvälinen rekrytointikon-sultti, joka on erikoistunut pörssi- ja kasvuyrityksiin.

”Erilaisiin olosuhteisiin vaaditaan erilaisia osaamista”, sanoo Stanton Chasen partneri Kalle Soikkanen.

”On tärkeää, että johtoryhmässä on monipuolista osaamista ja eten-kin taitoja ydinstrategian toteutta-miseen”, hän lisää.

kanen sanoo. Onko tämä se joukko, joka pystyy kilpai-

lemaan niin Norwegianin kuin Singapore Airlinesin kanssa? Toivottavasti on.

Ei varatoimitusjohtajaaAinakin Mika Vehviläisen vahvuuksia ovat kansainvälisyys ja kyky tehdä muu-toksia johtoryhmässä. Aikaisemmin hän oli Nokiassa ja viimeksi Nokia Siemens Networksin operatiivisena johtajana en-nen kuin vuonna 2010 hyppäsi Finnairin ykkösmieheksi.

Vehviläisen heikkous on vähäinen koke-mus kuluttajamarkkinasta. Hänen edelli-nen työantajansa asioi lähinnä verkko-ope-raattoreiden kanssa. Finnairin ulkopuolelta Vehviläinen on rekrytoinut Kaldahlin, Suo-misen ja Tiensuun.

”Toteutetut vaihdokset johtoryhmässä ikää ja akateemisia tutkintoja lukuun ot-tamatta ovat kuitenkin olleet varsin varo-vaisia”, Soikkanen kommentoi.

Operatiivisen johtajan Ville Ihon vas-

tuu on selkeästi laajempi kuin paperilla näyttää. Hänen on huolehdittava siitä, että Finnair pärjää kustannuskilpailussa. Toisin sanoen että prosessit ovat selvät ja lentäjien palkat alhaiset.

Finnairilla ei ole varatoimitusjohtajaa, mutta Iho ja Hildén kisaavat kakkosmiehen paikasta. He ovat sopivasti nelikymppisiä ja tuovat Finnairille nuorempaa voimaa. Iho on virallisesti toimitusjohtajan varamies.

Soikkasen mukaan Finnairin johdon kompensaatiotaso on alhainen, vaikka uu-tisoinnin pohjalta on voinut jäädä toisen-lainen mielikuva.

”Esimerkiksi Fortumilla maksetaan pal-jon enemmän, vaikka yhtiö ei toimi yhtä haasteellisessa ja kansainvälisessä ympä-ristössä”, Soikkanen huomauttaa.

Johtajat osakeostoksillaJohdon omistus ilahduttaa osakkeenomis-tajaa. Kaikki Finnairin johtoryhmän jäsenet ovat osakkeenomistajia, joskin palkkaansa nähden verrattain pieniä. Finnairilla on

osakekannustejärjestelmä, joka edyllyttää johtajilta myös omia osakeostoja.

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen osti 30 000 osaketta lisää elokuussa. Myös muut johtoryhmäläiset ovat syksyn aikana osta-neet pieniä määriä osakkeita.

Mika Perho (irtisanoutunut, jättää yhtiön joulukuun lopussa)

70 366 €

Kaisa Vikkula

46 040 €Sami Sarelius

33 280 €Manne Tiensuu

12 925 €Gregory Kaldahl

23 500 €

Erno Hildén

55 225 €Ville Iho

43 785 €

OSAKKEETK

AR

OLI

INA

PA

AVI

LAIN

EN


Elämä hymyilee osinkosijoitta-jalle.

Nykyisten konsensusennus-teiden perusteella yli kahdelta-kymmeneltä Helsingin pörssin

yhtiöltä odotetaan ensi keväänä vähintään viiden prosentin osinkotuottoa. Tuotto-laskelma perustuu joulukuun alun kurs-sitasoon. Koko Helsingin pörssin tuotto-odotus liikkuu viiden prosentin tietämillä.

”Suomalaisyhtiöiden tuloskunto on py-synyt tänä vuonna pääosin hyvällä tasolla, mikä mahdollistaa omistajaystävälliset osingot myös ensi keväänä – etenkin kun samaan aikaan investointitarpeet ovat melko maltillisella tasolla”, Nordean osa-kestrategi Eero Färkkilä arvioi.

Samoilla linjoilla ovat Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä ja Tapio-lan pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Hekin odottavat levollisin mielin osinko-kevättä eivätkä pidä konsensusennusteita liian kovina.

Osinkosijoittamiseen erikoistuneen Dividend Housen salkunhoitajan Risto

Päivänsalon mukaan osinko-odotukset ovat olleet useana kevään liian varovaisia, mikä on antanyt tilaa iloisille yllätyksille. Ensi keväänä iloiset yllätykset saattavat olla niukassa.

”Pankit ovat ilonpilaajina osinkojuhlien osalta. Vaikka pörssiyhtiöiden taseet ovat vahvempia kuin aikaisemmin, pankit ovat samalla entistä haluttomampia lainoit-tamaan yrityksiä. Lainamarginaalit ovat nousseet tasaisesti, eikä lainaa enää saa yhtä paljon suhteessa tulokseen tai omaan pääomaan. Se rajoittaa yhtiöiden kykyä palkita sijoittajia osinkoyllätyksillä”, Päi-vänsalo tuumii.

Metsolla varaa maksaaMutta vaikka iloisia osinkoyllätyksiä ei nähtäisi ensi keväänä yhtä paljon kuin ai-emmin, niitä kuitenkin nähdään. Potenti-aalisin odotusten ylittäjä lienee Metso, joka syksyllä perui lisäosinkonsa kovan julkisen paineen alaisena.

”Metson tuloskunto on ollut tänä vuonna

hyvä, ja yhtiöllä on edellytyksiä kasvattaa osinkoaan viime kevään 1,70 eurosta. Odo-tammekin yhtiöltä 1,80 euron osinkoa ensi keväänä”, Färkkilä sanoo.

Sijoitusasiantuntijat liputtavat myös Neste Oilin, Nokian Renkaiden, Ramiren-tin ja Teliasoneran puolesta.

”Suuret investoinnit uusiutuviin bio-

Edessä tuottoisa osinkokevätTeksti Tommi Melender

Helsingin pörssistä saa Euroopan parhaita osinkotuottoja. Tuottokuplasta ei ole merkkejä näkyvissä.

ASIANTUNTIJOIDEN YLLÄTTÄJÄK ANDIDA ATIT

EERO FÄRKKILÄ, NordeaSanomaMetsoTeliasoneraRamirentKIM GORSCHELNIK, TapiolaMetsoTeliasoneraNokian RenkaatMetsä BoardMIKA HEIKKILÄ, TaaleritehdasNokian RenkaatHuhtamäkiNeste OilRISTO PÄIVÄNSALO, Dividend HouseMetsoRamirentNeste Oil

YLLÄTYS MUNII. Lisäosinkonsa perunut Metso saattaa antaa keväällä tuhdin tuoton.

OSAKKEET

PÖRSSIVIISAS

59

polttoaineisiin on tehty ja kassavirran pi-täisi olla ensi vuonna varsin vahva, mikä mahdollistaa jo osingon noston heijastaen paranevia tulosnäkymiä uusiutuvissa bio-polttoaineissa”, Heikkilä perustelee Neste Oilin yllätyspotentiaalia.

Nokian Renkaissa voitonjako-odotuksia pönkittävät Gorschelnikin mielestä in-vestointitahdin hidastuminen, hyvä tu-loskunto, vuolas kassavirta ja vahva tase.

”Ramirentin osinkoennusteet näyttävät varovaisilta. Toimialan kasvu on rauhoit-tunut huippuvuosista ja fokus kääntynyt entistä enemmän kannattavuuteen. Rami-rentin osalta tämä on johtanut osinkosijoit-tajan kannalta houkuttelevaan yhdistel-mään: liiketoiminta kasvaa rauhallisesti ja kannattaa erittäin hyvin. Kasvuinvestoinnit eivät enää syö koko tulosta, vaan kassavirta on todella vahva. Velkaisuus on painunut toimiala huomioiden jo hyvin alas”, Päi-vänsalo sanoo.

Teliasonerassa itäoperaattoreiden Me-gafonin ja Kcellin listaamiset kasvattavat tulevien vuosien osingonjakopotentiaalia. Färkkilän mielestä osinko saattaa kuiten-kin yllättää myönteisesti jo ensi keväänä.

Ei pelkoa kuplastaHyvien osingonmaksajien kurssikehitys perinteisesti saa lisävauhtia kevättä kohti, ja niin saattaa käydä tälläkin kertaa. Ma-talat korkotuotot tekevät osinkopaperei-den metsästyksestä erityisen houkutte-levaa. Helsingin pörssin tuottonäkymät ovat selvästi valoisammat kuin Euroopan pörsseissä keskimäärin.

Varovainen sijoittaja saattaa miettiä, muhiiko suomalaisosakkeissa osinkokup-lan aineksia. Sijoitusasiantuntijat eivät siihen usko.

”Suurin riski osinkoyhtiöihin sijoittami-sessa liittyy sijoituskohteiden tuloskunnon säilymiseen ja korkotasoon. Matalat korot ovat aiheuttaneet kuplan vähäriskisissä kor-kotuotteissa ja koron aikanaan noustessa ja tämän kuplan puhjetessa myös osinko-tuottojen suhteellinen edullisuus vähenee. Osinkojen tuoma kassavirta tasaa kuitenkin riskiä mukavasti”, Päivänsalo arvioi.

Yksittäisissä yhtiöissä riski siitä, että osake laskee yhtiökokouksen jälkeen osin-koa enemmän, on kuitenkin olemassa.

”Tyypillisesti osingon irtoaminen on liikuttanut niin sanotusti osinkovetoisia osakkeita. Esimerkiksi perinteisesti osin-kotuottolistojen kärkipäässä keikkuneen Elisan osake on useana vuonna kehittynyt vahvasti yhtiökokouksen alla ja ollut myyn-tipaineessa osingon irtoamisen jälkeen”, Färkkilä sanoo.

Nokian roimalle nousulle on perusteet

Mikko Ervasti

Nokia nousi marraskuun alku-puolelta joulukuun alkupuolelle yli neljäkymmentä prosenttia. Kuinka vahvalla pohjalla kurssinousu mie-lestäsi on, Evlin analyytikko Mikko Ervasti?Täytyy muistaa, minkälaisen laskun Nokian osake on kokenut sen jälkeen, kun äly- ja matkapuhelinliiketoimin-tojen strategiat kyseenalaistettiin. Tällaiset nousulukemat ovat siis pe-rusteltuja, jos älypuhelinyksiköllä on kestävät edellytykset palata kannatta-vaksi. Alle 2–3 euron tasoilla sijoitta-jat eivät implisiittisesti anna mitään arvoa puhelinyksiköille.

Mitkä asiat jännittävät sinua eniten Nokian tulevassa tulosraportissa?Toteutuneet volyymit ja kannatta-vuusohjeistus seuraavalle neljän-nekselle ovat ne tärkeimmät. Kuinka pitkä matka vielä on kannattavaan ydinliiketoimintaan?

Mikä seuraamistasi tek-nologiasektorin yhtiöistä yllätti myönteisimmin syysneljänneksen rapor-tillaan?Tieto. Tämän vuoden lii-kevoittotavoitetta täsmen-nettiin selvästi, ja se on verrattain hyvällä tasolla jo tässä vaiheessa strategian

toteutusta. Kimmo Alkion komen-nossa on tähän mennessä menty yllättävänkin hyvin. Osakekurssi on kuitenkin noussut lyhyessä ajassa paljon, joten tässä vaiheessa on syytä noudattaa tiettyä varovaisuutta.

Miten yleisesti luonnehtisit seuraa-miesi yhtiöiden ensi vuoden näky-miä, eli kuinka paljon talousepävar-muus painaa ja mitkä yhtiöt kärsivät siitä eniten?Yleinen talousepävarmuus painaa kaikkia seuraamiani yrityksiä, paitsi Nokiaa. Päätelaitemarkkinat kasva-vat edelleen voimakkaasti, eli Nokian menestys on tällä hetkellä sen omissa ja kilpailijoiden käsissä. Teknologia-, media- ja telekommunikaatioseuran-nassani olen eniten huolissani Sano-masta ja Elisasta, joihin makro-ongel-mat voivat vaikuttaa eniten.

TOMMI MELENDER

KUUKAUDEN PIENI


F innairiin sijoittaneelle viime vuodet ovat olleet huonoja. Yhtiön osake maksoi 2008 helmikuun lopussa 8,29 eu-roa. Hiukan ennen juhannusta

2012 osakkeen hinnasta oli jäljellä enää reilu viidennes siitä. Viime vuonna Finnai-rin toiminnallinen tulos painui tappiolli-seksi jo neljättä vuotta peräkkäin.

Tärkein syy kurjuuteen on halpalento-yhtiöiden menestys. Ne ovat painaneet lippujen hinnat alas, mikä on heikentänyt Finnairin kaltaisten perinteisten verkosto-

yhtiöiden kannattavuutta.Viime vuodet Finnair on leikannut kus-

tannuksiaan kovakätisesti. Yhtiön lentävä

henkilöstö on suostunut palkkojen alennuk-siin ja työehtojen heikennyksiin. Toimintoja on ulkoistettu ja lisätty itsepalvelua.

Lokakuun lopusta alkaen Flybe Finland on operoinut Embraer-koneilla lennettävän lähiliikenteen. Finnair omistaa emoyhtiöstä Flybe Nordicista vain 40 prosenttia, joten se noudattaa Finnairin työehtosopimusten sijaan väljempää yleissitovaa suomalaista työehtosopimusta. Embraer-liikenne on kolmannes Finnairin liikenteestä.

Finnair on jo pitkään hankkinut Adec-colta matkustamohenkilökuntaa ja kau-

Finnairissa on ainekset käänneyhtiöksi

Teksti Mikael Sjöström Kuva Antti Mannermaa

Finnairin syömähammas, Aasian ja Keski-Euroopan välinen liikenne, tarjoaa kasvumahdollisuuksia. Tulosnostetta on näkyvissä, mutta lentoonlähtö ei onnistu ennen kuin yhtiö saa Euroopan

jakeluverkostonsa kannattavaksi.

PLUSSAT&MIINUKSET✚ Säästöohjelmat ovat laskeneet kustannuksia✚ Jakeluliikenne Euroopassa palvelee hyvin Aasian kaukolentoja✚ Aasian-liikenne tarjoaa kasvumahdollisuuksia— Kulut – lähinnä polttoaineet ja palkat – nousevat— Halpalentoyhtiöt laskevat lippuhintoja Euroopassa— Taantuma voi vähentää liikematkustamista

AASIAAN. Finnair tekee tuloksensa Aasian-reiteillään. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan yhdeksän kymmenestä aasialaismatkustajasta jatkaa Helsingistä eteenpäin.

KUUKAUDEN PIENI

61

sityöntekijöitä Aasian kaukoreiteilleen. Nyt yhtiö on laajentamassa käytäntöä Eu-roopan reittiliikenteeseen. Ensi helmi-kuusta alkaen Finnair käyttää Barcelonan ja Madridin reittien matkustamopalvelui-hin Adeccolta hankittua vuokratyövoimaa. Sen kotiasema on Espanjassa, missä koneet yöpyvät. Nykyisin Helsingistä tuleva mat-kustamohenkilöstö joudutaan yövyttämään Espanjassa, mikä lisää kuljetus-, hotelli- ja päivärahakuluja.

Miljardikuuri pureeSäästökuuri puree Finnairin perusongel-maan eli siihen, että yhtiön kustannukset, erityisesti lentäjien ja matkustamohenki-lökunnan palkat, ovat suuret.

Finnairin kymmenen viime vuoden sääs-töohjelmat lähentelevät miljardia euroa.

”Finnair oli tammi–kesäkuussa suhteel-lisesti kannattavin eurooppalainen reit-tilentoyhtiö. Ja heinä–syyskuu oli yhtiön historian paras, liiketulos nousi 48,9 mil-joonaan euroon”, toimitusjohtaja Mika Vehviläinen sanoo.

Kolmannen neljänneksen suhteellinen liikevoitto ylsi 7,5 prosenttiin, mutta koko alkuvuodelta se on vielä selvästi alle kuu-den prosentin tavoitetason.

Finnairin on saatava kannattavuus kun-toon Euroopan reittiliikenteessä, koska il-man sitä yhtiön syömähammas eli Aasian kaukoliikenne kärsii.

Strategia maapallon muodosta

Finnairin strategia perustuu siihen, että matka Keski-Euroopasta Helsingin kautta Koillis-Aasiaan on 10–30 prosenttia lyhy-empi kuin suurten kilpailijoiden Lufthan-san, KLM:n tai Air Francen kyydissä.

Kaukoliikenteessä Finnairin kustannus-taso on varsin kilpailukykyinen, sillä henki-lökustannusten osuus on paljon pienempi kuin keskipitkillä ja lyhyillä reiteillä. Poltto-ainekustannuksia leikkaa moderni laivasto ja pääomakustannuksia hyvä käyttöaste.

”Finnairin kuningastuote on lento Aa-siasta Eurooppaan. Aasiasta katsottuna Finnair tarjoaa yhdestätoista lähtöpisteestä pääsyn kuuteenkymmeneen kohteeseen Euroopassa”, Vehviläinen sanoo.

Noin 70 prosentissa kohteista Finnair tarjoaa muihin eurooppalaisiin lentoyhti-öihin verrattuna nopeimman yhteyden. Ja aasialaiset lentoyhtiöt taas lentävät kukin vain 2–3 suureen kaupunkiin.

