Arvopaperi 1/2013

tamm

ikuu 1/201334 m

iljardin mies

TAMMIKUU

Takoma on sekaisin

JOKERI

Atrian osake sikarallissa

LIHAYHTIÖ

Nordea rohmuaamarkkinaosuuksia

R AHASTOT

34 MILJARDIN MIES

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

Analyytikkojen tärppilista: Technopolis, L&T ja Citycon

SISÄLTÖ

TAMMIKUU 2013UUSI LEHTI

TUU

KK

A K

OSK

I

SAA

NA

SÄ

ILYN

OJA

MIC

HA

KLO

OTW

IJK/

COLO

UR

BO

X

ROLLSIN KYYTIIN. Takoman uusi toimitusjohtaja Ari Virtanen sai tilauksen Rolls-Roycelta.

42

MOPON KYYTIIN. Vietnamista tuli suomalaissijoittajien piirissä kuuma markkina.

36

5

KEVAN SIJOITUSJOHTAJA Ari Huo-tari kaitsee kuntatyöntekijöiden 34 miljardin euron eläkevaroja. Vaikka salkusta vain pieni osa on suoma-laisissa osakkeissa, Kevan on vaikea tehdä Suomi-osake-omistuksiinsa merkittäviä muutoksia vaikutta-matta kurssiin. Siksi Kevan Suomi-salkku on pienempi kuin tärkeim-millä kilpailijoilla.

Keva on pienentänyt myös eu-rooppalaisten osakkeiden osuutta salkussaan. Syy ei ole markkinan ahtaudessa vaan näkymissä: ”De-

-tori velkaantunut ja kilpailukyky rapautunut”, Huotari latelee.

Sivulta 20 alkavassa haastatte-lussa peruspessimistiksi itseään luonnehtiva Huotari sanoo, että olisi suuri yllätys, jos alkaneesta vuodesta tulisi yhtä hyvä sijoitus-vuosi kuin viime vuodesta.

Atrian osake oli viime vuoden lopun raketteja. Lihanjalostajasta kertova kuukauden osake -juttu al-kaa sivulta 28.

Haastattelussa Atrian toimi-tusjohtaja Juha Gröhn kertoo, että suomalaisyhtiö on Pietarissa lihavalmisteiden markkinajohtaja mutta Moskovassa on – enemmän kasvumahdollisuuksia!

Seuraava Arvopaperi ilmestyy 21. helmikuuta.

Ahdasta!

tammi

SISÄLTÖ

TAMMIKUU 2013UUTISET IHMISET

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AHASTOT

ILMIÖT PELURIT

TAULUKOTGRAAFIT

HA

NN

U K

ON

TTIN

EN

KOLUMNIT

ARVOPAPERI TAMMIKUU 20136

62 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT

63 MARKUS SALIN Järki ja almanakka64 KIRJAT Greg Smithin omanapainen

syytöskirjelmä ja Steve Jobs äänessä

66 PÖRSSIRISTIKKO69 KUMPPANIBLOGI70 TALLIMESTARI Suuri narumies Mao

8 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo etsii kadonneita

miljardeja10 NOTEERATUT Nordea rohmuaa

rahastoeuroja12 UUTISKUUKAUSI14 SIJOITIN VIIMEKSI Mika Kamensky hakee

menestystä keskittämällä16 IHMISET Kulttuurirahaston

miljardisalkulle ennätystuotot

20 SUURSIJOITTAJA Kotimaiset osakkeet eivät

ole itseisarvo 28 KUUKAUDEN OSAKE Atriassa ainekset

käänneyhtiöksi34 KULTA Kierrättäminen on

kultakaivos36 Vietnam38 JOHTORYHMÄ Stockmannilla kaksi

toimitusjohtajaehdokasta40 Tuomiopäivän merkit

vähissä42 Pelastaako Rolls-Royce

tappiollisen Takoman?

44 MAAILMAN OSAKKEET Lähes pakko ostaa

osakkeita46 RAHASTOT Yrityslainat vetivät rahaa

rahastoihin

50 Tulosennusteet52 Pohjoismaiset

tulosennusteet53 Eurooppalaiset

tulosennusteet54 Yhdysvaltalaiset

tulosennusteet55 Parhaat rahastot56 Suomi-salkut57 Gurusalkut58 Korot ja lainat59 Raaka-aineet ja

maailmantalous60 Osingot ja tuotot

19 PENTTI FORSMAN Lupa hengähtää68 JOUKO MARTTILA Kohti ääretöntä ja sen yli

ALE

KSI

PO

UTA

NEN

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUKSELTA

PÄÄTOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Karo Hämäläinen 040 342 4676

AD Sasu Haanpää 040 342 4678

TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671

TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665Katja Rapeli 040 342 4668

Mikael Sjöström 040 342 4349

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B,

00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki

puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Anna-Kaisa Jormanainen, Päivi

Joensuu, Tuukka Koski, Juho Kuva, Tanja Maijanen, Sakari Majantie, Jouko Marttila, Aleksi Poutanen, Timo

Pylvänäinen, Esko Rantanen, Markus Salin, Saana Säilynoja, Pekka Virolainen

MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333TRAFIIKKI

Christina Niskanen 020 442 4633AINEISTOT

Vedos faksilla: 020 442 4152PAINO PunaMusta Oy, Joensuu

Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

Aikakauslehtien liiton jäsenLevikki 24 944 (LT 2011)

Lukijamäärä 90 000 (KMT S11/K12)TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja

4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10%).Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa

Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

*) Puhelun hinta (sis. alv 24%):Lankapuhelin 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelin 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

ARVOPAPERI TAMMIKUU 20138 ARVOPAPERI TAMMIKUU 20138

Markkina-arvosta voi het-kessä hävitä miljardi, jos

arvokas. Outokummusta on hävinnyt useampi

-mun markkina-arvo oli parhaimmillaan kuusi miljardia euroa, kun se nykyisin on 1,5 miljardia. Se on aika vähän, kun muis-taa, että viime vuonna osakeannilla kerättiin miljardi tuoretta ra-haa ja omia osakkeita käytettiin melkoinen tukku Inoxumin han-kintaan.

Kaupan myötä saksalaisesta Thys-senKruppista tuli 30 prosentin osuudella

-rin omistaja. Kauppa sinetöitiin joulukuussa, ja samalla saksa-laisedustaja pääsi hallitukseen.

viisi vuotta johtanut Ole Johansson. Hän saa kevään yhtiökokouksessa vastata, miten miljardit näin katosivat. Taitaa tulla Johanssonille ja koko hallituk-selle tukalat paikat.

Miljardien hassaaminen on osattu myös Nokiassa. Parhaim-millaan Nokia oli Euroopan arvokkain ja maailman top-tenissä. Vauhtiso-keudessa tai optioah-neudessa Nokia hankki omia osakkeita 18 mil-jardilla eurolla. Se raha katosi ja Nokia joutui vaikeuksiin. Stephen Elop vertasi kaksi vuotta sitten Nokiaa palavaan

öljylauttaan. Nokian suunta kääntyi krii-sin kautta.

Nyt Lumia menestyy ja Nokiakin nousee plussalle. Miten olisi käynyt, jos 18 mil-

Nokia tehnyt näin radikaalia muutosta, jos ei olisi ollut rahavaikeuksia?

Asmo Kalpalan näyttävä ura Tapio-lan pääjohtajana päätyi. Toimittaja He-

linä Hirvikorpi on kirjoittanut Jos on valta, on myös vas-tuu -teoksen, joka on elämänmyöteinen tarina itsepäisestä liikkeenjohtajasta.

Kalpala säilytti Ta-piolan keskinäisenä yhtiönä, vaikka kiu-sauksia oli muut-taa yhtiörakennetta kuten esimerkiksi

Sampo aikanaan teki. Kalpala puuskataa Sammon menettäneen osinkoina miljar-deja. Keskinäisen yhtiön ei tarvitse osinkoja jakaa, vaan voitoilla vahvistetaan tasetta

ellei jaeta asiakashyvityksiä. Jälkim-mäisessä Tapiola on ollut kitsas.

Keskinäisillä yhtiöillä on yksi perisynti. Johto tulee ahneeksi ja ottaa itselleen kohtuuttomat kor-

vaukset. Kalpalan palkka vuodelta 2011 oli 1,2 miljoonaa euroa, mikä

on linjassa alan kanssa. Se on kuitenkin neljä kertaa korke-ampi kuin Kalpalan lähim-pien alaisten palkka. Kal-palan aikana Tapiola ei ole ollut kovan palkanmaksa-jan maineessa. Hyvä niin. Kohtuullisillakin palkoilla on syntynyt menestynyt

OUTOKUMMUN

ARVO OLI PARHAIMMILLA AN KUUSI MILJARDIA

EUROA, ENÄ Ä 1,5 MILJARDIA.

Kadotettuja miljardeja

EKONOMISTIEN ENNUSTEISSA näkyy jo valoa tunnelin päässä. Ainakin Handels-banken ja Nordea povaavat talouden käännettä ja kasvua vuodelle 2013. Eko-nomistit havaitsevat piristymisen merk-kejä, vaikka työttömyys ennusteiden mukaan vielä kasvaa. Työttömyys reagoi suhdanteisiin aina viiveellä.

Kuluttajat eivät usko parempiin ai-koihin. Tilastokeskuksen tuorein tieto kertoo, että kuluttajien luottamus on alamaissa. Erityisesti kuluttajia huoles-tuttaa Suomen talous, jonka enemmistö arvioi heikkenevän. Puheet palkkojen laskusta ja ministerien pelottelut ovat te-honneet kuluttajiin.

Kuluttajat pessimistisempiä

NOTEERATUT


Nordea jyrää. Suomen suurin rahastoyhtiö kasvatti viime vuonna markkinaosuuttaan peräti 3,2 prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan toiseksi suu-

rimman, OP-Rahastoyhtiön, osuus rahas-toeuroista putosi 2,5 prosenttiyksikköä ja painui alle viidennekseen.

Muutokset ovat poikkeuksellisen suuria – ja kyse on miljardeista. Kun Nordea haali viime vuonna rahastoihinsa lisää uutta pääomaa asiakkailta nettona 3,1 miljar-dia, OP:n rahastoista lunastettiin varoja 700 miljoonaa enemmän kuin niihin vir-tasi sisään.

Rahastoyhtiön hallinnoimien varojen määrään vaikuttavat nettorahavirrat eli merkinnät ja lunastukset sekä rahastojen arvonmuutokset. Koska viime vuosi oli suotuisa pääomamarkkinoilla, myös OP:n rahastoissa olevien pääomien määrä kasvoi vajaalla puolella miljardilla lunastuksista huolimatta.

Kun OP nousi Pohjola-kaupalla Suomen rahastomaailman kakkoseksi vuonna 2006, rahastoyhtiö tavoitteli kolmenkymmenen prosentin markkinaosuutta. Jonkin aikaa oranssit värit vahvistuivatkin, mutta viime vuosina suunta on ollut trendinomaisesti alaspäin.

Nordea taas on kulkenut toiseen suun-taan. Sen markkinaosuus ensin putosi 25 prosentin tietämiin, mutta viimeksi kulu-neet viisi vuotta Nordean käyrä on sojot-tanut ylöspäin.

Lukuihin – sekä yhtiökohtaisiin osuuk-siin että samalla kokonaismarkkinan suu-ruuteen – vaikuttaa jonkin verran se, että useissa maissa toimivat yhtiöt voivat re-kisteröidä rahastonsa yhteen maahan ja markkinoida sitä rajan yli. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Nordea, Handelsbanken ja Gyllenberg.

Kolmas suuri pankkiryhmä Danske on ollut OP:n tapaan laskusuunnassa. Sen

Nordea rohmuaa rahastoeuroja

Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen

Nordea on kasvattanut selvästi osuuttaan rahastomarkkinoilla. Jos meno jatkuu samanlaisena, kohta se on yksinään yhtä suuri kuin asemiaan menettäneet OP ja Danske.

NOTEERATUT

INDEKSISIJOITTAMINEN

11

Yhtiö Markkinaosuus, % 2012 2008Nordea 29,5 25,2OP 18,0 22,5Danske Invest 13,7 17,7Handelsbanken 7,2 2,4SEB 6,5 10,0Evli 4,8 4,7Aktia 4,2 3,7Tapiola 3,6 2,5FIM 2,4 2,3Seligson & Co 1,7 1,5

osuus rahastomarkkinoista on enää 13,7 prosenttia. Viime vuonna Danske pärjäsi hyvin suhteessa OP:hen, sillä sen hallin-noima pääoma kasvoi reilulla miljardilla ja markkinaosuus laski vain 0,4 prosent-tiyksiköllä.

Yrityslainarahastot paisuttivat Nordeaa

Nordean rahastopomo Jari Kivihuhta se-littää yhtiönsä menestystä hyvällä ja laa-jalla tuotevalikoimalla ja salkunhoidon tuloksilla. Pääomia kasvatti myös parin ruotsalaisen rahaston yhdistäminen suo-malaisiin; tällaista tuotua rahaa oli viime vuonna 250 miljoonaa.

Nordean menestyksen takana ovat yri-tyslainarahastot, jotka ovat olleet viime vuosien kova sijoitusteema. Yrityslainat ovat omaisuusluokkana sellainen, että suu-retkaan instituutiot eivät mielellään hoida niitä itse vaan lykkäävät rahat rahastoon.

Nordean eurooppalaisiin yrityslainoi-hin sijoittava Nordea Corporate Bond on 1,9 miljardin pääomillaan todellinen rahastojättiläinen. Se yksin vastaa lähes kymmentä prosenttia Nordean rahas-topääomista. Viime vuonna rahastoon tuli uutta rahaa 440 miljoonaa, vaikka joulukuussa lunastukset peittosivatkin merkinnät.

Lähes sen veroinen on maailmanlaajui-sesti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava Nordea Stratega Korko, jossa oli vuoden-vaihteessa reilun 1,8 miljardin pääomat. Uutta pääomaa tuli viime vuoden aikana huimat 1,2 miljardia.

Yksityishenkilöille tutuimpia ovat va-rainhoitorahastoksi eli ainoaksi sijoitus-kohteeksi tarkoitetut yhdistelmärahastot. Tuomo Mattilan hoitamissa Nordean neljässä Säästö-yhdistelmärahastossa on yhteensä 1,2 miljardin pääomat. Niihin virtasi viime vuonna uutta rahaa 450 mil-joonaa euroa.

Sijoitusneuvojat ovat onnistuneet?”Kun korkotaso on alhainen, talletuk-

velvollisuus käydä läpi asiakkaan kanssa hänen riskinsietokykynsä ja tavoitteensa, ja usein ratkaisu on tällöin yhdistelmära-hasto”, Jari Kivihuhta sanoo.

”Lähipiiri vaihtanut suoriin”OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Sa-muli Sipilä nostaa esiin kaksi syytä, joi-den vuoksi rahastoyhtiö on menettänyt suhteellisia asemiaan.

”OP-rahastoissa on perinteisesti insti-

tuutiosijoittajien osuus ollut suuri, ja esi-merkiksi lähipiiri-instituutiot ovat olleet suuria sijoittajia rahastoissamme. Sääntely-ympäristön muutos on saanut instituutiot vaihtamaan rahastoja suoriin sijoituksiin”, Sipilä kertoo.

”Tiettyjen strategioiden osalta instituu-tiot tarvitsevat rahastoja erikoistuneempia ja räätälöidympiä strategioita. Eli meidän tapauksessa osa instituutioasiakkaista sekä erityisesti lähipiiriasiakkaat ovat vaihtaneet rahastojaan suoriin sijoituksiin. Purkuja on tehty osin myös riskienhallinnallisista syistä jos esimerkiksi instituution osuus rahastopääomista on ollut tarpeettoman suuri”, hän jatkaa.

Toinen syy löytyy rahastoyhtiöstä it-sestään.

”Finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 laajaa rahastomyyntiä ei saatu heti käyn-tiin aikaisempaan tapaan, mikä näkyy esi-merkiksi talletusten voimakkaana kasvuna. Kun aloitin pari vuotta sitten, aloitimme ison muutoksen rahastoyhtiössä: tuotteita on uudistettu laajalti, rahastojen tuotto-kehityksen kanssa on tehty paljon töitä ja sisäisesti olemme kouluttaneet ja tarjon-neet tukea myyntikenttään”, Sipilä sanoo.

Hän kertoo, että rahastomyynti kääntyi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvään kasvuun.

”Loppuvuonna saimme jälleen volyymit nousuun kaikissa asiakassegmenteissä.”

PÖRSSILISTATUT RAHASTOT vetivät viime vuonna rahaa ennätysvuo-den 2008 tahtiin. Erityisen hyvässä imussa olivat korkoihin ja kehitty-vien markkinoiden osakkeisiin sijoit-tavat tuotteet.

Viime vuoden aikana erilaisiin etp:eihin eli pörssilistattuihin tuot-teisiin, joihin kuuluvat paitsi pörs-sinoteeratut rahastot eli etf:t myös muut pörssilistatut vipstaakit, virtasi uutta rahaa 200 miljardia euroa. Nettorahavirrat kasvoivat edellisvuo-desta 51 prosentilla.

Vuodenvaihteessa etp:eissä oli BlackRockin ETP Landscape -rapor-tin mukaan yhteensä 1 933 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 1 466 mil-jardia euroa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. IG-, HY- ja kehittyvien markkinoiden lainoi-hin sijoittavien tuotteiden pääomat kasvoivat viime vuoden aikana yli 50 prosenttia.

Yksittäisistä etf:istä eniten taaloja puoleensa vetivät”kaikkien etf:ien äiti”, S&P 500 -indeksiä seuraileva SPY (+ 12,0 miljardia euroa), sekä Vanguardin ja iSharesin laajasti kehittyville markkinoille sijoitta-vat VWO ja EEM (molemmat + 8,0 mrd.). Korko-etf:istä kovin rahaimuri oli iSharesin IG-yrityslainoihin sijoittava LQD (+5,2 mrd.). Eniten rahaa virtasi ulos iSharesin 1–3-vuo-tisiin Yhdysvaltain valtionlainoihin sijoittavasta SHY:stä (-2,3 mrd.)

Etp-markkinoita hallitsee 576 mil-jardin euron pääomilla BlackRockin iShares, jonka markkinaosuus maa-ilmanlaajuisesti on 39,3 prosenttia. Seuraavina tulevat State Street (17,4 prosenttia) ja Vanguard (12,7 pro-senttia). Kärkikolmikosta ainoana indeksisijoittamisen veteraani Van-guard onnistui kasvattamaan osuut-taan viime vuonna.

Vuodenvaihteessa maailmassa oli 4746 tilastoitua etp:tä. Lukumäärä kasvoi vuoden aikana 435 kappa-leella. Tuotemäärän kasvu maltillis-tui edellisvuodesta: vuonna 2011 etp-määrä paisui 768:llä.

KARO HÄMÄLÄINEN

Etf:illä ennätysvuosi

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUKSEN RAHASTORAPORTIT 12/2012 JA 12/2008.

VAKIINTUNEET VALTASUHTEET

Handelsbanken kiri ja Alfred Berg romahti ulos kärkikymmeniköstä. Muutoin suomalaisten rahastoyhtiöiden suuruusjärjestys on pysynyt ennallaan viiden vuoden ajan.

"EMME SA ANEET MY YNTIÄ

KÄYNTIIN."

NOTEERATUT

UUTISKUUKAUSI

22.12.

23.12.

24.12.

25.12.

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.


TUKHOLMAAN. Viking Linen 240 miljoonaa euroa maksanut Grace-alus aloitti liikennöinnin Turun ja Tukholman välisellä reitillä tammikuun puo-livälissä. 880-hyttiseen alukseen mahtuu enimmillään 2800 matkustajaa. Uusi laiva sai sijoittajakonkari Erkki Sinkon ostamaan Viking Linen osakkeita.

Seppo Sairanen hävisi hovissa

HELSINGIN HOVIOIKEUS pyörsi käräjäoikeuden päätök-sen Seppo Sairasen

-

-

-

-

-

Outokummun Inoxum-kauppa vihdoin päätökseen

OUTOKUMPU SAI

--

Mika Seitovir-ran -

MA

TT M

ILLE

R

NOTEERATUT

31.12.

1.1.

2.1.

3.1.

4.1.

5.1.

6.1.

7.1.

8.1.

9.1.

10.1.

11.1.

12.1.

13.1.

14.1.

15.1.

16.1.

17.1.

18.1.

19.1.

20.1.

21.1.

TIM

O P

YLVÄ

NÄ

INEN

SEIL

O

13

Nokialta positiivinen tulosvaroitus

NOKIA NOSTI arviotaan viime vuoden viimeisen nel-jänneksen tuloksestaan.

Devices & Services -liiketoiminnan ei-IFRS-liike-voittoprosentti on Nokian mukaan 0–2 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä. Myös verkkoyhtiö NSN on ylittänyt odotukset ja saavuttanut Nokian mukaan ennätystuloksen ilman kertaluonteisia eriä.

Buffett päihitti S&P:n

WARREN BUFFETT löi jälleen S&P 500 -indeksin, jos mittarina käytetään osakekurssin kehitystä.

Berkshire Hathawayn karvalakkisarjan eli B-osak-keen kurssi päätyi vuoden viimeisenä kauppapäivänä 89,70 Yhdysvaltain dollariin eli 17,6 prosenttia kor-keammalle kuin vuoden 2011 lopussa. Samaan aikaan S&P 500 -indeksi nousi 13,4 prosenttia.

-keen substanssiarvon kehitystä.

Berkshire Hathawayn substanssiarvo on vuosina 1965–2011 päihittänyt S&P 500:n kehityksen 39 ker-taa. Tappiota vertailuindeksille on tullut kahdeksana vuotena.

Ostosuosituksilla voitti indeksin

VUOSI SITTEN analyytikoiden mielestä Helsingin pörssin houkuttelevin osake oli Technopolis. Vuoden aikana osake nousi 11 prosenttia ja peittosi niukasti OMXH-indeksin 8,3 prosentin nousun.

Toiseksi parhaimmat analyytikkosuositukset ke-rännyt PKC Group puolestaan nousi varsin mukavat 31 prosenttia. Myös kolmanneksi parhaat analyytik-kosuositukset vuosi sitten saanut suoriutui pörssivuodesta mallikkaasti 20 prosentin nousulla.

Inhokkipuolella analyytikoiden suositukset osui-vat nappiin varsin vaihtelevasti. Marimekon ostoa ei suositellut yksikään analyytikko, mutta niin vain osake nousi kunnioitettavat 66 prosenttia, millä se oli yksi Helsingin pörssin parhaimmista nousijoista. Myös 41 prosentin nousun tehneellä Uponorilla oli vuoden alussa alla enemmän negatiivisia kuin posi-tiivisia suosituksia.

Biotielle jakelusopimus KiinaanBIOHIT ON solminut jakelijasopimuksen kiinalaisen GrandPharman kanssa. Sopimus kattaa Acetium-valmisteen markkinoinnin ja jakelun Kiinassa.

On arvioitu, että lopullinen tuoterekisteröinti Kii-nassa tulee kestämään noin kaksi vuotta. Biohit ei kerro sopimuksen arvoa.

Huhtamäki nousee OMXH25:een

HUHTAMÄKI KORVAA Sanoman Helsingin pörssin OMX Helsinki 25 -indeksissä. Muutos tapahtuu hel-mikuun alussa.

OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluu 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta.

UPM siirtelee miljardeja UPM KIRJAA 1,8 miljardin euron arvonalentumisen paperiliiketoiminnassaan. Alaskirjaus tehdään viime vuoden viimeiselle neljännekselle. Arvonalentumi-sesta 783 miljoonaa on liikearvoa ja 987 miljoonaa euroa muuta käyttöomaisuutta.

Toisaalta UPM ryhtyy arvostamaan energialiiketoi-minnan omaisuutensa käypiin arvoihin, mikä lisää omaisuuden arvoa energialiiketoiminnassa vajaalla kahdella miljardilla. Kirjaustapamuutos lisää UPM:n korollisia nettovelkoja noin 200 miljoonalla eurolla.

JAR

MO

TEI

NIL

Ä

SIJOITIN VIIMEKSI


Miten aloitte sijoittaa alkoi ja mistä saitte siihen varat?

Äitipuoleni jäi les-keksi. Hänellä ei ollut

ammattia tai tuloja, joten elää piti isäl-täni jääneellä pienellä perinnöllä.

Samalla innostuin itsekin. Olin perus-tanut konsulttitoimiston vuonna 1980, ja ylijäämiä alkoi kertyä. Raskaan verotuk-sen vuoksi niitä ei kannattanut nostaa osinkoina.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?Äitipuoleni tulot riippuivat täysin sijoi-tuksista, joten pistin kaksi kolmasosaa ra-hoista valtion verottomiin obligaatioihin. Niistä sai 11 prosentin koron. Loput sijoitin kahdeksaan suomalaiseen osakkeeseen. Kymmenessä vuodessa vaihdoin obligaa-tiot suomalaisiksi osakkeiksi.

Ostin samalla itsekin ensimmäiset osak-keeni – Tietotehdasta, koska näin, että toimiala kasvaa.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana?Otan riskiä, mutta en yltiöpäisesti. En ha-jauta liikaa, koska strategiakonsulttina tiedän, että menestys tehdään keskittä-mällä. Nokia yritti muuta, ja tulokset ovat nähtävissä.

Salkussani on vain 20 osaketta. Jaan ne määrän perusteella neljään luokkaan ja tarkastelen niitä 1–5 vuoden tähtäimellä.

Miten sijoituksenne jakautuvat osakkei-den, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?Sijoituksista 70 prosenttia on suoria si-joituksia kotimaisiin osakkeisiin ja loput kiinteistöjä Suomessa. Rahastoja vältän, koska en ymmärrä niitä ja kustannukset ovat melko korkeita.

Miten seuraatte markkinoita? Seuraan jo ammattini puolesta päivittäin kotimaisia listayrityksiä sekä Suomen ja maailman taloutta. Luen, tapaan ihmi-siä ja konsultoin yritysjohtoa. Minulla on erittäin laaja ammatillinen verkosto yri-

tysten, järjestöjen ja ammattiin liittyvien yhdistysten kautta.

Eniten seuraan liikkeenjohdon ja stra-tegisen johtamisen kehitystä. Luen kaikki suomalaiset talouslehdet liki kannesta kanteen ja selaan verkkoa.

Olette työhistorialtanne johdon kon-sultti. Miten se vaikuttaa sijoituspää-töksiinne?Se on täysin ratkaisevaa. Katson kaikkia asioita strategian näkökulmasta – jopa

Mitä sääntöjä tai periaatteita nouda-tatte sijoittaessanne?Tekeillä olevassa kirjassa Menestyksen ti-mantti erotan neljä menestystekijää: stra-tegia, johtaminen, osaaminen ja vuoro-vaikutus. Sijoitan toimialan parhaaseen yritykseen, joka hallitsee ne.

Mihin sijoititte viimeksi?Viime vuonna tein tavallista vähemmän

Strategiaguru keskittää salkkunsa

Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva

Pitkän uran konsulttina tehnyt Mika Kamensky tarkastelee asioita strategian näkökulmasta. Suosikeiksi ovat valikoituneet Kone, Konecranes ja Wärtsilä.

NOKIA OPETTI. Mika Kamensky kuuluu suureen joukkoon, joka on nähnyt Nokian nousun ja laskun omien sijoitus-tensa kautta.

SIJOITIN VIIMEKSI

GURUJEN SALKUT

15

MIKA KAMENSKY, 65PROFIILI

TÄHÄN ON TULTU Yli 42 vuotta liikkeenjoh-don strategiakonsulttina, mistä 33 vuotta itsenäisenä yrittäjänä. Konsultoi, kirjoit-taa, kouluttaa, sijoittaa.MIELESSÄ JUURI NYT Kirjoittaa kirjaa, josta on tulossa jonkinlainen testamentti.HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Tasapaino työn, perheen ja ystävien sekä harrastusten vä-lillä.VAPAALLA Perhe ja ystävät, matkustami-nen, mökkeily, kulttuuri, ruoka ja viinit sekä lapsuudessa juurtunut intohimo ur-

ostoja, mutta ostin neljää yhtiötä: Kone, Metso, Nokian Renkaat ja UPM-Kymmene.

Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?Työhistoria vaikuttaa tähänkin. Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen ja senkin vuoksi suosikkini ovat Kone, Konecranes ja Wärtsilä.

Kone oli ensimmäinen konsultointi-asiakkaani vuonna 1970 lokakuussa. Sitä seurasi Wärtsilä. Myöhemmin suosikiksi on noussut Metso Tauno Matomäen ja Jorma Elorannan työn ansiosta.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?Voisin ottaa salkkuun Kemiraa ja katsoa yltäisikö se 1–5 vuodessa siihen, mihin sillä mielestäni on mahdollisuus.

Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?Kestosuosikit Kone, Konecranes ja Wärt-silä, joita olen ostanut ja omistanut vuo-sikymmeniä.

1980-luvulla menestyshankintoja olivat Tietotehdas, Kaukas, Yhtyneet Paperiteh-taat ja Instrumentarium. 1990-luvulla No-kia ja uudemmista tulokkaista Outotec ja Nokian Renkaat.

Entä suurin virheenne?Minun on aina ollut helpompi ostaa kuin myydä. Sen vuoksi salkkuun kertyi liikaa eri osakkeita.

Vuosituhannen vaihteessa sijoitin puo-let Nokian-omistukseni kurssinoususta yli kymmeneen pieneen ict-yritykseen. Odotin, että enintään yksi menestyy, mutta vuonna 2005 mennessä myin kaikki ja useimmat isolla tappiolla.

Jätin Nokian, ja sekin olisi pitänyt myydä.

ARVOPAPERI JATKAA suurten suoma-laisten yksityissijoittajien salkun liik-keiden seuraamista myös vuonna 2013.

Viime vuodelta tutuista guruista seurannassa pysyvät Hautaset, Ing-manit, Pertti Laine ja Kari Nie-mistö. Uusina kasvoina mukaan tu-levat Ilkka Brotherus ja Mikko Laakkonen. He korvaavat Hartwallit ja Göran Sundholmin. Gurukuusik-koon on otettu perinteisesti uutta verta aina vuodenvaihteessa.

Brotherus tunnetaan Amer Sportsin ja YIT:n suuromistajana. Hänen yrityk-sensä Sinituote puolestaan tunnetaan siivousvälineistään. Mikko Laakkonen on edesmenneen sijoittajalegendan Reino Laakkosen poika ja ex-triath-lonisti Katarina Ebelingin aviomies. Hän on pyörittänyt salkkua aktiivisi-sesti jo pitkään.

Arvopaperin vuoden 2013 gurujen yhteenlasketut omistukset OMXH25-indeksin yhtiöissä yltävät 272 miljoonaan euroon. Sum-massa eivät ole mukana omistukset Nordeassa ja Teliasonerassa, koska nii-den omistajaluettelot eivät ole nähtävissä Suomessa.