Aasian ja Euroopan välillä lentää vuo-

sittain noin 40 miljoonaa ihmistä. Heistä puolet lentää suoraan suurista kaupun-geista, mutta toinen puolikas joutuu vaih-tamaan konetta.

Vehviläisen mukaan se on riittävän suuri markkina Finnairille.

Finnairin tavoite on vuoteen 2020 men-nessä kaksinkertaistaa Aasian-myynti. Matkustajamäärät Aasiasta Eurooppaan kasvavat, kun paikalliset yritykset laajen-tavat toimintaansa tänne. Kiinassa lähtevä turismi kasvaa viidenneksen vuodessa ja ylitti viime vuonna ensi kerran sisään tu-levan turismin.

Marraskuussa Aasian-liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 15,6 prosenttia.

”Tutkimme koko ajan uusia kohteita 24 tunnin kääntömatkan sisällä”, Vehviläi-nen sanoo.

Halpalentoyhtiöt tähyävät kauas

Ensi kesäkaudella yhtiö lentää kolme viik-kovuoroa Vietnamin pääkaupunkiin Ha-noihin. Viranomaishyväksynnän saatuaan Finnair on ainoa eurooppalainen lentoyh-tiö, joka tarjoaa suoran yhteyden 6,5 mil-joonan asukkaan kaupunkiin.

Kaukoliikenteessä kovimpia kilpailijoita ovat suuret eurooppalaiset reittiyhtiöt, Euroopan reittiliikenteessä taas halpa-lentoyhtiöt kuten Norwegian ja EasyJet. Konkurssiuhkansa vuoksi julkisuudessa ollut SAS kilpailee lähinnä Pohjoismaiden-liikenteestä, mutta sillä on vain kymmen-kunta yhteistä kohdetta Finnairin kanssa.Matkustajalentoliikenteen nyrkkisäännön mukaan halpalentokonseptin edut yltävät vain yhtä pitkälle kuin kapearunkoiset koneet eli kuuden tunnin lentomatkan päähän kuten Kanarialle. Kovalla velka-vivulla nopeasti kasvanut Norwegian on ottamassa käyttöön laajarunkoisia pitkän matkan Boeing 787 Dreamliner -koneita. Niillä se alkaa keväällä 2013 lennättää va-paa-ajan matkustajia välilaskutta Oslosta ja Tukholmasta New Yorkiin ja Bangokiin.Voisiko Norwegian alkaa lentää Helsin-gistä Aasiaan?”Finnairin nykyisen laajuisen kaukolii-kenteen käynnistäminen Aasian kohtei-siin olisi liikennesopimuksista johtuen muille lentoyhtiöille erittäin haastava ja pitkä hanke”, Finnairin talousjohtaja Erno Hildén uskoo.

Finnairin osake on vahvistunut noin 40 prosenttia kesäkuun pohjakosketuksesta. Käänneyhtiöksi yltäminen vaatii kuitenkin

KURSSIKEHIT YS

10

9

8

7

6

5

4

2

1

euroa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ARVOSTUS&VERROKITp/e

2012ep/b

2012eev/ebitda

2012e

LIIKETOIMINTA2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 2 258 2 444 2 575Liikevoitto, meur -74 32 57Voitto ennen veroja, meur -102 37Tulos/osake, euroa -0,50 0,07 0,21Osinko/osake, euroa 0,00 0,00 0,03Nettovelat, meur 406 381 373Oman pääoman tuotto, % -8,4 1,3 3,6

Finnair 29,0 0,4 3,5Norwegian 11,2 2,1 10,3SAS 0,2 4,4Lufthansa 22,3 0,8 3,7Air France-KLM 0,4 6,6Easyjet 12,0 1,6 6,9

FinnairSuomalaiset osakkeet keskimäärin

20122006 2007 2008 2009 2010 2011

Aasian-liikenteen kasvun lisäksi lisää kus-tannusjahtia Euroopan reittiliikenteessä. Ratkaisuja on luvassa.

”Jatkamme Euroopan reittiliikennettä omana työnä, jos saamme kustannuk-semme kilpailukykyiseksi tai sitten jaamme osan tai kaiken liikenteen kumppaneille”, Vehviläinen sanoo.

Osinkoa Finnair maksoi viimeksi vuonna 2007. Rahaa ei ole tullut, ja samalla on uu-distettu kaukoliikennelaivastoa. Factsetin ennusteen mukaan merkittävää osinkoa tuskin irtoaa tältäkään vuodelta, vaikka siitä odotetaan voitollista. Mutta tarinana Finnair on mielenkiintoisempi kuin muut lentoyhtiöt.

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

SHU

TTER

STO

CK


MONI SUOMALAINENKIN sijoittaja on oppinut kuluvan syksyn aikana eng-lanninkielisen termin .

Sillä tarkoitetaan Yhdysvalloissa automaattisesti laukeavia veronko-rotuksia ja menoleikkauksia. Monet taloustieteilijät ovat varoitelleet, että kiristyvä talouspolitiikka ajaisi jenk-kitalouden uuteen taantumaan. Pre-sidentti Barack Obaman hallinto on yrittänyt hieroa kongressin repub-likaanien kanssa sopua välttämisestä. Osakemarkkinat ovat seuranneet poliittista kaupankäyntiä herkeämättä.

”Markkinat ovat nyt armoilla, ja ennen joulua saatamme nähdä suuria kurssiheilahteluja”, Danske Bank arvioi markkinakat-sauksessaan joulukuun alussa.

Sijoittajien enemmistö uskoo, että jonkinlainen sopu Valkoisen talon ja kongressin välillä syntyy, mutta se saattaa olla myös laiha kompromissi.

Amerikkalaisen pitkän linjan sijoi-tusstrategin Ed Yardenin mukaan talouspoliittiset lehmänkaupat tietäi-sivät hyvää osakkeille. Yardeni yhtyy professori Jeremy Siegelin arvioon, jonka mukaan varmuus välttämisestä ajaisi Dow Jones -in-deksiä oitis 500–1 000 pistettä ylös-päin.

Samaan hengenvetoon Yardeni muistuttaa, että välttä-minen ei auttaisi ratkaisemaan Yh-dysvaltain massiivisia vajeongelmia.

”Fed ja muut keskuspankit edistä-

vät omilla toimillaan järjettömyyden jatkumista, koska ne ostavat vaste-deskin suuret määrät Yhdysvaltain lainapapereita. Ennen pitkää tämä

lopulta lapsemme hautautuvat sen velkavuoren alle, jonka me heille jä-tämme”, Yardeni kirjoittaa markkina-katsauksessaan.

Maailman menestynein sijoittaja taivasteli marras-

kuun lopulla sijoittajien hötkyilyä amerikkalaisesta talouspolitiikasta. Hän piti päivänselvänä, että tiukan paikan tullen demokraatit ja repub-likaanit löytävät yhteisen sävelen. ”Omiin sijoituksiini ei vai-

CNBC:lle.Joulukuun alkupuoliskolla sijoit-

tajien mielialat näyttivätkin tyynty-neen. Osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia mittaava VIX-indeksi laski alle kuudentoista pisteen, mikä kertoo, että kurssiromahduspelot ovat vähissä.

TOMMI MELENDER

15,9

Politiikka liikuttaa kursseja

Luvut laskettu 7.12.2012 päätöskursseilla.

Meksiko 7,5 16,2 22,3 0,9 Turkki 6,6 20,8 11,4 2,9 Suomi 5,9 7,1 18,6 4,3 Japani 5,5 6,2 16,1 2,4 Argentiina 5,1 -32,7 6,5 1,6 Taiwan 4,8 8,8 19,8 3,1 Ranska 4,7 12,8 12,8 3,8 Puola 4,7 8,5 11,4 4,1 Ruotsi 3,7 13,5 14,9 3,9 Saksa 3,6 19,3 10,2 3,3 Sveitsi 3,0 17,6 14,9 3,3 Intia 2,8 14,6 14,5 1,7 Italia 2,0 0,6 11,5 4,5

e e

Kiina -2,8 -7,7 11,3 2,8

e e

USA (Dow Jones) 1,7 7,9 12,4 2,9 USA (S&P 500) 1,7 12,5 13,9 2,2 USA (Nasdaq) 1,4 12,4 17,0 1,4 Hongkong 0,9 15,2 14,4 2,7 Etelä-Korea 0,6 2,3 11,3 1,2 Brasilia 0,1 4,7 14,0 3,8 Venäjä -0,1 -3,8 6,0 3,8 Norja -0,4 6,3 11,5 4,4

e e

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

63

KURSSIKEHIT YSMichelinRanskalaiset osakkeet keskimäärin

2009 2012

80

60

40

20

euroa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ARVOSTUS&VERROKITp/e

2012ep/b

2012eev/ebitda

2012e

Michelin 8,0 4,1 1,4Bridgestone 8,9 4,4 1,2Continental 8,3 4,9 2,0Goodyear 7,7 3,4 2,4Nokian Renkaat 12,8 8,6 3,1Cheng Shin 14,3 9,6 3,4Sumitomo 7,2 4,8 1,1

LIIKETOIMINTA2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 20 719 21 698 22 560Liikevoitto, meur 1 945 2 343 2 432Voitto ennen veroja, meur 1 996 2 343 2 432Tulos/osake, euroa 7,80 8,72 9,30Osinko/osake, euroa 2,10 2,35 2,50Nettovelat, meur 1 814 1 631 1 631Opon tuotto, % 17,3 16,8 15,9

Kumpaan sijoittaisit, Micheli-niin vai Nokian Renkaisiin?

Michelin on selvästi suu-rempi, tarkasteltiinpa liike-vaihtoa tai markkina-arvoa.

Kannattavuudellaan Nokian Renkaat taas vie voiton. Siinä missä konsensusennusteet odottavat suomalaisyhtiöltä tänä vuonna 26 prosentin liikevoittoa, ranskalaisyhtiön on tyytyminen yhdentoista prosentin voit-tomarginaaliin. Nokian Renkaiden tasolle ei yllä kannattavuudessa mikään muukaan rengasvalmistaja.

Nuukaa sijoittajaa houkuttaa Michelinin matala arvostus. Tämän vuoden ennusteilla p/e-luku jää kahdeksaan ja velkaisuuden huomioiva ev/ebitda-luku neljään. Nokian Renkailla vastaavat kertoimet ovat kolmes-satoista ja kahdeksassa.

Ansaitseeko Nokian Renkaat näin suuren preemion Micheliiniin nähden?

Ne, jotka uskovat suomalaisyhtiön hui-miin kasvumahdollisuuksiin Venäjällä, vastaavat myöntävästi. Skeptikot taas huo-mauttavat, että Nokian Renkaiden osak-keeseen on jo leivottu sisään hohdokkaat tulevaisuudenodotukset ja kurssinousu vaatisi iloisia yllätyksiä.

Konsensusennusteet odottavat Nokian Renkailta ensi vuonna kahdentoista ja sitä seuraavana vuonna yhdentoista prosentin tulosparannusta. Michelinillä vastaavat arviot liikkuvat molempien vuosien osalta

seitsemässä prosentissa.Analyytikoiden suosituksia sokeasti tot-

televan sijoittajan valinta osuisi Micheli-niin. Kahdeksastatoista ranskalaisyhtiötä seuraavasta analyytikosta peräti kolme-toista lätkäisee osakkeelle ostosuosituksen. Nokian Renkaat saa viideltätoista analyy-tikolta kahdeksan ostosuositusta.

Micheliniä ei yksikään sijoitusviisas ke-hota alipainottamaan tai myymään, mutta Nokian Renkaiden suosituksista yksi sanoo ”alipainota” ja kolme ”myy”.

Kasvua kaukomailtaMichelinin osakkeen houkuttelevuutta voi perustella paitsi matalilla arvostuskertoi-milla myös liiketoiminnan vahvistumisella.

Syysneljänneksen tulosraportin yhtey-dessä Michelin nosti arviotaan vuoden 2012 vapaasta kassavirrasta 400–500 miljoonaan euroon alkusyksyn 300–400 miljoonasta eurosta. Osaltaan näkymiä on parantanut raaka-aineiden halventuminen. Michelin maksoi kumista ja muista rengasvalmistuk-sen tykötarpeista syysneljänneksellä parisataa miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Samaan aikaan Michelin onnistui lisää-mään kalliimpien rengasmallien osuutta myynnissään. Niinpä liikevaihto kasvoi rahassa 2,7 prosenttia, vaikka Euroopassa volyymit autonvalmistajille laskivat kuusi prosenttia ja vaihtorengasmyynnissä kah-

Eurooppa kiviriippana

Teksti Tommi Melender

Michelin osake on halpasarjalainen, vaikka yhtiö lupaa satsata kasvuun.

deksan prosenttia. Euroopan ulkopuolella Micheliniä hyödytti Yhdysvaltain ja kehit-tyvien maiden hyvä rengaskysyntä.

Michelinin kasvutarina ei hirmuisesti poikkea Nokian Renkaista, ainoastaan sen kulmakertoimet ovat vaatimattomammat. Yhtiö suunnittelee laajentavansa tulevina vuosina voimakkaasti kapasiteettiaan ke-hittyvissä maissa. Kypsillä markkinoilla – eli etenkin Euroopassa – tavoitteena on vi-rittää tuotantokoneistoa tehokkaammaksi ja hakea kilpailukykyä tuotekehityksellä.

Tavoitteekseen Michelin listaa vähin-tään 25 prosentin myyntivolyymien kas-vussa vuosina 2011–2015 ja noin kahden ja puolen miljardin euron liiketuloksen vuoteen 2015 mennessä. Kuluvan vuoden ennusteet lupaavat jo 2,3 miljardin euron ebittiä.

LES

KO

LCZA

K

KOLUMNI

YRJÖ KOPRA

Kirjoittaja on corporate

toimintaa ja kannustus-

järjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander

Group Oy:n toimitusjohtaja.

KU

VA P

ASI

MU

RTO


taulukotTULOSENNUSTEET

GURUSALKUT

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

PARHA AT R AHASTOT

KOROT JA LAINAT

TAULUKOT

ULKOMA ALAISOMISTUS76

73

MA AILMANTALOUS

75

74

72

71

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

70

69

68

66

joulukuu 2012

65

EUROALUEEN EUROSTOXX

Teleperfor-mance

Aalberts Industries

Maurel & Prom

Prysmian

FerrovialCapgemini

Outotec

YIT

Euro-osakkeiden eliitti Keski-Euroopasta

Yhtiösuositusluku

(1=paras, 3=huonoin)konsensussuositus p/e 2012e

Teleperformance 1,16 osta 11,6Aalberts Industries 1,17 osta 10,3Maurel & Prom 1,17 osta 15,4Prysmian 1,19 osta 11,7Ferrovial 1,20 osta 20,4Capgemini 1,23 osta 11,9Ebro Foods 1,25 ylipainota 14,0Freenet 1,25 ylipainota 10,3Michelin 1,28 ylipainota 7,8Vinci 1,29 ylipainota 9,9