Kaikkiaan yhdeksässä yh-tiössä sijoittajakuusikon omistukset nousevat yli kymmenen mil-joonan euron. Kär-jessä ovat YIT (run-saat 37 miljoonaa euroa), Amer Sports (runsaat 30 mil-joonaa euroa) sekä Wärtsilä ja Sampo (molemmissa run-saat 23 miljoonaa euroa).

Neljää yhtiötä – Outokumpua, Rau-taruukkia, UPM:ää ja YIT:tä – löytyy kaikkien kuuden salkuista. Amer Sportsia omistaa sitä vastoin ainoas-taan Brotherus.

Tuttuun tapaan ra-portoimme kuukausit-tain, mitä osakkeita si-

joittajakuusikko on ostanut ja mitä myynyt. Käsittelemme heidän omis-tuksiaan kuvitteellisena kollektiivi-salkkuna, mutta kerromme, ketkä ovat merkittävimpien omistusveivausten takana.

TOMMI MELENDER

Uusi vuosi, uusia guruja

GURUJEN SUURIMMAT OMISTUKSET

Yhtiö Omistusten arvo, euroa

YIT 37 203 717Amer Sports 30 291 236Wärtsilä 23 434 320Sampo 23 022 870UPM 22 047 890Fortum 21 499 218Huhtamäki 17 043 509Nokia 11 628 666Kesko B 10 989 720Outotec 8 888 694

Täydellinen taulukko omistuksista sivulla 57.en 25-

Täydellinen taulukko omistuksista sivulla 57.

PETR

I AR

TTU

RI A

SIK

AIN

EN, J

AR

MO

TEI

NIL

Ä

Ilkka Brotherus Mikko Laakkonen

IHMISET

JUH

O K

UVA

JAR

MO

TEI

NIL

Ä


PÖRSSIVUOSI 2012 oli hyvä kulttuurille. Ai-nakin jos mittariksi ottaa Suomen Kulttuu-rirahaston arvonkehityksen. Tämä tietää kulttuuriapurahojen kasvua.

Kulttuurirahaston salkku tuotti yli 16 prosenttia ja omaisuuden arvo ylitti mil-jardin euron rajan. Erityinen ilonaihe oli Huhtamäki, jonka vuosituotto oli 64 pro-senttia.

Kauppaneuvos Heikki Huhtamäki lah-

enemmistön vuonna 1943 Kulttuurirahas-tolle, joka on vuosikymmenet yrittänyt

-sukykyä. Nykyinen Huhtamäki on kovin

Kulttuurirahaston Huhtamäki-osak-

mikä vastaa viidennestä koko salkusta. ”Mitään kiveen hakattua tai sääntöjen

vaatimusta ei ole omistaa Huhtamäkeä. Omistuksessa voidaan liikkua molempiin suuntiin”, sanoo Suomen Kulttuurirahas-ton hallituksen puheenjohtaja Timo Vi-herkenttä.

Entinen Kevan varatoimitusjohtaja ja KHO:n hallintoneuvos on johtanut Kult-tuurirahaston hallitusta viime syksystä lähtien. Sijoitusmaailman hyvin tunteva Viherkenttä on istunut seitsemän vuotta Kulttuurirahaston hallituksessa ja vetänyt jo kolme vuotta raha-asiaintoimikuntaa.

Kulttuurirahaston miljardisalkussa on

selittää isot tuottoluvut.”Viime vuosi oli ainutlaatuisen hyvä.

Onnistuimme lähes kaikissa omaisuus-lajeissa”, Viherkenttä kommentoi.

Suomen Kulttuurirahaston tilivuosi päättyi syyskuun lopussa. Kalenterivuo-den tuottoluvut ovat ennakkotietoja.

ELJAS REPOVAIKUTTAJA. Hallitusneuvos Timo Viherkenttä on Suomen Kulttuurirahaston miljardiomaisuuden ylin vallankäyttäjä.

Kulttuurirahaston miljardisalkulle ennätystuotot

STAFFAN SEVÓN vaihtaa Veritaksen Il-mariseen. Veritaksessa hänen vas-tuullaan oli kahden miljardin sijoitus-salkku. Sevónin titteliksi tulee taktisen allokaation johtaja ja vastuulle use-ampi miljardi.

Kauppatieteen maisteri Sevón, 44,

on ehtinyt nähdä sijoitusmaailmaa monesta kulmasta. Hän hoiti pitkään osakesijoituksia Kevassa, josta pompasi

Viimeiset viisi vuotta Sevon on ollut Veritaksen sijoitusjohtaja.

ELJAS REPO

Taktisella allokoinnilla Veritaksesta Ilmariseen

Kirjat nopeasti verkostawww.talentumshop.fi

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100 *).

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Wanhaa ja uuttavarakkuutta

Pekka KantanenAikamatka pörssiin Osakekirjat kertovatMikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina? Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen? Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut? Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yh-den kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu.

Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos an-taa hyvän käsityksen Suomen talous elämän kehityksestä.2012, 301 sivua, suositushinta 69 €

Antti Parviainen, Sami JärvinenSijoittamalla miljonääriksiSijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei!

Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökul-mia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitus tyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell.

Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttä-mällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisä tuottoja, jopa miljoonia.2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

yhteisöArvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat

joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri.

Lisätiedot

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

KU

VA K

IMM

O L

EHTO

NEN

19

Eurojärjestelmä näyttää pessimistien su-ruksi selviävän ensimmäisestä kriisistään. Tyylipisteitä ei päättäjille tosin voi antaa.

Italian ja Espanjan valtionlainojen ko-rot ovat kesän jälkeen alentuneet jo sie-

dettävälle tasolle. Suuri kiitos tästä kuuluu EKP:lle, mutta myös Italian tuore pääministeri Mario Monti ja Espanjan hallitus tekivät oman osuutensa. Pelkkä EKP:n uhkaus tehdä kaikkensa euron hyväksi riitti painamaan korot alas.

Kuitenkin koko finanssikriisin rauhoittumista enteilee ehkä parhaiten osakemarkkinat. Sekä Yh-dysvaltain että Euroopan osakkeiden odotettua vo-latiliteettia kuvaavat VIX-indeksit ovat palautuneet vuoden 2007 kesän tasolle. VIX-indeksi lasketaan osakkeiden ostoja myyntioptioiden hinnoista, jo-ten siinä ovat sijoittajien omat rahat pelissä. Suurten yritysten optioilla käydään erittäin paljon kauppaa. Siksi VIX-indeksi on luotettava epävarmuuden mit-tari. Lehman Brothersin syksyn 2008 konkurssin ai-kaansaama aallokko on siten viimeinkin tasoittunut. Ainakin tällä erää.

Myös pankkien osakkeet olivat vuonna 2012 par-haiden sijoituskohteiden joukossa. Samoin pankkien riskilisät laskivat reippaasti loppuvuonna, ja niiden ero yritysten vastaaviin kaventui. Luottamuksen paluun ja EKP:n tarjoaman runsaan likviditeetin ansiosta euribor-korot ovat hyvin matalalla tasolla, lähellä nollaa. Nämä euriborithan ovat suomalai-sille kotitalouksille ja yrityksille hyvin tärkeitä. 12 kk:n euribor on pudonnut vuoden 2011 kesästä 1,5 prosenttiyksikköä. Asuntovelkaiselle kotitaloudelle korkojen lasku kattaa arvonlisäveron korotuksen tuomat menetykset, ja rahaa jää vielä reippaasti yli.

Kaikki osakemarkkinoiden viestit eivät ole yhtä lu-ettavia. Bloombergin keräämien analyytikkoarvioiden mukaan osinkotuotto on tänä vuonna euroalueella 4,5 prosentin tuntumassa ja Suomessa lähellä 5 pro-senttia. Samaan aikaan vakaiden maiden 10 vuoden valtionlainojen korot ovat alle 2 prosenttia. Pidem-mällä ajalla näin suuri ero on hyvin epätodennäköi-nen, joten osakkeet joko kallistuvat reippaasti tai analyytikkojen arviot osingoista ovat ylioptimistisia.

Keskinäisen syyttelyn tuoksinnassa monelta on unohtunut, että kaikki eivät voi säästää yhtä aikaa. Kriisimaiden on pakko lisätä säästämistään, mutta muiden – joko Euroopassa tai maailmalla – täytyy vastaavasti tuhlata eli kuluttaa tai investoida. Siten elpyminen tuleekin olemaan hyvin hidasta, koska

samaan aikaan velkaantumista joudutaan purka-maan. Yritysten investointien vauhdittuminen olisi parasta lääkettä kriisin jälkihoitoon.

Suomalaisten kotitalouksien mielestä Euroopan velkakriisissä pahin ei vielä ole ohi, vaikka asian-tuntijat jo näkevätkin valoa. Tietyssä mielessä kan-salaiset ovat oikeassa, sillä nyt ollaan panemassa Suomen valtion taloutta kuntoon. Se taas tietää itkua ja hammasten kiristystä pitkäksi aikaa. Kotitalouk-sien käytettävissä olevat tulot tulevat tänä vuonna laskemaan muun muassa veronkorotusten vuoksi. Suurella joukolla kotitalouksia ei sukanvarressa ole juuri mitään pahan päivän varalle, joten sekin saat-taa aiheuttaa huolta.

Toinen järkevä peruste kotitalouksien huolelle on ennusteista ja ennustajista saadut huonot ko-kemukset kriisin aikana. Asiantuntijat ovat pariin otteeseen luvanneet nousukäännettä, mutta jos-tain on pian ilmaantunut uusi, elpymisen taittanut tekijä. Ensin Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisit

yllättivät ennustajat, ja myöhemmin kerhoon tulivat vielä Espanja ja Italia. Uusi yllätys voi nytkin odottaa sopivaa hetkeä – kuten esimerkiksi Italian vaalit tai Yhdysvaltojen sisäpolitiikka.

Suurin huolenaihe Euroopassa lienee kuitenkin yhteiskuntarauhan säilyminen. Meillä vanhemmilla ovat hyvässä muistissa vuoden 1968 Pariisin yliop-pilasmellakat. Ennusteissa ei voi mitenkään ottaa huomioon näitä poliittisia riskejä, eikä niitä yleensä edes mainita riskiarvioissa. Ekonomistit lähtevät siitä, että hallitukset tekevät järkeviä päätöksiä ja että nuorison viehtymys anarkiaan pysyy keskus-telupalstoilla. Kansalaiset ovat ehkä osin oikeassa pitäessään ekonomisteja taskulaskimina.

Tuskin olen ainoa ekonomisti, joka on jo lähes viisi vuotta joutunut pidättämään hengitystään. Nyt on viimein lupa henkäistä helpotuksesta, kun 1930-luvun kauhut eivät ole toistumassa. Suomalaisetkin näyt-tävät sopeutuvan normaaliin, niukkuuden aikaan.

JOKO OSAKKEET KALLISTUVAT

REIPPA ASTI TAI OSINKOARVIOT OVAT

YLIOPTIMISTISIA.

Lupa hengähtää

REPORTAASI


21

Teksti Tommi Melender Kuvat Tuukka Koski

LIIAN SUURI SUOMEEN

Kevan sijoitusjohtajan Ari Huotarin peukalon alla on yli kolmenkymmenen miljardin euron salkku.


Suomi on pieni, pääomaköyhä maa. Siksi Helsingin pörssiin tarvitaan kotimaisia ankkuriomistajia, sel-laisia kuin valtion omistusyhtiö Solidium ja työelä-kevakuuttajat Varma ja Ilmarinen.

Monet näkisivät mielellään vahvana kotimaisena omistajatahona myös Kevan, jonka osakesijoituksista vain viitisen prosenttia on Helsingin pörssissä. Var-

malla osuus liikkuu viidessäkymmenessä ja Ilmarisella neljässä-kymmenessä prosentissa.

Kunta-alan eläkevarallisuutta kaitsevan Kevan sijoitusten arvo ylsi vuodenvaihteessa 34 miljardiin euroon, mikä jää hiukan jäl-keen Varmasta mutta on enemmän kuin Ilmarisella. Kaiken kaik-kiaan Kevan sijoituksista viidennes on kotimaassa. Sijoitusjohtaja Ari Huotari luonnehttii kotimaisten sijoitusten osuutta varsin suureksi. Rivien välistä voi lukea, että se on jopa liiankin suuri.Ymmärrätkö niitä, joiden mielestä Kevan pitäisi laittaa enemmän rahaa Helsingin pörssiin kotimaisen omistuksen tukemiseksi?”Toki minä sen ymmärrän. Kun puhutaan 34 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta, sellaisille summille keksitään aina kai-kenlaisia yhteiskunnallisia käyttötarkoituksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että meidän tehtävämme on huolehtia tulevien eläkkei-den rahoituksesta. Se on kirjattu selkeästi lakiin. Emme voi ottaa siihen rinnalle muita yhteiskunnallisia tehtäviä.”Kevalla on runsaasti sijoituksia kehittyvien maiden osak-keissa. Eikö kehittyviin maihin voisi sijoittaa myös suoma-laisfirmojen kautta?”On totta, että Helsingin pörssin suurissa yhtiöissä on vain vähän Suomi-riskiä, koska ne toimivat kansainvälisesti. Ongelmaksi nousee kuitenkin likviditeetti. Helsingin pörssissä on vaikea liikutella suuria pääomaeriä, koska kaupankäyntivolyymit ovat

likviditeettiä, ja heti tuli vastaan ongelmia. Jos haluamme tehdä altistumamuutoksia, siihen vaaditaan satojen miljoonien euro-

jen liikkeitä. Sellaiset eivät oikein Helsingin pörssissä onnistu. Esimerkiksi viime vuoden muutoksemme osakeriskissä olivat viidensadan miljoonan euron kertaluokkaa. Suurissa pörsseissä sellaiset toteutuvat nopeasti ilman markkinavaikutuksia.”Toisin sanoen on turha odottaa Kevasta Varman tai Ilmari-sen kaltaista ankkuriomistajaa?”Me emme ole sitoutuneet historiallisesti samalla tavalla koti-maisten yhtiöiden omistamiseen, enkä voi mitenkään perustella nykytilanteessa kotimaisten osakesijoitusten merkittävää kasvat-tamista. Ajatellaan huviksi tilannetta, että ilmoittaisimme osta-vamme miljardilla eurolla osakkeita Helsingin pörssistä. Siitähän ilahtuisivat ennen kaikkea toiset sijoittajat, joille avautuisi hyvä tilaisuus realisoida omistuksiaan. Pörssiyhtiöille ei niistä rahoista suurta iloa olisi. Se, että olemme mukana pääomasijoitusrahas-toissa, mahdollistaa kasvavan suomalaisen yritystoiminnan tu-kemisen paljon tehokkaammin.”Ettekö te sitten voisi vaikuttaa pörssiyhtiöissä suomalaisuu-den eduksi?”Meillä on selvä päätös, että emme osallistu omistamiemme yhti-öiden hallintoon. Sellainen ei sovi meidän kaltaisellemme port-foliosijoittajalle. Lisäksi hajautussääntömme ovat niin tiukat, että omistusosuutemme jäävät yksittäisissä yhtiöissä suhteellisen pieniksi. Ei niillä suuria valta-asemia hankita. Sitä paitsi näen pe-riaatteellisella tasolla asian niin, että jos menee yhtiön hallituk-seen, on toimittava ainoastaan yhtiön etujen mukaisesti. Jos eteen tuodaan investointilaskelma, joka todistaa ulkomaisen tehtaan suomalaista kannattavammaksi, niin kyllä silloin vaaka kääntyy ulkomaisen tehtaan hyväksi. Ei hallitus voi suosia suomalaista yhtiön kustannuksella.”

Edessä vaikea sijoitusvuosiKansainvälisille markkinoille meneminen ei ole nakertanut Ke-van sijoitustuottoja, päinvastoin. Se on päihittänyt viime vuosina vertailussa niin Varman kuin Ilmarisen. Tosin Keva voi myös ot-taa enemmän riskiä, koska sitä eivät koske samanlaiset vakava-raisuussäännöt.

Viime vuonna Kevan sijoitustuotot nousivat vaikeasta suh-dannetilanteesta huolimatta reiluun kahteentoista prosenttiin. Osakesijoituksista kilahti kuudentoista prosentin tuotot. Luvut eivät tosin ole lopullisia, vaan perustuvat joulukuun puolivälin tilanteeseen. Lopulliset tilastot valmistuvat vasta tämän lehden ilmestymisen jälkeen.Oletko tyytyväinen viime vuoteen?”Ehdottomasti! Ovathan nuo huimia tuottolukuja tällaisen epä-varmuuden keskellä. Vähensimme osakeriskiä viime vuoden

”OLISI SUURI YLLÄTYS, JOS TÄSTÄ VUODESTA TULISI YHTÄ HY VÄ SIJOITUSVUOSI KUIN VIIME VUODESTA.”

25

”TESTASIMME FINANSSIKRIISIN AIKANA MUUTAMAN KERR AN HELSINGIN PÖRSSIN LIKVIDITEETTIÄ, JA HETI TULI VASTA AN ONGELMIA.”

aikana. Siinä vaiheessa, kun osakesijoituksista alkoi olla kasassa 14–15 prosentin tuotot, totesin, että se on aivan tarpeeksi tällaisena vuotena. Vielä toissa vuonna lähdimme ostamaan lisää osakkeita, kun kurssit notkahtivat, mutta emme enää viime vuonna tehneet niin. Nykyoloissa pyrimme hakemaan osakeriskille vaihtoehtoja. Mietimme riskifaktoritarkastelulla, miten saisimme osakeriskin kaltaista altistumaa ilman osakeriskin kasvattamista.”Miltä alkanut vuosi näyttää sijoitusmielessä? ”Vaikealta. En usko, että esimerkiksi korkosijoituksissa nähdään läheskään samanlaisia yhdentoista prosentin tuottolukuja kuin viime vuonna. Se tuskin on edes teoreettisesti mahdollista. Osak-keita tukee vaihtoehtojen vähyys. Muista omaisuusluokista on vaikea saada samanlaisia tuottoja. Mutta kyllä osakemarkkinat-kin kärsivät, jos maailmantalous alkaa köhistä tai Euroopan ja Yhdysvaltain ongelmat kärjistyvät uudestaan. Olisi suuri yllätys, jos tästä vuodesta tulisi yhtä hyvä kuin viime vuodesta. Toivon olevani väärässä, kuten usein olenkin. Olen tällainen peruspessi-misti. Olisin varmasti vastannut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ihan samalla tavalla alkaneen vuoden näkymistä kuin nyt.”Olette laskeneet eurooppalaisten osakkeiden painoa salkus-sanne. Miksi näin?”Aloitimme sen jo kymmenisen vuotta sitten, kun emme osan-neet vielä edes aavistaa mitään euroalueen velkakriisin kaltaista.

sektori on velkaantunut ja kilpailukyky rapautunut. Parempia tuottoja saa sieltä, missä on Eurooppaa vahvempaa reaalikasvua. Tämän vuoksi olemme laittaneet entistä enemmän varoja kehit-tyvien maiden osakkeisiin, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Myös Pohjois-Amerikan paino on noussut, koska siellä on Eurooppaa terveempi väestörakenne ja taloudessakin enem-män uudistumiskykyä.”

Yrityslainoissa avautui pelin paikkaSuurimman siivun Kevan salkusta haukkaavat korkosijoitukset, joiden osuus liikkuu 48 prosentissa. Osakkeissa on 36 prosenttia ja kiinteistöissä kahdeksan prosenttia varallisuudesta. Pääoma-sijoitusten osuus yltää viiteen prosenttiin ja hedgerahastojen pariin prosenttiin. Hyödykkeissä Kevalla on vajaa prosentti va-rallisuudestaan.

Huotari sanoo suoraan, että hyödykkeet ovat olleet pettymys. Klassisten sijoitusoppien mukaan raaka-aineet tasapainottavat salkkua, koska korreloivat vain vähän osakkeiden kanssa. Näin ei kuitenkaan ole viime vuosina ollut, vaan hyödykkeistä saadut hajautushyödyt ovat jääneet olemattomiksi.Kannattaisiko hankkiutua kokonaan eroon raaka-aineista?”Olin valmis vetämään ruksin hyödykkeiden päälle, mutta toden-näköisesti mietimme uuden tavan sijoittaa niihin. Tähän saakka olemme sijoittaneet indeksipohjaisesti, vastedes altistuminen voi-taisiin toteuttaa muulla tavalla johdannaisten avulla. Testasimme hyödykesijoittamista teoreettisesti mallintamalla, ja totesimme että siitä voi sittenkin saada hajautushyötyjä. Toisaalta meidän kaltaisemme sijoittajan ei kannata askarrella. Ettei touhu menisi hyödykkeiden kanssa nyhräämiseksi, ne pitäisi nostaa kolmeen–neljään prosenttiin koko allokaatiosta.”

SIJOITUKSET OMAISUUSLAJEITTAIN

SIJOITUKSET MAANTIETEELLISESTI

Osakkeet 36 %Kiinteistöt 7,7 %Pääomasijoitukset 5 %Hedgerahastot 2,3 %Hyödykesijoitukset 0,6 %

Korkosijoitukset 48,4 %

Suomi 19 %Kehittyvät maat 14 %Aasia ja Tyynimeri 5 %Japani 2 %Muut 1 %

Pohjois-Amerikka 23 %Eurooppa 35 %


Säilyvätkö korkosijoitukset samalla tavalla salkun kivijal-kana kuin tähän mennessä?”Korkosalkkumme ydin muodostuu Suomen ja Saksan valtion-lainoista. Viime vuosien tapahtumat panevat kysymään, kuinka hyvin tällä tavalla rakennettu korkosalkku toimii tulevaisuudessa. Näkisin kuitenkin, että valtionlainoilla säilyy vastedeskin tärkeä asema, ne ovat eräänlaisia turvasatamia. Olemme siivonneet pois velkaisten ongelmamaiden lainapaperit. Yrityslainasalkkumme puolestaan on toiminut hyvin. Pääsimme hyötymään siitä, kun muun muassa vaikeuksissa olevat pankit joutuivat realisoimaan

ja me lähdimme ostamaan niin paljon hyvää yrityslainakantaa kuin saimme. Emme yritä päihittää markkinoita lyhytaikaisilla ajoituksilla, mutta olemme valmiit hyödyntämään sellaiset mah-dollisuudet, joita avautuu tämänkaltaisista markkinavääristymistä.”Kiinteistösijoituksenne painottuvat Suomeen. Miksi näin?”Ehdoton valtaosa on todellakin kotimaisia suoria kiinteistösi-joituksia. Sen lisäksi meillä on jonkin verran kotimaisia, euroop-palaisia ja kehittyvien maiden kiinteistörahastoja. Oma taustani

vaikuttaa siihen, että emme tee suoria kiinteistösijoituksia ulko-maille. Olin säästöpankkiryhmässä silloin kun siellä oli ruumiin-pesu käynnissä, realisoimme ’ansiokkaita’ sijoituksia Brysselissä ja Karibialla. Mielelläni näkisin kiinteistöallokaatiomme kasvavan,

-kana kiinteistöt pitivät yllättävänkin hyvin hintatasonsa.”Millaisia kokemuksia Kevalla on hedgerahastoista?”Moni niistä on nimittänyt itseään absoluuttisen tuoton rahastoksi, mutta jos katsotaan miten niillä on viime vuosina mennyt, niin eihän se nimitys ole aivan paikkaansa pitänyt. Olemme vähitel-len kasvattaneet hedgerahastojen osuutta, ja ajatuksena on ollut rakentaa 12–15 rahaston salkku. Pienet resurssimme aiheuttavat jonkin verran ongelmia, koska hedgerahastosalkun pyörittäminen vaatii erityisasiantuntemusta. Minusta meillä on kuitenkin varaa kasvattaa hedgerahastojen osuutta.”Päteekö sama pääomasijoituksiin?”Kyllä. Pääomasijoitusmarkkinalla näkyy pankkeihin ja vakuu-tusyhtiöihin kohdistuva sääntelyn kiristyminen. Ne joutuvat realisoimaan taseestaan pääomasijoituksia, mikä avaa mahdol-lisuuksia jälkimarkkinoilla. Tilanne on samanlainen kuin yritys-lainoissa taannoin.”

Valtaosa salkunhoidosta ulkoistettuTehokkaasti maailmalle hajautetun salkun pyörittäminen Helsin-gistä ei ole yksinkertaista. Huotarin mielestä se ei omin voimin edes onnistuisi. On haihattelua kuvitella, että suomalainen voisi pärjätä paikallisille Aasian tai Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Kevan sijoituksista 55 prosenttia on ulkoistettu kansainvälisille omaisuudenhoitajille. Huotari uskoo, että osuus kasvaa tulevina vuosina. Hän haluaa rakentaa Kevasta ammattitaitoista sijoitus-palveluiden osto-organisaatiota.Mitä se tarkoittaa?”Ensi arvoisen tärkeää on etukäteinen riskienhallinta. Sitten kun raha lähtee käsistä, voimme vain seurata aktiivisesti taustalta ja reagoida tarvittaessa.”Miten olette onnistuneet omaisuudenhoitajien valinnassa?”Olen ollut tyytyväinen tuloksiin, mutta kun näin suuri osa sal-kusta on ulkoistettu, aina mahtuu mukaan myös niitä, jotka eivät saavuta tavoitteitaan. Siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että tilanne ei korjaannu, täytyy puuttua peliin. Enemmän kuiten-kin tapahtuu sellaista, että kun olemme valinneet jonkun omai-suudenhoitajan toteuttamaan tiettyä strategiaa, tiimissä tulee odottamattomia henkilövaihdoksia. Joskus taas rahasto muuttaa luonnettaan eikä enää toteuta sitä strategiaa, johon halusimme si-joittaa. Silloinkin joudumme joskus sanomaan kiitos ja näkemiin.”Suurin osa salkunhoitajista häviää kulujen jälkeen vertailuin-deksilleen. Onko vaikea löytää parhaat?”On, ehdottomasti. Panostamme analysointiin. Jos esimerkiksi haluamme rakentaa Japanin osakesalkkua, niin ryhdymme en-sin tutkimaan ulkopuolisten konsulttitalojen tietokantoja ja keräämme niiden avulla mahdolliset omaisuudenhoitajat. Alku-vaiheessa heitä voi olla satoja. Sitten perkaamme sellaiset, jotka parhaiten vastaavat sitä mitä me haluamme, jolloin jäljelle voi jäädä esimerkiksi parikymmentä. Heille lähetämme perusteelliset

Tähtitiede vaihtui rahan pyörittämiseenJOS ARI HUOTARI olisi toteuttanut nuoruuden haaveensa, hän tutkisi nyt tähtitaivasta kurssikäppyröiden asemesta.

”Olin lukiossa varma, että rupean tähtitieteilijäksi, tyk-käsin matematiikasta ja fysiikasta. Kun olin katsellut yh-den syksyn yliopistolla sitä touhua, päätin että haluan sit-tenkin ihmisläheisempään ammattiin”, Huotari sanoo.

Hän lähti teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan tuotantotaloutta, mutta sekään ei osoittautunut nappiva-linnaksi. Lopulta Huotari valmistui maisteriksi kauppakor-keakoulusta.

”Olenko katunut sitä, etten ruvennut tähtitieteilijäksi? Kyllä, aina silloin kun sijoitushommat eivät mene oikein putkeen”, Huotari vitsailee.

Tähtitiede ja teoreettinen fysiikka kiehtovat häntä edel-leen sen verran, että hän seuraa harrastusmielessä, mitä niissä tapahtuu.

Kevassa Huotari on työskennellyt kahdeksantoista vuotta, joista viimeiset kaksitoista sijoitusjohtajana. Ennen sitä hän teki pankkiuraa säästöpankkiryhmässä.

”Minut nimitettiin kolmekymppisenä kriisipankin johto-kuntaan. Olin vähän ihmeissäni, kun lähimmät alaiset oli-vat kuusikymppisiä. Sanoinkin, että he ehtivät yhdessä päi-vässä unohtaa pankkialasta enemmän kuin mitä minä siitä tiedän. Nöyryyttä siinä oppi, kun kaikki hajosi ympärillä.”

Samana päivänä, kun tuli päätös Suomen Säästöpankin pilkkomisesta, Huotari lähetti työhakemuksen Kevan talo-usjohtajan virkaan. Sillä tiellä hän edelleen on.

PERSOONA

kyselylomakkeet ja tutkimme tarkkaan, millainen tiimi heillä on ja miten se on pärjännyt. Tämän jälkeen vaihtoehdot tiivistyvät ehkä puoleen tusinaan. Sitten käymme tapaamassa omaisuudenhoi-tajia henkilökohtaisesti ja käymme vielä kaiken saatavilla olevan datan läpi. Lopullinen valinta kohdistuu yhteen tai muutamaan omaisuudenhoitajaan. Koko prosessi vie kuukausia.”

Mullistuksia luvassaKevan sijoitustoiminta sai vauhtia, kun kuntasektori päätti kah-deksankymmentäluvun lopulla ryhtyä keräämään puskureita tulevia eläkkeitä varten.

eläkemaksuihin kohdistuvia nousupaineita. Eläkemaksut ovat kunnille suuri kuluerä, joten jos ne yhtäkkiä pomppaisivat ylös-päin, vaikutukset tuntuisivat karulla tavalla kuntien kassassa. Huotari joutuu pitämään jatkuvasti mielessään kunnallisen elä-kejärjestelmän rahoitustasapainon.Miltä tulevat vuodet näyttävät eläkejärjestelmän näkökul-masta?”Olemme vuoden 2017 paikkeilla tilanteessa, jolloin sisään tulevat eläkemaksut eivät enää riitä kattamaan eläkemenoja. Sitten aletaan käyttää sijoitustoiminnan tuottoja ja ennen pitkää pääomiakin. Takavuosina meidän ei tarvinnut miettiä kovin paljon likviditeet-tiä vaan saatoimme keskittyä pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Nykytilanteessa täytyy toisaalta varmistaa, että sijoitustuottoja kertyy tarpeeksi ja toisaalta muokata salkkua sellaiseksi, että siitä pystyy järkevästi realisoimaan varoja eläkkeiden maksuun. Monissa maissa on samankaltainen tilanne. Kun sijoituksista ale-taan eri puolilla irrottaa varoja eläkkeiden maksuun, se vaikuttaa väistämättä pääomamarkkinoiden toimintaan.”Tämäkin lienee osaltaan syynä siihen, että Keva pyrkii te-hokkaaseen globaaliin hajautukseen?”Ilman muuta. Jos Helsingin pörssissä tai suomalaisilla kiinteis-tömarkkinoilla useampi suuri sijoittaja ryhtyisi realisoimaan yhtä aikaa, vaikutukset hintatasoon olisivat dramaattiset. Korvaavia ostajia olisi hankala löytää. Tämä on vain teoreettinen esimerkki, mutta kuvastaa sitä, että meidän on mietittävä tarkkaan, mitä ja milloin kannattaa realisoida. Vaikeuksia tulee, elleivät hajautus ja likviditeetti ole kunnossa.”

”YRITYSLAINAT POLJETTIIN IHAN MUTA AN FINANSSIKRIISIN AIKANA, JA ME LÄHDIMME OSTAMA AN NIIN PALJON HY VÄ Ä YRITYSLAINAKANTA A KUIN SAIMME.”