SUOMALAISOSAKKEIDEN SUOSITUKSET

77

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi7.12.2012

voitto ennen veroja meur

tulos/ osake

euroa

voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

TAULUKOT

▼ Affecto 2,90 7,1 0,25 9,5 8,6 10,1 0,34 0,14 8,5 1,0 6,0 10,7 9,3 12,4 0,39 0,16 7,5 0,9 4,7▼ Ahlstrom 13,20 -5,8 -0,38 18,0 -4,1 24,0 0,15 0,65 87,8 1,1 7,4 39,0 12,2 61,4 0,56 0,60 23,6 1,2 7,0▼ Aktia 5,80 36,0 0,53 66,6 65,3 67,9 0,74 0,40 7,8 0,6 67,7 67,2 68,2 0,75 0,40 7,7 0,6 ■ Alma Media 4,69 42,0 0,39 30,5 25,6 34,0 0,37 0,30 12,7 4,3 8,8 36,0 33,1 40,4 0,34 0,30 13,8 4,0 8,2▲ Amer Sports 11,50 115,0 0,71 112,0 108,0 118,3 0,70 0,35 16,4 1,7 10,2 144,0 131,0 152,0 0,93 0,40 12,4 1,5 8,5▲ Aspo 6,00 17,7 0,43 9,7 8,0 10,0 0,34 0,42 17,9 2,2 13,5 15,0 13,9 16,5 0,45 0,42 13,5 2,2 10,0■ Atria 6,38 -4,1 -0,24 20,6 18,0 23,0 0,36 0,20 17,5 0,4 6,9 29,0 17,0 34,0 0,73 0,32 8,8 0,4 6,1▼ Basware 21,38 12,3 0,76 9,1 8,7 10,1 0,51 0,40 41,6 2,7 15,9 14,4 13,4 16,0 0,85 0,45 25,0 2,6 11,3■ Capman 0,82 13,7 0,10 2,3 1,9 2,8 0,02 0,07 41,0 1,2 49,4 11,4 11,4 11,4 0,10 0,10 8,2 1,2 11,0▼ Cargotec 20,25 192,0 2,42 144,4 111,1 162,8 1,74 0,80 11,7 1,0 7,7 140,3 117,3 182,0 1,66 0,82 12,2 1,0 7,5■ Citycon 2,53 55,0 0,05 67,9 65,4 104,4 0,21 0,15 12,1 0,8 17,3 76,0 65,0 135,7 0,21 0,15 11,8 0,8 16,6▼ Comptel 0,39 10,7 0,07 -11,5 -12,0 1,0 0,00 0,03 130,0 1,6 6,7 4,3 3,0 6,0 0,04 0,03 10,5 1,6 4,1▼ Cramo 7,90 37,6 0,60 46,8 41,4 48,7 0,86 0,39 9,2 0,6 3,8 48,1 37,8 58,3 0,87 0,40 9,1 0,7 4,0■ Digia 2,67 -23,1 0,32 5,2 3,0 7,0 0,25 0,08 10,9 1,3 8,0 10,2 8,0 12,9 0,37 0,13 7,1 1,1 5,1▼ Elisa 16,44 265,0 1,29 276,0 268,8 282,4 1,35 1,30 12,2 3,0 7,0 281,8 264,4 308,0 1,35 1,32 12,2 3,0 6,9■ F-Secure 1,53 23,5 0,10 23,2 21,2 24,9 0,11 0,06 13,4 3,6 6,7 28,3 26,6 32,0 0,14 0,07 10,9 3,2 5,4■ Fiskars 15,96 161,9 1,82 103,0 101,0 104,0 1,02 1,30 15,6 2,1 16,2 108,0 103,0 113,5 1,06 0,70 15,1 2,0 15,3▼ Fortum 14,11 2 228 1,99 1 498 1 351 1 811 1,29 1,00 10,9 1,3 8,4 1 533 1 253 1 735 1,31 1,00 10,8 1,2 8,3■ HKScan 3,80 11,2 0,18 9,0 6,0 18,1 0,16 0,15 24,2 0,5 5,8 30,1 17,0 36,0 0,40 0,19 9,6 0,5 4,9■ Huhtamäki 12,37 105,2 0,80 142,0 138,0 143,3 1,20 0,53 10,3 1,5 7,0 154,0 140,1 162,0 1,24 0,56 10,0 1,3 6,3■ Ilkka 4,63 14,0 0,49 10,0 10,0 10,0 0,41 0,30 11,3 1,2 17,3 12,0 12,0 12,0 0,52 0,40 8,9 1,2 15,3▼ Kemira 11,84 168,0 0,89 99,9 89,1 164,0 0,83 0,53 14,3 1,3 9,2 172,0 137,5 206,0 0,95 0,56 12,5 1,3 8,1▲ Kesko 24,88 281,6 1,84 230,5 217,0 239,1 1,49 1,20 16,7 1,1 6,8 260,5 252,0 305,5 1,74 1,25 14,3 1,1 6,2■ Kone 59,40 816,6 2,51 823,9 790,0 896,5 2,53 1,50 23,5 8,0 16,3 974 892 1 052 2,84 1,60 20,9 6,7 14,0■ Konecranes 26,15 96,0 1,10 136,8 123,6 155,7 1,62 1,10 16,1 3,2 10,0 144,4 124,9 169,0 1,73 1,10 15,1 3,0 9,3▲ Lännen Tehtaat 14,49 7,5 0,92 9,0 9,0 9,0 1,17 0,85 12,4 0,7 6,7 10,0 8,0 11,0 1,11 0,89 13,1 0,6 6,1▲ Lassila & Tikanoja 11,66 21,0 0,44 43,4 42,0 45,8 0,85 0,60 13,7 2,0 6,0 48,3 47,0 51,9 0,96 0,63 12,2 1,9 5,5■ Lemminkäinen 14,80 34,8 1,19 28,4 22,6 32,6 1,11 0,60 13,3 0,7 6,6 50,1 42,0 54,0 1,58 0,66 9,4 0,6 5,5■ Metsä Board 2,23 -179,5 0,02 158,0 17,0 164,0 0,09 0,00 26,2 0,9 7,1 68,0 33,0 102,0 0,18 0,06 12,4 0,8 5,5■ Marimekko 16,70 3,9 0,35 6,7 5,2 7,0 0,62 0,55 26,9 4,0 13,7 9,8 8,1 11,0 0,89 0,65 18,8 3,8 10,8■ Metso 29,81 507,0 2,38 595,7 510,7 670,2 2,83 1,75 10,5 2,0 5,9 572,3 462,0 721,0 2,70 1,75 11,0 1,9 5,9▲ Neste Oil 10,05 205,8 0,62 283,5 251,5 339,0 0,82 0,35 12,3 1,0 6,5 375,0 312,7 511,0 1,06 0,45 9,5 0,9 5,8■ Nokia 2,92 437,0 0,29 -778 -2 437 -614 -0,28 0,00 1,5 -217 -2 300 1 289 -0,05 0,00 1,6 8,0■ Nokian Renkaat 32,27 359,2 2,32 398,3 388,0 435,0 2,53 1,33 12,8 3,1 8,6 455,3 396,7 505,2 2,84 1,50 11,4 2,7 7,5■ Okmetic 4,86 11,0 0,59 9,1 8,8 9,4 0,38 0,24 12,8 1,4 6,5 10,5 9,8 11,3 0,45 0,26 10,9 1,3 4,0■ Olvi 19,60 18,4 0,65 30,0 29,0 32,5 1,16 0,60 17,0 2,9 9,0 35,4 28,0 37,8 1,41 0,68 13,9 2,6 7,8▲ Oriola-KD 2,24 -28,4 -0,16 17,5 15,6 23,7 0,09 0,10 26,3 1,1 8,2 35,5 23,0 52,7 0,18 0,13 12,4 1,1 6,1▲ Orion 21,52 281,9 1,49 281,3 277,1 290,6 1,49 1,30 14,4 5,9 9,2 244,0 223,2 287,0 1,29 1,12 16,7 5,9 10,7▼ Outokumpu 0,75 -253,0 -0,34 -333,0 -689,9 -199,9 -0,17 0,00 0,4 131,7 -6,5 -28,8 33,0 -0,01 0,00 0,4 8,9▲ Outotec 41,69 113,4 1,75 176,0 167,0 193,0 2,73 1,10 15,3 4,0 7,6 190,8 158,0 216,0 2,97 1,22 14,0 3,4 6,7


KOVIA KOKENUT Nokia nousi Helsingin pörssin loppuvuoden ehdottomaksi tähdeksi. Kännyk-kävalmistajan osake vahvistui marraskuun alku-puoliskolta joulukuun alkupuoliskolle runsaat 40 prosenttia.

Vauhtia Nokialle on antanut uusien Lumia-älypuhelinten hyvä vastaanotto. Kovaa dataa Lumioiden menekistä ei tosin ollut vielä saata-villa, mutta sijoittajat vakuuttuivat uutisista, jotka kertoivat vilkkaasta kysynnästä useilla tärkeillä markkinoilla.

”Uskomme, etteivät analyytikkoennusteet konsensustasolla vielä anna täyttä arvoa uusim-mille tiedoille ja että ennusteita Nokian älypuhe-linten myyntimääristä tullaan siksi nostamaan

lähiaikoina”, arvioi Nordea viikkoraportissaan.Myös Nokian muut yksiköt, etenkin pitkään

heikosti menestynyt verkkoyhtiö NSN, on on-nistunut parantamaan suorituskykyään. Nordea nosti kännykkäyhtiön painon mallisalkussaan kymmeneen prosenttiin.

Vuodentakaisiin kurssitasoihinsa Nokialla toki riittää edelleen kirittävää. Joulukuussa 2011 osake oli runsaan viidenneksen korkeammissa luke-missa.

Vaikka sijoittajien usko Nokiaa kohtaan on vahvistunut, analyytikot povaavat kännykkäjätin jättävän omistajansa osingotta kahtena seuraa-vana keväänä.

TOMMI MELENDER

Uusi kurssiraketti: Nokia!

43 %NOKIA

STONESOFT

LOPPUVUODEN R AKETIT

kurssimuutos 1 kk, %

24 %

20 %

18 %SAGA FURS

RAUTARUUKKI

Tarkastelujakso 7.11.2011–7.12.2012

TAULUKOT

ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja.

tuloksen verojen jälkeen.

taulukon päivityspäivän kursseilla ennus-teiden keskiarvosta.

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ▲ tulosennuste noussut ■ tulosennuste pysynyt ennallaan ▼ tulosennuste laskenut


Yhtiöosake-kurssi7.12.2012


tulos/ osakeeuroa


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

▲ PKC Group 15,99 36,9 1,16 46,1 43,5 48,0 1,60 0,65 10,0 2,0 4,8 50,0 41,2 57,7 1,61 0,75 9,9 1,8 4,6▼ Pohjola 11,02 258,0 0,67 375,0 360,0 403,5 0,94 0,46 11,7 1,3 450,5 390,5 476,2 1,09 0,55 10,2 1,2 ■ Ponsse 5,76 28,0 0,47 20,1 20,0 23,0 0,50 0,35 11,5 1,9 6,5 25,0 20,5 26,0 0,60 0,35 9,6 2,1 6,4■ Pöyry 3,12 17,1 0,13 2,8 -10,0 15,0 0,14 0,09 23,1 1,2 12,8 14,7 -4,0 25,0 0,18 0,13 17,3 1,1 9,6▲ Raisio 2,90 30,3 0,16 23,2 20,7 35,4 0,17 0,12 17,6 1,4 9,1 41,2 39,0 46,0 0,19 0,13 15,3 1,3 7,9▲ Ramirent 5,59 60,8 0,41 80,8 76,9 82,6 0,56 0,30 10,1 1,7 4,0 77,9 63,9 101,1 0,53 0,33 10,5 1,6 3,9■ Rapala 4,86 25,0 0,36 26,0 25,0 26,3 0,37 0,24 13,1 1,4 7,8 28,0 27,0 28,5 0,39 0,26 12,5 1,4 7,4▲ Rautaruukki 5,85 -11,0 -0,07 -84,5 -124,0 -44,5 -0,43 0,25 0,7 14,9 42,3 -2,2 75,5 0,23 0,25 26,0 0,7 7,0▼ Sampo 24,64 1 228 1,85 1 549 1 486 1 597 2,35 1,27 10,5 1,4 10,3 1 581 1 435 1 695 2,40 1,35 10,3 1,3 10,9▲ Sanoma 7,46 167,8 0,52 170,0 122,1 191,0 0,77 0,60 9,7 0,9 4,9 197,2 167,8 215,0 0,84 0,60 8,9 0,9 4,6■ Sponda 3,59 91,8 0,39 121,6 94,1 139,2 0,31 0,17 11,4 0,8 16,4 109,6 93,0 178,7 0,31 0,18 11,6 0,8 15,7■ SRV 3,37 10,8 0,17 6,8 5,0 9,0 0,13 0,12 26,2 0,7 25,4 17,5 15,0 21,5 0,36 0,14 9,5 0,7 14,2▼ Stockmann 13,92 35,8 0,43 68,5 61,3 79,5 0,74 0,60 18,8 1,1 10,4 93,0 78,0 118,9 1,00 0,78 14,0 1,1 8,9■ Stora Enso 5,23 528,0 0,63 391,0 322,0 471,3 0,38 0,30 13,8 0,7 6,2 498,7 432,1 618,0 0,49 0,30 10,8 0,7 6,0■ Talentum 1,17 -1,0 -0,04 -1,9 -2,1 -1,7 0,03 0,05 46,8 2,9 94,5 4,2 3,3 4,9 0,07 0,07 16,4 2,6 8,3▼ Talvivaara 1,20 -7,0 -0,04 -84,5 -107,5 -56,1 -0,21 0,00 1,0 94,2 -19,0 -75,0 144,2 -0,04 0,00 1,0 11,1■ Technopolis 3,69 47,0 0,70 34,0 29,0 39,7 0,38 0,20 9,6 0,8 15,9 41,0 39,6 43,0 0,40 0,21 9,2 0,7 15,4▲ Teleste 3,96 8,8 0,36 11,0 9,0 11,4 0,42 0,17 9,4 1,2 4,8 13,2 12,0 14,1 0,52 0,22 7,7 1,1 4,2▼ Tieto 15,25 107,3 0,84 95,7 63,0 134,3 1,32 0,78 11,6 1,9 5,2 137,0 126,4 159,3 1,46 0,84 10,5 1,8 4,8■ Tikkurila 14,14 51,9 0,80 63,0 59,5 66,1 1,05 0,80 13,5 3,1 7,5 65,3 62,0 69,0 1,09 0,83 13,0 2,9 7,3▼ UPM-Kymmene 8,99 572,0 0,93 387,5 356,1 453,0 0,65 0,60 13,8 0,6 6,3 521,6 375,8 595,4 0,79 0,62 11,4 0,6 5,5▼ Uponor 9,74 23,0 0,03 48,4 45,0 51,1 0,42 0,40 23,2 3,4 9,1 55,4 51,6 68,4 0,52 0,45 18,7 3,2 8,6■ Vacon 38,99 26,9 1,10 37,6 35,0 38,8 1,70 1,00 22,9 5,5 11,6 46,2 40,0 53,1 2,14 1,10 18,2 4,8 9,9■ Vaisala 16,00 16,1 0,57 26,8 25,7 28,7 1,01 0,70 15,8 1,5 5,6 29,7 25,3 33,0 1,16 0,77 13,8 1,5 5,1▲ Wärtsilä 32,88 438,0 1,44 478,0 453,0 522,1 1,79 1,00 18,4 3,6 10,9 530,9 497,0 569,7 1,90 1,10 17,3 3,3 9,8■ YIT 14,45 175,3 0,99 238,0 234,0 248,0 1,41 0,75 10,3 1,8 8,6 261,0 250,7 291,0 1,54 0,80 9,4 1,6 7,7

67

VIRALLISET TALOUSLUVUT vahvistivat sen

Useimmat suuret suomalaiset pörssiyh-tiöt toki keräävät valtaosan liikevaihdos-taan ja tuloksestaan maailmalta, mutta suh-danteissa ei ole hurraamista muuallakaan.

-eella, jenkkitalous liikkuu pitkän ajan trendi-kasvunsa alapuolella ja Kiinassakin näkymät ovat maltillistuneet.

Vaisu suhdannetilanne näkyy suoma-laisyhtiöiden kasvuodotuksissa. Helsingin pörssin yhteenlaskettu liikevaihtokertymä supistuu tänä vuonna konsensusennus-teiden mukaan liki puolitoista prosenttia.

Ensi vuonna on odotuksissa runsaan yhden prosentin suuruinen nousu, mutta vuoden päähän ulottuviin ennusteisiin kannattaa suhtautua nykytilanteessa varauksellisesti.

Kasvuyhtiöitä metsästävälle vaihtoehdot jäävät vähiin. Yli kymmenen prosentin lii-kevaihdon hyppäys on ensi vuonna luvassa konsensusennusteiden mukaan vain Bas-waressa (+13,5 %) ja Marimekossa (+11,4 %), jos laskuista jätetään pois monellakin tapaa vaakalaudalla oleva Talvivaara.

Marimekon joulukuun puolivälissä antamaa tulosvaroitusta.

TOMMI MELENDER

Kasvuyhtiöt vähissä

TAULUKOT

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi

4.12.2012

markkina-arvo,

MK

tulos/osake

KR

tulos/ osake

KR

voitto ennen veroja,

MK

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake

KR

voitto ennen veroja

MKp/e ev/

ebitdaosinko-

tuotto, %

RUOTSI

Hennes & Mauritz 214,20 354 516 9,56 10,20 22 709 21,0 13,0 4,4 11,33 24 808 18,9 11,9 4,7

Nordea 61,25 248 059 5,96 6,42 34 937 9,5 NA 4,2 6,87 37 372 8,9 NA 4,5

Ericsson 62,90 207 521 4,72 3,76 16 957 16,7 6,5 4,3 4,84 20 539 13,0 5,5 4,7

Atlas Copco 172,40 204 766 10,62 11,48 18 647 15,0 9,8 3,2 11,42 18 729 15,1 9,5 3,5

Volvo 94,15 200 358 8,75 6,54 18 591 14,4 6,6 3,2 8,10 22 828 11,6 5,7 3,7

TeliaSonera 44,48 192 602 4,20 4,12 24 065 10,8 7,0 6,7 4,26 25 508 10,4 6,8 7,1

Handelsbanken 237,30 150 015 19,52 20,98 17 847 11,3 NA 4,5 21,64 18 060 11,0 NA 4,6

Swedbank 124,60 141 047 9,52 12,22 17 743 10,2 NA 4,9 12,70 18 003 9,8 NA 5,2

Sandvik 98,65 123 745 4,63 7,70 12 659 12,8 7,8 3,8 7,85 13 172 12,6 7,5 4,1

SEB 54,50 119 508 5,56 5,38 15 278 10,1 NA 3,8 5,40 15 339 10,1 NA 4,3

Investor 156,10 118 244 -12,14 6,19 5 392 25,2 20,4 4,3 7,15 6 481 21,8 19,9 4,6

Scania 137,30 109 164 11,78 8,31 8 728 16,5 9,0 3,0 9,97 10 732 13,8 7,6 3,6

SCA 135,60 95 613 -0,50 7,90 6 856 17,2 9,3 3,2 9,59 8 570 14,1 8,0 3,4

Assa Abloy 240,10 89 043 12,30 13,96 6 804 17,2 12,0 2,1 15,30 7 484 15,7 10,8 2,4