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100.

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Terhi MajasalmiTotuus taloudestasi Totuus taloudestasi saa sinut pohtimaan suhdetta-si rahaan ja auttaa sinua ohjaamaan taloutesi toi-vomallesi tielle. Kanta vana teemana ovat sijoitus-toiminnan näkyvät tulokset ja niiden toistettavuus. Kirja haastaa pohtimaan omaa rahaidentiteettiä, kehittämään taloudellisia taitoja ja asettamaan taloudellisen päämäärän – turvan, riippumatto-muuden tai rikkauden.

2012, 238 sivua, suositushinta 39 €

Ohjaa taloutesi oikealle

tielle

KUUKAUDEN OSAKE


29

Ostitko Atriaa lokakuun lo-pussa ennen syysneljän-neksen osavuosiraportin julkistusta? Jos ostit, on-neksi olkoon.

Tammikuun alkupuoliskolla Atrian osake liikkui neljäkymmentä prosenttia korkeam-malla. Sijoittajat näkevät lihanjalostajassa potentiaalisen käänneyhtiön.

Marraskuun 2011 Arvopaperissa Han-delsbankenin analyytikko Robin San-tavirta arvioi, että ratkaisevinta Atrian kurssikehitykselle on se, onnistuuko yhtiö kääntämään tappiollisen Venäjän-liiketoi-mintansa.

Viime vuosina hyvät uutiset itänaapu-rista ovat jääneet vähiin. Atriaa ovat ras-sanneet ylikapasiteetti, kohonneet kus-tannukset ja pieleen menneet investoinnit Moskovan alueella. Syysneljänneksellä

Atria teki Venäjällä voitollisen tuloksen en-simmäistä kertaa vuoden 2008 Campomos-yritysoston jälkeen. Se oli iloinen yllätys.

”Muutosohjelmamme etenee hyvin, ja olemme saaneet kustannussäästöjä etu-painotteisesti”, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn sanoo.

Virallisena tavoitteenaan Atria on pitänyt voitollista tulosta Venäjällä vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Gröhnin mielestä tavoi-tetta ei tarvitse muuttaa, vaikka plussaa tulikin vuoden verran etuajassa. Ainekset pysyvämmälle tulosparannukselle itänaa-purissa alkavat olla kasassa tämän vuoden kallistuessa kohti loppuaan.

Markkinaykkönen PietarissaLihanvalmistetuotannon lopettaminen Moskovan alueella on tervehdyttänyt At-

rian liiketoimintaa. Tuotanto keskittyy Pietariin Gorelovon ja Sinyavinon tehtaille, joiden tehostamisesta koituvat kustannus-säästöt toteutuvat täysimääräisinä tämän vuoden alusta.

”Olemme Pietarissa lihavalmisteissa markkinajohtaja noin kahdenkymmenen prosentin markkinaosuudella. Paikalli-set kuluttajat tuntevat hyvin Pit Product -brändimme.”

Moskovassa Atrialla ei mene yhtä hyvin. Markkinaosuudet ovat jääneet vaatimatto-miksi, minkä Gröhn kääntää positiiviseksi tähdentämällä, että Moskovassa avautuu kasvumahdollisuuksia. Atria ei ole vetäy-tymässä sieltä lihavalmistetuotannon lo-pettamisesta huolimatta.

Venäjällä kulutetaan lihaa henkeä kohti vähemmän kuin Pohjoismaissa. Elintason nousu lisää kulutusta ja siirtää sitä kohti

Teksti Tommi Melender Kuvat Aleksi Poutanen

Venäjältä kuuluu pitkästä aikaa hyviä uutisia, kotimaassa liiketoiminta on normalisoitumassa. Atriassa näyttäisi olevan aineksia käänneyhtiöksi.

HUOMENNA ON PAREMMIN


korkeamman jalostusasteen tuotteita. Gröhnin mukaan menestys Venäjällä ei kuitenkaan tule helpolla. Kasvavat mark-kinat houkuttavat muitakin lihanjalostajia, ja kilpailua piisaa.

Omat koukeronsa itänaapurissa tuo-vat raaka-ainehintojen ja valuuttakurs-sien vaihtelut. Atria tuo suurimman osan raaka-aineistaan Venäjän ulkopuolelta, joten ruplan liikkeet voivat aiheuttaa ikä-viä yllätyksiä.

”Viime aikoina rupla on onneksi pysynyt suhteellisen vakaana”, Gröhn sanoo.

Suomi pysyy kivijalkanaVaikka Venäjän-liiketoiminta heiluttelee Atrian osakekurssia, sen osuus konsernin liikevaihdosta jää yhdeksään prosenttiin. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuu-kauden aikana itänaapurista kertyi ylim-mälle riville runsaat 93 miljoonaa euroa.

Gröhnin edeltäjä Matti Tikkakoski uumoili Arvopaperissa syyskuussa 2007, että Venäjä olisi yhtiölle 200 miljoonan euron bisnes vuonna 2010. Ne laskelmat ovat menneet uusiksi. Tikkakosken mai-nitseman kasvutavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt reippaampia yritysostoja.

”Emme hae yritysostoja Venäjällä, vaan keskitymme kaikin voimin orgaaniseen kasvuun”, Gröhn sanoo.

Marraskuun lopussa Atria poisti pitkän ajan taloudellisista tavoitteestaan kohdan,

jossa pyrittiin nostamaan kansainvälisen liiketoiminnan osuus puoleen liikevaih-dosta. Nykyisin sen osuus liikkuu neljän-kymmenen prosentin paikkeilla.

”Toki ulkomailta saatava kasvu on meille vastedeskin tärkeää, mutta emme näe tar-peelliseksi asettaa numeraalista tavoitetta kansainvälisen liiketoiminnan osuudesta.”

Suomessa Atria vahvisti viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden ai-kana markkinaosuuksiaan leivänpäällisissä, ruokamakkaroissa ja valmisruuissa. Yhtiö arvioi, että sillä on runsaat kaksikymmen-täviisi prosenttia vähittäiskaupan koko-naismarkkinoista.

Kotimainen liiketoiminta alkaa Gröhnin mielestä lähennellä pitkästä aikaa nor-maaliolosuhteita. Lihamarkkinatilanne on parantunut ja myyntihinnat vahvistuneet.

”Vuosi 2011 oli todella vaikea, kun Euroo-passa oli sianlihasta ylitarjontaa ja rehujen ja viljojen kallistuminen nosti lihan hintaa. Emme pystyneet siirtämään kustannuksia riittävän hyvin myyntihintoihin.”

Lihan tuonnin väheneminen ja tuontili-han kallistuminen hyödyttävät kotimaista liharaaka-ainetta käyttävää Atriaa. Ulko-maisia tytäryhtiöitä sitä vastoin tuontilihan kallistuminen rassaa.

Atria on pönkittänyt kotimaassa kannat-tavuuttaan tehostamalla ja saneeraamalla. Matalakatteisessa lihanjalostusbisneksessä tehokkuus on elinehto, sillä satsaukset brändäykseen ja markkinointiin eivät auta,

jos tuotanto ja logistiikka tökkivät.

Heiluntaa RuotsissaSuomen jälkeen Atrian toiseksi suurimman markkinan muodostaa Skandinavia, joka tuo 28 prosenttia liikevaihdosta. Ruotsissa lihanjalostusmarkkina on ollut Suomea sirpaloituneempi, mutta sielläkin on ta-pahtunut konsolidoitumista.

Atria kisasi viime vuosikymmenellä HK:n kanssa Swedish Meatsin ostosta, mutta jäi kilpalaulannassa kakkoseksi. Se taisi lo-pulta olla vain hyväksi. HK sai hikisen savo-tan ryhtyessään tervehdyttämään jähmeää ja tehotonta ostokohdetta. Kun Swedish Meats meni Atrialta sivu suun, se hankki arvoketjussa ylempänä olevan Sardusin.

Toki Atriakin on joutunut tehostamaan toimintaansa Ruotsissa. Se lopetti kulutta-japakatun lihan valmistamisen kannatta-mattomana ja siirsi kinkkutuotteiden val-mistuksen ja leivänpäällisten viipaloinnin Halmstadin tehtaalta Malmön tehtaalle.

Myös skandinaavisilla markkinoilla At-rialle on koitunut harmia raaka-aineiden kallistumisesta.

”Hinnanvaihteluista johtuvat paineet näkyvät Ruotsissa vielä selvemmin kuin Suomessa, koska sopimukset ovat siellä ly-hyempiä. Lisäksi päivittäistavaramarkkina kasvaa Suomea hitaammin”, Gröhn sanoo.

Ruotsissa Atria tunnetaan ennen muuta Sibylla-brändistä. Vahvimmat asemat yhti-

Pitkän linjan atrialainenJUHA GRÖHNILLÄ (s. 1963) riittää yhtiöuskol-lisuutta. Hän on ollut Atrian palkkalistoilla vuodesta 1990.

Tosin Atriaa ei ollut vielä olemassa silloin, kun Gröhn aloitti. Silloin yhtiön nimi oli Liha-polar, ja Gröhn pestattiin työnjohtajaksi. Eri-laisten johtotehtävien kautta hän eteni 2006 Atria Suomen toimitusjohtajaksi ja konser-nin varatoimitusjohtajaksi. Atria Skandina-viaa Gröhn ehti luotsata 2010–2011 ennen kuin nousi Matti Tikkakosken seuraajana

”Onhan pitkästä kokemuksesta hyötyä. Tunnen yhtiön ja toimialan varsin tarkkaan. Vuosien varrella olen myös nähnyt, miten kuviot ovat muuttuneet”, Gröhn sanoo.

Johtajana Gröhn luonnehtii itseään pi-kemminkin toiminta- kuin numerolähtöi-seksi. Hän ei halua linnoittautua pöytänsä taakse vaan kiertää paljon niin Suomessa kuin ulkomailla kuulostelemassa asiakkaiden ja kuluttajien tuntemuksia.

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ATRIAN KOVAA kurssinousua voi pitää perusteltuna. Syysneljänneksen osavuo-siraportin jälkeen analyytikot nostivat tulosennusteita, ja odotukset positiivi-sesta käänteestä saivat yhtiön arvostus-kertoimet näyttämään kohtuuttoman matalilta.

Tammikuun alkupuoliskon vajaan 7,50 euron kurssitasolla Atrian p/e-luku liik-kuu kymmenen tienoilla. Se vastaa suun-nilleen yhtiön historiallista arvostus-keskiarvoa. Alihinnoittelu näyttäisi siis

purkautuneen kurssinousun myötä.Suhteessa ulkomaisiin verrokkeihinsa

Atria näyttää kuitenkin edelleen huo-kealta, varsinkin jos mittatikkuna käyte-tään taseperusteisia arvostuskertoimia. Factsetin konsensusennusteiden mu-kaan Atrian p/b-luku jää 0,4 tasolle. Toki oman pääoman tuototkin ovat vaatimat-tomat, tänä vuonna viitisen prosenttia.

Analyytikoilla riittää uskoa Atriaan, sillä kahdeksasta yhtiötä seuraavasta pankista tai analyysitalosta kolme suosit-

taa ostamaan osaketta ja kaksi ylipainot-tamaan. Konsensusnäkemykseksi tulee ”ylipainota”.

Jos odotukset positiivisesta käänteestä voimistuvat talven ja kevään aikana, osakkeessa piilee nousuvaraa. Vaarana kuitenkin on, että raaka-ainekustannuk-set iskevät kannattavuuteen, kuten on käynyt aiempina vuosina. Se tekee osak-keesta haavoittuvaisen.

Osake ei enää polkuhinnoissa

MARKKINA-ARVO

ARVOSTUSVERROKIT

SUOSITUKSET

8

6

4

2

0osta pidä vähennä myyylipainota

Pankkiiriliikkeet kappaletta

LIIKETOIMINTA

TULOS JA OSINGOT

Liikevaihto, meur 1 302 1 333 1 363Liikevoitto, meur 10 33 42Voitto ennen veroja, meur -4 21 29Nettovelat, meur 402 399 385Oman pääoman tuotto, % -1,2 2,4 4,7

Tulos/osake, euroa -0,18 0,36 0,73Osinko/osake, euroa 0,20 0,20 0,32

206 meur

OstaKonsensussuositus

2011

2011

2012e

2012e

2013e

2013e

Atria 9,5 0,4 6,3HKScan 10,3 0,5 5,0Lännen Tehtaat 13,9 0,7 6,4Bonduelle 10,7 1,1 6,3ALK-Abello 32,9 1,7 12,3Campforio 13,3 0,8 6,0

p/e2012e

p/b2012e

ev/ebitda2012e

+ Venäjän käänne+ Tulosparannusodotukset+ Vahvat markkina-asemat

– Raaka-ainekustannukset– Kireä kilpailu– Matalakatteinen toimiala

KURSSIKEHITYS

PLUSSAT MIINUKSET

20

2009

EUROA

2012

15

10

5

0

AtriaSuomalaiset osakkeet

31

32

ATRIA SYNTYI 1991 Itikan ja Lihakunnan yhdistyessä. Samana vuonna mukaan tuli vielä Pohjanmaan Liha.

Syntyhistoria näkyy Atrian omistaja-rakenteessa. Valta yhtiössä on tiukasti lihaosuuskuntien käsissä. Ne omista-vat kaikki listaamattomat KII-osakkeet, joilla saa yhtiökokouksessa kymmenker-taisen äänivallan. Atrian osakekannasta

lihaosuuskunnilla on hallussaan 60 pro-senttia.

Puhdasoppista sijoittajaa saattaa kis-mittää moinen vallan keskittyminen, koska lihantuottajat ovat Atrian tärkeitä tavarantuottajia. Kumpi niille merkitsee lopulta enemmän: lihasta saatava hinta vai osakkeista saatavat osingot?

Ainoana yksityishenkilönä Atrian

kymmenen suurimman omistajan jouk-koon nousee seinäjokelainen ravimie-henä ja kiinteistösijoittajana tunnettu Reima Kuisla. Niukasti top tenin ulko-puolelle jää Stockmannin ja Raision suu-romistajana tunnettu Kari Niemistö.

Ulkomaiset sijoittajat eivät Atriasta ole innostuneet, sillä hallintarekisterissä on alle kolme prosenttia yhtiön osakkeista.

Lihantuottajien omistama

Itikka Osakkeita 8 451 933 kpl Omistus 29,9%

Lihakunta Osakkeita 7 858 997 kpl Omistus 27,8 %

Pohjanmaan Liha Osakkeita 749 538 kplOmistus 2,7 %

Varma Osakkeita 767 411 kpl Omistus 2,7 %

Mandatum Life Osakkeita 800 858 kplOmistus 2,8 %

Reima Kuisla Osakkeita 307 000 kplOmistus 1,1 %

Veritas Osakkeita 416 000 kplOmistus 1,5 %

MuutOmistus 31,5 %

Sisältää sekä A-sarjan että KII-sarjan osakkeet. Ulkomaalaisomistuksessa 2,6 prosenttia osakkeista. Tilanne 31.12.2012.

SUURIMMAT OMISTAJAT

33

öllä on Atria Delin markkinoimissa Ridder-heims- ja Falbygdens -herkuttelutuotteissa, jotka ovat kolmenkymmenen prosentin markkinaosuudella tuoteryhmänsä ykkö-senä. Ruokamakkaroissa Atria on joutunut kiristyneessä hintakilpailutilanteessa kar-simaan huonosti kannattavia tuoteryhmiä.

Pienimmän liiketoiminta-alueen muo-dostaa Baltia, joka vastaa kolmea prosenttia Atrian liikevaihdosta. Syysneljänneksellä Baltia teki ainoana miinustulosta. Toteu-tetut hinnankorotukset pienensivät myyn-tivolyymejä ja liikevaihtoa.

Hintaneuvottelut ratkaisevatLihanjalostajat soveltuvat periaatteessa mainiosti pitkäjänteisen sijoittajan salk-kuun. Syöminen kuuluu perustarpeisiin, joten liha, makkara ja leikkeleet tekevät kauppansa myös laskusuhdanteissa. Kii-vastahtisemmaksi muuttuva yhteiskunta puolestaan ohjaa ruokailutottumuksia pitemmälle jalostettuihin tuotteisiin ja valmisruokiin, mikä tuo lihanjalostajille parempia katteita.

Lähiaikoina sijoittajat saavat jännätä sitä, kuinka Atria onnistuu kotimaassa hintaneuvotteluissaan vähittäiskaupan kanssa. Raaka-aineiden kallistuminen ja tuottajahintojen nousu luovat paineita hilata lopputuotteiden hintoja ylöspäin. Hinnankorotukset eivät ole läpihuutojuttu, sillä vähittäiskaupan keskittyminen on pa-rantanut sen neuvotteluvoimaa.

Tilastokeskuksen mukaan lihan kulut-tajahinnat nousivat marraskuussa runsaat yksitoista prosenttia vuodentakaisesta. Nordean analyytikot huomauttavat, että raaka-aineet kallistuivat vielä enemmän.

”Koska myyntihinnat nousevat raaka-ainekustannuksia hitaammin, vaarana on marginaalien heikkeneminen. Seuraava hintajakso alkaa helmikuussa, ja jos ko-rotukset jäävät pariin prosenttiin, kestää kesään asti viedä kohonneet raaka-aine-kustannukset lopputuotteiden hintoihin”, Nordea kommentoi Atrian tilannetta.

Viljan hintojen nousu kesällä ja syksyllä

on perinteisesti nakertanut Atrian tulosta seuraavan vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä. Huolestuttavia merkkejä on siis ilmassa, vaikka Atriassa muhiikin poten-tiaalia käänneyhtiöksi.

Gröhn ei asemansa vuoksi voi juuri kom-mentoida asetelmia hintaneuvotteluissa vähittäiskaupan kanssa. Erityisen huoles-tuneelta hän ei kuitenkaan vaikuta.

”Aina meillä on ollut viivettä siirtää raaka-ainekustannuksia eteenpäin. Ti-lanne on kuitenkin parantunut, ja kun

markkinatilanne on tasapainoisempi, se parantaa asetelmia meidän kannaltamme”, Gröhn sanoo.

Analyytikoilla riittää uskoa Atrian tulok-sentekokyvyn tuntuvaan paranemiseen. Factsetin konsensusennusteet uskovat osa-kekohtaisen tuloksen kaksinkertaistuvan tänä vuonna 0,73 euroon. Siihen nähden osake ei vaikuta kalliilta tammikuun al-kupuoliskon seitsemän ja puolen euron kurssitasolla.

ONNISTUUKO ATRIA SIIRTÄMÄ ÄN KOHONNEITA

KUSTANNUKSIA MY YNTIHINTOIHIN?

ETEENPÄIN. Juha Gröhn ei ole ollut tyytyväinen Atrian tuloskehitykseen, mutta suunta on kohti parempaa.

KULTA


Norjalainen perheyhtiö K. A. Ras-mussen on pohjoismaiden johtava romukullan, -hopean, -platinan ja

-palladiumin kierrättäjä.Suomessa Rasmussen on suuri romuja-

lometallien kerääjä. Metallin se toimittaa Norjan Hamariin, jossa sijaitsee Rasmus-senin jalostuslaitos. Sinne joutuu valtaosa Suomen romujalometalleista.

Romujalometallin kierrätys on moni-vaiheinen prosessi, jossa Rasmussenilla on muutamia liikesalaisuuksien arvoisia niksejä.

Hallituksen puheenjohtaja Harald U.

Sverdrup esittelee Hamarin jalostuslai-tosta intohimoisesti. Insinööri nauttii, kun saa esitellä vierailleen tehtaan hienouksia. Turha odottaa kliinistä ja digitaalista ympä-ristöä. Yhtiön tekniikka on vanhaa, mutta se on tarkoituksenmukaista ja se toimii.

”1950-luvulta peräisin oleva valssit kes-tävät, kun niitä huolletaan hyvin”, sanoo tuotepäällikkö Niklas Sundman Rasmus-senin Suomen yhtiöstä.

”Se, joka tulee Rasmussenille, saattaa tehdä 30–40 vuoden työuran. Henkilöstö on luultavasti keskimäärin vanhempaa kuin norjalaisyrityksissä yleensä”, Sverd-

rup kertoo.Sverdrup tähdentää moneen kertaan,

että ”mitään ei prosessissa mene hukkaan”. Jokaisen pölyhiukkasenkin yhtiö ottaa tal-teen. Kultaa, hopeaa tai platinaa ei ole vara hävittää.

Tehtaalla käyvä vierailija selviää kuiten-kin ilman metallinpaljastinta.

Korut ja paikat kiertävätKierrätys on kestävä liikeidea myös kulta-bisneksessä.

”Kaivokset ehtyvät, köyhien maiden elin-

Teksti Esko Rantanen Kuvat Sakari Majantie

Sinne pataan vain mummon rintarossi, hopeiset liemikauhat ja muut aterimet.

Kierrättäminen on kultakaivos

SULAA RAHAA. Vanhat hopea-aterimet ja astiat menevät sulatettaviksi Rasmussenin valimossa.

MUODONMUUTOS. Kultaromu pannaan upokkaaseen sulatettavaksi, minkä jälkeen se valuu sulana kultana ulos.

KULTA

35

■ YHTIÖ Professori palautti järjestyksenK. A. RASMUSSENIA HALLITSEE hallituksen puheenjohtaja Harald U. Sverdrup, joka omistaa lähes puolet yhtiön osakkeista. Muita omistajia ovat hänen veljensä Torleiv Sverdrup ja sisarensa Elizabeth S. Rasmus-sen sekä serkkunsa Kjell-Arne Rasmussen.

Toimitusjohtaja Tore Aasbakken on suvun ulkopuolelta.

Vuonna 2007 Rasmussen oli huonossa kunnossa. Lundin yliopiston metallurgian professorina toiminut ja vieläkin toimiva Harald Sverdrup tuli ja erotti silloisen palk-kajohtajan. Hän uudisti sekä myynnin että tuotekehityksen, jotka Sverdrupin mukaan olivat retuperällä.

Liikevaihtoa Rasmussen keräsi viime vuonna 2,3 miljardia Norjan kruunua eli run-saat 300 miljoonaa euroa.

Suomen tytäryhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 70 miljoonaa euroa, kasvua edellis-vuoteen oli 99 prosenttia. Tytär toi merkittä-vän osan Rasmussenin liikevoitosta.

taso nousee, metallien kysyntä kasvaa”, Sverdrup sanoo.

Maailman kultavarannoista suurempi osa on koruina ja muina tuotteina maan pinnalla ja selvästi pienempi osa maan uu-menissa ja vuorissa. Tämä takaa sen, että kierrätettävää ja jalostettavaa Rasmusse-nille riittää, vaikka kaivosten pitoisuudet köyhtyvät ja kullan kaivaminen kallistuu.

Kaikki kulta tulee ennen pitkää kierrä-tettäväksi, jopa haudoista löytyvät kulta-hampaat. Kullan kiertoaika on 60 vuotta. Poikkeus voi olla valtameren pohjaan upon-nut kultalasti.

Talouden kriisit nostavat yleensä kullan

hintaa. Eurokriisin pahin vaihe on talttu-nut, ja kultamarkkinoilla vallitsee rauha.

Hallituksen puheenjohtaja Sverdrup en-nustaa, että tämän vuoden lopulla kulta maksaa 2000–2200 euroa unssilta. Vuoden vaihteessa kulta maksoi 1700 euroa.

Platinaa lannoiteteollisuudelle

Sverdrup on ylpeä yhtiössä tehdyistä kek-sinnöistä. Hän luottaa henkilöstön kykyyn kehittää ja tehdä jatkuvia parannuksia pro-sesseihin.

”Yhtiössä on erinomainen yhteishenki”,

Sverdrup sanoo.Eräässä huoneessa nesteytetyt metallit

jakautuvat öljyseoksessa. Salaisuus on, mitä nimenomaista öljyä erottelupannussa on. Asian koko yhtiössä tietää vain muutama.

Öljyt toimittava yhtiökään ei tiedä, mitä öljyä tarvitaan kullan, hopean, platinan ja palladiumin erottamiseen toisistaan.

Sijoituskullan ja -hopean rinnalla plati-naverkot ovat Rasmussenin erikoistuote. Yhtiö oppi kymmeniä vuosia sitten kä-sittelemään platinalankaa niin, että sitä voi kutoa verkoiksi. Platinaverkkoja ostaa erityisesti lannoiteteollisuus, joka käyttää sitä katalyyttina prosessissaan.

KILO. Kilon painoisen harkon arvo on noin 40 000 euroa.

SILMÄYS

Gini-kerroin

38 (2008)


Huipputuottoja Thaimaasta metsästänyt Petri Deryng suuntaa Vietnamin osakemarkkinoille. Pitäisikö lähteä perään?

VIETNAM Pinta-ala

330 000 km2

PääkaupunkiHanoi

Bkt / asukas

3400 USD (2011)

Virallinen nimi Vietnamin sosialistinen tasavalta

2008 2013

Ho Chi Minh -indeksi

SILMÄYS

37

Asukasluku

92 milj.

Rahayksikkö

dong (VND)

Keskuspankin peruskorko

9%

ETF

VNM vie VietnamiinAktiivisen rahaston ja suoran sijoittami-sen vaihtoehto on ostaa Vietnamiin si-joittavaa etf:ää. Market Vectorsin Viet-nam-etf on kaupankäynnin kohteena New Yorkissa tunnuksella VNM. VNM jäljittelee Market Vectorsin itse muo-dostamaa Vietnam-indeksiä, ja siinä on 32 eri yhtiön osakkeita.

Vuoden lopussa etf:n p/e-luku oli hie-man yli 10 ja p/b-luku 1,3. Osinkotuotto pyörii kolmen prosentin tienoilla.

Toimialajakauma on kehittyvälle markkinalle tyypillinen: painavin toi-miala on rahoitus peräti 43 prosentin painolla ja toiseksi painavin energia 23 prosentin osuudella.

Etf:n hallinnointipalkkio on 0,86 pro-senttia pääomasta. Siinä oli vuoden-vaihteessa noin 220 miljoonan euron pääomat.

Göran Bille

220 690 €Pekka Vähähyyppä

80 800 €Hannu Penttilä

210 543 €

JOHTORYHMÄ


S tockmannin toimitusjohtaja Hannu Penttilä voisi jäädä eläkkeelle tänä keväänä. Pent-tilä täyttää 60 vuotta huhti-kuussa, mutta Stockmann tie-

dotti viime vuonna, että Penttilä jatkaa toimitusjohtajana. Kuinka kauan vielä, sitä ei ole tiedotettu eikä kerrottu.

Penttilällä on virtaa, ja kiinnostusta näyttää olevan talon ulkopuolellekin, mistä kertoo hänen luottamustoimilis-tansa. Penttilä johtaa puhetta Jääkiekon SM-liigassa, on hallituksen jäsen HC Äs-sät Porissa sekä Nokian Renkaissa. Lisäksi hän on muutamien vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa.

Konsultti Mikael Stelander Stanton Chasesta arvostelee Stockmannin johto-ryhmän ulkoista aktiviteettiä.

”Viidellä jäsenellä on yhteensä 19 hal-litus- tai hallintoneuvostojäsenyyttä. Se on liikaa.”

Stelander ei usko, että johtoryhmän jäsenen ulkopuoliset hallitus- tai hallin-toneuvostopaikat olisivat etu yhtiölle.

”Ne syövät aikaa ja voimia tärkeäm-mästä”, Stelander kommentoi.

Strategia ja johdon kokemus Stockmannin strategiaksi on määritelty kannattava kasvu ja johtavan monikana-vaisen vähittäiskauppayrityksen asema Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltiassa.

Kannattavan kasvun strategia on kun-nianhimoinen. Kaupan alan kilpailu on kovaa, eikä yhtiön asema Suomen rajo-jen ulkopuolella ole vahva. Strategia on toteutunut huonosti: Stockmannin his-torian parhaat tulokset tehtiin vuosina 2006–2008.

Stockmannin suurimmaksi omistajaksi tuli vuonna 20009 Hartwallin suvun si-joitusyhtiö HTT-Holding kymmenyksen osuudella. Uusi omistaja ei ole vaatinut puheenjohtajan tai toimitusjohtajan vaih-dosta. Keskustelua Hartwallin suvun pii-rissä varmasti käydään, koska osakkeiden hankintahinta oli huomattavasti korke-

ampi kuin nykyinen pörssikurssi.Christoffer Taxell, 64, on istunut

Stockmannin hallituksessa 27 vuotta ja puhetta hän on johtanut kuusi vuotta. Todennäköisesti hänenkin paikansa me-nee lähivuosina vaihtoon, mutta tuskin samanaikaisesti toimitusjohtajan kanssa.

Viisi plus kaksi Stockmannilla on seitsemän hengen joh-toryhmä, jossa on viisi miestä ja kolme naista. Liiketoimintaa edustaa viisi jäsentä ja tukitoimintoja kolme, mikä kertoo var-sinaisen liiketoiminnan painon olevan kohdallaan.

Hannu Penttilä on ollut talossa vuo-desta 1978. Hän siirtyi bisnesvastuuseen lakiasianjohtajan paikalta niin kuin edel-täjänsäkin.

Johtoryhmän jäsenillä on vähän talon ulkopuolelta hankittua kokemusta. Lauri Veijalainen, 44, on poikkeus. Veijalainen siirtyi Stockmannille 2010 Ikean Venäjän-toiminnoista.

Stockmannilla kaksi toimitusjohtajaehdokasta

Teksti Eljas Repo

Stockmannin johtajat ovat oman talon kasvatteja. Vahvimmat ehdokkaat seuraavaksi toimitusjohtajaksi ovat Maisa Romanainen ja Lauri Veijalainen.

OMISTAJAT. Stockmannin johtoryhmä ja heidän omistuksensa. Laskettu osakekurssilla 13,90 euroa.

Maisa Romanainen

20 850 €

JOHTORYHMÄ

39

Lauri Veijalainen

15 637 €Heini Pirttijärvi

16 180 €

Reijo Naulapää

0 €

Ruotsalaista osaamista johtoryhmää tuo Göran Bille, 58, joka oli aikoinaan H&M:ssä ja tuli Stockmannille Lindexin oston myötä. Talousjohtaja Pekka Vä-hähyyppä, 52, siirtyi Nestléltä 12 vuotta sitten Stockmannin talousjohtoon. Muut johtoryhmän jäsenet ovat luoneet uransa talon sisällä.

Stockmannin yrityskulttuurissa arvoste-taan omaa väkeä, eikä ulkopuolisia kykyjä ole kaivattu. Tämä kertoo talon kulttuu-rista ja omistajan tahtotilasta.

Perintöprinsessa Toimitusjohtajan vaihto tulee Stockman-nilla eteen pian. Ykkösehdokas on Stock-mannin liikevaihdon kannalta tärkeintä eli tavarataloryhmää johtava Maisa Ro-manainen, 45, joka on myös toinen va-ratoimitusjohtajista.