SKF 159,10 72 463 13,29 10,75 7 046 14,8 8,4 3,5 11,89 7 977 13,4 7,6 3,8

Hexagon 164,20 58 131 7,56 8,72 3 806 18,8 13,6 1,3 9,93 4 299 16,5 12,1 1,5

Electrolux 177,10 54 747 7,25 12,06 3 689 14,7 7,3 3,7 15,06 5 539 11,8 6,1 4,0

Alfa Laval 130,10 54 571 7,68 7,46 4 504 17,4 10,7 2,7 7,74 4 530 16,8 10,0 2,9

Tele2 116,10 51 814 10,43 9,68 5 188 12,0 5,9 10,7 11,80 6 833 9,8 5,4 10,2

Getinge 216,40 51 573 10,61 11,88 3 672 18,2 11,5 1,8 13,95 4 456 15,5 9,8 2,1

Lundin Petroleum 157,10 49 944 3,50 4,16 5 495 37,8 7,5 0,0 4,09 5 012 38,4 8,0 0,0

Swedish Match 232,90 47 977 12,07 13,97 3 502 16,7 14,4 3,1 14,50 3 581 16,1 14,1 3,3

Skanska 106,30 44 636 18,31 7,18 4 226 14,8 7,9 5,6 8,09 4 480 13,1 7,3 6,0

Industrivärden 102,60 39 383 -40,51 11,80 4 557 8,7 11,6 4,8 3,60 1 390 28,5 33,9 5,0

Elekta 101,60 37 807 3,23 3,85 2 007 26,4 15,9 1,4 4,71 2 421 21,6 13,3 1,7

NORJA

Statoil 136,30 434 612 24,70 16,76 204 312 8,1 1,8 5,0 16,66 184 408 8,2 2,0 5,1

Telenor 112,10 174 870 4,88 8,11 16 081 13,8 6,3 4,9 10,10 23 801 11,1 5,7 5,8

DNB 71,00 115 644 7,99 8,19 17 810 8,7 NA 2,8 8,82 19 311 8,0 NA 3,5

Seadrill 208,80 97 980 17,90 15,26 9 560 13,7 11,5 9,4 18,59 10 759 11,2 10,0 9,3

Yara International 272,70 77 503 34,94 36,85 13 627 7,4 4,7 2,9 34,13 12 097 8,0 4,8 3,1

Norsk Hydro 26,57 54 106 1,89 0,21 -624 126,0 9,0 2,8 1,25 4 039 21,3 6,0 2,8

Orkla 45,97 46 840 3,77 2,82 4 406 16,3 10,7 5,4 3,19 3 873 14,4 11,1 5,6

Subsea 7 130,90 46 050 7,22 8,59 5 992 15,2 7,3 2,1 9,17 4 971 14,3 6,2 2,1

Gjensidige Försikring 80,20 40 100 5,66 8,11 5 325 9,9 8,9 7,9 7,02 4 667 11,4 10,1 6,7

Aker Solutions 104,50 28 633 5,76 7,99 3 182 13,1 7,4 3,3 10,20 3 910 10,2 6,1 3,8

TANSKA

Novo Nordisk 919,00 514 640 30,24 37,74 27 170 24,4 15,8 1,9 45,07 31 787 20,4 14,4 2,2

A.P. Moeller-Maersk 40 600 173 765 3 460 4 384 43 882 9,3 3,5 2,5 4 576 48 503 8,9 3,2 2,7

Danske Bank 99,00 99 853 2,48 5,51 8 299 18,0 NA 0,0 10,46 14 432 9,5 NA 2,1

Carlsberg 559,50 86 009 33,70 36,29 9 308 15,4 8,3 1,1 42,63 9 155 13,1 7,4 1,2

Coloplast 1 368,00 61 560 43,31 52,26 2 954 26,2 16,1 1,5 64,02 3 599 21,4 14,1 1,5

Novozymes 155,40 50 505 5,71 6,14 2 533 25,3 15,0 1,3 6,80 2 807 22,8 13,8 1,5

LÄH

DE:

FA

CTSE

T



PÖRSSIARVOLTAAN RUOTSIN suurin kulu-tustavarayhtiö Electrolux nauttii sijoitta-jien suosiota. Joulukuun alkupuoliskolla yhtiön osake liikkui viimeksi kuluneiden 12 kuukauden huipuissaan 178 kruunussa. Syksyn aikana Electrolux onkin ollut Tuk-holman pörssin kirkkaimpia tähtiä.

Osaketta siivittävät tuloskasvuodotuk-set. Factsetin konsensusennuste arvioi osakekohtaisen tuloksen kasvavan tänä vuonna 12,06 kruunuun viime vuoden 7,25 kruunusta. Eikä tahti hyydy ensi vuonnakaan, sillä jos nykyiset ennusteet

pitävät kutinsa, eps nousee vuonna 2013 viidentoista kruunun päälle.

Sijoittajat arvostavat myös Electroluxin vahvaa rahoitusasemaa. Eikä tulosperus-teinen arvostuskaan päätä huimaa, sillä tämän vuoden p/e-luku jää alle viiden-toista ja ensi vuoden alle kahdentoista.

Electroluxin tulosta pönkittää ennen muuta menestys Pohjois-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan kodinkonemarkki-noilla. Velkakriisin murjomassa Euroo-passa yhtiöllä on ollut vaikeampaa.

TOMMI MELENDER

Electrolux vahvassa vedossa

BLO

OM

BER

G

TAULUKOT

Yhtiöosake-kurssi

4.12.2012

markkina-arvo,meur

tulos/ osakeeuroa

tulos/ osakeeuroa


p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake


p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

Anheuser-Busch InBev 67,66 108 701 3,11 3,53 8 743 19,1 11,1 2,2 3,90 10 215 17,4 9,7 2,6

Sanofi 69,45 91 919 6,65 6,16 10 790 11,3 7,9 4,0 6,27 10 993 11,1 7,4 4,4

Total 38,53 91 147 5,06 5,38 25 038 7,2 3,2 6,1 5,40 25 416 7,1 3,2 6,2

Unilever 29,22 89 066 1,41 1,58 6 682 18,5 11,8 3,3 1,73 7 251 16,9 10,9 3,5

SAP 61,15 75 113 2,83 3,09 5 021 19,8 13,5 1,4 3,55 5 787 17,2 11,3 1,6

Volkswagen 165,55 73 815 33,10 45,55 25 579 3,6 3,0 2,2 23,90 15 560 6,9 2,7 3,0

Siemens 79,66 70 180 7,73 5,75 7 279 13,9 8,1 3,8 5,99 7 181 13,3 8,0 3,9

LVMH 136,40 69 248 6,23 7,24 5 817 18,8 10,4 2,2 7,97 6 435 17,1 9,2 2,4

ENI 18,22 66 215 1,92 2,06 20 090 8,8 2,7 5,9 2,14 20 351 8,5 2,6 6,1

L'Oreal 105,00 63 823 4,32 4,78 3 964 22,0 14,2 2,1 5,14 4 291 20,4 12,8 2,3

BASF 68,95 63 329 6,26 5,43 8 763 12,7 5,9 3,8 6,09 9 242 11,3 5,5 3,9

Inditex 100,75 62 801 3,10 3,85 3 212 26,2 14,5 2,2 4,31 3 592 23,4 12,8 2,6

Banco Santander 5,93 61 174 0,60 0,37 8 446 15,9 NA 10,1 0,63 10 797 9,5 NA 10,1

Bayer 70,30 58 134 4,83 5,44 3 813 12,9 8,0 2,6 5,89 5 318 11,9 7,2 2,8

BNP Paribas 43,13 54 077 4,82 5,77 11 387 7,5 NA 3,5 5,47 10 964 7,9 NA 3,9

Telefonica 10,10 45 965 1,20 1,15 7 548 8,8 4,7 0,0 1,21 7 841 8,3 4,5 7,4

Allianz 100,30 45 732 5,48 11,28 8 272 8,9 6,1 4,5 12,03 8 304 8,3 6,0 5,0

BMW 67,69 43 228 7,45 7,69 7 725 8,8 2,6 3,8 7,74 7 659 8,7 2,5 4,1

GDF Suez 17,45 42 087 1,54 1,59 6 979 11,0 5,1 8,6 1,59 7 286 11,0 4,9 8,6

Daimler 38,18 40 752 5,31 4,65 7 245 8,2 2,7 5,8 4,79 7 817 8,0 2,6 5,8

Deutsche Telekom 8,57 37 029 0,13 0,64 4 451 13,4 4,1 8,2 0,62 4 138 13,9 4,2 7,0

Banco Bilbao 6,55 35 701 0,85 0,32 2 306 20,5 NA 6,4 0,78 6 169 8,4 NA 6,4

Deutsche Bank 34,52 32 082 4,30 3,63 4 797 9,5 NA 2,2 4,38 5 858 7,9 NA 2,2

Danone 49,34 31 730 2,89 3,01 2 650 16,4 10,6 2,9 3,22 2 863 15,3 9,9 3,1

AXA 12,77 30 108 1,57 1,82 6 280 7,0 6,9 5,7 1,99 6 655 6,4 6,6 6,3

Schneider Electric 54,09 29 957 3,35 3,84 2 614 14,1 9,1 3,3 4,09 2 921 13,2 8,3 3,5

Air Liquide 94,10 29 375 4,92 5,12 2 267 18,4 9,4 2,7 5,62 2 491 16,7 8,5 2,9

Heineken 50,81 29 267 2,44 2,83 2 342 18,0 11,0 1,7 3,28 2 692 15,5 9,3 1,9

Enel 2,98 28 022 0,44 0,36 7 562 8,2 4,3 4,9 0,36 7 452 8,3 4,2 5,0

E.ON 13,86 27 734 -1,17 2,24 5 421 6,2 4,1 7,9 1,43 4 378 9,7 4,2 6,1

ING 7,03 26 911 1,52 0,92 4 462 7,7 NA 0,0 1,12 5 320 6,3 NA 0,0

EdF 13,97 25 829 1,63 2,04 5 461 6,8 4,1 8,2 1,96 5 379 7,1 4,3 8,2

Hermes 236,75 24 994 5,66 6,47 1 037 36,6 20,6 1,1 7,40 1 182 32,0 18,1 1,2

Henkel 63,20 24 673 3,14 3,71 2 113 17,0 9,2 1,4 4,05 2 397 15,6 8,2 1,6

Linde 131,70 24 380 7,71 7,80 1 702 16,9 9,3 2,0 8,80 2 063 15,0 8,0 2,2

Munich Re 131,90 23 655 3,94 17,59 3 952 7,5 7,4 5,1 15,76 3 839 8,4 7,7 5,1

Iberdrola 3,83 23 512 0,48 0,45 3 512 8,5 7,0 8,5 0,40 3 428 9,5 6,7 7,8

Pernod Ricard 88,11 23 377 4,12 4,53 1 560 19,5 14,4 1,8 5,05 1 812 17,5 12,9 2,0

Christian Dior 125,30 22 770 7,09 9,13 6 084 13,7 3,9 2,5 9,87 6 802 12,7 3,2 2,7

Merck 102,40 22 261 7,53 7,49 857 13,7 8,4 1,5 8,20 1 468 12,5 7,6 1,7

Societe Generale 28,51 22 246 3,20 2,77 3 614 10,3 NA 1,9 3,83 4 956 7,4 NA 3,3 LÄH

DE:

FA

CTSE

T


Yhtiöosake-kurssi

4.12.2012

markkina-arvo,MGBP

tulos/osake GPp

tulos/ osakeGBp

voitto ennen veroja, MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeGBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

BRITTILÄISET TULOSENNUSTEET

Royal Bank of Scotland 295,70 168 757 7,00 13,90 2 456 21,3 NA 0,0 26,10 4 417 11,3 NA 0,0

Royal Dutch Shell 2 148,50 133 894 255,45 260,76 27 101 8,2 3,9 5,0 270,68 25 564 7,9 3,7 5,1

HSBC Holdings 636,20 117 097 58,55 55,31 13 978 11,5 NA 4,2 62,65 16 005 10,2 NA 4,6

BHP Billiton 1 951,50 112 831 260,30 198,68 15 377 9,8 6,1 3,6 165,84 13 741 11,8 7,0 3,7

BP 424,30 80 868 87,47 58,05 16 712 7,3 4,0 5,0 60,19 17 556 7,0 3,6 5,4

Vodafone 159,55 78 472 14,91 15,56 10 256 10,3 7,8 6,4 16,11 10 412 9,9 7,8 6,6

Unilever 2 408,00 72 777 117,78 129,47 5 453 18,6 11,8 3,3 138,50 5 934 17,4 10,9 3,5

GlaxoSmithKline 1 354,00 66 475 115,50 111,20 7 592 12,2 8,2 5,5 119,25 7 802 11,4 7,9 5,8

British American Tobacco 3 319,00 64 132 194,60 206,84 5 902 16,0 11,7 4,1 224,93 6 310 14,8 11,0 4,4

Rio Tinto 3 130,50 60 753 520,24 315,09 7 738 9,9 6,2 3,1 356,07 9 464 8,8 5,3 3,3 LÄH

DE:

FA

CTSE

T


69

TAULUKOT

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi

5.12.2012

markkina-arvo,MUSD

tulos/osake USD

tulos/ osakeUSD

voitto ennen veroja, MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeUSD

voitto ennen veroja MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Apple 575,85 541 693 27,68 44,15 55 763 13,0 7,2 0,5 49,92 63 685 11,5 5,9 1,8

Exxon Mobil 87,19 397 529 8,42 7,85 74 565 11,1 4,5 2,5 8,13 66 557 10,7 4,9 2,7

Wal-Mart 72,12 242 427 4,49 4,93 25 866 14,6 7,8 2,2 5,40 27 639 13,4 7,3 2,4

Google 691,03 227 344 36,07 39,80 13 660 17,4 9,9 0,0 46,38 17 004 14,9 7,9 0,0

Microsoft 26,37 221 942 2,69 2,78 28 460 9,5 5,5 3,0 2,90 30 479 9,1 4,6 3,4

General Electric 20,86 218 744 1,37 1,51 16 686 13,8 7,9 3,3 1,70 20 314 12,3 6,9 3,8

Berkshire Hathaway 87,27 216 522 4,15 5,25 19 519 16,6 0,0 5,63 20 628 15,5 0,0

IBM 189,36 213 963 13,44 15,13 23 004 12,5 8,6 1,7 16,68 24 242 11,4 7,9 1,8

Chevron 103,96 203 468 13,44 12,30 44 135 8,5 3,4 3,4 12,49 42 530 8,3 3,5 3,6

Johnson & Johnson 69,86 193 600 5,00 5,09 18 204 13,7 9,1 3,4 5,49 19 642 12,7 7,9 3,6

AT&T 33,92 192 665 2,20 2,40 21 417 14,2 6,1 5,2 2,54 22 276 13,4 5,9 5,3

Procter & Gamble 69,31 189 509 3,93 3,85 14 884 18,0 11,4 3,1 3,96 15 532 17,5 11,1 3,3

Pfizer 25,17 185 279 2,31 2,16 22 886 11,7 6,2 3,5 2,30 23 170 10,9 6,4 3,7

Wells Fargo 32,74 172 352 2,82 3,35 29 053 9,8 2,7 3,63 30 942 9,0 3,1

Coca-Cola 37,15 166 623 1,92 2,00 12 112 18,6 13,8 2,7 2,18 13 052 17,0 12,6 3,0

Oracle 32,38 156 041 2,46 2,67 17 404 12,2 7,2 0,7 2,91 18 927 11,1 6,2 0,7

JPMorgan Chase 40,57 154 222 4,48 5,03 29 399 8,1 3,0 5,30 30 833 7,7 3,5

Philip Morris 88,95 148 595 4,88 5,21 13 043 17,1 11,2 3,6 5,81 13 993 15,3 10,6 4,0

Merck 44,40 134 979 3,77 3,80 15 535 11,7 5,8 3,8 3,70 15 083 12,0 6,8 3,8

Verizon 43,67 124 410 2,15 2,46 19 203 17,8 4,3 4,6 2,86 21 979 15,3 3,8 4,8

Visa 147,59 119 771 4,99 6,20 6 305 23,8 17,9 0,6 7,25 7 010 20,4 15,6 0,9

Amazon.com 252,49 114 366 1,37 0,02 493 30,0 0,0 1,86 1 415 135,7 23,1 0,0

Qualcomm 63,47 108 146 3,20 3,71 8 034 17,1 13,8 1,5 4,30 9 178 14,8 9,5 1,6

PepsiCo 69,86 108 063 4,40 4,06 8 800 17,2 10,6 3,0 4,41 9 403 15,8 10,0 3,2

Bank of America 9,91 106 810 0,01 0,42 9 050 23,6 0,4 1,00 17 504 9,9 1,1

Abbott Laboratories 64,39 101 779 4,66 5,07 9 488 12,7 8,3 3,2 5,33 10 011 12,1 7,6 3,4

Cisco 19,17 101 778 1,62 1,85 12 830 10,4 4,5 1,5 1,96 13 395 9,8 4,4 2,9

Citigroup 34,29 100 556 3,70 4,05 11 373 8,5 0,1 4,61 19 348 7,4 1,1

Intel 19,97 99 368 2,39 2,11 14 921 9,5 4,3 4,4 1,92 13 704 10,4 4,3 4,5

Comcast 37,20 98 251 1,50 1,96 11 634 19,0 6,4 1,7 2,24 10 891 16,6 6,0 2,0

Home Depot 64,24 96 050 2,47 3,05 7 205 21,1 11,1 1,9 3,45 7 936 18,6 10,4 2,2

Schlumberger 71,22 94 550 3,66 4,23 7 461 16,8 9,0 1,5 4,95 8 617 14,4 7,9 1,5McDonald's 87,20 87 547 5,27 5,30 7 973 16,5 9,9 3,3 5,78 8 372 15,1 9,5 3,6Walt Disney 49,30 87 366 2,54 3,07 9 260 16,1 8,7 1,2 3,42 10 145 14,4 8,0 1,3

United Technologies 80,14 73 452 5,49 5,31 6 984 15,1 9,9 2,5 6,15 8 508 13,0 8,0 2,8

UPS 73,04 69 722 4,35 4,59 6 782 15,9 8,5 3,1 5,16 7 532 14,2 7,6 3,3

ConocoPhillips 56,84 68 996 6,68 5,67 16 170 10,0 3,6 4,6 5,79 15 617 9,8 3,6 4,6

Amgen 88,33 67 838 5,33 6,60 6 108 13,4 9,7 1,6 6,99 6 341 12,6 9,0 2,0

Altria 33,49 67 821 2,05 2,20 6 985 15,2 10,6 5,1 2,39 7 479 14,0 10,1 5,5

eBay 51,99 67 273 2,03 2,35 3 154 22,1 13,6 0,0 2,73 3 756 19,0 11,2 0,0

American Express 55,84 62 488 4,09 4,40 7 290 12,7 1,4 4,75 7 793 11,8 1,6

3M 90,12 62 357 5,96 6,32 6 373 14,3 8,3 2,6 6,85 6 862 13,2 7,7 2,8

MasterCard 483,42 60 083 18,70 21,95 3 921 22,0 13,1 0,2 25,68 4 577 18,8 11,0 0,2

Occidental Petroleum 73,69 59 702 8,39 6,96 9 431 10,6 4,4 2,8 7,57 10 292 9,7 4,0 3,2

U.S. Bancorp 31,43 59 100 2,46 2,87 7 870 10,9 2,5 3,08 8 273 10,2 2,8

News 24,51 57 939 1,14 1,41 4 663 17,4 9,4 0,7 1,69 6 146 14,5 8,7 0,7 LÄH

DE:

FA

CTSE

T



FINANSSIKRIISI SYÖKSI amerikkalaiset asun-tomarkkinat ennätykselliseen romahduk-seen. Moni ekonomisti ja analyytikko on korostanut, että kansantalouden näkymät ja yritysten tuloksentekokyky eivät ole vahvalla perustalla ennen kuin elpyminen asunto-markkinoilla alkaa.