”Romanainen olisi hyvä ja varma valinta, mikäli halutaan jatkaa perinteisellä kaa-valla. Suuria suunnanmuutoksia hänen taustallaan on kuitenkin turha odottaa”, Stelander arvioi.

Romanainen johti menestyksekkäästi yksiköitä Baltiassa ja Venäjällä. Etuna hänellä on venäjän kielen taito.

Konsernin ulkomaantoimintoja johtaa Lauri Veijalainen. Hänellä on talousjohta-jan tausta ja kokemusta Venäjältä. Ulko-maantoimintojen johtajan titteli tarkoittaa vain Venäjää ja Baltiaa, koska Ruotsin ja Norjan liiketoiminnat ovat Lindexin alla.

Romanaisen tai Veijalaisen lisäksi tärkeä rooli on Pekka Vähähyypällä. Stockman-nin tasetta rasittaa 800 miljoonan euron korollinen velkataakka, joten numeroiden vahtimisessa täytyy olla tarkka. Vähä-

hyyppä tuskin etenee varatoimitusjohtajan pestiä korkeammalle.

”Stockan hallitus ei laita ykkösmieheksi henkilöä, joka ei ole koskaan vetänyt lii-ketoimintaa”, Stelander sanoo.

Seppälä ja Lindex kilpailevat johtoryhmässä

Stockmannin johtoryhmässä kaksi hal-pabrändiä on kilpaillut. Vuodesta 2001 johtoryhmässä ollut Nina Laine-Haaja, 51, vastaa toimitusjohtajana Seppälän lii-ketoiminnasta. Göran Bille puolestaan vastaa kokonaisuudessaan Muotiketju-liiketoiminnasta ja on Lindexin toimi-tusjohtaja. Billen ja Laine-Haajan vas-tuunjako ei ole ollut aivan selvä, mutta Laine-Haaja jäikin johtoryhmästä pois vuoden vaihteessa.

Henkilöstöjohtaja Heini Pirttijärvi, 46, nousi johtoryhmään tammikuussa 2013. Se on perusteltua palveluliiketoi-minnassa henkilöstön määrän kasvaessa ja asiakaskokemuksen tullessa yhä mer-kittävämmäksi.

Tietohallintojohtaja ei ole Stockman-nilla johtoryhmässä toisin kuin monilla kilpailijoilla. Position vetäminen johto-ryhmään on olla perusteltua, jos moni-kanavaisuuden strategialla aikoo hankkia lisää maksavia asiakkaita.

Stocka on kauppa, joka yrittää tienata perinteisellä kaupalla. Tunnuslukujen perustella kauppa käy ja kasvuakin on tullut, mutta strategiseen tavoitteeseen on matkaa. Sijoitetun pääoman tuoton pitäisi olla vähintään 20 prosenttia, mutta viime vuosina ei ole päästy edes kaksinu-meroiseen tuottolukuun.

OPTIOT

STOCKMANNIN JOHTAJILLA on suo-malaisittain verrattain iso optio-oh-jelma, johon kaikki johtoryhmäläiset kuuluvat. Optiot on annettu vuonna 2010 ja niiden merkintähinta on reip-paasti nykykurssia korkeammalla. Edellinen, vuonna 2006 tehty johdon optiojohjelma erääntyi viime vuonna arvottomana.

Stockmannin hallituksen palkkiot maksetaan osakkeina.

OSAKKEET


Suomalaiset osakesijoittajat saivat heti vuoden aluksi iloisia yllätyk-siä, kun Nokia antoi positiivisen tulosilmoituksen. Uutinen sin-kautti yhtiön osakkeen tuntuvaan

nousuun tammikuun alkupuoliskolla.Onko Nokia enne? Voidaanko heikosta

suhdannetilanteesta huolimatta odottaa hyvää pörssivuotta?

Factsetin konsensusennusteiden pe-rusteella ei ole aihetta synkistelyyn. Ne lupaavat Helsingin pörssiin 24 prosentin tuloskasvua ennen veroja.

Suuri vaikutus tuloskasvuun on Nokialla. Analyytikot uskovat yhtiön kampeavan itsensä tänä vuonna voitolliseksi. Konsen-susennuste odottaa Nokialta 229 miljoonan euron voittoa, mutta epävarmuudesta kielii leveä ennustehaarukka: optimistisin en-nuste uskoo Nokian pääsevän 1,4 miljardin euron tulokseen, mutta pessimistisin ar-vioi yhtiön jäävän 2,2 miljardia pakkaselle.

Osaltaan tulosodotuksiin vaikuttaa Hel-singin pörssin melko vähäinen Eurooppa-riippuvuus. Suurten suomalaisyhtiöiden tuloksesta merkittävä osa tulee kehittyvistä maista, etenkin Aasiasta, ja siellä suhdan-nenäkymät ovat selvästi valoisammat kuin vanhalla mantereella.

Potentiaalisia käänneyhtiöitäYksittäisistä pörssiyhtiöistä konsensusen-nusteet lupaavat suurinta tuloskasvua Pöy-rylle (419 %), Capmanille (387 %), SRV:lle (225 %) ja HKScanille (234 %). Huimat nousuprosentit eivät kuitenkaan kieli eri-tyisen loistokkaasta tuloskunnosta vaan matalista vertailuluvuista.

Käänneyhtiöitä metsästävien kannattaa kuitenkin pitää niitä silmällä. Jos Pöyry oli viime vuoden murheenkryyni Helsin-gin pörssissä, saattaa se tervehdyttämisen

Teksti Tommi Melender Kuva Timo Pylvänäinen

Jos tulosodotukset pitävät, Helsingin pörssissä ei ole tänä vuonna aihetta suureen synkistelyyn. Yhtiövalinnoissa

myötä olla tämän vuoden ilopillereitä.Niin yllättävältä kuin se ehkä taantu-

maoloissa tuntuu, konsensusennusteet odottavat vain ani harvalta pörssiyhtiöltä tuloksen heikennystä. Poikkeusten jouk-koon kuuluvat Metsä Board (-57 %), Orion (-13 %), Sponda (-10 %) ja Cargotec (-5%).

Huomionarvoisena voi pitää osinkokone Orionia, joka nousi viime vuoden jälkipuo-liskolla hurjasti Helsingin pörssissä. Siitä-kin huolimatta, että osake on verrokkejaan selvästi kalliimpi ja tulosnäkymiä varjosta-vat heikko tuotekehitysputki ja tärkeiden patenttien umpeutuminen.

Eurooppa varjostaa teräsyhtiöitä

Osakepoimijaa kiinnostaa kysymys: mitä osakkeita Suomi-salkkuun vuonna 2013?

Nordean sijoitusstrategit neuvovat suo-simaan kehittyvien maiden kasvusta hyö-tyviä teollisuusyhtiöitä. Pankin mallisalkku ylipainottaa Konetta, Metsoa ja Outotecia.

Sen sijaan Euroopan markkinoille val-taosan tuotannostaan myyvien Outokum-mun ja Rautaruukin kanssa on syytä olla varovainen.

”Niiden osakkeet ovat viime kuukausina nousseet vahvasti, vaikka yhtiöt tekevät tällä hetkellä tappiota. Markkinoilla en-nakoidaan jo yhtiöiden tuloskäännettä, joka Euroopan vaisut kasvunäkymät huo-mioiden saattaa kuitenkin osoittautua vai-keaksi”, Nordea arvioi sijoitusmarkkina-katsauksessaan.

Sama epävarmuus varjostaa myös UPM:ää ja Stora Ensoa. Konsensusennus-teet lupaavat niille selvää tulosparannusta (UPM 32 % ja Stora Enso 21 %), mutta jos Euroopan markkinat yskähtelevät, ongel-mia on luvassa.

”Myös monilla kotimaisesta kulutuksesta

riippuvaisilla yhtiöillä on tällä hetkellä haas-teita. Heikosta kuluttajaluottamuksesta ovat kärsineet muiden muassa mediayhtiöt sekä vaisuja myyntilukuja raportoineet Kesko ja Stockmann. Kuluttajaluottamuksen pysy-essä matalana kasvu saattaa tänä vuonna olla kovan työn takana, joten tulosparan-

HOUKUTTELEVIMMATYhtiö suositusluku konsensus-

suositus

Technopolis 1,30 YlipainotaLassila & Tikanoja 1,33 YlipainotaCitycon 1,35 YlipainotaRamirent 1,41 YlipainotaYIT 1,47 YlipainotaSponda 1,54 YlipainotaOutotec 1,55 YlipainotaAtria 1,56 Ylipainota

vähintään viideltä analyysitalolta.Lähde: Factset

Tuomiopäivän merkit vähissä

OSAKKEET

PÖRSSIVIISAS

41

nukset riippuvat pitkälti yhtiöiden omista tehostamistoimista.”

Pöyryt pois!Suomalaisyhtiöitä seuraavien analyytikoi-den konsensusnäkemyksen perusteella

houkuttelevimpia ostokohteita ovat Technopolis ja Lassila & Tikanoja. Ne saa-vat parhaat suositusluvut, kun Factsetin tietokannassa olevat suositukset vedetään yhteen ja pisteytetään.

Kaksikon vanavedessä seuraa kouralli-nen kiinteistö- ja rakennusalaan kytkey-tyviä yhtiöitä: Citycon, Ramirent, YIT ja Sponda. Kiinteistösijoitusyhtiöissä ko-rostuvat hyvät liiketoimintanäkymät ja kansainvälisiä verrokkeja matalampi ar-

-sivat hurjaa tulosvipua suhdannetilanteen kohentuessa.

Vähiten houkuttelevimmiksi osoittau-tuvat analyytikoiden konsensusnäkemyk-sen perusteella Pöyry, Ahlstrom, Orion ja Alma Media. Niitä yhdistää tulosnäkymien epävarmuus ja haavoittuvaisuus ikäville uutisille.

K ARTETTAVIMMATYhtiö suositusluku konsensus-

suositus

Ponsse 2,20 PidäStockmann 2,27 AlipainotaKone 2,28 AlipainotaElisa 2,29 AlipainotaAlma Media 2,30 AlipainotaOrion 2,35 AlipainotaAhlstrom 2,40 AlipainotaPoyry 2,58 Alipainota

Tarkastelussa yhtiöt, joilla on sijoitussuosituksia vähintään viideltä analyysitalolta.Lähde: Factset

Mitkä seikat askarruttavat sinua alkaneena vuotena, Seligson & Co:n salkunhoitaja Peter Seligson?Saksaksi sanotaan: ”Erstens kommt es anders und zweitens als man denkt”, eli tiedämme tulevaisuudesta varsin vähän.

Pitkien korkojen mataluus, ”bondi-kupla”, askarruttaa. Se ajaa sijoitta-jia osakkeisiin, mutta kun pitkät korot vihdoin lähtevät nousuun, se vaikuttaa arvostuksiin toisinkin päin. En antaisi sen silti pelottaa liikaa. Toinen askarruttava asia on kovan pessimismin jälkeinen op-timismi. Jos viime vuoden alussa lähes kaikki markkinaviisaat olivat sitä mieltä että osakkeita kannattaa alipainottaa, on heiluri nyt kääntynyt toiseen suuntaan.

Tutkailit Talvivaaraa mutta et ostanut sitä. Miksi?Minulla oli siihen seuraavat syyt: Vaikka tuotannon saaminen tavoitellulle tasolle tarkoittaisi yhtiölle tämän päivän hin-noilla jopa 150 miljoonan euron käyttöka-tetta, ei arvostus ole erityisen halpa kun huomioidaan yli 500 miljoonan euron nettovelat.

Yhtiö ei ole pystynyt uskottavasti selvittämään, miksi tuotanto tökkii. Vuoteen 2015 mennessä erääntyy 500 miljoonaa euroa velkaa. On kiire saada tuotanto toimimaan, kun ympäristöon-gelmien hoitaminenkin syö kassavirtaa.

Maailman nikkelituotanto on kasvanut ja kasvaa vielä seuraavina vuosinakin kysyntää nopeammin. On vaikea nähdä, että hintakehitys olisi mikään muu kuin se tavallinen boomin jälkeinen – eli men-nään kohti tuotantokustannuksia, ja nii-hin on vielä pitkä matka.

Jos uskoo nikkelin hinnan pysyvän nykyisellä korkealla tasolla tai jopa nou-sevan, esimerkiksi Norilsk Nickel huo-mattavasti halvempi ja riskittömämpi vaihtoehto.

Mitä Helsingin pörssin yhtiöitä tarkkailet?Tällä hetkellä yksi tutkimisen arvoinen kriteereilläni on Sanoma.

Sanoma on kovassa mylleryksessä sekä ulkoisesti että sisäisesti. Maailma ympärillä muuttuu ja taloussykli rokottaa. Johdolla näyttää olevan aika hyvä tuntuma siihen, mitä pitäisi tehdä. Jos he onnistuvat, yhtiö ei ole kallis.TOMMI MELENDER

”Tutkin Sanomaa”

ympärillä muuttuu ja taloussykli rokottaa. Johdolla näyttää olevan aika hyvä tuntuma siihen, mitä pitäisi tehdä. Jos he onnistuvat, yhtiö ei ole kallis.TOMMI MELENDER

Peter Seligson

KUUKAUDEN PIENI


T akoman osake pomppasi jou-lukuussa yhdessä päivässä yli sata prosenttia, kun yhtiö tie-dotti saaneensa 50 miljoo-nan euron sopimuksen pit-

käaikaiselta asiakkaaltaan Rolls-Roycelta. Kurssi sukelsi kuitenkin nopeasti takaisin lähtökuoppiinsa, sillä seuraavana päivänä julkaistu tilinpäätöstiedote kertoi karun tosiasian: yritys on surkeassa jamassa. Päät-tyneellä tilikaudella yhtiö teki yli viiden miljoonan tappiot.

Sen myöntää myös yhtiön toimitusjoh-taja Ari Virtanen.

”Takomalla on valtava potentiaali, mutta yhtiö ei ole toiminnallisesti kunnossa”, syyskuussa muutosjohtajaksi palkattu Vir-tanen sanoo suorasanaisesti.

Takomaan on liitetty sen perustamisesta vuodesta 2008 lähtien neljä kulttuuriltaan erilaista yhtiötä, mutta saavutettavissa ole-via synergiaetuja ei Virtasen mukaan ole viety aivan loppuun asti. Hän kertoo, että nyt on aika kääriä hihat ja laittaa asiat kuntoon. Neljä viime tilivuotta yhtiö on tehnyt tappiota, mikä on johtanut myös rahoitusaseman tiukentumiseen.

”Olemme päärahoittajiemme kanssa so-pineet tilanteesta, jossa meillä on kuluvalle vuodelle, ei ehkä työrauhaa mutta ainakin työmahdollisuus. Veitsi kurkulla siis kulje-taan, mutta kyllä rahoittajammekin luot-tavat siihen, että saamme asiat kuntoon”, Virtanen kertoo.

TAKOMA TOIMITTAA tuotteita useille toi-mialoille, mutta erityisesti se panostaa

-det ovat valtaisat.

”Perinteinen laivanrakennusbisnes on tällä hetkellä katoamassa Aasiaan, mutta

-jällä on vahvassa kasvussa. Öljyä ja kaasua joudutaan etsimään ja poraamaan yhä vai-keammista paikoista, mikä pakottaa alan investoimaan uuteen kalustoon.”

Pelastaako Rolls-Royce tappiollisen Takoman?

Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Saana Säilynoja

erilaisia voimansiirtokomponentteja ja hydrauliikkajärjestelmiä, joiden valmistuk-sessa yhtiöllä on vahva osaaminen. Virta-sen mukaan Rolls-Royce-sopimus on tästä hyvä osoitus, sillä aloite tuli nimenomaan Rolls-Roycelta, joka halusi Takomasta en-tistä vahvemman strategisen kumppanin.

Teoriassa sopimus varmistaa kolman-neksen yhtiön nykytason vuosittaisesta liikevaihdosta seuraavan viiden vuoden ajan. Virtanen kuitenkin korostaa, ettei sopimuksen arvo ole tärkein tekijä.

”Kyllähän se 50 miljoonaa lämmittää, mutta tässä on paljon suuremmat asiat kyseessä. Merkittävää on se, että sopimus avaa meille strategisen ikkunan maailman

kuuluvan toimijan kanssa.”

toimialan jättiläinen halusi kumppanikseen juuri Takoman?

”Meillä on sellaista osaamista, joka on aivan maailman huippua, ja ennen kaikkea sellaista osaamista, joka vähentää Rolls-Roycen omaa liiketoimintariskiä”, Virtanen kertoo esitellessään Takoman induktiokar-kaistuja tuotteita.

Yhtiön karkaistuja, halkaisijaltaan jopa kuusimetrisiä hammastettuja kääntökehiä käytetään muun muassa suurten laivojen potkurijärjestelmissä, joiden täytyy kestää valtavaa vääntöä.

OFFSHORE-TEOLLISUUDEN mahtimaa on Norja, ja sinne myös Rolls-Roycen tilaus osittain suuntautuu. Yhtiö tähyää kuiten-kin myös itään.

”Venäjällä on valtaisat mahdollisuudet,

sekaisin johtuen lähinnä maan sisäisistä tekijöistä. Venäjä on kuitenkin energian-tuottajamaa, ja toiminnan tehostaminen ja avautuminen kansainväliselle vaihdan-nalle on avain- ja ajan kysymys, ja kun nyt tehdään pohjatyöt, meillä on erittäin hy-vät mahdollisuudet penetroitua mukaan toimitusketjuihin.”

Yhtiö ei ole tehnyt vielä minkäänlaista päätöstä Venäjän suhteen, mutta Virtasen mukaan eri mahdollisuuksia tutkitaan hyvin kiinnostuneesti. Norjan ja Venäjän

teollisuuden mahtimaihin, mutta sen aika tulee mahdollisesti vasta muutamien vuosien päästä.

”Kyllä minä hallituksen kokouksissa tuon esille eri mahdollisuuksista, etenkin Venäjää koskien, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että yhtiö on tällä hetkellä han-

haaveilla suuremmasta, täytyy meidän

kannattavaksi.”Sijoittajalle Takoman osake tarjoaa mie-

lenkiintoisen mahdollisuuden. Mikäli yhtiö onnistuu Virtasen johdolla kään-tämään kelkkansa, ei osake ole missään nimessä kallis. Osaketta saa tällä hetkellä reilusti alle kirja-arvonsa, ja yhtiön mark-kina-arvokin on hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa. Turvaa tuo myös emo-yhtiö Panostaja, joka Virtasen mukaan varmasti haluaa vähintään omansa pois.

”Ja totta kai itsekin toivon osakkeen nousevan, sillä olen yhtiön kolmanneksi suurin omistaja”, noin kahden prosentin siivun omistava Virtanen täsmentää.

Panostaja, yhtiön entinen toimitus-johtaja Kimmo Korhonen ja Virtanen omistavat yhtiöstä lähes 80 prosenttia, joten osakkeen vaihto on lähes olema-tonta. Tämä aiheuttaa sen, että mikäli käänne tapahtuu, kurssiliikkeet saattavat olla lyhyellä aikavälillä hyvin voimakkaita, kuten Rolls-Royce-sopimus osoitti.

OSAKETTA SA A REILUSTI ALLE

PLUSSAT & MIINUKSET✚ Offshore-alan suuret mahdollisuudet✚ Osake edullinen suhteessa mahdollisuuksiin✚ Panostaja takapiruna— Yhtiön toiminta pahasti levällään— Hankala rahoitusasema— Osakkeen heikko likviditeetti

LIIKETOIMINTA2010 2011 2012

Liikevaihto, meur 19,1 27,5 28,9Liikevoitto, meur -1,7 -1,4 -5,4Voitto ennen veroja, meur -1,8 -1,7 -5,9Tulos/osake, euroa -0,1 -0,1 -0,3Osinko/osake,euroa - - - Nettovelat, meur 4,4 10,9 8,7Oman pääoman tuotto, % -7,1 -6,8 -34,9

KURSSIKEHITYSTakoma Suomalaiset osakkeet keskimäärin

2007 2010 2013

1,8

1,6

1,4

1,2

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

euroa

43

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

SHU

TTER

STO

CK


POLITIIKKA HALLITSI maailman pörssejä vuoden alussa.

Sijoittajilta pääsi helpotuksen huo-kaus, kun Yhdysvalloissa Valkoinen talo ja kongressin republikaanit pääsivät osittaiseen sopuun budjettikiistassaan.

Osittainen sopu tarkoittaa, että vero-linjauksissa saavutettiin kompromissi mutta julkisten menojen leikkauksia vain lykättiin muutamalla kuukau-della. Jos uhkana olleet automaattiset veronkorotukset ja menonleikkaukset olisivat toteutu-neet, jenkkitalous olisi ajautunut uu-teen taantumaan.

Tammikuun alkupuoliskolla pörssikurssit liik-kuivat suurilla län-tisillä osakemark-kinoilla 2–5 prosenttia korkeammalla kuin joulukuun alkupuoliskolla. Itali-assa nousua kirjattiin peräti 11 prosent-tia.

Toiveikkaimmat sijoitusstrategit odottavat alkaneelta vuodelta selvää kurssinousua.

”Olen ennustanut, että talouspolitii-kan kiristymisestä johtuva taantuma vältetään ja että pörssikurssit nouse-vat sen seurauksena. Maailmanloppu on nyt peruutettu ja arvioni S&P 500 -indeksin 1465/1565/1665 -kehityksestä

näyttää entistä todennäköisemmältä”, amerikkalainen sijoitusveteraani Ed Yardeni kirjoitti.

Yardeni siis odottaa S&P 500:n nou-sevan vuodenvaihteeseen mennessä aina 1665 pisteen tasolle. Tammikuun alkupuoliskolla indeksi oli 1470 pis-teessä.

Poliittisten uhkakuvien lieventymi-sen ohella osakkeita tukee myös se, että muista omaisuusluokista saatavat

tuotot näyttävät vaatimattomilta. Viime vuonna kor-kosijoituksista saa-tiin kaksinumeroi-sia tuottoja, mutta tänä vuonna sel-laiset jäävät haa-veeksi. Korot ovat painuneet niin mataliksi, ettei

niissä enää laskuvaraa ole.Niin hassulta kuin se ehkä kuulos-

taa, sijoittajilla ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin ostaa osakkeita. Mutta ainakaan osakkeet eivät ole hin-nalla pilattuja. Tärkeimpien maailman pörssien p/e-luvut asettuvat tämän vuoden tulosennusteilla keskimäärin kahteentoista. Se jää parikymmentä prosenttia alle pitkän ajan keskiarvojen.

Vaikka tulosennusteet eivät aivan to-teutuisikaan, osakkeet eivät siinäkään tapauksessa näyttäisi vielä kalliilta.

TOMMI MELENDER

ITALIAN OSAKKEET

11% KUUKAUSITUOTTO

Pakko ostaa osakkeita!SUOTUISAA KEHITYSTÄ

Argentiina 20,6 -18,1 6,7 2,4Japani 13,3 21,9 13,8 2,3Italia 11,2 19,5 11,4 4,7Kiina 9,1 5,9 10,6 2,8Meksiko 6,9 21,6 20,8 1,0Turkki 5,8 38,2 11,0 2,9Britannia 4,9 13,4 11,8 3,4Hongkong 4,7 22,0 13,6 2,8Suomi 3,8 9,1 14,6 4,3USA (Nasdaq) 3,4 15,3 15,7 1,6Sveitsi 3,2 18,8 13,8 3,3USA (S&P 500) 3,1 13,9 13,2 2,3Taiwan 3,1 9,4 15,1 3,4Norja 3,0 7,3 10,3 4,6Brasilia 2,8 6,8 12,2 3,6Venäjä 2,7 -1,8 6,1 3,8Ruotsi 2,3 12,5 13,7 4,0Saksa 2,2 20,0 11,5 3,3Intia 2,1 20,7 12,8 1,8Etelä-Korea 2,0 7,9 9,3 1,3USA (Dow Jones) 1,8 8,3 11,8 3,1Ranska 1,7 15,6 11,7 3,9

e e

Luvut laskettu 11.1.2013 päätöskursseilla. Lähde: Factset

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ARVOSTUS&VERROKITp/e

2013ep/b

2013eev/ebitda

2013e

SKF 13,8 7,7 2,8Alfa Laval 17,2 10,4 3,1Assa Abloy 15,8 10,7 3,0Atlas Copco 15,7 9,9 5,0Kone 20,2 13,6 6,6MAN 20,4 9,4 2,2Sandvik 13,3 7,9 3,1Sulzer 14,4 8,5 2,0

LIIKETOIMINTA2011 2012e 2013e

Liikevaihto, MSEK 66 216 64 759 66 349Liikevoitto, MSEK 9 628 7 878 8 540Voitto e. veroja, MSEK 8 932 6 994 7 926Tulos/osake, SEK 13,48 10,73 11,82Osinko/osake, SEK 5,50 5,60 6,00Nettovelat, MSEK 8 788 7 302 5 345Opon tuotto, % 29 21 20

45

MAAILMAN SUURIN vierintälaakeriyritys SKF aloitti vuoden 2013 huonoilla uutisilla.

”Kysyntä heikkeni viime vuoden vii-meisen neljänneksen aikana, ja odo-tamme sen jatkuvan heikentyneenä myös tämän vuoden alkukuukausina”, SKF:n toimitusjohtaja Tom Johnstone kertoi.

Uutisella on merkitystä myös suoma-laissijoittajalle. SKF:n tuloskehitys heijas-telee teollisuuden yleisiä trendejä, koska sen valmistamia laakereita käytetään mitä moninaisimmissa tuotteissa pesu-koneista lentokoneisiin.

Citigroupin analyytikot arvioivatkin -

hetta suhtautua koko eurooppalaiseen teol-lisuussektoriin aiempaa skeptisemmin.

SKF:n mukaan kysynnän heikentymi-nen ei koskenut pelkästään Eurooppaa vaan näkyi myöskin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Selvimmin hyytymisen mer-kit puskivat läpi eurooppalaisessa auto-teollisuudessa.

Varoituksen yhteydessä SKF ilmoitti tuntuvista säästöistä ja saneerauksista. Tavoitteena on pienentää kustannuksia kolmen miljardin Ruotsin kruunun ver-ran vuoteen 2015 mennessä. Se tietää läh-töpasseja viidelle prosentille yhtiön 46 000 työntekijästä.

Analyytikot kiittelivät yhtiön johtoa määrätietoisista toimenpiteistä, mutta

tähdensivät samaan hengenvetoon, ettei säästökuurista ole luvassa pikaista apua.

Ei vielä oston paikkaaSKF TEKI toissa vuonna 66 miljardin kruu-nun liikevaihdolla 9,6 miljardin kruunun liikevoiton. Näin vahvaa tuloksentekoky-kyä on konsensusennusteiden perusteella turha odottaa sen paremmin tänä kuin ensi vuonnakaan.

Viime vuosina SKF:n liikevoittomargi-naalit ovat liikkuneet 12–13 prosentin tun-tumassa. Viralliseksi tavoitteekseen yhtiö on asettanut viidentoista prosentin kan-nattavuuden, johon se pääsikin muuta-mana vuosineljänneksenä 2010–2011.

Analyytikot uskovat railakkaan sanee-rauksen auttavan SKF:ää kohti kannatta-vuustavoitettaan, mutta lisäksi tarvitaan suotuisia suhdanteita.

”Osakesijoittajien on liian aikaista lait-taa rahojaan likoon SKF:n positiivisen käänteen puolesta”, arvioi Citigroup ja lätkäisi osakkeelle myyntisuosituksen.

Maailman laakerimarkkinoista Eu-rooppa ja Pohjois-Amerikka muodosta-vat kumpikin suunnilleen neljänneksen. Vaikka SKF on viime vuosina hyötynyt ke-hittyvien maiden voimakkaasta talouskas-vusta, sen liikevaihdosta edelleen valtaosa tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

SKF:n osakkeen p/e-luku asettuu tä-män vuoden ennusteilla hieman alle nel-jäntoista. Velkaisuuden huomioiva ev/ebitda on kahdeksan tuntumassa. Tu-loshuippujen aikoihin SKF:n voittoker-roin oli alle kymmenessä ja vastaavasti tulostaantuman pohjilla 28:ssa.

Vanha sijoitusviisaus kehottaa osta-maan syklisen teollisuuden osakkeita korkeilla p/e-luvuilla, koska ne kertovat positiivisen tuloskäänteen olevan vasta edessäpäin. Nykyiset arvostukset eivät tällaista signaalia anna.

SKF näyttää verrokkejaan huokeam-malta, mutta se ei vielä kieli osakkeen halpuudesta, koska tyypillisesti SKF on hinnoiteltu viitisentoista prosenttia alle vertailuryhmänsä. Nyt alihinnoittelua on hitusen enemmän.

Pahanilmanlintu SKFSKF:n takeltelu tietää huonoa koko eurooppalaiselle

teollisuussektorille. Käänneyhtiöitä metsästävän ei kannata vielä innostua laakerivalmistajasta.

Teksti Tommi Melender

KURSSIKEHIT YSSKFRuotsalaiset osakkeet keskimäärin

2008 2009 2010 2011 2012 2013

200

180

160

140

120

100

80

60

40

euroa

RAHASTOT


Suomalaisten sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat viime vuonna yhdellätoista miljardilla ja koho-sivat niukin naukin suuremmiksi kuin vuoden 2007 lopussa, jolloin

Yhdysvaltain asuntokupla oli jo alkanut pihistä. Vuoden lopussa kotimaisissa ra-hastoissa oli 66,3 miljardia rahaa.

Rahastosalkkujen paisumista selittävät paitsi arvonnousu myös rahastoihin vir-rannut uusi raha. Viime vuoden aikana suomalaisrahastoihin sijoitettiin 4,7 mil-jardia euroa enemmän kuin niistä lunas-tettiin varoja.

Rahaa vetivät erityisesti yrityslainara-hastot. Luokiteltuihin yrityslainoihin eli IG-lainoihin sijoittaviin rahastoihin teh-tiin viime vuonna yli 2,3 miljardin netto-

merkinnät, eli ne vetivät puolet uudesta rahastorahasta. Erityisen kova rahaimuri oli Nordean koko maailman luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava Nordea Stratega Korko 1,2 miljardin nettomerkinnöillään.

Sen sijaan korkeariskisiin eli high yield -yrityslainoihin sijoittavista rahastoista nostettiin enemmän rahaa kuin niihin sijoitettiin. Eurooppalaisiin HY-lainoihin sijoittavat rahastot menettivät rahaa 231 miljoonaa euroa, kun taas koko maailman HY-lainoihin sijoittavat rahastot saivat 143 miljoonaa.

Lyhyen koron rahastojen pääomat aleni-vat tuntuvasti. Kaikkein vähäriskisimmistä käteisrahastoista rahaa imettiin 252 mil-joonaa. Käteisrahastojen luokassa on vain Icecapitalin, Nordean ja OP:n rahastot,

joista OP-Likvidi on 125 miljoonan euron lunastustenkin jälkeen selvästi suurin 487 miljoonan pääomillaan.