Loppusyksyn data amerikkalaisilta asun-tomarkkinoilta on ollut valtaosin ennusteita parempaa. Pohjakosketus näyttäisi siis ole-van takanapäin. Toiveikkuus heijastuu myös S&P 500 -indeksin tulosennusteisiin. Niitä on

S&P 500:n tulosodotukset huipputasollaviime aikoina nostettu enemmän kuin laskettu tä-män vuoden osalta. Ensi vuoden tulosarviot eivät ole juuri muuttuneet.

Peräti kuudella S&P 500:n kymmenestä toimi-alasta tulosennusteet ovat tällä hetkellä joko syk-lin huipuissa tai kaikkien aikojen korkeimmalla ta-sollaan. Nämä toimialat ovat kestokulutustavarat, päivittäistavarat, rahoitusala, terveydenhuolto, teollisuus ja teknologia. Murheenkryyninä ovat yhdyskuntapalvelut, jonka voitto-odotukset liik-kuvat alimmalla tasollaan sitten huhtikuun 2007.

TOMMI MELENDER

KEV

OR

K D

JAN

SEZI

AN

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

TAULUKOT

Yhtiö Tuotto

5 v. p.a.

Tuotto3 v. p.a.

Tuotto12 kk

Tuotto6 kk

Tuotto1 kk

Riskivolatili-teetti

RiskiSharpenmittari

Hallinnointi- ja säilytys- palkkio, %

TER-luku, %

Rahasto-pääoma

meurSalkunhoitaja

LÄH

DE:

SIJ

OIT

UST

UTK

IMU

S O

Y

5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

KOKO MAAILMAParhaatPYN Elite * 17,3 33,8 63,7 27,6 6,1 13,5 4,7 1,0 + 1,5 81,5 P. DeryngPYN Populus * 1,3 16,0 26,9 8,5 5,4 18,6 1,4 1,0 + 1,4 88,8 P. DeryngTapiola Kasvu -0,9 8,6 24,5 9,8 1,2 13,6 1,7 1,4 1,4 66,9 Tapiola Varainhoito OyHandelsbanken Active 100 I 12,1 24,3 9,3 1,3 14,1 1,6 0,8 0,8 -JOM Silkkitie * 17,1 24,1 5,3 5,3 14,8 1,6 1,2 + - 24,8 J. MykkänenHuonoimmatAlfred Berg Global -1,9 7,4 9,2 4,7 1,6 10,2 0,8 1,8 1,8 4,1 Fortis Investment Management USAHandelsbanken Uusi Energia 1,6 8,4 6,7 2,7 14,7 0,5 1,5 1,5 18,7 M. SensOP-Ilmasto -7,9 -5,5 6,3 4,7 0,8 12,3 0,4 1,8 1,8 33,4 M. LeskinenEPL Osakeoptimi A1 * 3,4 -0,2 1,8 8,1 0,3 1,2 + - 60,5 Eufex OyeQ Clean Energy -27,0 -26,3 -22,3 -7,3 -1,3 20,5 -1,1 1,9 1,9 1,5 P. Tevanen, M. PesonenKEHITTYVÄT MARKKINAT

ParhaatDanske Invest Mustameri 0,3 19,0 49,7 29,8 1,6 19,9 2,4 2,8 2,8 14,4 M. L. LigaardTaaleritehdas Lyydian Leijona Osake 12,8 37,7 24,8 2,1 19,2 1,9 2,0 + 2,1 62,7 Metso, ErdemeQ Kasvava Aasia 35,5 16,7 2,3 13,1 2,6 2,5 - 6,5 J-P. Leppä, P. TevanenOP-Kehittyvä Eurooppa 30,8 29,4 1,6 17,6 1,7 2,5 2,5 30,1 OP-Pohjola Varainhoito OyHandelsbanken Kiina -1,4 8,4 26,9 10,4 3,4 15,6 1,7 1,9 1,9 106,1 M. SensHuonoimmatUB Russia * -2,3 -9,7 0,7 -4,0 17,6 -0,6 2,9 2,9 4,8 UB Omaisuudenhoito OyEvli New Republics -20,3 -13,8 -11,2 -1,6 -1,6 16,8 -0,7 3,0 3,0 8,7 A. CelminsFIM Russia -5,9 0,5 -11,8 3,3 -3,2 23,9 -0,5 3,3 3,3 152,3 Pohjola, RahuorgFIM Russia Small Cap -23,5 -8,1 -16,0 -6,6 -5,0 15,9 -1,1 3,3 3,3 23,0 Pohjola, RahuorgFIM Ukraine -42,1 -19,5 -36,0 -21,1 -2,6 20,2 -1,8 3,3 3,3 10,1 NurminenTOIMIALARAHASTOT

ParhaatUB Aasia REIT Plus K 4,0 18,0 54,6 22,9 5,8 11,7 4,6 0,9 + 0,9 28,7 UB Omaisuudenhoito Real Assets eQ Consumer 5,8 12,4 39,8 16,0 2,3 15,5 2,5 1,5 1,5 5,7 eQ VarainhoitoeQ Financial -6,9 3,8 31,9 21,2 2,3 17,9 1,7 1,5 1,5 10,4 eQ VarainhoitoSeligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals

7,9 17,6 29,7 11,4 0,2 9,2 3,1 0,6 0,6 61,7 Holmberg, Nilsson

FIM Brands 2,6 15,3 26,9 8,6 3,6 12,9 2,0 1,8 1,8 53,3 HoltariHuonoimmatODIN Offshore -6,8 4,4 6,4 2,0 3,7 18,6 0,3 2,0 2,0 283,9 J. SjoeQ Technology -0,4 6,2 2,6 -1,3 2,7 18,8 0,1 1,5 1,5 10,1 eQ VarainhoitoeQ Telecom -3,8 5,2 0,4 7,4 -0,2 12,5 0,0 1,5 1,5 11,5 eQ VarainhoitoICECAPITAL Global Utilities & Energy -3,2 4,6 -0,1 3,9 -1,3 13,5 -0,1 1,5 - 16,8 ICECAPITAL/AngervuoeQ Materials -3,0 0,6 -2,7 6,4 -0,6 22,1 -0,2 1,5 1,5 16,3 eQ VarainhoitoYHDISTELMÄRAHASTOT

ParhaatHandelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 60-luku 0,0 11,6 23,2 9,0 1,0 14,8 1,5 1,3 1,3 139,2 P. Bolte

Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 70-luku 0,0 11,6 23,1 9,0 1,0 14,8 1,5 1,3 1,3 151,1 P. Bolte

Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 80-luku 0,0 11,5 23,1 8,9 1,0 14,8 1,5 1,3 1,3 45,7 P. Bolte

SEB European Optimum BI -1,3 7,3 20,6 11,1 2,3 9,4 2,1 0,9 0,9 -Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku 10,9 20,5 10,9 1,0 11,8 1,7 0,4 0,4 235,4 M. Wahlqvist AlveskogHuonoimmatEvli Taktinen Allokaatio B -1,4 -0,8 -1,0 0,2 3,0 -0,6 1,3 + 1,4 13,4 P. LindahlQuorum Nordic Special Situations -0,2 -0,8 -2,4 -2,4 13,4 -0,1 1,8 - 4,3 M. KyyrönenICECAPITAL Global Tactical Asset Allocation * -2,2 -6,5 -2,0 -7,2 -0,1 10,6 -0,3 1,0 + 1,7 12,1 ICECAPITAL / Simonsen

Handelsbanken Europpa Protect * -5,1 -6,9 -4,2 2,7 0,4 8,3 -0,6 1,8 1,8 2,7 T.GylfeHead Professionals A1 * -7,6 5,6 -0,7 13,4 -0,6 2,0 + 2,0 3,2 Head Asset Management Oy

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT

71

PETRI DERYNGIN hoitama PYN Elite on tuot-tanut viimeksi kuluneen kahdentoista kuu-kauden aikana kirkkaasti parhaiten koko maailmaan sijoittavien osakerahastojen luo-kassa. Voi toki kysyä, onko luokittelu reilu, onhan Elite keskittynyt tiukasti thaimaalaisiin osakkeisiin, joihin se ryhtyi sijoittamaan neljä-toista vuotta ja 1300 nousuprosenttia sitten.

Sijoitusavaruutta eivät ole rajanneet Thai-maahan rahaston säännöt vaan salkunhoita-jan näkemys. Nyt näkemys on muuttunut.

”Thaimaan pörssi on saavuttamassa tavoi-tetasomme 1400 pistettä. Aloitamme Eliten salkun uudelleenkohdistusvaiheen, koska thaimarkkina ei enää täytä sijoituskriteerei-tämme”, Deryng kirjoitti sijoittajakirjeessään

marraskuun lopulla.Uudet suunnat ovat Kiina ja Vietnam.”Kiinan tilanne on kutkuttava. Kiinalaiset

osakkeet ovat halventuneet liian halvoiksi. Kiinan talouskasvu jatkuu vahvana läpi tä-män vuosikymmenen”, Deryng kirjoittaa.

KARO HÄMÄLÄINEN

Deryng lähtee Thaimaasta

marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.



TAULUKOT

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 206,5 milj. euroa Kone 9,2 9,0 0,2Fortum 7,3 7,7 -0,4Wärtsilä 6,3 6,8 -0,5Sampo 5,7 4,5 1,2Nokian Renkaat 5,1 5,2 -0,1Metso 4,9 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 136,2 milj. euroa Fortum 9,7 9,8 -0,1Nokia 8,0 8,7 -0,7Uponor 5,6 4,9 0,7Sampo 5,4 5,5 -0,1Nokian Renkaat 5,3 5,5 -0,2UPM 4,4 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 35,9 milj. euroa Uponor 7,6 6,6 1,0Neste Oil 4,6 4,7 -0,1Vaisala 4,4 4,3 0,1Pöyry 4,2 4,5 -0,3Amer Sports 3,9 5,3 -1,4Cargotec 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 18,6 milj. euroa Nordea 7,2 5,5 1,7Neste Oil 6,3 Metso 6,1 Nokia 6,1 4,8 1,3Amer Sports 6,0 6,4 -0,4Fortum 6,0 6,2 -0,3DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 54,7 milj. euroa Amer Sports 7,8 7,7 0,2Basware 6,9 6,9 -0,1Affecto 6,0 5,8 0,2Lassila & Tikanoja 5,3 5,4 -0,1Kemira 4,7 Konecranes 4,7 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 164,1 milj. euroa Metso 7,4 6,6 0,7Fortum 7,0 8,3 -1,3Nokian Renkaat 6,8 7,3 -0,5Sampo 6,5 8,0 -1,4Amer Sports 5,9 5,5 0,4Nokia 5,4

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 334,9 milj. euroa Kone 8,6 8,9 -0,3Fortum 8,0 8,5 -0,5Nokia 7,5 4,6 2,9Nokian Renkaat 7,0 7,3 -0,3Metso 6,3 Amer Sports 5,0 4,8 0,1EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 11,7 milj. euroa Nokian Renkaat 6,8 7,1 -0,3Neste Oil 6,1 6,3 -0,2YIT 6,1 5,4 0,7Fortum 5,9 6,4 -0,4UPM 5,9 5,9 0,0Cargotec 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 102,9 milj. euroa Metso 9,8 8,9 0,8UPM 7,4 7,2 0,2Fortum 7,0 8,2 -1,2Wärtsilä 6,6 5,8 0,8Nokian Renkaat 5,8 5,9 -0,1Amer Sports 4,7 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 68,9 milj. euroa Raisio 7,7 7,8 -0,1Neste Oil 7,3 5,9 1,4Tieto 6,3 6,4 -0,1Huhtamäki 5,8 6,1 -0,3PKC Group 5,4 Amer Sports 5,0 5,0 0,0FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 66,6 milj. euroa Nokia 8,9 7,7 1,2Nokian Renkaat 6,6 6,5 0,1Amer Sports 6,0 5,6 0,4Metsä Board 5,4 5,7 -0,3Basware 5,3 5,2 0,1Metso 5,0 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 18,5 milj. euroa Nokia 9,1 7,9 1,2Fortum 8,2 7,9 0,3Sampo 7,9 8,1 -0,2Kone 7,5 7,4 0,1Metso 4,7 4,5 0,2Wärtsilä 4,2 4,2 0,0

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 49,5 milj. euroa Wärtsilä 9,7 9,5 0,1Nokian Renkaat 8,5 8,8 -0,2Kone 6,8 7,6 -0,9Outotec 6,5 4,7 1,8YIT 6,3 7,6 -1,3Konecranes 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 41,0 milj. euroa Kone 8,7 9,0 -0,4Nokia 8,5 4,0 4,5Fortum 7,9 8,4 -0,5Metso 5,8 Wärtsilä 5,2 6,5 -1,3Sampo 4,8 9,1 -4,3ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 28,7 milj. euroa Metso 8,5 8,2 0,3Kone 8,4 8,3 0,1Nordea 7,4 7,6 -0,2Fortum 6,9 7,3 -0,4Wärtsilä 6,8 6,7 0,1Nokian Renkaat 4,7 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 397,7 milj. euroa Fortum 7,9 8,7 -0,8Nokia 7,2 5,4 1,9Sampo 6,8 7,1 -0,2Nokian Renkaat 6,6 7,0 -0,3Metso 6,1 5,6 0,5Nordea 4,6 4,8 -0,2NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 181,9 milj. euroa Fortum 8,1 8,5 -0,5Sampo 7,5 7,3 0,1Metso 6,8 6,6 0,2Kone 6,2 6,1 0,1Teliasonera 6,1 5,1 1,0Nordea 4,7 4,9 -0,2NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 19,3 milj. euroa Nordea 11,1 11,0 0,1Metso 10,3 9,6 0,7Nokian Renkaat 9,7 9,0 0,7YIT 9,0 10,2 -1,1Nokia 8,6 Elisa 8,3 9,3 -1,1


MARRAS–JOULUKUUN TAITTEESSA kovasti pörssissä kirinyt Nokia kuului marraskuun lopussa kuudentoista Suomeen sijoittavan osakerahaston kymmenen suurimman sijoi-tuksen joukkoon. Ykkössijalla matkapuhelin-yhtiö oli kuitenkin vain kolmessa rahastossa: FIM Fennossa, Finlandia Suomessa ja Säästö-pankki Kotimaassa.

Kuudestatoista Nokiaan uskovasta rahas-tosta keilaniemeläisyhtiön paino laski mar-raskuun aikana vain Alfred Berg Finlandissa. Uutena osakkeena kärkikuusikkoon Nokia nousi neljässä rahastosalkussa.

Arvopaperin tarkastelussa on 31 Suomi-osakerahastoa, joista kaikki eivät sääntö-jensä perusteella edes voisi sijoittaa Nokiaan.

Luotto Nokiaan on heikompaa kuin kak-sitoista kuukautta sitten. Vuoden 2011 mar-raskuun lopussa Nokia kuului 22 rahaston top 6 -sijoituksiin ja ykkösenä se oli kuudessa rahastossa: Alfred Berg Finlandissa, Finlan-dia Suomessa, Nordea Suomessa, Nordea 130/30:ssä, Säästöpankki Kotimaassa ja Taale-ritehdas Arvo Markassa.