Hieman riskisimmissä rahamarkkinara-hastoissa pääomia on tuntuvasti enemmän, ja tuntuvasti enemmän niistä myös lähti viime vuonna rahaa, yhteensä 1,2 miljar-dia. Euroissa suurimpia menettäjiä olivat OP-Euro (nettomerkinnät vuodessa 494 miljoonaa euroa negatiiviset), SEB Likvidi-tetsfond (- 339 miljoonaa) ja Danske Invest Rahamarkkina (- 306 miljoonaa).

Raha pakeni JapanistaOsakerahastojen puolella kehittyvät mark-kinat olivat viime vuonna jälleen rahas-tosijoittajien suosiossa. Joka kolmas uusi

Yrityslainat vetivät rahaa rahastoihin

Teksti Karo Hämäläinen

Huhhuh! huokaa rahastopomo tyytyväisenä. Suomalaisrahastoissa on yhtä paljon

RAHASTOT

RAHASTOVIERAS

47

Viime vuonna Alfred Bergin Suomi-osakerahastot menestyivät kehnosti: Alfred Berg Small Cap oli huonoin Suomeen sijoittava osakerahasto, Alfred Berg Finland toiseksi huonoin. Mikä meni pieleen, Teemu Perälä?Vuosi oli kieltämättä huono. Siihen ei ollut mitään yksittäistä syytä, mutta onneksi valopilkkujakin löytyi, muun muassa Nokia-näkemyksemme osui todella hyvin,:ostimme tankit täyteen kesällä ja saimme siitä pitkin syksyä ja talvea hyvin yli-tuottoa. Viime vuoden murheenkryy-nit olivat Outokumpu, Pöyry ja Vai-sala, joka näyttää nyt todella vahvoja käänteen merkkejä. Viime vuoden

-teema oli meitä vas-taan.

Loppusyksystä salkunhoitotiimiänne täydennettiin Albert Hæggströmillä, josta tuli Alfred Berg Finlandin ja Alfred Berg Small Cap Finlandin päävastuullinen salkunhoitaja. Mikä muuttui salkunhoidossa?Albertin tulo tiimiin on pelkästään positiivista, meillä on yhteinen tulok-sekas historia täällä. Nyt teemme kaikkemme, että saamme tuo-tot kääntymään. Siitä on jo hyviä merkkejä alkuvuonna. Alfred Bergin tapa toimia on ennallaan. Aktiivisella tyylillä aiotaan jatkaa, ja tiimi on vahvempi kuin ennen.

Millaisilla odotuksilla olette lähteneet osakevuoteen 2013?Näkemys tähän vuoteen on varovainen. Alku-vuonna eurokriisin ehkä pahimpien paineiden helpottaminen, al-haiset korot ja hyvät osingot auttavat osa-kemarkkinaa, mutta monissa yhtiöissä

kurssit diskonttaavat jo varsin voima-kasta tuloskasvua.

Mitkä yhtiöt ja toimialat ovat yli- ja mitkä alipainossa Alfred Berg Fin-landissa?Finanssisektori on alipainossa, sillä nollakorkoympäristö ja sääntely pai-navat sektoria. Metsäsektorilla on

myös vaikea nähdä nousua, el-lei sitten tapahdu jotain suurta jär-jestelyä, mihin en usko. Siksi

jatkamme alipainossa. Ylipainomme it-sektorilla tulee Vaisalasta. Nokia on lähes kymmenen prosentin painossa tällä hetkellä.

Suomen pörssiä ajatellen Nokia on jokeri. Kova nousu on takana, mutta markkina aina ylireagoi. Viiden euron osakekurssia ei ole mahdotonta saa-vuttaa tänä vuonna.

Entä pienyhtiörahastossa?Toimialavertailu sopii huonosti mei-dän Small Capiin, sillä painotamme yhtiövalintoja. Ylipanossa menemme käänneyhtiöissä Uponorissa, Vaisa-

lassa ja Pöyryssä. Alipainossa taas olemme valuaatioiltaan

haastavissa Outotecissa, Kemirassa ja Konecran-esissa.

KARO HÄMÄLÄINEN

NOKIA VOI NOUSTA VITOSEEN.

”Huonoudelle ei ole yksittäistä syytä”osakerahastoeuro meni kehittyville mark-kinoille.

Kehittyvien markkinoiden parhaita ra-haimureita olivat Seligsonin Venäjä-ra-hasto (nettomerkinnät vuodessa 61 mil-joonaa euroa), kehittyville markkinoille maailmanlaajuisesti sijoittavat Danske

(+ 58 miljoonaa) ja -markkinat (+ 55 miljoonaa) sekä OP-Ke-

(+ 52 miljoonaa).Japaniin sijoittavat osakerahastot me-

nettivät hurjasti pääomia. Absoluuttisena lukuna 112 miljoonan euron nettolunas-tukset eivät ole tavattoman suuret, mutta kun luvun suhteuttaa siihen, että vuoden-vaihteessa Japani-osakerahastoissa varoja oli enää yhteensä 121 miljoonaa euroa, voi puhua romahduksesta.

Japani-rahastoissa suurin menettäjä oli Danske Invest Japani Osake, josta ve-dettiin pois yli 84 miljoonaa, minkä joh-dosta rahasto kutistui 34 miljoonan euron kokoiseksi.

Myös Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenme-ren alueelle sijoittavista osakerahastoista tehtiin enemmän lunastuksia kuin niihin sijoitettiin uutta rahaa.

Puolet koroissaKorkomarkkinoiden hyvä meno on ol-lut mannaa rahastoyhtiöille. Siinä missä monet instituutiot samoin kuin asiaan vihkiytyneet yksityissijoittajatkin tekevät kehittyneiden markkinoiden osakesijoi-tuksensa mielellään suoraan haluamiinsa osakkeisiin tai etf:iin, korkopuolella yksin markkinoille menevälle tulee äkkiä kylmä. Kertasijoitukset voivat vaatia suuria ja riit-tävän hajautuksen saaminen edellyttää jo varsin suuria pääomia.

Suomalaisista rahastopääomista on pit-kän koron rahastoissa kolmasosa, reilut 22 miljardia euroa. Osuus on suuri kansainvä-lisestikin katsottuna. Sijoitusrahastoyhdis-tys EFIMA:n tilastojen mukaan Euroopassa pitkien korkojen osuus rahastopääomasta oli syyskuun lopussa hieman yli ja koko maailmassa hieman alle neljännes.

Osakerahastot ovat Suomessa niukasti pitkiä korkoja suurempi rahastoluokka vaivaisen 258 miljoonan euron erolla. Eu-roopassa osakerahastojen osuus syyskuun lopussa oli 32 prosenttia ja koko maail-massa 37 prosenttia.

Yhdistelmärahastojen osuus suomalaista rahastopääomista on 15 prosenttia, kun Euroopassa luku on 16 ja koko maailmassa kymmenen prosenttia.

tiimiin on pelkästään meillä on yhteinen tulok-kka täällä. Nyt teemmeettä saamme tuo-

ään. Siitä on jo hyviä uvuonna. Alfredoimia on ennallaan.yylillä aiotaan jatkaa,hvempi kuin ennen.

otuksilla olette akevuoteen

än vuoteenn. Alku-kriisin ehkä aineiden en, al-a hyvät vat osa-, mutta öissä

y j pkäänneyhtiöissä Uponorissa, Vaisa-

lassa ja Pöyryssä. Alipainossa taas olemme valuaatioiltaan

haastavissa Outotecissa,Kemirassa ja Konecran-esissa.

KARO HÄMÄLÄINEN

Teemu Perälä

taulukotTULOSENNUSTEET

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

53

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

54

TAULUKOT

Tina toi tuottoja.

Indeksirahastot menestyivät

Metso liihotti salkuissa.

GURUSALKUT57

56

PARHA AT R AHASTOT55

KOROT JA LAINAT58

MA AILMANTALOUS

59

OSINGOT JA TUOTOT60

52

Posauttaja-Nokian ennusteet nousussa.

Nordea jäi jälkeen verrokeistaan.

Telefónicalta nollaosinko?

Apple painui alle puolen miljardin taalan.

50

1/2013

2003 2006 2009 2013

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

49

100

150

200

450

400

350

300

250

PELKOKERROIN

KUN YHDYSVALLOISSA saatiin vuoden alussa osittainen budjettisopu, pörssi-kurssit hypähtivät tuntuvaan nousuun.

Samalla kaikkosi pelokkuus sijoitta-jien keskuudesta. Osakemarkkinoiden pelkokertoimeksi nimitetty Chicagon johdannaispörssin optioihin perustuva VIX-indeksi laski viime vuoden lopun kahdeksastatoista kolmentoista tasolle. Lukemat olivat kahdeksantoista prosent-tia sadan päivän liukuvan keskiarvonsa alapuolella.

VIX kertoo yksinkertaistetusti sen, kuinka suurta volatiliteettia eli kurs-siheiluntaa sijoittajat odottavat. Mitä korkeammalle indeksin arvo nousee, sitä enemmän ilmassa on uhkaa.

Viime vuoden alkupäivinä sijoittajat oli-vat selvästi pelokkaampia, sillä volatili-teetti-indeksin lukemat liikkuivat 23:ssa. Ylimmillään VIX kipusi viime vuonna kesä-kuun alussa liki 27:een.

Toissa vuoden syksyllä VIX hyppäsi

40:n yläpuolelle euroalueen velkakriisin kärjistyttyä. Varsinaiset tuomiopäivän lukemat indeksi kirjasi syksyllä 2008 yli 80:ssa, kun Lehman Brothersin kaatumi-nen suisti rahoitusmarkkinat totaaliseen kaaokseen. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden keskiarvo nousee 21:een.

Joillekin sijoitusasiantuntijoille poikke-uksellisen matala VIX on vaaran merkki. Se nimittäin saattaa kertoa, että sijoitta-jat suhtautuvat tulevaisuuteen liian huo-lettomasti. Niin voi olla nytkin, sillä sen paremmin Yhdysvaltain kuin Euroopan-kaan ongelmat eivät ole ratkenneet, vaan meneillään on vain eräänlainen rauhoi-tusjakso.

Monesti aikaisemmin, kun VIX on liik-kunut 14–16:n haarukassa, osakemark-kinoiden huiput ovat olleet käsillä. Näin tapahtui lokakuussa 2007, toukokuussa 2008, huhtikuussa 2010, joulukuusta 2010 heinäkuuhun 2011 ja huhtikuussa 2012.

TOMMI MELENDER

Sijoittajilla pelko poissa

TAULUKOT

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi11.3.2012

voitto ennen veroja meur

tulos/ osake

euroa

voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

▼ Affecto 3,16 7,1 0,25 8,9 8,6 10,0 0,31 0,13 10,2 1,1 6,4 10,8 9,4 12,0 0,37 0,15 8,5 1,0 5,1■ Ahlstrom 14,50 -5,8 -0,38 18,0 -4,1 24,0 0,15 0,65 100,0 1,2 7,5 39,0 12,0 61,4 0,56 0,60 25,9 1,3 7,4■ Aktia 5,90 36,0 0,53 66,6 65,3 67,9 0,74 0,40 8,0 0,6 67,7 67,2 68,2 0,75 0,40 7,9 0,6 ▼ Alma Media 4,80 42,0 0,39 29,2 25,6 34,0 0,36 0,30 13,4 4,4 9,4 36,0 34,0 40,4 0,34 0,30 14,1 4,1 8,4■ Amer Sports 11,43 115,0 0,71 112,0 108,0 118,3 0,71 0,35 16,1 1,7 10,0 148,3 131,0 159,8 0,94 0,40 12,2 1,5 8,3■ Aspo 6,65 17,7 0,43 9,7 8,0 10,0 0,34 0,42 19,8 2,4 14,0 15,0 13,9 16,5 0,45 0,42 14,9 2,5 11,0■ Atria 7,40 -4,1 -0,24 20,6 18,0 23,3 0,36 0,20 20,3 0,5 6,8 29,0 17,0 34,1 0,73 0,32 10,2 0,5 6,4■ Basware 21,00 12,3 0,76 9,1 8,7 10,1 0,51 0,40 40,8 2,7 15,0 14,4 13,4 16,0 0,85 0,45 24,6 2,5 11,3■ Capman 0,87 13,7 0,10 2,3 1,9 2,8 0,02 0,07 43,5 1,3 50,2 11,4 11,4 11,4 0,10 0,10 8,7 1,3 11,4■ Cargotec 20,45 192,0 2,42 144,4 111,1 162,8 1,74 0,80 11,8 1,0 7,7 137,5 117,3 182,0 1,64 0,82 12,5 1,0 7,6▼ Citycon 2,55 55,0 0,05 66,9 65,4 104,2 0,20 0,15 12,5 0,8 17,3 81,0 65,0 135,5 0,21 0,15 11,9 0,8 17,2■ Componenta 2,05 0,5 0,09 -15,0 -15,0 -15,0 -0,57 0,00 0,7 9,3 3,0 3,0 3,0 0,10 0,00 20,5 0,7 5,7■ Comptel 0,42 10,7 0,07 -11,5 -15,0 1,0 0,00 0,03 140,0 1,7 8,5 3,2 3,0 5,4 0,03 0,03 15,6 1,7 5,2■ Cramo 9,78 37,6 0,60 47,0 43,9 49,0 0,89 0,40 10,9 0,8 3,8 48,7 37,8 58,3 0,90 0,40 10,9 0,8 4,4■ Digia 2,90 -23,1 0,32 5,2 3,0 7,0 0,25 0,08 11,8 1,4 7,8 10,2 8,0 12,9 0,37 0,13 7,8 1,2 5,5▼ Elisa 16,98 265,0 1,29 275,8 268,8 282,4 1,35 1,30 12,6 3,1 7,1 282,3 264,4 305,3 1,35 1,32 12,6 3,1 7,1▼ F-Secure 1,79 23,5 0,10 23,1 21,2 24,7 0,11 0,06 16,0 4,3 6,9 28,9 26,6 32,0 0,14 0,07 13,2 3,7 6,6▲ Fiskars 16,98 161,9 1,82 103,5 101,0 188,7 1,02 1,00 16,6 2,3 16,9 105,5 102,1 113,5 1,07 0,67 15,9 2,1 16,6▲ Fortum 14,38 2 228 1,99 1 497 1 345 1 704 1,29 1,00 11,1 1,3 8,4 1 505 1 287 1 735 1,31 1,00 11,0 1,2 8,4■ HKScan 4,09 11,2 0,18 9,0 6,0 18,1 0,16 0,15 26,0 0,5 5,7 30,1 17,0 36,0 0,40 0,19 10,3 0,5 5,0■ Huhtamäki 12,63 105,2 0,80 142,0 138,0 143,3 1,20 0,53 10,5 1,5 7,0 153,4 140,1 162,3 1,23 0,56 10,2 1,4 6,4▼ Kemira 12,04 168,0 0,89 96,0 37,0 164,0 0,83 0,53 14,5 1,4 9,3 173,8 147,0 206,0 0,94 0,55 12,8 1,3 8,3■ Kesko 25,28 281,6 1,84 230,6 217,0 250,5 1,50 1,20 16,8 1,1 6,9 261,7 252,0 305,5 1,78 1,25 14,2 1,1 6,4■ Kone 57,80 816,6 2,51 823,8 790,0 896,5 2,53 1,50 22,8 7,8 15,2 978,0 892,0 1 056 2,86 1,60 20,2 6,6 13,6▼ Konecranes 26,95 96,0 1,10 136,3 118,4 155,7 1,63 1,10 16,5 3,3 9,9 143,7 124,9 169,0 1,70 1,10 15,9 3,1 9,7■ Lännen Tehtaat 15,39 7,5 0,92 9,0 9,0 9,0 1,17 0,85 13,2 0,7 6,6 10,0 8,0 11,0 1,11 0,89 13,9 0,7 6,4■ Lassila & Tikanoja 11,91 21,0 0,44 43,4 42,0 45,8 0,86 0,60 13,9 2,0 5,9 48,3 47,0 51,9 0,96 0,63 12,5 1,9 5,6■ Lemminkäinen 15,52 34,8 1,19 28,4 22,6 32,6 1,11 0,60 14,0 0,7 6,5 50,1 42,0 54,0 1,58 0,66 9,8 0,7 5,6■ Metsä Board 2,37 -179,5 0,02 158,0 18,9 164,0 0,08 0,00 29,6 0,9 7,1 68,0 33,0 102,0 0,18 0,06 13,2 0,9 5,7▼ Marimekko 14,35 3,9 0,35 3,6 3,1 7,0 0,35 0,55 41,2 3,7 16,7 7,3 5,9 10,0 0,68 0,55 21,2 3,5 11,4▼ Metso 33,90 507,0 2,38 592,2 510,7 670,2 2,83 1,75 12,0 2,2 6,4 587,0 497,0 682,2 2,76 1,80 12,3 2,1 6,6■ Neste Oil 10,63 205,8 0,62 284,5 259,5 339,0 0,82 0,35 13,0 1,1 6,4 375,0 312,7 511,0 1,06 0,45 10,0 1,0 6,0▲ Nokia 3,40 437,0 0,29 -337,0 -1 270 -169,7 -0,25 0,00 1,6 229,1 -2 242 1 448 0,00 0,00 1,8 7,8▼ Nokian Renkaat 30,24 359,2 2,32 397,0 388,0 435,0 2,53 1,31 12,0 2,9 8,0 450,0 396,7 487,5 2,77 1,50 10,9 2,5 7,2▼ Okmetic 5,09 11,0 0,59 9,1 8,8 9,4 0,38 0,24 13,5 1,5 6,8 9,7 9,6 9,8 0,41 0,26 12,4 1,4 5,0■ Olvi 21,11 18,4 0,65 30,0 29,0 32,5 1,16 0,60 18,3 3,1 9,0 35,4 28,0 37,8 1,41 0,68 15,0 2,8 8,3■ Oriola-KD 2,34 -28,4 -0,16 17,5 15,6 23,7 0,09 0,10 27,4 1,2 8,2 35,5 23,0 52,7 0,18 0,13 13,0 1,1 6,4■ Orion 23,13 281,9 1,49 281,3 277,1 290,6 1,49 1,30 15,5 6,3 9,5 244,0 223,2 287,0 1,29 1,12 17,9 6,4 11,5■ Outokumpu 0,77 -253,0 -0,34 -333,0 -672,0 -199,9 -0,17 0,00 0,4 149,3 -80,1 -287,1 33,0 -0,03 0,00 0,5 12,3


YLI 230 PROSENTIN kokonaistuotot viidessä vuodessa. On totisesti kannattanut olla Ko-neen osakkeenomistaja.

Jotkut sijoittajat ovat kuitenkin karsas-taneet Koneen osaketta kalleuden vuoksi. Täsmällisempää olisi puhua kroonisesta kal-leudesta, sillä Kone on jo pitkään hinnoiteltu verrokkejaan suuremmilla arvostuskertoi-milla.

Nykyhinnoissaan Kone näyttää tyyriiltä myös arvostushistoriaansa nähden. Tammi-kuun alkupuolella osakkeen p/e-luku liikkui 30 prosenttia pitkän ajan keskiarvonsa ylä-puolella.

Wärt-silä näyttää kuitenkin Konettakin kalliim-malta historiaansa nähden. Sen p/e-luku ylittää pitkän ajan keskiarvon 56 prosentilla. Myös Konecranes ja Metso hinnoitellaan to-tuttua suuremmilla arvostuskertoimilla.

Historiaansa huokeampi on ainoastaan Cargotec, jonka arvostus painuu kymmenen prosenttia alle pitkän ajan keskiarvonsa. Se

-den kokonaistuotto jää miinukselle.

TOMMI MELENDER

Historia kertoo: Wärtsilä Konettakin tyyriimpi

56%

30%WÄRTSILÄ

KONE

HISTORIALLISET ARVOSTUSEROT

15%

9%

-10%

KONECRANES

METSO

CARGOTEC

Ero, %

ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja.

tuloksen verojen jälkeen.

taulukon päivityspäivän kursseilla ennus-teiden keskiarvosta.

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ▲ tulosennuste noussut ■ tulosennuste pysynyt ennallaan ▼ tulosennuste laskenut

TAULUKOT

Yhtiöosake-kurssi11.3.2012


tulos/ osakeeuroa


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda


▼ Outotec 44,88 113,4 1,75 175,2 167,0 193,0 2,74 1,10 16,4 4,3 7,8 191,6 158,0 216,0 2,94 1,20 15,3 3,7 7,4■ PKC Group 16,12 36,9 1,16 46,1 43,5 48,0 1,60 0,65 10,1 2,0 4,7 50,2 41,2 57,7 1,61 0,75 10,0 1,8 4,6▼ Pohjola 12,19 258,0 0,67 371,8 360,0 403,5 0,94 0,46 13,0 1,4 447,5 390,5 476,2 1,06 0,55 11,6 1,4 ■ Ponsse 6,36 28,0 0,47 20,1 20,0 23,0 0,50 0,35 12,7 2,1 6,7 25,0 20,5 26,0 0,60 0,35 10,6 2,4 7,0■ Pöyry 3,11 17,1 0,13 2,8 -10,0 15,0 0,14 0,09 23,0 1,2 12,3 14,7 -4,0 25,0 0,18 0,13 17,3 1,2 9,6▼ Raisio 3,15 30,3 0,16 22,7 20,7 31,0 0,16 0,12 19,7 1,5 9,7 41,0 39,0 45,9 0,19 0,13 16,6 1,5 8,6■ Ramirent 6,98 60,8 0,41 80,5 76,9 82,6 0,55 0,30 12,7 2,1 4,4 78,8 63,9 101,1 0,54 0,33 12,8 2,0 4,7■ Rapala 5,08 25,0 0,36 26,0 25,0 26,3 0,37 0,24 13,7 1,5 7,8 28,0 27,0 28,5 0,39 0,26 13,0 1,4 7,7■ Rautaruukki 6,01 -11,0 -0,07 -84,5 -124,0 -44,5 -0,43 0,25 0,7 15,1 42,3 -2,2 75,5 0,22 0,25 27,3 0,7 7,1■ Sampo 25,36 1 228 1,85 1 549 1 486 1 597 2,35 1,27 10,8 1,5 10,1 1 581 1 435 1 695 2,38 1,35 10,7 1,4 11,2■ Sanoma 7,57 167,8 0,52 170,0 109,5 191,0 0,78 0,60 9,7 1,0 4,9 188,0 167,8 215,0 0,80 0,60 9,5 0,9 4,7■ Sponda 3,57 91,8 0,39 121,6 94,1 139,2 0,30 0,17 11,9 0,8 16,4 109,6 93,0 178,7 0,30 0,18 11,9 0,8 15,6▼ SRV 3,38 10,8 0,17 5,2 5,0 9,0 0,11 0,12 30,7 0,7 27,5 17,8 15,0 21,5 0,36 0,14 9,4 0,7 14,3▼ Stockmann 13,50 35,8 0,43 65,7 58,0 79,5 0,74 0,60 18,2 1,1 10,5 93,0 75,0 118,9 0,99 0,73 13,6 1,1 8,9■ Stora Enso 5,30 528,0 0,63 391,0 322,0 471,3 0,38 0,30 14,0 0,7 6,1 472,0 406,0 618,0 0,48 0,30 11,1 0,7 6,1■ Talentum 1,26 -1,0 -0,04 -1,9 -2,1 -1,7 0,03 0,05 50,4 3,1 95,3 4,2 3,3 4,9 0,07 0,07 17,7 2,8 8,9■ Talvivaara 1,30 -7,0 -0,04 -84,5 -107,4 -56,1 -0,21 0,00 1,1 96,1 -19,0 -75,0 143,9 -0,04 0,00 1,1 11,4■ Technopolis 3,87 47,0 0,70 34,0 29,0 39,7 0,38 0,20 10,1 0,8 16,0 41,0 39,6 43,0 0,40 0,21 9,7 0,8 15,6▼ Teleste 4,21 8,8 0,36 10,9 9,0 11,1 0,40 0,17 10,5 1,3 4,9 13,7 12,0 14,1 0,53 0,22 8,0 1,2 4,4▼ Tieto 16,36 107,3 0,84 95,3 63,0 134,3 1,32 0,80 12,4 2,0 5,1 137,0 128,0 157,0 1,46 0,85 11,2 1,9 5,2■ Tikkurila 15,30 51,9 0,80 63,0 59,5 66,1 1,05 0,80 14,6 3,3 7,8 65,3 62,0 70,0 1,09 0,85 14,0 3,1 7,9■ UPM-Kymmene 8,95 572,0 0,93 386,8 356,1 453,0 0,65 0,60 13,8 0,6 6,1 511,1 375,8 595,4 0,79 0,62 11,3 0,6 5,5▲ Uponor 10,22 23,0 0,03 49,5 47,1 51,1 0,44 0,40 23,3 3,5 8,9 56,0 51,6 68,4 0,51 0,45 20,0 3,3 9,0■ Vacon 42,80 26,9 1,10 37,6 35,0 38,3 1,70 1,00 25,2 6,0 11,9 46,2 40,0 52,8 2,14 1,10 20,0 5,2 10,9▲ Vaisala 18,95 16,1 0,57 27,1 26,6 30,0 1,04 0,70 18,3 1,8 5,4 31,9 28,2 33,0 1,24 0,79 15,3 1,7 6,2■ Wärtsilä 33,87 438,0 1,44 478,0 453,0 522,1 1,79 1,00 18,9 3,7 10,8 534,0 497,0 569,7 1,91 1,10 17,7 3,4 10,1▼ YIT 15,56 175,3 0,99 236,8 211,8 244,0 1,40 0,75 11,1 1,9 8,8 260,4 250,7 277,0 1,54 0,80 10,1 1,8 8,1

51

VIIME VUODEN viimeinen neljännes sujui metsäjätti UPM:ltä odotuksia pa-remmin. Liikevoitto ennen kertaeriä nousi 138 miljoonaan euroon vuoden-takaisesta 147 miljoonasta eurosta. Factsetin konsensusennuste odotti liikevoiton heikkenevän 119 miljoonaan euroon.

-

viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana energiassa, sellussa ja tarraliike-

-

vuoden viimeisellä neljänneksellä kym-menen miljoonan euron liiketappion ilman kertaeriä.

vuonna selvää tulosparannusta. Kon-sensusennusteiden mukaan voitto ennen veroja nousee kolmanneksen 511

--

vuoden 2013 tulosennusteilla yhteen-toista, kun pitkän ajan arvostuskeski-arvo liikkuu kolmessatoista.

TOMMI MELENDER

UPM:n tuloskunto ei takkuaa

Yhtiöosake-kurssi

x.x.2012

markkina-arvo,

MK

tulos/osake

KR

tulos/ osake

KR

voitto ennen veroja,

MK

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake

KR

voitto ennen veroja

MKp/e ev/

ebitdaosinko-

tuotto, %

RUOTSI

LÄH

DE:

FA

CTSE

T


TAULUKOT

Yhtiöosake-kurssi

9.1.2013

markkina-arvo,

MK

tulos/osake

KR

tulos/ osake

KR

voitto ennen veroja,

MK

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake

KR

voitto ennen veroja

MKp/e ev/

ebitdaosinko-

tuotto, %

RUOTSI

Hennes & Mauritz 221,80 367 095 9,56 10,15 22 515 21,9 13,8 4,3 11,10 24 559 20,0 12,5 4,5

Nordea 65,40 264 866 5,96 6,39 34 727 10,2 3,9 6,77 36 890 9,7 4,2

Atlas Copco 182,10 216 169 10,62 11,48 18 657 15,9 10,1 3,0 11,47 18 739 15,9 10,0 3,3

Ericsson 64,90 214 040 4,72 3,61 14 705 18,0 7,3 4,0 4,84 20 593 13,4 5,7 4,3

TeliaSonera 45,71 197 928 4,20 4,10 23 944 11,1 6,8 6,6 4,28 25 508 10,7 6,9 6,9

Volvo 91,65 194 880 8,75 6,53 18 302 14,0 6,2 3,3 7,77 22 231 11,8 5,6 3,8

Handelsbanken 242,20 153 131 19,52 20,93 17 824 11,6 4,4 21,64 18 060 11,2 4,5

Swedbank 132,70 150 126 9,52 12,21 17 743 10,9 4,6 12,73 18 003 10,4 4,9

Sandvik 105,00 131 710 4,63 7,76 12 309 13,5 8,1 3,6 7,94 12 971 13,2 7,9 3,8

Investor 171,80 130 162 -12,14 2,69 5 392 63,9 21,9 3,9 2,94 6 481 58,5 21,3 4,2

SEB 58,40 128 071 5,56 5,38 15 275 10,9 3,6 5,45 15 475 10,7 4,1

Scania 135,70 107 245 11,78 8,25 8 722 16,4 8,8 3,3 9,82 10 594 13,8 7,6 3,7

SCA 141,80 100 031 -0,50 7,92 6 776 17,9 9,7 3,1 9,80 8 798 14,5 8,3 3,3

Assa Abloy 241,80 89 674 12,30 13,93 6 799 17,4 12,1 2,1 15,34 7 513 15,8 10,7 2,4

SKF 164,40 74 868 13,29 10,74 6 994 15,3 8,5 3,4 11,83 7 926 13,9 7,8 3,6

Hexagon 164,10 58 096 7,56 8,66 3 781 18,9 13,6 1,3 9,86 4 269 16,6 12,2 1,5

Alfa Laval 135,60 56 878 7,68 7,53 4 517 18,0 11,1 2,6 7,77 4 543 17,4 10,3 2,8

Tele2 118,00 52 669 10,43 9,49 5 170 12,4 6,0 9,9 11,44 6 775 10,3 5,6 9,7

Getinge 217,20 51 764 10,61 11,88 3 672 18,3 11,7 1,8 13,95 4 456 15,6 9,8 2,1

Electrolux 165,90 51 279 7,25 11,86 3 686 14,0 7,3 3,9 15,06 5 523 11,0 5,8 4,2

Lundin Petroleum 153,80 48 895 3,50 4,24 5 445 36,3 7,3 0,0 3,84 5 144 40,1 7,9 0,0

Swedish Match 233,00 47 998 12,07 13,97 3 495 16,7 13,6 3,1 14,44 3 548 16,1 14,1 3,3

Skanska 109,20 45 854 18,31 6,80 3 889 16,1 8,6 5,5 8,24 4 456 13,3 7,9 5,7

Industrivärden 113,50 43 333 -40,51 11,80 4 557 9,6 12,2 4,4 3,60 1 390 31,5 36,3 4,5

Kinnevik 138,90 38 945 23,62 -9,33 -2 391 28,5 4,3 14,33 3 982 9,7 26,4 4,7

NORJA

Statoil 142,20 453 425 24,70 16,71 204 352 8,5 1,9 4,7 16,58 183 127 8,6 2,1 4,9

Telenor 116,00 180 953 4,88 8,08 16 064 14,4 6,3 4,7 10,00 23 599 11,6 5,9 5,6

DNB 73,20 119 228 7,99 8,15 17 891 9,0 2,7 8,73 19 281 8,4 3,4

Seadrill 210,00 98 543 17,90 15,03 9 450 14,0 11,4 9,3 18,04 10 499 11,6 10,2 9,2

Yara International 280,90 79 834 34,94 36,81 13 617 7,6 4,7 3,4 33,39 11 885 8,4 5,0 3,2

Norsk Hydro 28,59 58 220 1,89 0,22 -609 130,0 9,4 2,6 1,22 4 039 23,4 6,4 2,6

Orkla 49,00 49 928 3,77 3,11 4 405 15,8 11,3 5,1 3,19 3 815 15,4 11,5 5,3

Subsea 7 135,90 47 809 7,22 8,51 5 958 16,0 7,4 2,0 9,18 4 943 14,8 6,6 2,0

Gjensidige Föorsikring 81,80 40 900 5,66 8,09 5 319 10,1 8,1 7,7 6,99 4 645 11,7 9,9 6,6

Aker Solutions 116,10 31 811 5,76 8,01 3 119 14,5 7,9 3,2 10,29 3 976 11,3 6,6 3,5

TANSKA

Novo Nordisk 963,00 539 280 30,24 37,79 27 118 25,5 15,7 1,8 45,07 31 728 21,4 15,1 2,2

A.P. Moeller-Maersk 45 240 193 670 3 460 4 394 43 964 10,3 3,6 2,2 4 635 48 459 9,8 3,5 2,4

Danske Bank 106,50 107 418 2,48 5,55 8 299 19,2 0,0 10,46 14 432 10,2 1,9

Carlsberg 569,00 87 508 33,70 36,29 9 288 15,7 8,4 1,1 42,63 9 140 13,3 7,5 1,2

Coloplast 285,50 60 126 8,66 10,45 2 954 27,3 15,2 1,4 12,81 3 618 22,3 13,7 1,6


RUOTSALAISISTA PANKEISTA sai viime vuonna selvästi paremman arvonnousun kuin osakemarkkinoilta keskimäärin. Swed-bank nousi 42 prosenttia, SEB 38 prosenttia ja Handelsbanken 28 prosenttia.

Heikoimmin meni Nordealla, mutta ei sillä-kään surkeasti: kurssinousua 21 prosenttia. Tarkasteltaessa arvostuskertoimia Nordea näyttää nelikon huokeimmalta. Vuoden 2012

konsensusennusteilla sen p/e-luvuksi tulee 10,2. Swedbankilla ja SEBilla voittokerroin on hieman Nordeaa korkeampi. Kallein Tukhol-man pörssin suurpankeista on Handelsban-ken 11,6 p/e-luvullaan.

Handelsbanken tarjoaa tammikuun alku-puoliskon kurssitasolla laskettuna ensi ke-väänä 4,4 prosentin osinkotuotot. Swedbank pistää hieman paremmaksi 4,6 prosentilla.

Nordean odotus jää alle neljän.Vuoden alussa Dagens Industri kirjoitti

Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin saaneen tarpeekseen Nordean verrokkeja heikommasta kurssikehityk-sestä ja suunnittelevan muutoksia Sammon Nordea-omistukseen. Voisiko Nalle suunni-tella aliarvostetun osakkeen lisäostoja?

TOMMI MELENDER

Handelsbanken jätti Nordean varjoonsa

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi

x.x.2012

markkina-arvo,MGBP

tulos/osake GPB

tulos/ osakeGBP

voitto ennen veroja, MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeGBP

voitto ennen veroja MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Anheuser-Busch InBev 67,31 108 139 3,11 3,60 9 092 18,7 10,8 2,1 3,93 10 338 17,1 9,3 2,5

BHP Billiton 2 522,50 140 114 115,83 142,75 12 395 17,7 9,2 2,20 238,09 20 062 10,6 5,9 2,29

LÄH

DE:

FA

CTSE

TLÄ

HD

E: F

ACT

SET


TAULUKOT

Yhtiöosake-kurssi

9.1.2013

markkina-arvo,MGBP

tulos/osake GBp

tulos/ osakeGBp

voitto ennen veroja, MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeGBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Royal Bank of Scotland 349,90 199 690 7,00 16,71 2 508 20,9 0,0 28,00 4 417 12,5 0,0

Royal Dutch Shell 2 212,50 138 782 255,45 258,14 26 915 8,6 4,0 4,8 272,90 25 721 8,1 3,8 5,0

BHP Billiton 2 155,50 124 822 260,30 196,86 15 236 10,9 6,6 3,2 167,54 13 854 12,9 7,6 3,5

HSBC Holdings 669,90 123 769 58,55 55,98 13 799 12,0 3,9 61,84 15 773 10,8 4,4

BP 458,65 87 775 87,47 57,53 16 270 8,0 4,4 4,6 60,38 17 145 7,6 4,0 5,0

Vodafone 165,50 81 212 14,91 15,49 10 221 10,7 7,7 6,2 16,04 10 416 10,3 8,1 6,3

Unilever 2 393,00 71 181 117,78 128,15 5 443 18,7 11,5 3,3 138,51 5 933 17,3 10,6 3,5

Rio Tinto 3 548,00 69 051 520,24 310,06 7 732 11,4 6,9 2,8 344,82 9 580 10,3 5,9 2,9

GlaxoSmithKline 1 382,00 67 755 115,50 110,98 7 598 12,5 8,0 5,4 118,52 7 802 11,7 8,0 5,6

British American Tobacco 3 183,00 61 444 194,60 206,61 5 907 15,4 11,1 4,2 224,21 6 300 14,2 10,7 4,6

SABMiller 2 904,50 46 367 136,74 147,19 3 105 19,7 14,9 2,1 167,95 3 648 17,3 13,2 2,5

Diageo 1 798,50 45 113 83,60 94,08 3 014 19,1 14,6 2,4 103,13 3 312 17,4 13,3 2,6

Yhtiöosake-kurssi

9.1.2013

markkina-arvo,meur

tulos/osake 2009

tulos/ osakeeuroa


p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake


p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

Anheuser-Busch InBev 64,66 103 894 3,11 3,50 8 667 18,5 11,0 2,3 3,89 10 287 16,6 9,3 2,7

Sanofi 73,86 97 813 6,65 6,17 10 790 12,0 8,1 3,8 6,28 10 993 11,8 7,9 4,1

Total 39,53 93 525 5,06 5,38 24 969 7,3 3,3 5,9 5,35 25 066 7,4 3,3 6,1

Unilever 29,07 87 694 1,41 1,58 6 680 18,4 11,5 3,3 1,73 7 228 16,8 10,7 3,5

Volkswagen 171,60 76 225 33,10 46,12 25 627 3,7 3,2 2,2 23,95 15 688 7,2 2,8 2,9

SAP 61,02 74 963 2,83 3,09 5 026 19,8 13,5 1,4 3,57 5 780 17,1 11,3 1,6

Siemens 83,23 73 326 7,73 5,75 7 279 14,5 8,3 3,6 5,97 7 139 13,9 8,4 3,7

LVMH 138,05 70 091 6,23 7,24 5 817 19,1 10,6 2,1 7,97 6 446 17,3 9,4 2,4

ENI 19,16 69 631 1,92 2,06 19 806 9,3 2,7 5,6 2,13 20 248 9,0 2,7 5,8

Banco Santander 6,40 66 066 0,60 0,37 8 402 17,2 9,4 0,60 10 685 10,7 9,4

Inditex 105,55 65 793 3,10 3,85 3 206 27,4 15,4 2,1 4,34 3 600 24,3 13,5 2,4

BASF 71,41 65 589 6,26 5,40 8 712 13,2 6,1 3,6 5,97 9 015 12,0 5,7 3,8

L'Oreal 105,25 63 975 4,32 4,78 3 957 22,0 14,2 2,1 5,14 4 283 20,5 12,9 2,3

Bayer 72,32 59 805 4,83 5,44 3 872 13,3 8,2 2,5 5,90 5 333 12,3 7,3 2,8

BNP Paribas 45,64 56 675 4,82 5,77 11 406 7,9 3,3 5,44 10 867 8,4 3,7

Telefonica 10,83 49 288 1,20 1,14 7 364 9,5 4,6 0,0 1,19 7 724 9,1 4,7 6,9

Allianz 105,10 47 920 5,48 11,33 8 295 9,3 6,8 4,3 12,07 8 335 8,7 6,6 4,8

BMW 72,16 46 075 7,45 7,70 7 789 9,4 2,8 3,5 7,68 7 681 9,4 2,7 3,8

Daimler 42,71 45 591 5,31 4,63 7 233 9,2 2,9 5,2 4,71 7 676 9,1 2,9 5,0

Banco Bilbao 7,70 41 956 0,85 0,31 2 327 25,2 5,5 0,76 6 242 10,1 5,5

Deutsche Telekom 9,14 39 484 0,13 0,64 4 478 14,2 4,2 7,7 0,65 4 530 14,0 4,4 5,5

GDF Suez 15,82 38 171 1,54 1,59 6 972 10,0 4,8 9,5 1,40 6 027 11,3 5,3 9,5

Deutsche Bank 36,70 34 113 4,30 3,56 4 668 10,3 2,0 4,34 5 625 8,4 2,0

AXA 13,65 32 605 1,57 1,83 6 280 7,5 7,2 5,3 2,00 6 831 6,8 6,9 5,9

Danone 49,61 31 907 2,89 3,01 2 649 16,5 10,7 2,9 3,21 2 848 15,5 10,1 3,1

Schneider Electric 56,20 31 126 3,35 3,82 2 634 14,7 9,3 3,1 4,11 2 920 13,7 8,6 3,4

Enel 3,21 30 185 0,44 0,36 7 502 8,8 4,4 4,6 0,36 7 398 8,9 4,4 4,6

Heineken 51,50 29 664 2,44 2,82 2 338 18,3 11,0 1,7 3,28 2 649 15,7 9,4 1,9

Air Liquide 94,10 29 379 4,92 5,14 2 267 18,3 9,4 2,7 5,62 2 491 16,7 8,5 2,9

ING 7,66 29 325 1,52 0,91 4 433 8,4 0,0 1,13 5 362 6,8 0,0

E.ON 14,41 28 824 -1,17 2,25 5 421 6,4 4,2 7,6 1,37 4 124 10,5 4,3 5,6

EADS 32,13 26 579 1,27 1,98 1 975 16,2 3,2 1,9 2,62 3 041 12,3 3,1 2,6

EdF 14,15 26 152 1,63 2,03 5 502 7,0 4,1 8,1 1,92 5 379 7,4 4,3 8,1

Iberdrola 4,12 25 286 0,48 0,46 3 467 9,0 7,3 7,5 0,40 3 334 10,3 7,0 7,3

Societe Generale 32,15 25 086 3,20 2,84 3 534 11,3 1,6 3,89 4 945 8,3 3,0

UniCredit 4,24 24 560 0,20 0,22 3 481 19,1 1,4 0,29 3 291 14,6 2,4

Hermes 231,80 24 471 5,66 6,47 1 037 35,8 19,7 1,1 7,39 1 181 31,4 17,6 1,3

Munich Re 135,40 24 283 3,94 17,59 3 946 7,7 7,6 5,0 15,70 3 839 8,6 7,9 5,0

Linde 130,80 24 213 7,71 7,80 1 701 16,8 9,3 2,0 8,77 2 058 14,9 7,9 2,2

Henkel 60,72 23 996 3,14 3,71 2 113 16,4 9,2 1,5 4,03 2 365 15,1 8,1 1,7

53

BRITTILÄISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi

x.x.2012

markkina-arvo,MUSD

tulos/osake USD

tulos/ osakeUSD

voitto ennen veroja, MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeUSD

voitto ennen veroja MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Apple 640,91 600 792 27,68 44,36 56 126 14,4 8,1 0,4 53,25 67 848 12,0 6,1 1,7

TAULUKOT


LÄH

DE:

FA

CTSE

T

Yhtiöosake-kurssi

9.1.2012

markkina-arvo,MUSD

tulos/osake USD

tulos/ osakeUSD

voitto ennen veroja, MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeUSD

voitto ennen veroja MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Apple 517,10 485 463 27,68 44,15 55 763 11,7 6,5 0,5 49,00 62 531 10,6 5,1 2,0

Exxon Mobil 88,14 401 860 8,42 7,82 74 565 11,3 4,4 2,5 8,12 68 067 10,9 4,8 2,7

Google 738,12 242 836 36,07 39,78 13 649 18,6 10,2 0,0 46,23 16 613 16,0 8,5 0,0

Berkshire Hathaway 93,32 231 534 4,15 5,15 19 519 18,1 0,0 5,68 20 591 16,4 0,0

Wal-Mart 68,57 229 382 4,49 4,92 25 787 13,9 7,5 2,3 5,40 27 639 12,7 7,0 2,6

Microsoft 26,70 224 719 2,69 2,78 28 460 9,6 5,6 3,0 2,86 30 271 9,3 4,7 3,4

General Electric 20,95 219 687 1,37 1,51 16 686 13,9 8,0 3,2 1,68 19 853 12,5 7,1 3,6

IBM 192,32 217 308 13,44 15,11 22 999 12,7 8,7 1,7 16,66 24 340 11,5 8,0 1,8

Chevron 109,54 214 389 13,44 12,32 44 135 8,9 3,5 3,2 12,46 44 043 8,8 3,8 3,4

Johnson & Johnson 71,73 198 782 5,00 5,09 18 209 14,1 9,1 3,3 5,49 19 645 13,1 8,0 3,6

Pfizer 26,47 194 887 2,31 2,16 22 875 12,3 6,2 3,3 2,30 23 144 11,5 6,7 3,6

AT&T 34,24 194 483 2,20 2,39 21 238 14,3 6,1 5,2 2,53 22 108 13,5 6,0 5,3

Procter & Gamble 68,88 188 333 3,93 3,85 14 884 17,9 11,2 3,1 3,96 15 498 17,4 11,1 3,3

Wells Fargo 34,71 182 722 2,82 3,34 28 905 10,4 2,5 3,60 30 565 9,6 2,9

JPMorgan Chase 45,47 172 849 4,48 5,03 29 216 9,0 2,6 5,35 30 909 8,5 3,1

Coca-Cola 37,03 166 085 1,92 2,00 12 112 18,5 13,5 2,8 2,18 13 052 17,0 12,6 3,0

Oracle 34,46 163 143 2,46 2,70 17 354 12,8 7,5 0,7 2,95 18 869 11,7 6,5 0,7

Philip Morris 85,83 143 383 4,88 5,21 13 038 16,5 10,6 3,8 5,81 13 976 14,8 10,3 4,2

Visa 161,79 130 587 4,99 6,20 6 305 26,1 18,2 0,5 7,25 7 018 22,3 17,1 0,8

Merck 42,59 129 476 3,77 3,80 15 538 11,2 5,3 3,9 3,70 15 118 11,5 6,3 4,0

Citigroup 42,04 123 283 3,70 3,71 10 792 11,3 0,1 4,65 19 429 9,0 1,0

Bank of America 11,43 123 193 0,01 0,24 8 067 47,6 0,4 0,99 17 454 11,5 0,9

Verizon 43,00 122 501 2,15 2,45 19 125 17,6 4,3 4,7 2,85 22 003 15,1 3,8 4,8

Amazon.com 266,35 120 645 1,37 0,02 481 13317,5 29,5 0,0 1,86 1 415 143,2 24,1 0,0

Qualcomm 64,88 110 557 3,20 3,71 8 034 17,5 13,4 1,4 4,30 9 178 15,1 9,6 1,5

PepsiCo 70,01 108 295 4,40 4,06 8 800 17,2 10,4 3,0 4,41 9 403 15,9 10,0 3,2

Cisco 20,30 107 777 1,62 1,85 12 830 11,0 4,7 1,4 1,96 13 395 10,4 4,7 2,8

Intel 21,45 106 456 2,39 2,11 14 920 10,2 4,5 4,1 1,94 13 682 11,1 4,6 4,2

Comcast 38,42 101 266 1,50 1,96 11 644 19,6 6,4 1,7 2,24 10 856 17,2 6,1 2,0

Schlumberger 72,20 95 851 3,66 4,17 7 357 17,3 8,8 1,5 4,80 8 560 15,0 8,0 1,5

Home Depot 63,17 94 450 2,47 3,04 7 201 20,8 10,7 1,9 3,45 7 934 18,3 10,3 2,3

McDonald's 90,81 91 171 5,27 5,31 7 973 17,1 10,0 3,2 5,78 8 402 15,7 9,8 3,5Walt Disney 50,78 89 988 2,54 3,07 9 260 16,5 8,8 1,2 3,42 10 191 14,8 8,2 1,3United Technologies 84,55 77 494 5,49 5,32 6 987 15,9 10,1 2,4 6,03 8 375 14,0 8,5 2,6

UPS 77,00 73 502 4,35 4,59 6 780 16,8 8,6 3,0 5,16 7 532 14,9 8,0 3,1

ConocoPhillips 58,25 70 709 6,68 5,66 15 875 10,3 3,7 4,5 5,84 15 226 10,0 3,8 4,5

eBay 52,76 68 271 2,03 2,35 3 154 22,5 13,4 0,0 2,74 3 760 19,3 11,3 0,0

Amgen 88,67 68 099 5,33 6,60 6 110 13,4 9,5 1,6 6,99 6 281 12,7 9,4 2,0

American Express 60,26 67 435 4,09 4,40 7 285 13,7 1,3 4,75 7 791 12,7 1,5

3M 96,41 66 709 5,96 6,32 6 375 15,3 8,6 2,4 6,85 6 858 14,1 8,2 2,6

Occidental Petroleum 82,11 66 524 8,39 6,93 9 368 11,8 4,6 2,5 7,56 10 308 10,9 4,5 2,8

MasterCard 532,39 66 169 18,70 21,97 3 923 24,2 13,3 0,2 25,68 4 587 20,7 12,3 0,2

Altria 31,90 64 601 2,05 2,20 6 989 14,5 10,0 5,3 2,40 7 453 13,3 9,7 5,8

Goldman Sachs 134,32 63 123 4,51 12,02 9 426 11,2 25,2 1,3 12,80 9 740 10,5 27,5 1,5

CVS Caremark 50,28 62 684 2,80 3,40 6 663 14,8 7,7 1,3 3,92 7 308 12,8 7,3 1,8


MAAILMAN TÄRKEIN osakeindeksi S&P 500 nousi viime vuoden aikana 13,4 prosenttia. Se on selvä pa-rannus verrattuna toissa vuoteen, jolloin arvonnousu jäi nollaan.

S&P 500 voitti hiuksenhienosti maailmanindeksin MSCI Worldin, joka vahvistui vuoden aikana kolme prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän. Maailman 41 tärkeimmän osakemarkkinan joukossa S&P 500 asettui tuotollaan sijaluvulle 23. Viisi parasta osake-markkinaa olivat Venezuela (302,8 %), Egypti (50,8 %), Pakistan (49,0 %), Thaimaa (35,8 %) ja Nigeria (35,4 %).

Kymmenestä S&P 500:n toimialasta kaikki muut paitsi yhdyskuntapalvelut vahvistuivat viime vuonna. Yhdyskuntapalvelut menetti pörssiarvostaan 2,9 pro-senttia. Vain kolme toimialaa ylsi kokonaisindeksiä parempaan tuottoon: rahoitus (26,3 %), kestokulu-tustavarat (21,9 %) ja terveydenhuolto (15,2 %).

Klassinen sykliset vs. defensiiviset osakkeet -ja-ottelu puolestaan paljastaa, että S&P 500:n sykliset osakkeet tuottivat defensiivisiä paremmin. Näin on käynyt kolmesti neljän viime vuoden aikana.

TOMMI MELENDER

Rahoitusala USA:n pörssitähtenä

26,3%

21,9%RAHOITUS

KESTOKULUTUSTAVARAT

S&P 500:N TUOTTOISIMMAT

SEKTORIT 2012

15,2%TERVEYDENHUOLTO

kurssinousu, %

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

TAULUKOT

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT

Yhtiö Tuotto

5 v. p.a.

Tuotto3 v. p.a.

Tuotto12 kk

Tuotto6 kk

Tuotto1 kk

Riskivolatili-teetti

RiskiSharpenmittari

Hallinnointi- ja säilytys- palkkio, %

TER-luku, %

Rahasto-pääoma

meurSalkunhoitaja

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

LÄH

DE:

SIJ

OIT

UST

UTK

IMU

S O

Y

5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

SUOMIParhaatFondita Equity Spice 0,4 6,7 26,6 11,6 1,4 20,1 1,3 2,0 2,0 50,6 K. Blomqvist, M. LarssonNordea Suomi 130/30 * 1,4 23,1 16,5 4,0 23,7 0,9 1,5 2,2 21,0 H. Parhiala, J. LähdesmäkiSeligson & Co OMX Helsinki 25 -etf -1,7 7,5 20,2 18,1 3,0 22,8 0,8 0,2 0,2 137,5 Holmberg, NilssonOP-Focus * -2,6 3,5 20,1 14,5 1,2 23,1 0,8 1,8 + 1,8 320,7 A. KaressuoNordea Suomi Indeksirahasto I 6,3 19,4 17,9 2,3 20,6 0,9 0,4 0,4 -HuonoimmatÅlandsbanken Finland Value -4,0 -0,6 11,2 11,3 2,7 21,7 0,5 1,5 1,5 13,8 Ålandsbanken Asset Mgmt.Taaleritehdas Arvo Markka Osake * 9,5 13,0 3,0 20,7 0,4 1,2 + 1,2 94,3 M. HeikkiläFourton Fokus Suomi * -1,4 8,5 12,9 3,3 17,0 0,4 0,6 + 0,7 15,2 P. LangenskiöldAlfred Berg Finland -3,5 -2,6 5,7 12,7 2,2 20,2 0,2 1,8 1,8 138,2 Alfred Berg OmaisuudenhoitoAlfred Berg Small Cap Finland -3,3 -5,5 2,3 6,0 1,3 17,6 0,1 2,1 2,1 34,1 Alfred Berg OmaisuudenhoitoPOHJOISMAAT

ParhaatFondita Nordic Small Cap 4,2 13,1 30,0 15,8 3,6 19,1 1,5 2,0 2,0 155,2 M. Larsson, K. BlomqvistFondita Nordic Micro Cap 7,6 16,1 27,5 11,1 4,5 13,1 2,0 2,0 2,0 202,1 M. Larsson, K. BlomqvistAktia Nordic Small Cap 25,5 12,6 3,9 15,5 1,6 2,0 - 15,2 J. Brännback, T. MäkeläODIN Sverige 6,1 14,2 25,1 14,4 5,1 17,2 1,4 2,0 2,0 327,2 T. RamsälvFIM Nordic -3,8 1,5 24,9 11,3 2,1 18,1 1,3 1,8 1,8 11,9 HeikkinenHuonoimmatODIN Norge -5,4 2,5 15,0 6,8 1,5 16,0 0,9 2,0 2,0 614,8 C.E. SandoSäästöpankki Itämeri 0,4 6,8 13,8 9,6 2,4 15,5 0,8 1,9 2,1 41,1 J. HamströmWIP Hakkapeliitat 12,6 1,8 2,3 20,5 0,6 1,2 + 1,2 16,4 WIP Asset Management OyÅlandsbanken Nordic Value -4,8 2,0 10,3 7,4 2,2 19,1 0,5 1,5 1,5 15,5 Ålandsbanken Asset Mgmt.UB Nordic * -0,3 4,4 8,2 6,3 1,1 11,6 0,6 1,0 + 1,0 7,6 C.-G. von Troil EUROOPPA

ParhaatODIN Europa SMB -1,0 11,2 39,2 21,2 3,1 18,2 2,1 2,0 2,0 260,1 A. MorrisDanske Invest European Small Cap 0,0 10,7 30,5 15,2 1,5 14,8 2,0 1,5 1,5 31,1 I. LarsenODIN Europa -2,2 9,6 29,1 15,3 0,8 17,5 1,6 2,0 2,0 131,1 A. MorrisEvli Eurooppa B -2,3 12,8 28,3 13,1 1,6 13,9 2,0 1,6 1,6 222,5 H.-K. SjöholmFIM Visio -0,3 10,2 28,0 14,5 3,0 17,6 1,5 1,9 1,9 58,0 Holtari, Outinen, LinnanvuoriHuonoimmatDanske Invest Eurooppa Osinko -4,2 0,6 12,8 11,5 1,1 13,1 0,9 1,8 2,3 38,7 R. HakolaUB Eurooppa K -0,5 3,6 12,6 10,2 0,7 11,9 1,0 0,6 0,6 2,5 UB Omaisuudenhoito Real Assets OP-Eurooppa Indeksi 12,2 8,9 0,9 13,8 0,8 0,8 0,8 127,5 Pohjola Varainhoito OyeQ Eurooppa Osinko 3,1 10,1 4,6 0,8 14,1 0,6 1,7 1,7 13,8 D. Lund, T. PetersenQuorum Systematica 1,3 1,6 1,4 -0,2 2,7 0,3 1,0 + - 8,5 M. Kyyrönen POHJOIS-AMERIKKA

ParhaatUB Amerikka 3,3 12,8 15,5 8,9 -0,5 15,4 1,0 0,4 0,4 2,9 UB Omaisuudenhoito Real Assets Tapiola USA * 0,9 8,9 14,8 4,8 -1,0 13,1 1,1 1,6 1,6 91,1 Tapiola Varainhoito OyOP-Amerikka -1,7 7,2 14,5 5,4 1,5 12,7 1,1 1,6 1,6 131,8 M. LeskinenOP-Amerikka Indeksi II 0,6 12,8 13,2 2,3 -0,4 12,4 1,0 0,4 0,6 -ICECAPITAL US Stock Index * 2,7 13,1 13,0 1,4 -0,6 12,4 1,0 0,4 0,4 51,9 ICECAPITAL / VanguardHuonoimmatAktia America 0,4 9,6 8,4 0,1 -3,2 13,3 0,6 1,9 1,9 62,1 A. BergmanDanske Invest US Small Cap Value 3,9 8,1 7,1 1,6 1,3 15,6 0,4 1,9 1,9 11,3 Sterling Capital ManagementNordea Pohjois-Amerikka 1,1 10,2 6,8 -0,4 -3,1 11,6 0,5 1,6 1,6 506,6 L. HemmingsenSeligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto

1,3 9,4 5,3 0,2 -1,6 11,7 0,4 0,4 0,5 33,1 Holmberg, Nilsson

Evli Pohjois-Amerikka 1,4 10,5 5,0 -3,4 0,5 14,8 0,3 1,6 1,6 45,5 H.-K. Sjöholm

55

VIIME VUODEN menestynein Suomi-osake-rahasto oli Fondita Equity Spice, mutta kiin-nostavampaa rahastojen vuosikunnialistalla on se, että viiden parhaan Suomi-rahaston joukkoon nousi peräti kaksi indeksirahastoa.

Siitä huolimatta suurin osa Suomeen si-joittavista osakerahastoista voitti indeksin myös kulujen jälkeen ja rahastot keskimää-rin tuottivat 0,4 prosenttiyksikköä enem-

män kuin rahastoluokan vertailukohtana käytettävä OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi, joka nousi viime vuoden aikana 15,5 pro-senttia.

Tämä on mahdollista siksi, että Seligson OMX Helsinki 25 -etf seuraa nimensä mukai-sesti 25 suuryhtiöstä koottua indeksiä, ei cap-indeksiä. Nordean indeksirahaston koh-teena taas on OMX Helsinki Benchmark Cap.

Vaikka Taaleritehtaan ja Ålandsbankenin arvo-osakerahastot kuuluivat viime vuoden huonoimpien Suomi-rahastojen joukkoon, rahanteko onnistui arvostrategiallakin. Arvo Finland Value oli 19,3 prosentin vuosituotol-laan seitsemänneksi paras 42 Suomi-osake-rahastosta.

KARO HÄMÄLÄINEN

Olisit ostanut indeksiä!

TAULUKOT

joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.



AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 210,2 milj. euroa Kone 8,8 9,2 -0,5Fortum 7,3 7,3 0,0Metso 7,2 4,9 2,3Wärtsilä 6,2 6,3 -0,1Sampo 5,5 5,7 -0,2Nokian Renkaat 4,4 5,1 -0,7ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 138,1 milj. euroa Fortum 9,6 9,7 -0,2Nokia 9,0 8,0 1,0Uponor 5,9 5,6 0,4Sampo 5,3 5,4 -0,1Nokian Renkaat 4,9 5,3 -0,4UPM 4,5 4,4 0,0ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 34,1 milj. euroa Uponor 8,2 7,6 0,6Vaisala 4,6 4,4 0,2Pöyry 4,5 4,2 0,3Eniro 4,4 Cargotec 3,9 3,8 0,1Amer Sports 3,8 3,9 -0,1ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 20,0 milj. euroa Neste Oil 8,2 6,3 2,0Nordea 8,1 7,2 0,9Metso 5,4 6,1 -0,7Fortum 4,9 6,0 -1,0Amer Sports 4,7 6,0 -1,3Kemira 4,6 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 55,2 milj. euroa Amer Sports 7,1 7,8 -0,7Basware 6,5 6,9 -0,4Affecto 6,4 6,0 0,4Lassila & Tikanoja 5,3 5,3 0,0Kemira 4,9 4,7 0,2Etteplan 4,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 169,4 milj. euroa Metso 9,2 7,4 1,8Fortum 6,5 7,0 -0,5Nokia 6,0 5,4 0,6Nordea 6,0 Amer Sports 5,4 5,9 -0,5Nokian Renkaat 4,9 6,8 -1,9

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 331,8 milj. euroa Nokia 9,2 7,5 1,7Kone 8,0 8,6 -0,6Fortum 8,0 8,0 0,0Metso 7,8 6,3 1,5Nokian Renkaat 6,1 7,0 -0,9Sampo 4,9 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: P. Tevanen Rahaston koko 12,3 milj. euroa Fortum 7,0 5,9 1,1Nokian Renkaat 6,4 6,8 -0,4Neste Oil 6,1 6,1 0,0UPM 6,0 5,9 0,1Metso 6,0 Cargotec 5,0 4,9 0,1EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 105,5 milj. euroa Metso 9,4 9,8 -0,4Wärtsilä 7,4 6,6 0,8UPM 6,9 7,4 -0,5Fortum 6,2 7,0 -0,8Nokian Renkaat 5,3 5,8 -0,5Kone 4,5 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 72,3 milj. euroa Raisio 7,9 7,7 0,2Tieto 6,1 6,3 -0,2Huhtamäki 5,4 5,8 -0,4PKC Group 5,3 5,4 -0,1Amer Sports 5,0 5,0 0,0Affecto 4,8 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 65,7 milj. euroa Nokia 9,4 8,9 0,5Metso 6,8 5,0 1,8Nokian Renkaat 6,3 6,6 -0,3Metsä Board 5,6 5,4 0,2Basware 5,0 5,3 -0,3Amer Sports 4,8 6,0 -1,2FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 16,9 milj. euroa Fortum 9,2 8,2 1,0Nokia 9,0 9,1 -0,1Kone 7,9 7,5 0,4Sampo 7,6 7,9 -0,3Wärtsilä 4,6 4,2 0,4Metso 4,5 4,7 -0,2

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 50,6 milj. euroa Wärtsilä 9,3 9,7 -0,4Nokian Renkaat 7,8 8,5 -0,7Outotec 7,0 6,5 0,5YIT 6,5 6,3 0,2Kone 6,3 6,8 -0,5Konecranes 4,8 4,8 0,0HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 43,0 milj. euroa Kone 7,9 8,7 -0,8Fortum 7,6 7,9 -0,3Nokia 7,5 8,5 -1,0Sampo 7,3 4,8 2,5Metso 6,0 5,8 0,3Wärtsilä 4,9 5,2 -0,3ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 29,1 milj. euroa Metso 9,8 8,5 1,3Kone 8,5 8,4 0,1Nordea 8,0 7,4 0,6Fortum 7,3 6,9 0,4Wärtsilä 7,2 6,8 0,4Outotec 4,8 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 420,6 milj. euroa Nokia 8,0 7,2 0,8Fortum 7,7 7,9 -0,3Metso 7,0 6,1 0,9Sampo 6,4 6,8 -0,5Nokian Renkaat 5,9 6,6 -0,8Nordea 5,0 4,6 0,4NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 185,9 milj. euroa Fortum 8,3 8,1 0,2Sampo 7,2 7,5 -0,3Metso 7,2 6,8 0,3Kone 6,9 6,2 0,7Teliasonera 6,3 6,1 0,2Nordea 4,7 4,7 0,0NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 21,0 milj. euroa Metso 11,9 10,3 1,6Nordea 10,5 11,1 -0,7Nokia 9,1 8,6 0,5Nokian Renkaat 8,6 9,7 -1,1Elisa 7,8 8,3 -0,5Fortum 7,1


VIIME VUODEN lopulla sijoittajien kahvilakes-kustelujen vinkkipiireissä toistui usein Met-son osake. Positiivisten pääomamarkkina-päiväviestien siivittämänä konepaja on ollut hyvässä vedossa.