KARO HÄMÄLÄINEN

Nokia kelpaa kuudelletoista




7.12.2012Osake Osakkeita, kpl Arvo, euroa Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa Muutos vuoden

alusta, kplMuutos vuoden alusta, euroa

Muutos vuoden alusta (kpl), %

Fortum 1 444 201 20 579 864 105 800 1 507 650 358 900 3 301 626 38Nokian Renkaat 244 000 7 634 760 31 000 969 990 7 492 2 297 801 14Metso 709 850 21 352 288 17 000 511 360 140 350 6 411 313 36Elisa 336 449 5 477 390 28 300 460 724 -31 585 -1 265 498 -20Neste Oil 712 400 7 088 380 26 400 262 680 -11 710 1 455 922 -1Talvivaara 1 690 236 1 977 576 182 000 212 940 430 000 -936 312 44Kesko B 148 200 3 657 576 8 200 202 376 49 200 1 217 336 58YIT 785 400 11 176 242 14 000 199 220 55 900 3 166 382 21Sampo 671 000 16 533 440 6 000 147 840 -118 000 1 600 010 -14UPM 1 480 500 13 324 500 10 000 90 000 142 500 2 363 620 15Konecranes 7 042 568 182 754 640 2 298 59 633 62 000 80 820 981 0Kemira 453 800 5 309 460 0 0 -49 185 692 058 -10Kone 173 000 10 207 000 0 0 -88 000 -660 100 -36Orion B 58 500 1 251 900 0 0 9 000 506 925 18Outokumpu 6 052 666 4 418 446 0 0 5 347 166 773 546 21Pohjola 145 000 1 583 400 0 0 -65 000 757 300 32Sanoma 607 000 4 461 450 0 0 -125 000 -1 403 870 -8Stora Enso R 489 000 2 557 470 0 0 195 000 1 173 100 64Wärtsilä 736 000 23 699 200 0 0 0 7 271 680 0Cargotec 397 000 7 868 540 -5 000 -99 100 18 000 -556 089 8Rautaruukki 992 000 5 832 960 -30 000 -176 400 99 000 -525 200 11Nokia 4 674 500 13 135 345 -82 000 -230 420 308 380 -2 464 602 13Outotec 220 700 8 986 904 -11 300 -460 136 27 700 1 306 504 5Yhteensä 30 263 970 380 868 731 302 698 3 658 357 6 762 108 107 304 433 11

Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu joulukuun 7. päivän päätöskursseilla. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT, K. Hartwall Invest), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy,

Argonius, Pertti Laine), Kari Niemistö (Selective Investor), Göran Sundholm. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

TAULUKOT

ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 6,9 7,2 -0,3Teliasonera 6,1 6,1 0,0Sampo 6,1 6,0 0,1Nokian Renkaat 6,1 6,1 0,0Fortum 5,4 5,6 -0,2Pohjola 5,0 4,9 0,1OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 351,3 milj. euroa Fortum 9,1 9,0 0,1Kone 9,0 9,1 -0,1Nokia 8,1 6,9 1,2Nokian Renkaat 7,0 7,1 0,0Sampo 6,4 7,6 -1,1Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 231,0 milj. euroa Nokian Renkaat 14,5 15,3 -0,8Fortum 9,3 9,9 -0,6Nokia 9,0 7,3 1,7Kone 8,5 8,2 0,2Sampo 8,1 8,6 -0,5Amer Sports 7,2 6,7 0,5OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 157,3 milj. euroa Fortum 9,5 9,2 0,3Nokia 8,9 7,3 1,6Amer Sports 6,4 6,1 0,4Pohjola 5,9 6,7 -0,9Stora Enso 5,0 4,8 0,2Huhtamäki 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 88,9 milj. euroa Basware 9,1 9,1 0,0PKC Group 8,8 Metsä Board 8,0 8,8 -0,8Vacon 7,7 7,8 0,0Affecto 6,0 5,6 0,4Amer Sports 4,9 4,9 0,0

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 211,3 milj. euroa Kone 8,7 8,7 0,0Nokia 8,6 7,3 1,3Sampo 7,5 8,4 -0,9Fortum 7,3 8,5 -1,3Wärtsilä 7,2 6,9 0,3Metso 4,8 4,9 -0,1SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 58,8 milj. euroa Outotec 7,5 6,3 1,3Neste Oil 7,2 7,8 -0,6Kemira 6,3 5,3 1,0Konecranes 6,0 6,4 -0,4YIT 5,8 7,3 -1,5Amer Sports 4,7 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 149,9 milj. euroa Nokia 8,8 7,1 1,8Fortum 7,0 7,0 0,0Sampo 6,7 8,0 -1,3Metso 6,1 4,4 1,7Amer Sports 5,9 5,8 0,1Huhtamäki 3,8 4,1 -0,3SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 11,1 milj. euroa Amer Sports 6,7 Nokian Renkaat 6,4 6,4 -0,1Lassila & Tikanoja 5,4 6,8 -1,3Tieto 5,0 5,1 -0,1Outotec 4,7 Affecto 4,6 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 91,8 milj. euroa UPM 7,1 7,0 0,1Amer Sports 6,3 7,1 -0,8Nordea 6,0 6,0 0,0Neste Oil 5,9 4,9 1,0Nokia 5,6 Kesko 4,8 5,7 -0,9

TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 46,9 milj. euroa Metso 4,5 Nokia 4,4 Fortum 4,4 4,9 -0,5Elisa 4,1 4,5 -0,4Teliasonera 4,1 4,3 -0,3Wärtsilä 3,9 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,2 milj. euroa Sampo 8,0 8,0 0,0Fortum 7,8 8,4 -0,6Kone 6,5 6,3 0,2UPM 5,6 5,5 0,1Teliasonera 4,5 4,4 0,1Nokia 4,3 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 11,0 milj. euroa Metso 7,2 5,0 2,2Fortum 6,9 7,3 -0,3Citycon 6,6 4,7 1,9Outotec 6,3 Sampo 5,1 5,1 0,0Tieto 4,7 4,8 -0,1

73

12/2009 12/2012

4,0

3,0

2,0

1,0

prosenttiaSuomi Saksa

2010 201112/2009 12/2012

10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

prosenttiaIntia Kiina

2010 2011

12/2011 12/2012

5,0

4,0

3,0

2,0

prosenttia

12/2009 12/2012

8,0

6,0

4,0

2,0

prosenttiaAAA-luokitellut BBB-luokitellut

2010 201112/2009 12/2012

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

prosenttiaAaa-luokitellut Baa-luokitellut

2010 2011

12/2009 12/2012

1 900

1 600

1 300

1 000

dollaria/unssi

3,59%

1,58%

4,58%AAA-LAINAT

10 VUODEN KORKO

BBB-LAINAT

TAULUKOT


YRITYSLAINAMARKKINOILLA RIITTÄÄ ---

--

-

-

-

--

-

-

TOMMI MELENDER

Yritykset haalivat halpaa lainaa

2010 2011 2012

Otsikko

TAULUKOT

EURON ARVO DOLLAREISSA

12/2009 12/2012

1,50

1,40

1,30

1,20

1,152010 2011 2012

euroa dollareista

11/2009 11/2012

400

350

300

250

200

CRB-indeksi

20112010 2012

pistettä

Raaka-aine hinta USD, 4.12.2012

muutos 1 kk,

%

muutos 1 v, %

muutos 3 v, %

muutos 5 v, %

keskihinta USD, 1 v

keskihinta USD, 3 v

keskihinta USD, 5 v

alin hinta USD, 5 v

ylin hinta USD, 5 v

Öljy, Brent 111,56 2,93 1,88 42,28 26,46 111,7 100,1 92,5 34,27 145,65Öljy, WTI 88,50 4,29 -12,34 17,27 0,23 94,9 89,3 86,1 30,81 145,63Kupari 7 991 2,90 1,28 13,73 22,92 7 915 8 081 7 262 2 765 10 148Alumiini 2 101 8,44 -1,85 -0,28 -12,08 2 012 2 200 2 170 1 254 3 292Sinkki 2 012 8,67 -2,35 -14,53 -14,75 1 935 2 108 1 970 1 042 2 826Lyijy 2 230 3,82 6,06 -4,90 -21,06 2 041 2 204 2 087 880 3 460Nikkeli 17 315 7,21 0,09 8,87 -32,35 17 582 20 739 19 716 8 810 33 300Kulta 1 698 0,76 -2,82 42,64 112,88 1 664 1 474 1 248 713 1 895Palladium 681,10 13,73 5,83 80,74 95,21 640,8 627,2 499,1 162,10 857,25Hopea 33,33 4,42 0,54 77,00 133,89 31,0 28,5 23,0 8,88 48,70Tina 21 775 7,27 9,15 44,68 35,04 20 826 22 359 19 832 9 900 33 255Lämmitysöljy 3,01 2,10 0,64 48,45 19,79 3,0 2,7 2,5 1,13 4,11Maakaasu 3,54 -0,42 -1,15 -22,90 -50,57 2,8 3,8 4,9 1,91 13,58 LÄ

HD

E: F

ACT

SET

75

ÖLJYN HINTA on heilunut melkoisesti vii-meksi kuluneen viiden vuoden aikana.

Finanssikriisin syövereissä Pohjanmeren Brentin hinta painui alimmillaan 34 dollariin tynnyriltä. Vastaavasti viiden vuoden huiput mustalle kullalle kirjattiin 145 taalan tynnyri-hinnoissa.

Joulukuun alkupuoliskolla Brentin noteera-ukset liikkuivat 111 dollarissa tynnyriltä. Maail-mantalouden epävarmuus ja poliittiset kriisit ovat syksyn mittaan huolestuttaneet öljyllä kauppaa tekeviä sijoittajia. Viime aikoina tun-

nelmia ovat kuitenkin parantaneet odotuksia paremmat makroluvut Kiinan teollisuudesta ja Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta sekä Is-

lientyminen.Suurta mustan kullan hintarallia lienee tus-

kin kuitenkaan luvassa. Uutistoimisto Bloom-bergin joulukuun alussa tekemän kyselyn mukaan haastatelluista 29 analyytikosta 13 odotti öljyn hinnan laskevan lähitulevaisuu-dessa. Yhdeksän arvioi hinnan nousevan ja seitsemän pysyvän suunnilleen ennallaan.

Suomalaiselle osakesijoittajalle öljyn hin-takehityksellä on tärkeä merkitys, etenkin jos salkussa on vahvasti Venäjään kytkeyty-viä yhtiöitä. Itänaapurissa talouspolitiikka perustuu olettamukseen, että öljy maksaisi suunnilleen 120 dollaria tynnyriltä. Jos notee-raukset painuvat selvästi alle sadan taalan, se heikentää nopeasti suhdanteita ja kulutus-kysyntää.

TOMMI MELENDER

Öljyn hinnassa epävarmuutta

11/2007 11/2012

60

55

50

45

40

30

USA:n teollisuuden ostopäällikköindeksi pistettä

2008 2009 2010 2011 2012

1850

1750

1650

1550

145010/2007 10/2012

2008 2009 2010 2011 2012

volyymiUSA:n viennin kehitys

BLO

OM

BER

G

TAULUKOT

76

Affecto 13,4 -3,8 -0,5

Ahlstrom 12,6 -1,2 -0,2

Aldata Solution 100,0 5,6 0,0

Alma Media 2,0 -0,5 0,0

eQ 17,6 5,6 0,1

Amer Sports 40,8 -8,4 -1,0

Aspocomp 5,0 -15,6 -0,1

Atria 2,6 0,0 0,0

Basware 12,1 -0,8 -0,4

Biotie Therapies 64,8 3,3 4,3

CapMan 16,6 -6,5 -0,9

Cargotec 13,4 -5,7 -1,5

Cencorp 44,8 -0,3 -0,3

Citycon 78,7 -5,3 -2,0

Componenta 18,7 -5,3 -0,9

Comptel 5,7 -2,4 0,6

Cramo 23,0 -0,2 -1,2

Digia 3,0 -0,4 0,0

Efore 6,6 0,1 -0,3

Elcoteq 11,5 0,0 0,0

Elecster 0,4 0,1 0,1

Elektrobit 3,5 0,2 -0,3

Elisa 27,5 0,6 -2,0

Etteplan 2,2 -0,9 -0,2

Exel Composites 32,9 0,0 0,1

Finnair 11,4 -1,4 -0,4

Finnlines 83,0 1,6 0,3

Fiskars 2,1 -0,7 -0,8

Fortum 25,1 -3,7 -1,6

F-Secure 6,3 -2,4 -0,5

Geosentric 88,8 11,2 0,0

Glaston 5,0 -0,8 -0,2

HKScan 19,5 -1,4 0,3

Honkarakenne 3,3 -0,9 0,0

Huhtamäki 33,7 8,3 1,3

Ixonos 7,2 0,0 -0,2

Kemira 15,2 0,9 2,1

Kesko 16,9 -3,1 1,3

Kesla 2,2 0,3 0,0

Kone 45,1 1,1 0,0

Konecranes 35,6 1,1 2,5

Lassila & Tikanoja 17,7 4,2 0,9

Lemminkäinen 13,7 3,9 -0,1

Lännen Tehtaat 8,1 -0,8 0,2

Marimekko 21,0 -8,5 -6,8

Martela 5,1 0,1 0,1

Metso 47,2 -0,7 -2,6

Metsä Board 10,7 1,5 0,1

Ulkomaalais- omistus osakkeista

% Muutos %-yksikköä 12 kk

Muutos %-yksikköä 3 kk

Neste Oil 14,2 -4,4 0,9

Nokia 72,2 -7,0 -0,9

Nokian Renkaat 60,6 -0,3 -2,3

Norvestia 34,2 0,0 0,0

Okmetic 17,0 -1,2 -0,3

Olvi 17,9 -0,4 0,3

Oriola-KD 10,5 -0,4 0,2

Orion 32,1 0,6 1,3

Outokumpu 17,9 -0,7 2,1

Outotec 45,9 -10,4 -6,5

PKC Group 25,6 1,5 -0,6

Pohjola Pankki 16,6 -0,5 0,4

Dovre Group 3,9 -0,8 0,0

Pöyry 38,2 -2,7 -1,7

QPR Software 11,2 0,0 0,0

Raisio 9,1 -0,7 0,8

Ramirent 50,1 0,1 -1,4

Rapala 71,9 2,6 1,0

Rautaruukki 13,6 -5,0 -1,1

Raute 3,5 -0,3 1,9

Revenio 3,6 0,1 -0,4

Ruukki Group 90,8 0,5 -0,1

Sampo 54,4 2,2 1,3

Sanoma 7,2 -1,4 -0,2

Sponda 49,8 1,2 1,2

SRV 2,9 -1,1 -0,1

Stockmann 8,4 3,7 0,6

Stonesoft 8,1 -0,1 0,4

Stora Enso 66,1 0,6 -0,1

Talentum 10,9 2,0 0,7

Talvivaara 15,9 -7,1 -2,2

Technopolis 25,3 -3,8 -0,5

Tecnotree 12,6 -15,5 -1,9

Teleste 5,9 -2,1 -0,9

Tieto 46,5 0,9 -1,5

Tikkurila 21,8 -2,3 2,1

Tulikivi 2,9 -1,5 -0,1

Saga Furs 4,6 0,4 0,1

UPM 55,8 4,2 -0,7

Uponor 30,0 5,5 2,1

Vacon 49,9 16,6 -3,8

Vaisala 13,3 -1,6 -0,4

Viking Line 4,8 -0,1 -0,1

Wärtsilä 51,0 4,2 1,8

YIT-Yhtymä 33,4 1,2 0,7

Zeeland 12,9 4,8 4,9

Ålandsbanken 9,6 0,1 0,0

Ulkomaalais- omistus osakkeista

% Muutos %-yksikköä12 kk

Muutos %-yksikköä 3 kk

ULKOMA ALAISOMISTUS

Ulkomaalaisomistus alle kaksi prosenttia: Aktia, Aspo, Biohit, Elecster, Ilkka, Incap, Innofactor, Interavanti, Keskisuomalainen,

SYKSYN AIKANA ulkomaisten sijoittajien omistusosuus on noussut 41 ja laskenut 53

joista ulkomaalaisten salkuissa on vähintään

Kemirassa ja Outokummussa Tikkurilan ulkomaa-

Samalla ajanjaksolla Marimekon ulko-

lopulla Odin liputti omistuksensa muo-

Mika Ihamuotila puolestaan

--

Tecnot-reetä, Outotecia, Talvivaaraa ja Cargotecia.

KARO HÄMÄLÄINEN

Ulkomaalaiset innostuivat Kemirasta ja Outokummusta

porssi.arvopaperi.fiARVOPAPERIN PÖRSSIPALVELU. K ÄY TÖSSÄ 24/7. K AIKKI POHJOISMAISET PÖRSSILISTAT. YHTIÖIDEN AVAINLUVUT. KURSSIHISTORIAT. YHTIÖISTÄ

KIRJOITETUT UUTISET.