Metson asema on vahvistunut myös Suomi-rahastojen salkuissa joulukuun aikana. Yhtiö oli vuodenvaihteessa peräti viiden rahaston (Danske Suomi Osake, Evli Select, Icecapital Fin-land Equity, Nordea 130/30 ja Ålandsbanken Fin-land Value) ykkössatsaus. Lisäksi Metso kuului viidentoista muun rahaston kärkikuusikkoon.

Säästöpankki Pienyhtiöt -rahaston salkun-hoitaja Olli Tuuri pitää viiden miljardin arvoi-sesta konepajayhtiöstä niin paljon, että on ostanut sitä rahastosalkkuun, vaikka rahasto nimensä mukaisesti on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin.

Tuuri on ostanut Metson kerralla pienyh-tiörahastonsa toiseksi painavimmaksi sijoi-tukseksi kärkikuusikon ulkopuolelta. Uusi osake rahaston top-6-listalla on myös sen painavin sijoitus PKC.

KARO HÄMÄLÄINEN

Metso salkunhoitajien suosiossa

KA

RO

LIIN

A P

AA

VILA

INEN

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT

TAULUKOT

11.1.2013

Tarkastelussa OMXH25-indeksin yhtiöt lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajaluettelot eivät ole nähtävillä Suomessa. Seurattavat salkut: Ilkka Brptherus (Sinituote), Ingmanit (Ing-man Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen ja Kari Niemistö (Selective Investor).

Omistukset vuoden alussa Ilkka Brotherus Hautaset Ingmanit Pertti Laine Mikko Laakkonen Kari Niemistö Yhteensä, euroa

Amer Sports 30 291 236 30 291 236Cargotec 16 416 759 240 3 898 800 861 840 2 052 000 7 588 296Elisa 20 037 1 215 360 1 898 156 1 519 200 4 652 753Fortum 2 168 550 7 259 310 6 098 958 5 972 400 21 499 218Huhtamäki 99 280 9 423 769 3 723 000 3 797 460 17 043 509Kemira 1 613 084 1 307 776 2 944 900 1 081 800 1 803 000 8 750 560Kesko B 7 476 000 1 021 720 1 744 400 747 600 10 989 720Kone 114 900 6 951 450 172 350 7 238 700Konecranes 3 183 510 157 860 3 341 370Metso 3 240 164 300 220 000 13 000 250 000 650 540Neste Oil 1 040 300 1 184 500 4 635 000 1 081 500 7 941 300Nokia 1 377 600 1 546 356 5 467 350 3 237 360 11 628 666Nokian Renkaat 5 564 500 310 000 5 874 500Orion B 30 702 1 217 115 1 247 817Outokumpu 42 728 389 187 1 494 000 1 652 558 522 900 388 440 4 489 813Outotec 3 211 194 5 677 500 8 888 694Pohjola 363 900 181 950 3 032 500 3 578 350Rautaruukki 11 612 286 935 2 014 650 2 350 425 488 400 1 221 000 6 373 022Sampo 5 070 5 272 800 3 802 500 5 399 550 8 542 950 23 022 870Stora Enso R 204 750 2 362 500 1 470 000 4 037 250UPM 1 781 000 1 188 818 4 229 875 5 627 960 7 884 487 1 335 750 22 047 890Wärtsilä 5 420 870 17 845 100 168 350 23 434 320YIT 23 609 739 2 519 980 4 638 000 3 571 260 2 246 338 618 400 37 203 717Yhteensä, euroa 66 393 364 45 097 891 59 779 791 51 597 580 35 297 475 13 648 010 271 814 111




ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 6,5 6,9 -0,4Nokian Renkaat 5,7 6,1 -0,4Pohjola 5,2 5,0 0,2Sampo 5,2 6,1 -1,0Teliasonera 5,1 6,1 -1,0Nokia 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 355,9 milj. euroa Nokia 9,1 8,1 1,0Fortum 8,9 9,1 -0,2Kone 8,7 9,0 -0,3Nokian Renkaat 6,4 7,0 -0,6Nordea 5,7 Metso 4,9 4,8 0,1OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 320,7 milj. euroaNokian Renkaat 13,1 14,5 -1,4Nokia 10,1 9,0 1,1Fortum 9,3 9,3 0,0Kone 8,6 8,5 0,1Sampo 7,8 8,1 -0,3Amer Sports 6,8 7,2 -0,4OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 160,8 milj. euroaFortum 9,4 9,5 -0,1Nokia 8,9 8,9 0,0Amer Sports 6,1 6,4 -0,3Pohjola 6,0 5,9 0,2Nordea 4,9 Metso 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 89,9 milj. euroa PKC Group 9,0 8,8 0,2Basware 8,5 9,1 -0,6Metsä Board 7,8 8,0 -0,2Vacon 7,4 7,7 -0,3Affecto 5,9 6,0 -0,1Outotec 4,7

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 207,0 milj. euroa Nokia 9,0 8,6 0,4Kone 8,2 8,7 -0,5Fortum 7,3 7,3 0,0Sampo 7,2 7,5 -0,3Wärtsilä 7,1 7,2 -0,2Metso 4,9 4,8 0,0SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 59,2 milj. euroa Outotec 8,6 7,5 1,0Kemira 6,6 6,3 0,3YIT 6,5 5,8 0,7Konecranes 6,0 6,0 0,1Outokumpu 5,6 Tieto 5,2 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 155,6 milj. euroaNokia 8,8 8,8 0,0Metso 7,1 6,1 1,0Fortum 6,7 7,0 -0,3Amer Sports 5,6 5,9 -0,4Sampo 4,7 6,7 -2,0Stora Enso 3,9 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 11,4 milj. euroa PKC Group 7,8 Metso 7,0 Amer Sports 6,3 6,7 -0,3Outotec 5,6 4,7 0,8Tieto 5,0 5,0 -0,1Affecto 4,6 4,6 0,1TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 94,2 milj. euroa Nordea 7,1 6,0 1,1UPM 6,8 7,1 -0,3Neste Oil 6,1 5,9 0,2Nokia 5,6 5,6 0,0Amer Sports 5,4 6,3 -0,9Raisio 4,9

TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 49,9 milj. euroa Nokia 4,7 4,4 0,3Metso 4,7 4,5 0,2Teliasonera 4,3 4,1 0,3Fortum 4,2 4,4 -0,2Kone 3,9 Wärtsilä 3,7 3,9 -0,2UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,4 milj. euroa Fortum 8,1 7,8 0,3Sampo 8,1 8,0 0,1Kone 7,7 6,5 1,2Teliasonera 5,7 4,5 1,2Wärtsilä 4,9 UPM 4,6 5,6 -1,0ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 13,8 milj. euroa Metso 7,6 7,2 0,4Fortum 6,6 6,9 -0,3Outotec 6,1 6,3 -0,1Citycon 5,6 6,6 -1,0Sampo 5,3 5,1 0,1Tieto 4,8 4,7 0,1

57

prosenttiaSuomi Saksa

2010 2011

prosenttiaIntia Kiina

prosenttia

prosenttiaAAA-luokitellut BBB-luokitellut

1/2009

prosenttiaAaa-luokitellut Baa-luokitellut

2010 2011

dollaria/unssi

TAULUKOT

1/2013

1/2010 1/2013

1/2010 1/2013

5,0

4,0

3,0

2,0

0,0

8,0

6,0

4,0

4,0

3,0

2,0

1,0

1/20131/2010

2 000

1500

1000

1/2013

10,0

8,0

6,0

4,0

2,01/201020122011

1/20131/2010

8,0

6,0

4,0

2,02012

2012

20122011

2011

2011


YHDYSVALTAIN PITKÄT -

-

-

-

-

-

-Ed Yardenin

-

Nouriel Roubini

-

-

-

TOMMI MELENDER

Budjettisopu nosti jenkkikorkoja

DOLLARIN ARVO EUROISSA

MA AILMANTALOUS

400

350

300

250

200

CRB-indeksi

MA AILMANTALOUSprosenttia

pistettäeuroa dollareista

TAULUKOT

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

Euroalueen ennakoiva suhdanneindeksi

20112009 2010200810/201210/2007

120

100

prosenttiaUSA:n ennakoiva suhdanneindeksi

12/2012

11,0

10,0

9,0

8,0

7,012/2007

2011 201220102009

1/2010 1/2013

1,6

1,5

1,4

1,3

1,2

1,12011 2012

1/20131/20102010 20122011

Raaka-aine hinta, USD 9.1.2013

muutos 1kk, %

muutos 1v, %

muutos 3v, %

muutos 5v, %

keskihinta 1v, USD

keskihinta 3v, USD

keskihinta 5v, USD

alin hinta 5v, USD

ylin hinta 5v, USD

Öljy, Brent 111,60 3,34 -1,30 37,25 16,61 111,8 101,2 92,8 34,27 126,14 126,14 145,65Öljy, WTI 93,10 8,34 -8,10 12,51 -2,67 94,0 89,7 86,0 30,81 109,77 113,93 145,63Lyijy 2 324 6,63 19,61 -7,94 -11,65 2 070 2 202 2 082 880 2 413 2 939 3 460Alumiini 2 062 -0,79 0,00 -8,84 -15,87 2 018 2 195 2 164 1 254 2 308 2 772 3 292Kupari 8 059 1,17 7,41 8,23 9,63 7 957 8 108 7 288 2 765 8 658 10 148 10 148Kulta 1 658 -2,57 2,65 47,13 89,03 1 669 1 492 1 265 713 1 792 1 895 1 895Nikkeli 17 440 2,44 -7,50 -3,78 -39,44 17 481 20 723 19 532 8 810 21 830 29 030 33 300Palladium 687,45 -1,30 11,36 62,08 79,68 645,2 637,3 506,3 162,10 719,75 857,25 857,25Hopea 30,39 -7,49 5,34 67,72 89,94 31,1 29,0 23,3 8,88 37,23 48,70 48,70Tina 24 450 13,09 21,64 40,40 48,63 21 211 22 589 19 972 9 900 25 650 33 255 33 255Sinkki 2 004 0,75 8,01 -20,78 -20,72 1 951 2 095 1 963 1 042 2 179 2 579 2 826Lämmitysöljy 3,06 4,94 -0,46 39,05 17,07 3,0 2,7 2,5 1,13 3,32 3,32 4,11Maakaasu 3,11 -12,33 3,42 -45,86 -61,57 2,8 3,7 4,8 1,91 3,90 5,82 13,58

59

ylin hinta3v

ylin hinta5v

VUOSI 2012 oli hyödykesijoittajille yleisesti ottaen laimea. Tärkeimmistä raaka-aineista koostettu CRB-indeksi menetti arvostaan runsaat viisi prosenttia. Oppikirjoissa mainos-tettu vähäinen korrelaatio osakemarkkinoi-den kanssa piti siis tällä kertaa paikkansa.

Yksittäisistä hyödykkeistä toki irtosi kaksi-numeroisia vuosituottoja. Parhaiten menes-tyivät tina (23 %), vilja (19 %), soijapavut (18 %), lyijy (15 %) ja maakaasu (12 %). Heikointa hintakehitystä nähtiin ruostumattomassa

teräksessä (-25 %) ja puuvillassa (-18 %). Hyö-dykemarkkinoiden valuutta on dollari ja muu-tokset dollarisijoittajan näkökulmasta.

Monen suomalaissijoittajankin suosima kulta päätyi vuodenvaihteessa 1 658 dollariin unssilta. Se merkitsi runsaan kahdeksan pro-sentin vuosinousua dollareissa.

Kymmenessä vuodessa kullan hinta on lähes viisinkertaistunut 344 dollarista 1 694 dollariin. Factsetin konsensusennusteet odottavat kullan taalahinnan nousevan tänä

vuonna 3,5 prosenttia eli vain hieman Yhdys-

Keskimäärin analyytikot odottavat kullan hinnan nousevan vuoden loppuun mennessä 1 753 dollariin unssilta. Ennusteiden vaihte-luväli on kuitenkin suuri, sillä optimistisin en-nuste arvioi vuodenvaihteen noteeraukseksi 2 113 dollaria unssilta ja pessimistisin 1 500 dollaria.

TOMMI MELENDER

Tinalla hyviin tuottoihin, kullalla vaisumpiin

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

TAULUKOT

OSINGOT 2011 OSINGOT 2012 OSINGOT 2013 TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. TUOTOT 5V.

yhtiöosake-kurssi 9.1.2013

kurssi-muutos1 kk,%



voiton-jako,%

osinko-tuotto,%


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%

kurssi-muutos1 v, %

kokonais-tuotto1 v,%

kurssi-muutos3 v,%


kurssi-muutos5 v,%


Affecto 2,93 3,9 0,11 0,12 32 4,1 0,17 40 5,8 36,9 42,3 33,8 46,0 -32,6 -18,0Affecto 3,16 9,0 0,11 0,14 40 4,3 0,16 40 5,1 24,9 29,8 39,2 51,9 -19,6 -2,1Ahlstrom 14,35 8,7 1,30 0,65 448 4,5 0,60 107 4,2 13,0 23,8 49,2 80,2 -12,0 20,4Aktia 5,94 2,4 0,30 0,40 54 6,7 0,40 53 6,7 16,7 23,2 -25,6 -15,1Alma Media 4,79 2,1 0,40 0,30 84 6,3 0,30 88 6,3 -26,1 -21,1 -35,9 -22,0 -57,6 -39,5Amer Sports 11,60 0,9 0,33 0,35 49 3,0 0,40 43 3,4 23,7 27,8 65,7 80,2 -15,0 -0,8Aspo 6,79 13,2 0,39 0,42 125 6,2 0,42 94 6,2 1,7 1,7 26,0 40,1 16,5 52,2Aspocomp 1,71 0,0 -30,5 -30,5 31,5 31,5 42,5 42,5Atria 7,45 16,8 0,20 0,20 55 2,7 0,32 44 4,3 16,2 20,3 -34,8 -29,0 -56,0 -48,6Basware 20,80 -2,7 0,41 0,40 78 1,9 0,45 53 2,2 22,6 25,2 34,2 42,0 111,2 134,7Biohit 5,11 65,4 120,0 134,5 331,2 359,7 276,7 301,6Biotie 0,43 7,5 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 -12,2 -12,2 -23,2 -23,2 -48,8 -48,8Capman 0,86 4,9 0,07 0,07 350 8,1 0,10 100 11,6 -14,0 -8,3 -41,5 -31,4 -72,3 -65,5Cargotec 21,44 5,9 1,00 0,80 46 3,7 0,82 49 3,8 -13,6 -10,8 7,8 15,5 -22,9 -6,9Cencorp 0,06 -14,3 -14,3 -14,3 -59,0 -59,0 -73,3 -73,3Citycon 2,63 4,0 0,15 0,15 72 5,7 0,15 68 5,7 20,9 28,3 -10,2 4,5 -13,5 8,0Componenta 2,06 -1,0 0,00 0,00 0,0 0,00 0 0,0 -39,4 -39,4 -55,2 -55,2 -74,9 -71,8Comptel 0,41 5,1 0,03 0,03 7,3 0,03 100 7,3 -18,0 -13,7 -39,8 -29,4 -63,2 -51,4Cramo 9,13 15,6 0,30 0,40 45 4,4 0,40 44 4,4 2,9 5,6 -19,5 -17,0 -37,9 -30,6Digia 2,90 8,6 0,11 0,08 33 2,8 0,13 35 4,5 3,6 6,9 -14,7 -3,3 0,0 20,2Dovre Group 0,55 12,2 0,01 0,02 50 3,6 0,03 60 5,5 57,1 61,3 66,7 71,1 103,7 109,1Efore 0,70 -1,4 -10,3 -10,3 -12,4 -12,4 -29,6 -21,5Elecster 4,80 1,1 13,7 19,3 15,7 30,1 -15,0 2,0Elektrobit 0,82 20,6 0,00 0,02 59 2,4 0,03 51 3,7 100,0 100,0 -12,3 -12,3 -42,0 -41,1Elisa 17,17 4,4 1,30 1,30 96 7,6 1,32 98 7,7 4,7 13,3 17,6 42,3 -6,2 24,2eQ 2,14 4,4 33,8 41,7 13,8 20,6 -36,9 -26,2Etteplan 2,78 4,9 0,13 0,12 40 4,3 0,15 52 5,4 18,3 22,7 -4,1 4,1 -38,9 -28,9Exel Composites 6,18 6,2 0,35 85 5,7 0,40 81 6,5 -20,3 -15,4 12,6 31,5 -47,2 -36,9F-Secure 1,77 15,7 0,06 0,06 53 3,4 0,07 50 4,0 -13,2 -10,5 -38,1 -33,0 -9,3 4,7Finnair 2,88 20,5 0,00 0,00 0 0,0 0,01 5 0,3 15,2 15,2 -23,4 -23,4 -59,9 -58,6Finnlines 7,75 -3,7 7,0 7,0 7,0 7,0 -46,9 -46,9Fiskars 17,20 7,8 0,59 1,00 98 5,8 0,67 63 3,9 16,5 21,2 75,0 97,0 49,1 94,4Fortum 14,44 2,3 1,00 1,00 78 6,9 1,00 76 6,9 -9,4 -3,9 -24,1 -11,5 -52,5 -37,3Geosentric 0,01 0,0 0,0 0,0 -80,0 -80,0 -80,0 -80,0Glaston 0,29 16,0 0,00 0,0 0,00 0,0 -38,3 -38,3 -75,0 -75,0 -90,3 -89,5HKScan 4,16 9,5 0,17 0,15 95 3,6 0,19 48 4,6 -26,4 -23,5 -49,5 -44,4 -63,0 -55,7Honkarakenne 2,20 2,3 0,00 0,0 0,05 72 2,3 -29,3 -27,5 -20,6 -17,0 -58,6 -54,0Huhtamäki 12,83 3,7 0,46 0,53 44 4,1 0,56 45 4,4 43,2 48,9 30,0 47,9 67,9 115,2Ilkka 4,82 4,1 0,40 0,30 73 6,2 0,40 77 8,3 -29,9 -25,5 -21,4 -6,8 -41,6 -21,4Incap 0,19 -13,6 -61,2 -61,2 -73,2 -73,2 -85,8 -85,8Innofactor 0,50 -3,8 0,00 0,00 0 0,0 0,01 23 2,0 -18,0 -18,0 -58,3 -58,3 -50,0 -50,0Ixonos 0,69 -8,0 0,00 -21,6 -21,6 -70,3 -70,3 -84,7 -84,1Kemira 12,24 3,4 0,53 0,53 64 4,3 0,55 59 4,5 32,4 39,5 68,2 90,5 47,7 95,8Keskisuomalainen 14,05 0,4 1,20 -14,7 -8,1 -8,8 10,3 -24,1 1,6Kesko 25,58 2,8 1,20 1,20 80 4,7 1,25 70 4,9 -1,5 3,5 10,4 24,4 -27,1 -8,1Kesla 4,80 11,4 0,25 0,06 65 1,3 0,12 43 2,5 -27,8 -24,8 -19,9 -13,8 -58,4 -51,0Kone 58,45 -1,6 1,40 1,50 59 2,6 1,60 56 2,7 42,0 50,7 96,8 122,9 176,8 230,7Konecranes 26,63 1,8 1,00 1,10 67 4,1 1,10 65 4,1 83,7 92,7 24,7 40,4 32,0 65,1Lännen Tehtaat 15,40 6,3 0,85 0,85 73 5,5 0,89 80 5,8 4,8 11,0 -3,9 11,7 -5,5 24,7Lassila & Tikanoja 11,95 2,5 0,55 0,60 70 5,0 0,63 65 5,2 1,7 6,7 -25,8 -15,9 -41,0 -27,4Lemminkäinen 15,40 4,1 0,50 0,60 54 3,9 0,66 42 4,3 -20,8 -18,8 -39,0 -36,2 -45,2 -36,1Metsä Board 2,36 5,8 0,00 0,00 0 0,0 0,06 33 2,5 59,5 59,5 43,0 43,0 -16,0 -13,2Marimekko 14,30 -14,4 0,55 0,55 158 3,8 0,55 81 3,8 40,1 45,7 36,2 52,4 -12,0 8,8Martela 5,44 5,0 0,45 0,35 6,4 0,35 231 6,4 -9,3 -3,3 -24,0 -9,7 -33,3 -7,5Metso 32,82 10,1 1,70 1,75 62 5,3 1,80 65 5,5 10,4 16,2 21,5 37,0 -4,6 28,2Neo Industrial 1,88 -0,5 -30,4 -30,4 -71,5 -69,3 -79,2 -75,5Neste Oil 10,74 6,9 0,35 0,35 43 3,3 0,45 42 4,2 27,5 32,4 -19,2 -12,2 -52,9 -42,0Nokia 3,00 2,8 0,20 0,00 0,0 0,00 0,0 -25,8 -19,6 -67,6 -60,6 -87,1 -83,3Nokian Renkaat 30,93 -4,2 1,20 1,33 52 4,3 1,50 54 4,8 18,3 22,3 76,2 90,0 48,6 69,5Norvestia 6,33 -0,9 0,30 -3,9 0,4 -16,4 -0,9 -23,9 0,5Nurminen Logistics 1,99 4,7 0,00 5,3 9,1 -42,7 -40,6 -65,0 -62,1Okmetic 5,14 5,8 0,28 0,24 64 4,7 0,26 64 5,1 -3,9 1,0 72,7 94,4 85,8 124,7Olvi 20,40 4,1 0,50 0,60 52 2,9 0,68 48 3,3 36,9 41,0 49,7 63,2 73,2 101,1Oral 3,30 3,1 0,03 0,01 50 0,3 0,05 45 1,4 6,5 7,4 21,1 24,7 19,2 22,7Oriola-KD 2,30 2,7 0,08 0,10 117 4,3 0,13 69 5,4 25,0 30,3 -50,9 -44,5 -19,0 -1,9


OSINGOT JA TUOTOT

porssi.arvopaperi.fiARVOPAPERIN PÖRSSIPALVELU. K ÄY TÖSSÄ 24/7. K AIKKI POHJOISMAISET PÖRSSILISTAT. YHTIÖIDEN AVAINLUVUT. KURSSIHISTORIAT. YHTIÖISTÄ

KIRJOITETUT UUTISET.

yhtiöosake-kurssi 11.2.2012

kurssi-muutos1 kk,%

osinko/ osake 2010


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%

kurssi-muutos1 v,%

kokonais-tuotto1 v, %

kurssi-muutos3 v,%


kurssi-muutos5 v,%


TAULUKOT

OSINGOT 2011 OSINGOT 2012 OSINGOT 2013 TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. TUOTOT 5V.

Orion 23,30 8,3 1,42 1,30 87 5,6 1,12 87 4,8 53,8 68,5 45,7 83,5 45,3 114,0Outokumpu 0,79 5,3 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 -43,3 -43,3 -79,5 -78,6 -84,6 -82,3Outotec 43,90 5,3 0,85 1,10 40 2,5 1,20 41 2,7 18,2 20,8 67,3 78,9 33,1 58,0Panostaja 0,85 11,8 -14,1 -14,1 -48,4 -42,2 -29,1 -10,8PKC Group 16,04 0,3 0,60 0,65 41 4,1 0,75 46 4,7 33,7 38,4 120,9 146,0 86,5 132,6Pohjois-Karjalan Kirjapaino 10,81 5,5 -9,6 -6,3 3,9 18,1 -37,2 -24,0Pohjola 12,33 11,9 0,41 0,48 51 3,9 0,55 50 4,4 68,0 76,4 56,4 77,8 23,8 54,3Ponsse 6,26 8,7 0,35 0,35 70 5,6 0,35 58 5,6 -13,9 -10,1 -26,8 -19,7 -58,0 -51,4Powerflute 0,28 3,6 0,01 0,01 73 4,4 0,01 42 4,7 10,3 15,0 -15,0 -8,2 -67,0 -63,0Pöyry 3,20 2,6 0,20 0,09 67 2,8 0,13 72 4,1 -45,3 -43,6 -73,6 -72,3 -77,9 -74,1QPR 0,94 0,0 16,0 20,0 -2,1 7,7 3,3 24,5Raisio 3,16 9,0 0,11 0,12 75 3,8 0,13 68 4,1 29,5 35,3 17,9 31,9 117,9 162,1Ramirent 6,96 24,5 0,28 0,30 55 4,3 0,33 61 4,7 19,0 24,1 -4,5 3,8 -35,0 -26,2Rapala 5,13 5,6 0,23 0,24 65 4,7 0,26 67 5,1 -7,9 -4,2 3,6 15,3 -6,7 12,5Rautaruukki 6,23 6,5 0,50 0,25 4,0 0,25 114 4,0 -18,8 -14,3 -63,6 -59,0 -77,2 -69,8Raute 8,99 9,9 0,50 56 5,6 0,50 47 5,6 38,3 43,0 12,4 19,6 -35,6 -19,3Revenio Group 0,47 11,9 0,02 0,02 79 4,3 0,03 63 6,4 -2,1 2,6 30,6 47,1 -21,7 -0,6Ruukki Group 0,45 -4,3 0,04 0,00 0,0 0,00 0 0,0 -50,5 -50,5 -79,3 -78,3 -83,6 -82,0Saga Furs 27,50 15,4 56,2 70,6 242,5 331,2 155,8 276,8Sampo 25,44 3,2 1,20 1,27 54 5,0 1,35 57 5,3 37,1 45,5 42,9 68,1 34,6 81,3Sanoma 7,62 2,1 0,60 0,60 77 7,9 0,60 75 7,9 -14,1 -8,1 -53,4 -43,6 -58,6 -41,8Scanfil 0,90 7,1 -7,2 -7,2Sievi Capital 1,03 7,3 -20,8 -16,6 -45,3 -34,4 -17,8 18,1Solteq 1,32 5,6 0,05 29,4 38,3 -11,4 -1,4 -22,4 -7,1Soprano 0,48 6,7 -23,8 -20,9 -0,5 5,2 -44,8 -39,2Sponda 3,66 1,9 0,16 0,17 55 4,6 0,18 59 4,9 23,2 29,5 29,8 47,8 -17,3 0,3SRV 3,41 1,2 0,12 0,12 109 3,5 0,14 39 4,1 -16,4 -14,2 -42,2 -38,4 -31,5 -22,5SSK 2,84 5,2 -12,3 -9,4 -26,0 -19,7 -33,0 -19,9Stockmann 13,97 0,4 0,50 0,60 81 4,3 0,73 74 5,2 8,2 11,2 -30,4 -23,5 -48,2 -36,9Stonesoft 2,17 43,7 0,00 0,00 0 0,0 0,00 0 0,0 149,4 149,4 205,6 205,6 623,3 623,3Stora Enso 5,37 2,7 0,30 0,30 79 5,6 0,30 63 5,6 11,9 18,4 0,8 13,9 -43,7 -32,4Suominen 0,37 5,7 -7,5 -7,5 -66,3 -65,8 -74,5 -74,1Takoma 0,48 17,1 -36,0 -36,0 -59,0 -59,0 -71,9 -70,7Talentum 1,24 6,0 0,06 0,05 200 4,0 0,07 98 5,6 -22,5 -19,5 -31,9 -28,5 -56,8 -48,6Talvivaara 1,39 15,7 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 -56,7 -56,7 -68,0 -68,0 -66,1 -66,1Technopolis 3,94 6,8 0,19 0,20 52 5,1 0,21 51 5,2 24,0 30,2 20,8 37,9 -14,2 5,5Tecnotree 0,19 26,7 -37,9 -37,9 -75,0 -75,0 -80,0 -77,3SSH 0,76 -2,6 117,1 117,1 -1,5 -1,5 -22,9 -22,9Teleste 4,15 4,8 0,14 0,17 40 4,0 0,22 43 5,2 31,3 35,8 8,9 17,7 -37,3 -27,3Tieto 16,32 7,0 0,75 0,78 59 4,7 0,84 58 5,1 44,3 51,8 5,8 20,8 8,5 36,1Tiimari 0,08 0,0 -11,1 -11,1 -83,0 -83,0 -95,3 -95,2Tikkurila 15,29 8,1 0,73 0,80 76 5,2 0,85 78 5,6 10,9 16,5Trainers' House 0,11 0,0 0,00 0,00 0,0 0,00 0 0,0 -42,1 -42,1 -78,0 -78,0 -91,6 -90,6Tulikivi 0,60 7,1 -18,9 -18,9 -53,1 -51,4 -62,0 -57,9Turvatiimi 0,03 0,0 -23,6 -23,6 -68,9 -68,9 -63,5 -63,5UPM-Kymmene 9,11 1,3 0,60 0,60 92 6,6 0,62 78 6,8 6,0 12,6 3,5 19,7 -29,9 -6,5Uponor 10,27 5,4 0,35 0,40 91 3,9 0,45 88 4,4 38,5 44,0 -33,7 -25,1 -37,4 -13,4Vaahto Group 1,98 0,0 -67,0 -67,0 -67,9 -67,9 -82,3 -82,1Vacon 42,61 9,3 0,90 1,00 59 2,3 1,10 51 2,6 23,5 26,3 54,3 65,2 65,2 87,8Vaisala 16,95 5,9 0,65 0,70 69 4,1 0,77 66 4,5 -0,7 3,4 -32,5 -25,7 -47,0 -37,5Viking Line 17,50 -1,7 -20,1 -18,1 -54,9 -51,9 -56,3 -50,6Wärtsilä 34,18 4,0 0,90 1,00 56 2,9 1,10 58 3,2 44,1 49,2 131,7 165,5 53,4 111,2Wulff 1,90 -2,1 0,10 68 5,3 0,15 71 7,9 -9,1 -5,9 -43,3 -39,2 -45,7 -37,6YIT 15,41 6,6 0,70 0,75 54 4,9 0,80 52 5,2 25,6 30,8 -4,2 5,5 15,0 46,4Yleiselektroniikka 5,38 7,8 -8,8 -3,8 85,5 128,5 47,4 99,0Ålandsbanken 7,40 4,2 -22,5 -22,5 -68,2 -67,3 -70,6 -67,8

yhtiöosake-kurssi 9.1. 2013

kurssi-muutos1 kk,%



voiton-jako,%

osinko-tuotto,%


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%

kurssi-muutos1 v,%

kokonais-tuotto1 v, %

kurssi-muutos3 v,%


kurssi-muutos5 v,%


61

OSINGOT JA TUOTOT

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT


Handelille omat tv-uutisetHANDELSBANKEN ON pyörittänyt Ruot-sissa omaa tv-kanavaa verkkosivuillaan jo vuoden ajan. Pankki on rekrytoi-nut tv-alan ammattilaisia, tekemään talousuutisia asiakkailleen samaan ta-paan kuin monet muut yhtiöt tekevät asiakaslehtiä. Lähetyksiä tulee tunnista kahteen päivässä ja ne ovat saaneet jopa 100 000 katsojaa.