TAULUKOT

77

Norja 54,1 29,9 15,2 29,0 11,9 7,5 7,3 -33,7 -24,0Technopolis 3 1 1 0 0 5 60 0 1,30 ylipainota 9,5 5,7 -27,7Citycon 8 2 3 0 0 13 62 0 1,31 ylipainota 12,1 9,1 23,4Lassila & Tikanoja 3 2 1 0 0 6 50 0 1,33 ylipainota 13,5 9,0 106,9Ramirent 4 4 1 1 0 10 40 0 1,45 ylipainota 9,8 35,3 32,8Sponda 5 4 3 1 0 13 38 0 1,50 ylipainota 11,4 16,5 32,5Outotec 10 5 1 2 2 20 50 10 1,53 ylipainota 15,0 51,6 55,2Amer Sports 4 3 3 1 0 11 36 0 1,55 ylipainota 16,4 -1,4 -2,6Atria 3 2 2 1 0 8 38 0 1,56 ylipainota 17,9 R+ R+PKC Group 3 2 0 2 0 7 43 0 1,57 ylipainota 9,6 9,6 24,9Raisio 2 1 3 0 0 6 33 0 1,58 ylipainota 17,6 17,9 -24,0UPM-Kymmene 8 4 3 1 2 18 44 11 1,58 ylipainota 13,6 -30,0 -32,2Kemira 4 5 3 2 0 14 29 0 1,61 ylipainota 13,8 -6,7 -40,5YIT 4 3 7 0 0 14 29 0 1,61 ylipainota 10,2 33,8 35,8Fortum 15 3 5 3 4 30 50 13 1,63 ylipainota 11,0 -9,8 -32,8Sampo 6 5 9 0 1 21 29 5 1,64 ylipainota 10,4 27,0 26,4Nokian Renkaat 8 5 3 1 3 20 40 15 1,65 ylipainota 12,7 6,9 10,9Metso 12 5 4 2 5 28 43 18 1,70 ylipainota 10,3 17,2 17,5Olvi 1 3 1 0 1 6 17 17 1,75 pidä 17,1 80,2 63,1Stora Enso 7 1 6 2 2 18 39 11 1,75 pidä 13,5 -39,6 -26,0Huhtamäki 3 2 4 1 1 11 27 9 1,77 pidä 10,3 38,0 35,0Tikkurila 1 3 4 1 0 9 11 0 1,78 pidä 13,6 28,0 21,4Lemminkäinen 1 2 3 1 0 7 14 0 1,79 pidä 13,1 8,9 -19,5Finnair 1 2 1 0 1 5 20 20 1,80 pidä 28,9 R+ R+Marimekko 1 1 2 1 0 5 20 0 1,80 pidä 26,1 77,1 72,8Cramo 1 4 4 2 0 11 9 0 1,82 pidä 9,1 19,3 24,4Pohjola 0 2 4 0 0 6 0 0 1,83 pidä 11,5 40,3 45,3SRV 1 2 2 0 1 6 17 17 1,83 pidä 25,7 -24,4 -37,2F-Secure 0 3 3 1 0 7 0 0 1,86 pidä 13,2 7,5 -1,3Vacon 2 0 3 2 0 7 29 0 1,86 pidä 22,6 51,8 39,8Metsä Board 3 2 5 4 0 14 21 0 1,86 pidä 26,1 R+ R+Oriola-KD 2 2 3 2 1 10 20 10 1,90 pidä 25,6 89,9 R+Kesko 1 3 5 1 1 11 9 9 1,91 pidä 16,2 -18,8 -18,5Cargotec 1 4 10 2 1 18 6 6 1,94 pidä 11,3 -29,1 -24,8Sanoma 3 1 4 4 1 13 23 8 1,96 pidä 9,6 -10,5 1,3Konecranes 2 3 8 4 1 18 11 6 1,97 pidä 15,6 30,8 42,6Basware 1 1 2 3 0 7 14 0 2,00 pidä 41,5 -34,9 -26,5HKScan 1 2 2 2 1 8 13 13 2,00 pidä 23,3 -16,5 -19,6Wärtsilä 4 2 6 4 3 19 21 16 2,00 pidä 18,1 14,7 9,1Outokumpu 2 1 11 4 1 19 11 5 2,03 pidä R+ R-Rautaruukki 4 3 4 2 5 18 22 28 2,03 pidä R- R-Neste Oil 3 2 10 6 2 23 13 9 2,04 pidä 12,0 196,2 37,8Tieto 2 4 6 3 4 19 11 21 2,08 pidä 11,4 21,1 -10,9Uponor 0 0 9 1 1 11 0 9 2,14 pidä 23,3 31,3 110,4Nokia 10 3 22 9 19 63 16 30 2,19 pidä R- R-Ponsse 0 0 3 2 0 5 0 0 2,20 pidä 11,2 -17,4 -28,4Kone 0 2 15 4 5 26 0 19 2,23 pidä 23,3 6,6 0,9Stockmann 0 2 5 3 3 13 0 23 2,27 alipainota 18,9 72,1 92,7Elisa 1 2 10 5 6 24 4 25 2,27 alipainota 12,1 4,7 4,2Alma Media 0 0 3 1 1 5 0 20 2,30 alipainota 12,6 -9,4 -27,3Orion 1 0 3 4 2 10 10 20 2,30 alipainota 13,9 1,4 -0,2Talvivaara 0 1 8 4 5 18 0 28 2,36 alipainota R- R-Ahlstrom 0 0 2 2 1 5 0 20 2,40 alipainota 87,8 -51,5 R+Pöyry 0 0 2 1 3 6 0 50 2,58 alipainota 23,5 -55,7 -83,5

yhtiö osta ylipainota pidä alipainota myy suosituksia, kpl

osto- suosituksia,

%

myynti- suosituksia,

%

suositusluku (1=paras,

3=huonoin)konsensus p/e 2012e

tulos/osake kasvu 2012e,

%

voitto ennen veroja kasvu

2012e, %

SUOSITUKSET MUUTOKSET (1KK) YHTEENVETO

Tarkastelussa yhtiöt, joilla on sijoitussuosituksia vähintään viideltä analyysiyhtiöltä.R+ Tappiollista tulosennustetta on nostettu.R– Tappiollista tulosennustetta on laskettu.

SUOMALAISOSAKKEIDEN SUOSITUKSET

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖTKoonnut Pekka Virolainen


Uusi teknologia houkuttaa ylihintoihinUUDEN TEKNOLOGIAN alalla yrityskauppa menee helposti metsään, jos lupaava uusi so-vellus tai teknologia ei kerta kaikkiaan toimi tai löydä käyttäjiä. Kun uusi teknologia hurmaa tai hämää alan konkarit, varsinkin johtavan yhtiötulokkaan osaamisesta mak-setaan huikeasti. Samalla näppejään nuolemaan jäänyt kilpailija voi erehtyä maksa-maan vielä suurempaa ylihintaa alan kakkosesta tai kolmosesta.

Kun peliyhtiö Zynga ei saanut ostettua Roviota kesällä 2011, se osti pienemmän OMGPOPin viime talvena. Kauppahinta yhden pelin ihmeestä oli 180 miljoonaa dolla-ria, mutta jo lokakuussa Zynga kirjasi alas yli puolet summasta.

Se on toki pikkusumma verrattuna siihen, mitä Time Warner maksoi vuonna 2000 AOL:stä: 164 miljardin dollarin kauppa tuomittiin älyttömäksi heti syntyessään, ja jo seuraavana vuonna yhtiö teki yrityshistorian siihen asti suurimman, 20 miljardin tap-pion.

Yhtiö poisti AOL:n myös nimestään jo vuonna 2003 ja luopui siitä kokonaan toissa vuonna. Time Warnerin markkina-arvo kutistui seikkailun aikana pahimmillaan kymmenesosaan. Nyt TimeWarner on siitä tosin jo toipunut.

Yhtä lyhyeksi jäi vuonna 1998 aloitettu yhteiselo saksalaisen Daimler-Benzin ja Chryslerin välillä. Daimler osti Chryslerin 40 miljardilla ja pääsi siitä eroon 2007 kuu-della miljardilla.

Googlen Android-osto paras yrityskauppa?

Windows 8 Xboxin urallaEHTIIKÖ NOKIAN älypuhelinkauppa kääntyä kunnon kasvuun ennen kun yh-tiön kuuluisa kassa hupenee?

Nokian kumppanilla Microsoftilla on vieläkin suurempi kassa ja perinteisesti kärsivällisyyttä tulla takamatkalta mark-kinoiden kärkeen. Fortune-lehti vertaa Microsoftin uutta tulemista älypuhelin-markkinoille Windows 8 käyttöjärjes-telmän kanssa yhtiön taisteluun Sonyn PlayStationia ja Nintendoa vastaan.

Microsoft lanseerasi pelikonsolinsa Xboxin vuonna 2001 mutta sai tuotteensa kannattavalle tasolle vasta seitsemän vuotta myöhemmin. Tämän syksyn ai-kana Xbox on ollut myyntilistojen kär-jessä, mutta vuoden kokonaisluvuissa se on yhä PlayStationia jäljessä.

IDC-tutkimusyhtiön mukaan Win-dows-puhelimet yltävät markkinakak-koseksi vuonna 2016, noin 19 prosentin osuudella.

Microsoftin vahva kassa, markkinoin-timuskelit ja Nokian Lumia 920:n tapai-nen huippuluuri tekevät siitä mahdol-lisen. Keskeisintä on kuitenkin – kuten Bill Gates lehdessä sanoo – se, kuinka hyvin Windows 8 onnistuu yhdistämään tietokoneet, läppärit, tabletit ja matka-puhelimet.

KAIKKIEN AIKOJEN parhaaksi yrityskau-paksi arvioidaan Applen tekemää NeXT-yhtiön ostoa vajaan puolen miljardin hintaan vuonna 1996. Sillä Apple sai pe-rustajansa Steve Jobsin takaisin ruoriin ja aloitti sitä kautta huiman nousunsa maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi.

Vielä paremmaksi saattaa osoittautua

Googlen vuonna 2005 tekemä Androidin osto vain 50 miljoonalla dollarilla. Linux-pohjainen Android-käyttöjärjestelmä hallitsee jo 75 prosenttia maailman äly-puhelinmarkkinoista.

Google ei kuitenkaan kehuskele An-droidin roolilla tulonmuodostukses-saan, koska se saattaa joutua maksamaan

Oraclelle korvauksia Androidin käyt-tämästä Java-ohjelmointirajapinnasta. Oracle voitti ensimmäisen oikeusistun-non, Google toisen. Seuraavasta tuo-miosta riippuu, maksoiko Oracle ylihin-taa, kun se osti Java-ohjelmointikielen kehittäjän Sun Microsystemsin seitse-mällä miljardilla dollarilla vuonna 2010.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

KA

RM

O R

UU

SMA

A

79

Parrotia pukinkontiin

MONI PAKKAA tänä jouluna pukinkont-tiin pienen radio-ohjatavan helikopterin, jota voi lennätellä huoneesta toiseen. Langattoman laajakaistan avulla ohjat-tavilla koptereilla pystyy tekemään us-komattomia asioita. Näppärä tee se itse -mies rakentaa parilla satasella iPhonesta ja GoPro-kamerasta itselleen lentolait-teen, joka vastaa viiden vuoden takaisia satojentuhansien arvoisia vakoilulait-teita, joilla esimerkiksi Yhdysvaltain ar-meija jäljitti Osamaa ja muita terroris-teja ympäri maailmaa.

Kun mukaan laitetaan niin sanottua lisättyä (augmented) todellisuutta, saa-daan olohuoneen sohva näyttämään oh-jaajan näytöllä terroristin piilopaikalta, joka lentäjän pitää tuhota. Pro-tason miehittämättömällä laitteilla voidaan ku-vata vaikkapa metsäpalon tai ydinvoima-lan tuhoja vaarantamatta lentäjää.

Yksi tämän teknologian mielenkiintoi-simpia yhtiöitä on ranskalainen pörs-siyhtiö Parrot, jonka AR.drone on yksi maailman myydyimmistä quadrokopte-reista, automaattisesti tasapainossa py-syvistä neliropellisista lentolaitteista.

Kopteri on tosin vain yksi esimerkki Parrotin osaamisesta langattoman tek-nologian alalla. Se tekee muiden muassa Peugeotille ja BMW:lle langattomia, melua poistavia handsfree-järjestelmiä, ja sen tuotteita ovat myös Phillippe Starckin tapaisten designerien suunnit-telemat langattomat iPod-kaiuttimet. Entisen toimittajan Henri Seydouxin vuonna 1994 perustaman yhtiön mis-siona on tuoda kuluttajille hyödyllisiä helppokäyttöisiä laitteita langattoman teknologian avulla.

Taantuma huohottaa nis-kaan ja lamakin kurkis-telee nurkan takana, jos Suomen kilpailukyvylle ei tehdä mitään. Sitä ennen

pidetään kuitenkin veret seisauttavat joulujytkyt Titanicin kannella. Ryy-pätään Lasolilla terästettyä glögiä ja hoilataan joululauluja. Ja joulupukki jakaa kaikille osakkeita.

Kissaihmiset saavat Geosentriciä, koska sillä on yhdeksän henkeä. Ihan

pörssissä se tuntuu pysyvän maailman tappiin saakka. Vaikka Titanic uppoaisi, tämä korkkikakka jää kellumaan ja pi-tää kissaihmiset pinnalla.

Shorttipettereille pukki lainaa No-kioita, joita kelpaa nakushorttikiel-lon jälkeen myydä lyhyeksi ennen ensi vuonna jatkuvaa tulosvaroituskierrettä. Lainakoroilla pukki pelastaa oman nah-kansa ja ostaa kelluvaa Geosentriciä.

Syklin kääntymistä odottaville pukki jakelee Ruukki Groupin osakkeita. Se-hän on ihan selvä käänneyhtiö ja ihan poskettoman halpa, kun suhdanteet taas joskus paranevat. Paitsi että pukki tarkoitti oikeasti Rautaruukkia, mutta osti vahingossa tätä puliveivausta.

Yrityskauppoja kyttääville pukki ja-kaa Stonesoftia. Fuusiostrategioissaan pukki on perinteisesti nojannut sii-

olla mieleenpainuva nimi. Takavuo-sina pukki kyttäsi turhaan Siemensin ja Nesteen fuusiota, mutta ehkä tällä kertaa Disney ostaa Stonesoftin. Ni-men saatte päätellä itse, mutta se tekee Viagra-kauppiaat vihreiksi kateudesta. Tai siniseksi.

Kakkosluokan matkustajille ruumaan Howdy Ho -mies heittelee ylijäämäpus-sistaan Tiimarin ja Turvatiimin osak-keita. Ja nauraa partaansa. Eivät ne olisi kenellekään muulle kelvanneetkaan. Ehkä ne fuusioidaan joskus Turvatii-mariksi.

Poliitikoille, pörssianalyytikoille ja muille pihalla olijoille on jaossa Tiedon osakkeita. Voivatpahan lahjojen saajat kerrankin kehuskella syvällä rintaää-nellä, että meillä on oikeasti Tietoa Isolla Teellä. Ja lahjoja.

Ympäristöihmisille ja kaiken maa-ilman viherpipertäjille pukki antaa Lassila & Tikanojaa. Pukin logiikka ei perustu pelkkään ympäristötietoisuu-teen vaan pettämättömiin kassavirta-laskelmiin. Kun kaikki sadat miljoonat Geosentricit lilluvat rantavedessä, jä-tehuoltoyhtiöt elävät kultakauttaan.

Nyt on paketit jaettu. Toivottavasti kaikki saivat osansa. Meikäläinen jää odottelemaan tuota Dineyn ostotar-jousta. Hyvää joulua ja entistäkin pa-rempaa uutta vuotta kaikille. Nähdään taas ensi vuonna, jos ei tuo alkupuolella mainittu terästetty glögi satu viemään näkökykyä.

Lamasijoittajan joulupaketit

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin

analyytikkona.

Aluksi huonot uutiset. Six-ten Korkma-nin uutuusteos Talous ja utopia

ei ole lukuelämys. Teksti on hy-vin jäsenneltyä ja täsmällistä mutta ei hengitä. Siitä puuttuu elävyys, irtonaisuus, se muis-tuttaa virkamiestyönä laadittua muistiota.

Se on sääli, koska kyseessä on tärkeä ja ajankohtainen teos. Esipuheessa Korkman kertoo halunneensa popula-risoida kansantaloustiedettä ja talouspolitiikkaa koskevaa keskustelua. Hänellä oli mie-lessään varttunein lastenlap-sensa, pian lukioikäinen Elsa, jota kiinnostavat politiikka ja maailmanparantaminen mutta eivät talouskysymykset.

Maallikkolukijan mielen-kiinto tuskin roihahtaa näin kankealla asiaproosalla: ”Pit-källä aikavälillä talouskasvu riippuu ratkaisevasti teknolo-gian kehityksen ja erilaisten innovaatioiden aiheuttamasta tuottavuuden kasvusta eli tuo-tannon määrän kasvusta työl-listä kohti.”

Puhujana Korkman on huo-mattavasti sujuvampi kuin kirjoittajana. Suomesta tuskin löytyy häntä parempaa haasta-teltavaa selittämään eurokrii-sin monimutkaisuuksia. Ehkä Korkman olisi tarvinnut etevän haamukirjoittajan tai kustan-nustoimittajan?

* * *Asiasisällöltään Talous ja uto-pia on täyttä rautaa, joten il-maisujäykkyys on lopulta helppo antaa anteeksi. Kork-man käsittelee vajaassa kolmes-sasadassa sivussa tärkeimmät kansantalouden ja talouspo-litiikan kysymykset markki-natalouden dynamiikasta ja

globalisaation merkityksestä julkisen talouden haasteisiin ja euroalueen ongelmiin.

Käsittelytapa on samaan ai-kaan analyyttistä ja kantaa-ottavaa. Korkman ei lukeudu Björn Wahlroosin kaltaisiin markkinafundamentalisteihin, jotka typistäisivät julkisen val-lan pelkäksi yövartijavaltioksi.