”Jos kysyt asiakkailtamme, haluavatko he katsoa hyvin tehtyjä talousuutisia vai ostamaamme neliväristä ilmoitusta, jossa kehumme itseämme, useimmat valitsevat talousuutiset”, sanoo uutis-palvelun tuottaja Johan Lagerström

Iso riski, paras tuottoVIIME VUODEN parhaat pörssit kukoisti-vat keskellä levottomuuksia.

Egyptin olot nousivat pitkin vuotta uutisotsikoihin, mutta elämä jatkui Afrikan runsasväkisimmässä maassa niin, että Suomestakin viedään maa-han egyptinparrua jälleen lähes en-nätysmääriä. Egyptin pörssi-indeksi nousi vuonna 2012 peräti 55 prosent-tia, joskin nousu oli paljolti rekyyliä edellisen vuoden 50 prosentin laskun jälkeen. Levottomuuksien jatkumisen riski Egyptissä on edelleen huomat-tava.

Vielä riskialttiimpaa olisi hypätä vuoden 2012 kovimman nousijan Venezuelan pörssin kyytiin. Cara-casin pörssi nousi viime vuonna 219 prosenttia. Syy oli lähinnä pankkien nousussa. Presidentti Hugo Chavez ei uhkailuistaan huolimatta vielä kansal-listanutkaan niitä.

Etelän optiokauppiaat kaappaavat NYSE:nATLANTALAINEN, vain 12 vuotta sitten pe-rustettu johdannaispörssi ICE teki fuu-siotarjouksen perinteikkäästä 1700-lu-vun puolella perustetusta NYSE:stä.

Yhdysvalloissa tässä nähdään jo ”Souht's Gonna Rise Again” -ilmiötä uu-den ja vanhan rahan ja pohjois- ja etelä-valtioiden välillä.

Enempi kyse on kuitenkin siitä, että NYSE on ollut liian hidas siirtymises-sään elektroniseen kaupankäyntiin – yhä viidennes kaupoista tehdään näyt-tävästi Wall Streetin ja Bond Streetin kulmassa sijaitsevan pörssisalin lattialla. Lattiakaupat eivät atlantalaista johdan-naiskauppiasta kiinnosta, vaan NYSE:n omistama lontoolainen johdannais-pörssi . Erilaiset johdannaiset kun ovat kaupankäynnin kohteina kiinnos-tavampia kuin osakkeet.

Koonnut Pekka Virolainen

Legopalikoilla rahoiksi?MAAILMALTA LÖYTYY monenlaisia keräilijöitä, jotka selittelevät harras-tustaan sillä, että kyse on itse asiassa sijoitustoiminnasta.

Nyt myös legojen väite-tään olevan hyvä sijoitus.

-verkkosi-vuilla kerrotaan jo myynnistä poistuneiden legosarjojen kasvattavan arvoaan ja tuot-tavan omistajilleen jopa in-deksisijoittamista parempaa tuottoa.

Legosijoittaja Davis Schoo-ley kertoo USA Today -lehdessä, että hänellä on 3000 erilaista Lego-settiä ilmastoi-dussa varastossa odottamassa hintojen nousua. Riski on tie-tysti se, että Lego-yhtiö toisi joitain myynnistä jo pois-tettuja sarjoja takaisin markkinoille – tälläisen osakeannin liudennus-vaikutus toisi keräilijälle melkoiset varastotappiot.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin

analyytikkona.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

63

Taas pitäisi pohtia, tuleeko tästä pörssivuodesta hyvä, huono vai hyvin huono. Osta ja pidä niin kauan kuin tuntuu hyvältä -sijoi-

perinteisesti hyvän pörssivuoden al-kukuukaudet.

Osakkeista saa alkuvuoden nousu-kiihdytyksen jälkeen hyvän hinnan ja

kahden vuoden kuluttua. Mätkyrahoja ei tosin kannata hassata typeriin sijoi-tuksiin. Jos jostakin osakkeesta haluaa

-kin. Jos pörsseissä rytisee, se tapahtuu

alkusyksystä. Osa ostoista kannattaa ajoittaa sydänkesään ja loput vuoden

-

säännöllisesti. Vanhat hyväksi koetut

--

tulvaan sopivasti etäisyyttä. Kukaanhan --

-

saakka. Pidetään ennusteet ennallaan, jos vaikka napsahtaisi tänä vuonna koh-

pörsseihin tulee nousuvuosi.

Marimekon osakkeen osto tulosvaroi-

-

-taululla. Katselen tätä uudestaan taas vuoden kuluttua.

Käteisvaroja olisi vieläkin parille si-

-

-nanssikriisi alkoi tehdä tuloaan. Vaikka kaikki näytti hyvältä, hälytyskellot ki-lisivät jo. Tällä kertaa kunnon pitkää

Lähikuukausina taitaa siis olla pa--

NYSE veti paremmin kuin NasdaqHELSINGIN PÖRSSIIN

saleihin. --

leen 53 prosenttia uusista tulokkaista. -

Facebook -

hasti notkahtanut Facebook ei jälkeen-päin katsottuna ehkä ollutkaan niin iso kala, jota olisi kannattanut pyytää

-

yhtiön kohdalla. Listautujat keräsivät osakeanneilla

--

Gui-dewire, joka oli vuodenvaihteessakin

-

vuoden huonoin listautuja, vaan tit-telin saa internetvideoita eri alustoille prosessoiva teknologiayhtiö Envivio.

KIRJAT


Greg Smith ko-hahdutti sijoi-t u s m a a i l m a a viime vuoden maaliskuun puo-

livälissä, kun New York Times julkaisi mielipidesivuillan Smithin kirjoituksen Why I Am Leaving Goldman Sachs. Siinä hän arvosteli investoin-tipankin hengen muuttuneen myrkylliseksi ja destruktiivi-seksi. Keskeinen väittämä oli, että pankki vähät välittää asi-akkaidensa eduista tehdessään rahaa.

Väittämässä ei sinänsä ole mitään uutta – vastaavaa ar-vostelua on kuultu paljonkin –, mutta poikkeuksellista oli se, että Smith tuli talon sisältä ja aikoi ilmiselvästi ryhtyä oman pesän likaajaksi. Irtisanoutu-mispäivän huipennus näkyvällä paikalla arvostetussa lehdessä sai monen varmasti ajattele-maan, mitä kaikkea Smith voi-sikaan kertoa.

Tätä vasten ei ollut suuri ihme, että piakkoin kerrottiin, että Smith on solminut kus-tannussopimuksen kirjasta. Ja kirjahan piti tehdä nope-asti, Yhdysvaltain joulumark-kinoille.

Kyynikko ei ylläty

Goldman Sachsin sisällä Smit-hin teosta odotettiin varmasti pelonsekaisesti. Kun on pan-kissa töissä vajaat kaksitoista vuotta eri tehtävissä, viimeksi johtajantittelillä myymässä yh-dysvaltalaisia osakkeita ja joh-dannaisia Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, ennättää nähdä ja kuulla kaikenlaista.

Goldman varustautui kirjaan ennalta antamalla julkisuuteen sen ilmestymisen aikaan sisäi-sen tutkintansa tuloksena tie-don, jonka mukaan Smith oli haaveillut miljoonan taalan bo-

nuksesta, joka häneltä oli kui-tenkin evätty. Pankki tyrkytti tulkintaa: Smithin avautumi-nen oli kiukuttelevan pikku-pojan kosto.

Investointipankkiirien säi-kähdys oli turhaa. Why I Left Goldman Sachs on ennemmin-kin kuvailu Smithin työuran vaiheista kuin paljastuskirja.

”Paljastuksia” saa odottaa ai-van kirjan loppupuolelle, jossa Smith kertoo Lontoossa viet-tämistään ajoista. Hänen mu-kaansa ajattelutapa siellä oli toi-senlainen kuin se, mihin hän oli kasvanut New Yorkissa. Työnte-kijät (joista suurella osalla on

jokin hassu pomotitteli) suo-rastaan viilasivat asiakkaitaan linssiin pyrkiessään maksimoi-maan pankin saamia palkkioita.

Esimerkiksi sitä suursijoit-tajaa, jonka goldmanilaiset tiesivät käyttävän viivästettyjä kursseja, joten jos kurssi oli muuttunut edullisemmaksi, he kirjasivat asiakkaan kau-pan varttitunti sitten olleiden laitojen mukaan ja vetivät kurs-simuutoshyödyn itselleen.

Mitä muuta voisi kuvitella-kaan? kysyy kyynikko.

Köyhän pojan Liar's Poker

Smith kuvailee huolellisesti työuransa alkuvaiheita, opis-kelijaklopin astumista rahan maailmaan. Teoksen anti on-kin Smithin henkilökohtaisessa tarinassa.

Haamukirjoittajan peukalon-jälki näkyy kirjassa vahvana. Mitä muuta voisi olettaakaan, kun yleisönosastokirjoituksen kirjoittamiseen Smithiltä oli kulunut hänen omien sano-jensa mukaan viisi kuukautta – sama aika, jossa kirja on tehty.

kohtauksia rakennettu.Tekstintekijän ja kustantajan

ajatus on ilmeisesti ollut – sen jälkeen kun on käynyt ilmi, et-tei aiheesta synny paljastuskir-jaa – kirjoittaa Smithin urasta jäljitelmä Michael Lewisin 1980-luvun nousukauden ku-vauksesta Liar's Poker, mutta kun näppäimistön takana on il-mestymisaikataulun paineessa kamppaileva rutiinikirjoittaja Lewisin kaltaisen tyylitaiturin sijaan, lopputulos on monta astetta sitä kehnompi.

KARO HÄMÄLÄINEN

Omanapainen syytöskirjelmäTeksti Karo Hämäläinen Kuva Scott Eells

KIRJAT

ELOKUVA

BO

B R

IHA

JR

65

-

Perusopas korostaa osinkokasvua

APPLEN SIELU Steve Jobs-

Hewlett-PackardinBill Hewlettille

-

-

Steve Wozniakin

Robert X. Cringelyn-

Triumph of the Nerds -

-

--

KARO HÄMÄLÄINEN

Elokuva esitetään DocPoint-festivaaleilla Helsingissä perjantaina 25.1.2013. Saatavilla myös dvd:nä.

Steve Jobs äänessä”MAFIOIDEN RAHA

-

-

Pietro Grasson Enrico Bellavian

--

-

-

-

-

-

Pietro Grasso -

Cosa Nostraa-

KATJA RAPELI

Mafian rahat ja miten ne pestään

-

NORDNETIN MEKLARI Jukka Oksaharju -

-

Hy-västä yhtiöstä hyvään sijoi-tukseen -

--

Hyvästä yhtiöstä hyvään si-joitukseen

-

--

-

-Coca-Cola

-

KARO HÄMÄLÄINEN

PÖRSSIRISTIKKO

Laatinut RistikkosampoPÖRSSIRISTIKKO


PÖRSSIRISTIKKO

JOULUKUUN RATKAISU

Joulukuun Arvopaperissa julkaisimme vahingossa vanhan ristikon ratkaisun. Pahoittelemme virhettämme. Yllä edellisestä lehdestä puuttunut marraskuun (Arvopaperi 11/2012) ristikon ratkaisu.

MARRASKUUN RATKAISU

*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelin 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa Arvopaperi

*)

(kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite)

Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki,

puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

(ke

Tila

JosJ

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Kirjoittaja seuraa

kolumnien välissä

taloutta blogissaan

http://talouden-tulkki.com


T oy Story -elokuvassa esiintyy ponteva hahmo Buzz Lightyear. Hänellä on selvä näkemys siitä, kuinka ongelmat ratkaistaan ja otetaan tilanne haltuun. Finanssikriisiä ja eurotalouden ongel-

mia ratkova valtiollinen hallintokoneisto on ilmei-sesti istunut isolla joukolla katsomassa Toy Storya.

Buzz Lightyear tunnetaan iskulauseestaan: ”Kohti ääretöntä ja sen yli!” Samaan suuntaan on menossa rahoitusmarkkinoiden sääntely.

EU:n alkuperäisenä tavoitteena oli rahoitusmark-kinoiden sääntelyn keventäminen ja yhdenmukais-taminen. Näin piti saada rahoituskustannukset alas ja talous kasvamaan. Yksinkertaiset ja yhteiset pe-

haaveeksi. Nyt ajetaan voimakasta ylisääntelyä, joka lisää kustannuksia ja hidastaa kasvua.

Sääntelyssä ääretön ei riitä, vaan siitä ajetaan yli. Otetaan esimerkiksi pieni aloitteleva sijoitus-

alan yritys, joka hakee toimilupaa. Sen on täytet-tävä tuhat sivua erilaisia selvityksiä ennen kuin Fi-nanssivalvonta ottaa toimilupaa edes käsittelyyn. Paperien pyörittely kestää vuoden. Se on pitkä aika alalla, jossa kekseliäisyys ja uudet tuotteet ratkai-sevat menestyksen.

EU-sääntelyn purkamista ei hyvistä pyrkimyksistä huolimatta saatu koskaan käyntiin. Virkamiehet ja poliitikot uskoivat liiaksi omiin kykyihinsä hallita markkinoita. Jyrki Katainen oli kuin Buzz Ligh-tyear julistaessaan keväällä 2010, kuinka hän ottaa niskalenkin markkinavoimista.

Hallituksilta on kadonnut ymmärrys siitä, että markkinavoimat voivat korkojen nousun kautta jarruttaa ylivelkaantumista. Sen sijaan, että mark-kinavoimia haukutaan, niitä pitäisi kiittää Kreikan ja muiden kriisimaiden kurittamisesta. Nyt kuria haetaan vain hallinnollisilla määräyksillä. Sama sääntelyvimma näkyy kaikkialla.

Osakemarkkinoilla sääntely saa erikoisia piirteitä. Esimerkiksi osakkeiden lyhyeksimyynti on ajoittain kielletty. Sääntelijöiden mielestä shorttaaminen synnyttää epävakautta. Toisten mielestä se lisää markkinoiden tehokkuutta, kun joutilaana seisovia osakkeita laitetaan lainaamalla töihin.

Kurssilaskua pidetään pahana asiana. Jos Nokia nousee 20 prosenttia päivässä, kukaan ei valita.

Jos osake laskee saman, sitä kauhistellaan. Kurssi-laskun ennustajat eli lyhyeksimyyjät on siis saatava kuriin. Samalla unohtuu, että epävakaus muhii va-rallisuuskuplissa, romahdusta edeltävässä kovassa kurssinousussa.

Pörssikuplat ja talouskriisit ovat usein virkamiesten ja poliitikkojen itsensä aiheuttamia. Rahapolitiikka on ollut liian löysää tai valtio on käyttänyt veronmaksa-jien rahoja leväperäisesti. Sääntelyaallolla peitellään omia virheitä.

Uudet osakekaupan säännöt pakottavat suursi-joittajat paljastamaan isoimmat lyhyet positionsa Finanssivalvonnan verkkosivulla. Se on markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta hyvä asia, mutta tietojen informaatioarvo on kyseenalainen. Jos joku kuvitteli,

että lyhyiden positioiden kasvu ennakoi kurssilaskua, niin erehtyi. Nokian ja monen muun suomalaisen yhtiön kurssinousu on kiihtynyt sitä mukaa, kun lyhyet positiot ovat kasvaneet.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan sanoi 1990-luvun lopun kurssihuumassa, että keskuspankki ei voi ennakoida tai estää osake-kuplia. Nyt keskuspankeissa uskotaan, että lyhyeksi-myynnin kielto ja kaupparaportoinnin tiukentaminen edistävät rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Kurssilaskua voidaan hillitä, mutta nousua ei. Alaspäin säätöruuvi toimii siis paremmin kuin ylös-päin, paitsi valtionlainojen kohdalla. Niissä otettuja lyhyitä positioita ei julkisteta lainkaan. Osakkeissa lyhyiden positioiden läpinäkyvyys lisää vakautta, mutta valtionlainoissa sama markkinainformaatio heikentää sitä.

Markkinoita kurittavat poliitikot ja virkamiehet ovat ajatusten atomivoimaloita, joiden säteilevää lo-giikkaa on vaikea seurata. He uskovat itseensä kuin Buzz Lightyear ja suuntaavat kohti ääretöntä ja sen yli, seurauksista piittaamatta.

SÄ ÄNTELYA ALLOLLA POLIITIKOT

PEITTELEVÄT OMIA VIRHEITÄ ÄN.

Kohti ääretöntä ja sen yli

ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin

näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

69

Tärpit vuodelle 2013ALALLA PITKÄÄN hinkanneena olen use-aan otteeseen saanut kahlata läpi eko-nomistien ja analyytikkojen julistukset alkaneesta uudesta vuodesta. Tiedätte-hän: tammikuussa läväytetään pöydälle pruju aiheesta ”mitä tuleman pitää”. Maailmantalous sitä, makroluvut tätä. Kannan korteni kekoon ja annan tärpit vuoden 2013 pääkohdista. Skaalani on -3:sta +3:een.

Maailmantalous: +1Globaali kasvu junnaa. Ei ole näkö-

piirissä missään päin sellaista kolkkaa, jossa talous porskuttaisi kohisten. Ei edes Aasiassa. Kiinan jäähtyvä vauhti ei hetkauta pääomamarkkinoita. Euro-kriisi ei mihinkään helpota, velkamur-heet ovat jatkuvasti läsnä ja huippu-kokouksissa nyitään asioita lyhyt askel kerrallaan eteenpäin. Väki vanhenee ja työttömyys rikkoo uusia ennätyksiä. Eu-roalueen rämpinen jatkuu pitkään. Jen-kit ovat hieman paremmassa asemassa.

Vaaleista ja vuodenvaihteen möröstä selvittiin, osittain ainakin.

Nyt seurataan asuntokauppaa ja kulutta-jien käyttäytymistä. Hirmuinen liitto-valtion velkaantuminen jatkuu ja kattoa tullaan hilaamaan ylös. Maailmantalous ei kuitenkaan vajoa lamaan, tuskin edes taantumaan. Loppuvuoden aikana kas-vukäppyrät alkavat näyttää paremmilta.

Osakemarkkinat: +3Osakkeet nakuttivat kivasti vuonna

2012, ja sama tahti jatkuu. Tästä tulee osakesijoittajan vuosi. Firmoilla on kas-sassa rahaa, vippejä on maksettu kovaan tahtiin pois, investoinneissa vähän vielä himmattu. Kuluja on karsittu ja osin-gonmaksukykyä on. Kotimaiset yhtiöt yllättävät ja Venäjän osakemarkkina kan-nattaa pitää loopissa – se nousee tänä vuonna. Yhtiövalinnasta muodostuu entistä tärkeämpää. Euroopasta löytyy todella hyviä yhtiöitä. Tutkaile rahas-

toja ja etf:iä, jotka poimivat va-paan kassavirran yhtiöitä.

BRIC-korttia ei Venäjää lukuun ottamatta kannata enää pelata, sillä parhaat ajat ovat ohi.

Yrityslainat: +1Kreditit ovat keik-

kuneet suosituslisto-jen kärjessä jo vuosia ja

pitävät edelleen kiinni kärkisijoista. Syystäkin.

Perusteet ovat ku-takuinkin samat

kuin osak-keissa. Suurin

pystyy mak-samaan velkansa ja kuittaa-maan ku-

ponkinsa. Se tietää hyvää

liikkeelle laskemiin lainoihin sijoitta-neelle. Tuotot ovat edelleen houkuttele-valla tasolla. Muista hajauttaa! Huo-lellisesti valikoidut euroalueen yhtiöt,

mukavan kreditsalkun. Panosta tänä vuonna korkoriskin lyhyeen päähän. Suhtaudu varauksella muodikkaisiin ke-hittyvien maiden yrityslainafundeihin. Niissä tuntuu nyt tarjontaa olevan paljon – eikä pelkästään syystä.

Valtionobligaatiot: -3Bondit? Ääh, tylsältä vaikuttaa ja

tuotto-riskisuhde ei houkuta ollenkaan. Velasta natisevien valtioiden korot pysy-vät aisoissa ainoastaan keskuspankkien lupausten ja tukitoimien takia. Espanja, Ranska, Italia…it ain’t over yet. Jos riskiä kaipaat, katso edelliset.

Rahamarkkinat: 0Korot nollassa, reaalikorko pakkasella.

Pidä tilillä vain sen verran kuin tarvitset, parin kuukauden puskuri riittää ihan mainiosti. Loppurahalle, jos sitä on, kan-nattaa miettiä muuta kohdetta.

Muut sijoituskohteet: ?Parin viime vuoden aikana on sijoi-

tusalalta tullut tarjolle yhä huikeampia innovaatioita. Ainakin markkinointimie-lessä. Se kertoo enemmän alamme yli-kireästä kilpailusta kuin siitä, että joku olisi keksinyt jonkin nerokkaan idean. Olen itse niin -tyyppi, että mielelläni vähän odottelen ennen osto-päätöstä.

Tuotot vuonna 2012Suomalaiset osakkeet: +15,5 % (OMX Helsinki CAP)Euro-osakkeet: +18,1 % (Euro Stoxx 50)Yhdysvaltalaiset osakkeet euroissa: +13,2 % (S&P500 Total Return)Venäläiset osakkeet euroissa: +12,5 % (RTS1 Total Return)Euro High Yield: +28,6 %Euro Investment Grade: +13,0 %Euroalueen valtionlainat: +11,2 %3kk:n euribor: +0,88 %

JUKKA KURKI, ASIAKASPALVELIJA, EVLI

KOLUMNI

TALLIMESTARI

KU

VA T

UO

MA

S IK

ON

EN

Kirjoittaja on hevosnäkö-

kulmasta havaintojaan

tekevä pörssitietäjä.


”Nimeni on Pansy Ho. Ostan Vermon Tallin raviratoineen päivineen”, il-moitti toimistooni kävellyt kiinalai-nen nainen punaisessa kotelome-kossaan.

”Kiinan kielessä ei ole sanaa ”ei”, joten sanokaa hin-tanne niin teemme kaupat.

”Saavutuksenne hevosmiestaidossa tunnetaan Kii-nan kommunistisen puolueen keskuskomitean polit-byroossa asti. Siirrytte Pekingiin, jossa teemme teistä Suuren Narumies Maon ravikeskuksen johtajan”, jatkoi Pansy Ho tiukkana.

”Luulin, että Suomi on kapitalistinen maa kuten Kiina”, sanoi Pansy pettyneenä, kun kerroin, että ravien pyörittäminen Suomessa on yleishyödyllistä toimintaa, eikä ratoja myydä kuin markkinoilla hevosia.

Lohdutukseksi kutsuin Pansyn Helsingin Keskus-raviseuran piikkiin Helsingin parhaaseen kiinalaiseen ravintolaan Gaijiniin.

Pansyn tilaus, pääskysenpesäkeitto ja uppopaiste-tut heinäsirkat, veti keittiömestarin hiljaiseksi, mutta Björckin Tomi pelasti kasvonsa loihtimalla mykyillä ryy-ditettyä kaljavelliä ja voissa paistettuja tikkumuikkuja.

”Hyviä nämä suomalaiset heinäsirkat, vähän lyhyt-jalkaisia vain”, tuumi Pansy muikuista, ”mutta puhu-taanpa asiaa.”

Kiinalaiset panostavat nyt hevosurheilun kehittämi-seen ja valmistautuvat avaamaan vedonlyöntimarkkinat. Tianjiniin on valmistumassa laukkaratoja, siittoloita ja peräti 4000 hevosen tallit Irlannin valtion kanssa toteu-tettavassa 1,5 miljardin euron projektissa.

Vedonlyönti on manner-Kiinassa kielletty, mutta maassa on nopeasti kasvava valtiollinen lotto, joka tarjoaa myös raaputusarpoja ja urheilu-veikkausta. Virallisten markkinoiden koko on kansainvälisesti melko vaatimaton 25 miljardia euroa, mutta laittomien markkinoiden koko on jopa 20-kertainen.

Kun yksityisiä operaattoreita ei ole, ovat kiin-nostavimmat sijoituskohteet peliteknologiaa ja palveluita monopolioperaattoreille tuottavia yhtiöitä. Esimerkiksi vedonlyöntiyhtiö Lad-brokes (LAD:LN) ja honkongilainen pelitek-nologiayhtiö AGTech (8279:HK) ovat käyn-nistäneet virtuaalisen urheiluveikkausalustan, joka on nopeasti kasvattanut suosiotaan.

AGTech on nelinkertaistunut kesästä, mutta ruksaamme sen ykköskohteeksi, sillä yhtiön liikevaihto on mojovassa kasvussa ja tulos kääntymässä positiiviseksi. Kakkoskohteeksi valitsemme vähän konservatiivisemmin REX-

Lot Holdingsin (555:HK), joka on Kiinan markkinajohtaja veikkauspeliteknologiassa. Seiskan p/e ja velattomuus te-kevät yhtiöstä houkuttelevan yritysostokohteen.

Kiinan valtio luottaa maailman ykkösbrändeihin, on-han heillä siihen varaa. Uhkapelimarkkinoiden avautuessa lähivuosina valtiolliset toimijat muodostanevat yhteisyri-tyksiä alan parhaimpien toimijoiden kanssa. Lisäämme kuponkiin Ladbrokesin ja mustaksi hevoseksi irlantilais-peräisen Paddy Powerin (PAP:LN), joka on p/e-luvulla 24 ja ev/ebitda-kertoimella 15 jo rajusti hinnoiteltu. Paddy on kuitenkin mobiilipelaamisen edelläkävijä ja panostaa vahvasti urheiluvedonlyöntiin.

Illallisen aikana selvisi, että Pansy on Pelimiesten Ku-ninkaan, Stanley Hon tytär. Stanley on Macaon rikkain mies, joka pyöritti 40 vuotta yksinoikeudella Macaon kasinoita. Tätä nykyä Hon kasinot ovat osa maailman

toiseksi suurimman kasinoperaattorin MGM Resortsin (MGM:US) Hongkongissa listattua tytäryhtiötä MGM Chinaa (2282:HK), josta Pansy omistaa 29 prosenttia.

MGM Resorts päätti pari vuotta sitten rakentaa 30 luk-sushotellia ympäri Kiinaa ”kasvavan matkailun tarpeisiin”. Uskoo ken tahtoo. MGM ei ole mikään Hilton, vaan sen hotellit ovat tarkoitettu saattamaan väsähtäneet pelurit

takaisin pelikuntoon.MGM:n hotelliprojekti lieneekin iso betti siitä, avaako

Kiina myös kasinomarkkinat Macaon ulkopuolella. Kolmekymmentä parhailla paikoilla olevaa luksus-hotellia on kuin neljä ässää hihassa, kun toimilupia

ruvetaan jakamaan. MGM Resorts ui edelleen isossa velkalastissa,

ja kurssi on kuudesosa vuoden 2008 huippuno-teerauksista. MGM China taas on velaton yhtiö mutta pysynyt toistaiseksi Macaon rajojen sisä-puolella. Vee vitosen viimeiseksi kohteeksi ruk-saamme MGM Chinan, jolle uskomme pikkuhil-jaa siirtyvän kaiken MGM:n Kiinan toiminnan.

”Se pääskysenpesäkeitto oli muuten mi-nun makuuni vähän makeaa”, tuumi Pansy, kun siirryimme kohti yötä, ja toivotti minut tervetulleeksi Pekingiin maistamaan kun-non keittoa.

Suuri Narumies Mao

KIINALAISET PANOSTAVAT NYT HEVOSURHEILUUN

JA VALMISTAUTUVAT

LYÖNTIMARKKINAT.

Talentum LakikoulutusAsiantuntijan valinta. Markkinajohtaja.

www.talentumlakikoulutus.fi

L

AKIMIESLIITON JÄS

EN

ET

JUL

KI N

E N S E K T O R I–25 %

Syvennä asiantuntemustasi

Ilmoittaudu!

Lesken jäämistöoikeudellinen asema 5.2.-

Yleishyödyllisten yhdistysten ja toimin-nallisten säätiöiden verotuspäivä 6.2.

-

--

Apurahasäätiöiden verotus – ajankoh-taista ja erityiskysymyksiä -brunssi 7.2.

-

Osakeyhtiön pääoman hallinta yhtiö- ja vero-oikeudellisesta näkökulmasta 28.2.

Perintöoikeuden ajankohtaispäivä 5.3.

Jäämistösuunnittelu-brunssi 26.3.

-

Yhdistysten ja säätiöiden liiketoiminta-järjestelyt 11.4.

-

Kasvuyhtiön pääomittaminen -ajankohtaisbrunssi 16.4.

Yhteisomistus 24.4.

Ajankohtaista edunvalvontaoikeudesta 25.4.

-

-

PAL.VKO 2013-08

177535-1301

Arvopaperi iPad-lehti nyt maksutta tilaajille

Toimi näin:

1 Mene AppStoreen ja etsi “Arvopaperi”. 2 Lataa Arvopaperi-sovellus. Tässä tarvitset Applen ID:täsi. 3 Lataa lehti ja klikkaa ”Tilaajakirjautuminen”.

4 Rekisteröidy. Tarvitset asiakasnumerosi tai nimesi ja postinumerosi. 5 Kirjaudu. Tarvitset Talentum-tunnuksesi. Jos sinulla ei ole tunnusta,

luo uusi tunnus. Se on maksuton.

Jos kohtaat ongelmia, ota yhteys Talentumin asiakaspalveluun: 020 442 4100 tai [email protected] maksaa suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24%) ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24%).

Arvopaperi 1/2013

Documents

Transcript of Arvopaperi 1/2013