Pohjoismainen malli saa Kork-manin hyväksynnän, koska se on onnistunut yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuu-den kilpailevia yhteiskuntamal-leja paremmin

”Hyvinvointivaltio ei ole tul-lut tiensä päähän, sitä voidaan puolustaa ja on syytäkin puo-

lustaa”, Korkman kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin tähdentää, että hy-vinvointivaltion puolustus ei voi perustua jatkuvalle velkaan-tumiselle. Korkman penää po-liitikoilta työnteon edistämistä, koska vain työnteko turvaa hy-vinvointivaltion rahoituksen.

* * *Moni varmasti tarttuu Kork-manin kirjaan saadakseen lu-kea euroalueen velkakriisistä. Asiantuntemusta Korkmanilla piisaa, toimihan hän takavuo-sina EU:n ministerineuvoston talouspoliittisen osaston pää-johtajana.

Euron tulevaisuudesta hä-nellä on realistinen mutta ei inhorealistinen käsitys: ”Ra-haliitto synnytettiin toiveiden varassa mutta pysyy nyt pys-tyssä pelosta.”

Euroopan johtajat yrittävät pelastaa yhteisvaluuttaa integ-raatiota tiivistämällä. Kriitikoi-den mielestä se tarkoittaa liit-tovaltioon hivuttamista.

Korkmanin mielestä raha-liiton valuviat ovat ajan myötä korjattavissa, mutta lähivuodet tilanne pysyy tukalana. Suo-men eroa eurosta ei Korkman tarjoa ratkaisuksi. Rahaliiton romahtaminen voisi johtaa en-nennäkemättömään katastro-

KIRJAT


”R AHALIITTO SYNNYTETTIIN TOIVEIDEN VAR ASSA MUTTA

PYSY Y NYT PYSTYSSÄ PELOSTA.”

Paksua rautalankaaTalous ja utopia tarjoaa erinomaisen rautaisannoksen kansantaloustieteen perusasioista.

Teksti Tommi Melender Kuva Juha Törmälä

KIRJAT

TAIDE

NA

TIO

NA

L G

ALL

ERY,

LO

NTO

O

81

HARMEN STEENWIJCK (1612–1656) oli hollantilainen taide-maalari, jonka jälkipolvet muistavat Vanitas-teoksista. Maa-laukset varoittivat rakastumasta liikaa maalliseen omaisuu-teen ja yhteiskunnassa saavutettuun asemaan.

1600-luku oli hollantilaisen maalaustaiteen ja talouden kultakautta. Symboliikkaa tihkuva Vertauskuvia ihmiselä-män turhuuksista -teos syntyi vuonna 1640. Elettiin tulp-paanimanian jälkeisessä talouskrapulassa, ja monet keinot-telijat olivat menettäneet omaisuutensa.

Steenwijckin teos muistutti aikalaisiaan maallisten nau-tintojen hetkellisyydestä sekä kuoleman varmuudesta. Taiteilijan äärirealistinen ja valokuvamaisen tarkka kyky maalata öljyväreillä tammipaneelille hämmästyttää vielä nykyäänkin.

Teoksessa varallisuuden symboleiksi on aseteltu pöydän reunalle simpukka ja purppurainen silkkivaate. Vain varak-kaimmilla keräilijöillä oli mahdollisuus omistaa harvinai-nen Kaakkois-Aasiasta tuotu simpukka. Silkkivaate edustaa fyysisen elämän superluksusta. Aito silkki on materiaaleista hienointa ja purppuravärjäys on kallein mahdollinen väri-vaihtoehto vaatteeseen.

Huomion keskipisteeksi maalattu pääkallo muodostaa kultaisen öljylampun ja avoimen kronometrin kanssa koko-naisuuden, jossa katsojaa muistutetaan kuluvasta elämästä, ajan rajallisuudesta ja kuoleman väistämättömyydestä.

Kirjat symboloivat ihmisten valistuneisuutta ja soitti-met aistillisten nautintojen hurmaa. Japanilainen samurai-miekka symbolisoi sotilaallista voimaa ja käsityöläisten taituruutta.

Dramatiikkaa teokseen tuo valonsäde, joka valaisee pää-kallon. Symbolisella tasolla säde muodostaa linkin nykyisen ja tulevan elämän välillä.

Vanitas-asetelmien kulta-aikaan Hollannin taidepiirit toimivat erittäin markkinaehtoisesti ja taulut olivat kalliita. Turhuuksista varoittavia tauluja ostivatkin vain varakkaim-mat sijoittajat. Taulujen kalleus aiheutti tahatonta ironiaa, sillä Vanitas-asetelmista tuli itsessään haluttuja turhuus-hyödykkeitä.

PETRE POMELL

Turhuuksien tuntomerkit

FINANSSIKRIISI TULI amerik-kalaistuneelle, Libanonissa syntyneelle Nassim Nicho-las Talebille onnenpotkuna. Hänen kirjansa Musta joutsen nousi bestselleriksi, koska sen katsottiin ennakoineen raha-maailman myllerryksiä. Sa-malla Taleb sai suuren näkijän maineen.

Musta joutsen kuvaa älyk-käästi äärimmäisen epätoden-näköisten, mutta vaikutuksil-taan mullistavien ilmiöiden luonnetta ja dynamiikkaa. Talebin uusi teos Antifragile ei yllä edeltäjänsä tasolle. Se on yli mittojensa paisunut möhkäle, jossa korostuvat saarnaaminen ja julistaminen selittämisen ja ymmärtämisen asemesta.

Teoksen mukaan on ole-massa kolmenlaisia ihmisiä ja instituutioita: hauraita (fra-gile), lujia (robust) ja antihau-raita (antifragile). Parhaita ovat antihauraat, koska shokit ja kriisit vain vahvistavat niitä. He osaavat luovia uudessa ym-päristössä.

Taleb lyttää koko joukon eturivin talousvaikuttajia No-bel-palkituista ekonomisteista keskuspankkiireihin. He yllä-pitävät haurautta luottaessaan kapeakatseisesti laadittuihin ennustemalleihin. Kritiikki on kovin mustavalkoista ja ilmen-tää tekijänsä manikealaista maailmankuvaa.

TOMMI MELENDER

Saarnaava järkäle

AHDISTAA, KUN kuuntelee talo-usviisaiden puheita. Eurooppa on taantumassa, velkakriisi pahenee ja Kreikassa kaikki

professori Vesa Puttosen idea on virkistävä ja piristävä: älä ki-tise vaan hyödy eurokriisistä!

”Sijoittajien ei tarvitse jäädä alhaisen eurooppalaisen ta-louskasvun vangiksi, sillä maailmantalouden painopiste ei ole Kreikassa ja Espanjassa. Maailman talouskasvu ja kes-kuspankkien obligaatio-os-tot nostavat todennäköisesti osakkeiden ja raaka-aineiden hintoja”, Puttonen kirjoittaa.

Valtionlainojen korot ovat epäluonnollisen alhaalla. Siis myykää kaikki valtionlainat, ylipainottakaa osakkeita ja raaka-aineita!

Makrotalous näyttää syn-kältä, mutta ei välttämättä osakesijoittajalle. Kun korko-taso on alhainen, erityisesti velkaisten yritysten tilanne on parantunut. Eurooppalai-set pörssiyhtiöt menestyvät maanosan ulkopuolella.

Puttonen tarjoaa vinkkien lisäksi kirjallisen lukuelä-myksen, jossa roolihahmoina pistäytyvät muun muassa Olli Rehn, Christer Gardell, Ben

Nadiel Roubini ja Angela Mergel. He ovat henkilöitä, jotka antavat markkinavoi-mille elävät kasvot.

ELJAS REPO

Älä kärsi eurokriisistä

PÖRSSIRISTIKKO

Laatinut RistikkosampoPÖRSSIRISTIKKO

AJ

SAVO

LAIN

EN


JAR

MO

TEI

NIL

Ä

SEURAAVASSA NUMEROSSA

MARRASKUUN RATKAISU

COLO

UR

BO

X

VUODENVAIHDE TARKOITTAA monelle sijoittajalle oman salkun uudel-leenjärjestelyä: rönsyt karsitaan pois ja uuteen vuoteen lähdetään kes-kitetyllä portfoliolla. Arvopaperi tarjoaa virikkeitä salkun järjestelyyn ja uudelleen täyttämiseen.

Osakesijoittaminen on luonteeltaan pitkäjänteistä, ja siksi se on luonteva tapa panna eläkeaikoja varten säästetyt varat poikimaan. Ps-tilit eivät ole saavuttaneet suosiota selvistä veroeduistaan huolimatta – suorat osakesijoitukset ovat vaivattomampia ja niistä saa rahansa pois juuri silloin kun haluaa.

Ensi vuoden ensimmäisessä lehdessä teemana ovatkin eläkkeet. Tammikuun Arvopaperi ilmestyy 24. tammikuuta 2013.

Seuraavassa numerossa

*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa Arvopaperi

*)

(kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite)

Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki,

puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

(ke

Tila

JosJ

ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin

näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

85ARVOPAPERI

Millä allokaatiolla paras tuotto ensi vuonna?KUKAAN EI tiedä, miten ensi vuonna tulee käymään. Joitakin oletuksia voi kuiten-kin tehdä.

En ota näistä mitään vastuuta ja to-dennäköisesti ehdin ensi vuoden aikana muuttaa mieltäni monta kertaa. Sitä kut-sutaan taktiseksi allokaatioksi.

Uskon, että:– Eurovaltioiden valtionlainat tarjoa-

vat hyvin heikkoa tuottomahdollisuutta verrattuna riskiin.

– Yrityslainoissa, heikomman luotto-luokituksen yhtiöiden lainoissa, on vielä tuottomahdollisuuksia – yrityslainojen riskipreemioilla on vara kaventua, mutta kannattaa nimenomaan suosia lyhyem-män juoksuajan lainoja.

– Kehittyvien maiden valtionlainat tarjoavat mahdollisuuden hajauttaa kor-kosijoitusten riskiä, vaikkeivät ne enää tarjoa jättipotteja.

– Osakemarkkinoilla uskaltaa vielä olla, mutta sitä mukaan kun hinnoitte-lu muuttuu edullisesta normaalimpaan, ikävän markkinakorjauksen riski kasvaa. Koska yritysten tulokset voivat laskea varsin nopeasti, niiden osakkeet voivat vastaavasti ”kallistua” nopeasti. Kun Sak-san syksyiset liittopäivävaalit tulevat ot-sikoihin, lisääntyvä epävarmuus voi tulla osakesijoittajalle kalliiksi.

Instituutiosijoittajille on tarjolla myös muita mielenkiintoisia sijoituskohteita, mutta yksityishenkilöille ne ovat mo-nesti liian vieraita ja vähimmäissijoitus yleensä liian suuri, että niitä kannattaisi katsoa.

STAFFAN SEVÓN, SIJOITUSJOHTAJA, VERITAS

blogi kokonaisuudessaan samoin kuin

Kumppaniblogit pyörivät pyhäpäiviä lu-kuun ottamatta myös joulun ja uuden-vuoden aikaan.

KOLUMNI

TALLIMESTARI

KU

VA T

UO

MA

S IK

ON

EN

Kirjoittaja on hevosnäkö-

kulmasta havaintojaan

tekevä pörssitietäjä.


Istuimme pörssiklubin hevosjaoksen pöydässä kuuntelemassa Kataisen Jykän joululounasesi-telmää: Rahoitusmarkkinavero, pankkivero, lainakatto, yritysten korkovähennysoikeuden leikkaus, pankkibonusten rajoitus, talletus-

pankkitoiminnan eriyttäminen, pankkikoon rajoit-taminen, vakavaraisuusvaatimusten nostaminen...

Post-taistolainen manifesti alkoi kuristaa kuulijoi-den kurkkuja. Snapsisamovaarille muodostui jono.

”Mitä hyötyä ennätysmatalista koroista on, kun viranomaiset tekevät kaikkensa, että luotonannolle käy kuin romanimiehen hevoselle?” ihmetteli liike-pankin johtokunnan jäsen ja täytti juomalasinsa.

”Asiat ovat tänään vielä paljon paremmin kuin huomenna”, olisi hevosjaoksen edesmennyt kunnia-puheenjohtaja Aatos Erkko tähän sanonut.

Ministeri Erkko voi tyytyväisenä lukea Tuonelan Sanomia ja todeta, että pessimistin ei tarvitse pet-tyä. Ihan maailmanlopun manaaja Aatos ei sentään ollut. Aatos oli esimerkiksi osakeoptimisti, joka jätti jälkeensä 700 miljoonan osakesalkun. Aatosta jaloa myös riitti sillä testamenttasihan hän koko omai-suutensa yleishyödylliselle säätiölleen. Vai oliko se sittenkään niin?

Sanoma meni pörssiin vuonna 1999 fuusioiduttu-aan WSOY:n kanssa. Aatos oli yhtiön suurin omistaja. Vuonna 2005 hän myi osakkeita verojen jälkeen noin sadalla miljoonalla, jonka hän siirsi jo elinaikanaan säätiölleen. Jos Aatoksen hoviomaisuuden-hoitaja Peter Immonen sijoitti vuosien 1999–2012 netto-osingot siten, että verojen jälkeen vuosituotto oli neljä prosenttia, on osinkojen arvo korkoa korolle laskettuna 430 miljoonaa euroa. Yhdessä noin 270 miljoonan arvoisten Sanoma-osakkeiden kanssa päästään julkisuudessa kerrottuun 700 miljoonaan.

Mutta Erkot tulivat Sanomiin omis-tajiksi jo vuonna 1904. Vuodesta 1954 Hesari on ollut Pohjoismaiden suu-rin ja vuosikymmenet myös huippu-kannattava sanomalehti, joten rahaa on riittänyt jaettavaksi yhtiöstä aiem-minkin. Jos Erkkojen osuus yhtiöstä nostetusta varallisuudesta oli vaikkapa vain miljoona markkaa vuodessa vuo-den 1999 markkoina vuosina 1904–1999 ja raha sijoitettiin vaikka amerikkalaisiin osakkeisiin pitkän aikavälin reaalituottoa

vastaavalla kuuden prosentin tuotolla, olisi kasassa 1,5 miljardia euroa.

Kun tuo kasa jaetaan puoliksi Aatoksen ja hänen sisarensa perillisten kesken, oli Aatoksella vielä tai-vaalliseen höyrylaivaan astuessaan toinen mokoma 700 miljoonaa jemmassa. Aatoksen epäluulo kom-munisteja ja verokarhua kohtaan saavat uskomaan, että tuo jemma saattoi olla vaikka Ingvar Kampradin tapaan liechtensteinilainen trusti, jonka voi siirtää haluamalleen taholle täysin anonyymisti.

Jemman sijaintia mielenkiintoisempi tieto on tä-män Suomen kaikkien aikojen suurimman joululah-jan saaja. Luonnolliset edunsaajat olisivat Aatoksen ”perhe” Nils ja Heli eli Sanoman entinen rahoitus-johtaja Nils Ittonen ja sihteeri Heli Rahka, jotka molemmat ovat myös itse itseään täydentävän Jane ja Aatos Erkon säätiön hallituksessa. Pyöreästi 350 miljoonan eläketili olisi käypä korvaus molempien vuosikymmenten pyyteettömästä työstä Aatoksen ja Sanoman hyväksi.

Musta hevonen edunsaajana olisi entinen talli-tyttöni Aina, joka Kiteeltä Helsinkiin muuttaessaan pyysi Aatosta avukseen huonekaluostoksille. Aina, jolle Aatos oli tuttu vain Kiteen kulttuuririennoista, ei tuntenut ketään muuta Helsingistä ja tiesi, että Aatoksella on auto ja ajokortti. Ilahtuneena siitä, että edes kerran elämässä joku pyysi häneltä muuta kuin rahaa Aatos lähti apuun volkkarillaan, kiersi Ainan kanssa IKEA:ssa, kyyditsi kuorman Kallioon ja auttoi kantamaan tavarat Ainan vuokrayksiöön. Aikalailla

saisi 700 miljoonalla lisäneliöitä jopa Helsingin asuntohinnoilla.

Hevosjaoksen veikkaus todennäköisimmästä Aatoksen joululahjan saajasta on kuitenkin Antti Herlin. Aatos piti Anttia sukulaissielu-naan. Kumpikin joutui nuorena miehenä

laittamaan omat haaveensa sivuun suvun velvollisuuksien tieltä. Aatos myös halusi Antin sinivalkoisen pääoman edustajaksi Sanoman hallitukseen. Veikkaamme, että ainut ehto trustin siirrolle oli, että Antin pitää ryhtyä Sanoman suurimaksi omis-tajaksi. Tuo projekti Antilla on jo hyvällä

alulla. Pörssiklubin hevosjaoston suosi-tus Sanoman osakkeelle Antin projek-tin ajaksi on ”osta”.

Sytyttäkäämme adventtikynttilä Aa-toksen, isänmaallisen kosmopoliitin muistolle.

Muistakaamme Aatosta jaloa

Useampi näkökulma tuo harkitumpia siirtoja varallisuutesi hoitoon.

Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

Kun sinulla on sijoitettavaa varallisuutta yli 250 000 euroa, hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi monipuolisen asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa:

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa.

PAL.VKO 2013-04

177535-1212

yhteisöArvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat

joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri.

Lisätiedot

Arvopaperi 12

Documents

Transcript of Arvopaperi 12