9,50€

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta

marraskuu 11/2012

Seuraava Rovio?

MARRASKUU

Tallimestarin pihdeissä Finnair, Tecnotree ja Talvivaara

Suomen parhaatvarainhoitajat

TUTKIMUS

Seuraava Rovio?ONKO ILKKA PAANASEN SUPERCELL

UPONOR

Ilmatar ja muutporstualistalaiset

FIRST NORTH

Pohjola ja Nesteyllätysvireessä

TULOSK AUSI

SP

INN

Antaa numeroiden puhua sen puolesta.Ne 33.000 tuntia, jotka käytimme uuden Samsung 9-sarjan kehittämiseen, johtivat uskomattomaan keveyteen, 12,9 mm ohuuteen ja 13,3 tuuman näyttöön hurmaavassa alumiinikuoressa.

samsung.fi/9-sarja

Samsung suosittelee Windows 8 -käyttöjärjestelmää.

+ Elämää keventävät

1160 grammaa.

”Yksi parhaista kannettavista, mitä allekirjoittaneella on koskaan ollut nautinto käyttää.”

Tietokone 8/2012

SISÄLTÖ

MARRASKUU 2012UUSI LEHTI

JALKATYÖTÄ. Ilmattaren toimi-tusjohtaja Kalle Pykälä on kier-tänyt esittelemässä yhtiötään sijoittajille. Välillä hän pistäytyi

rakentaa tuulipuiston.

44

PUTKEEN. Uponorin toiveet ovat jenkkimarkkinoilla.32

ARVOPAPERI MARRASKUU 2012 3

Barbaarit jahtaavat lintujaPELIALA ON noussut Suomessa kohisten. Angry Birdsin takana olevalle Roviolle on soviteltu jo viiden miljardin hintalappua, mutta Rovion varjossa Suomessa toimii monia yhtiöitä, joista voi hyvin kasvaa ”seuraava Rovio”. Itse asiassa kansikuvamme Ilk-ka Paanasen johtama Supercell kerää pelillään enemmän rahaa kuin Angry Birds konsanaan.

Supercell ja Rovio toimivat kes-kenään varsin erilaisilla strategioil-la. Pelialan asiantuntija Tero Kuit-tinen avaa Supercellin menestystä sivulta 24 alkavassa kokonaisuu-dessa, jossa hän nostaa esiin myös kaksi muuta suomalaista pelialan lupausta.

Tässä lehdessä etsimme sijoitus-kohteita ensinnä mieleen tulevien suomalaisten suuryhtiöiden ulko-puolelta. Sivulta xx alkaa kokonai-suus, jossa katsotaan paitsi uusinta pörssitulokasta Ilmatar Windpowe-ria myös muita Helsingin pörssin First North -listan yhtiöitä.

Suomalainen Viro-asiantuntija Sami Lotila kuljettaa meidät sivulta 38 alkavassa artikkelissa tutkimusmatkalle Baltian pörs-seihin. Tarttuisiko seuraavalta Tallinnan-risteilyltä salkkuun muutama osake?

SISÄLTÖ

MARRASKUU 2012UUTISET IHMISET

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AHASTOT

ILMIÖT PELURIT

ARVOPAPERI4 MARRASKUU 2012

10 PÄÄKIRJOITUS

12 NOTEERATUT

14 UUTISKUUKAUSI16 SIJOITIN VIIMEKSI

18 IHMISET

2432 KUUKAUDEN OSAKE

38

44

52

54

56 MAAILMAN OSAKKEET

57

58 INDEKSISIJOITTAMINEN

74 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT75 MARKUS SALIN

76 KIRJAT

78 PÖRSSIRISTIKKO82 TALLIMESTARI

KOLUMNIT23 JOUKO MARTTILA

80 PENTTI FORSMAN

TAULUKOTGRAAFIT

6264

65

66

6768697071

72

MARRASKUU 2012 5

MARRASKUU 20126

PÄLÄPÄLÄ

7MARRASKUU 2012

MARRASKUU 20128

9MARRASKUU 2012

www.rbs.fi/markets

www10.warrants.commerzbank.com

www.citifirst.fi

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUKSELTA

ARVOPAPERIMARRASKUU 201210

Ihan hämmästyttää. Talous yskii, mutta eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat erinomaisia. Yleensä suhdanteen heikkeneminen tietää suursijoittajan salkussa murheita. Ainakin alkuvuo-

den perusteella on toisin. Suomen eläkesi-joittajien tuotot ovat olleet erinomaisia, kun samanaikaisesti suhdekuva on heikentynyt.

Kuluvaa vuot-ta on raportoitu yhdeksän kuu-kauden verran. Eläkesijoittajat esittävät tarkkoja ja vertailukelpoi-sia lukuja. Parhaan salkunhoitajan titteli menee Ke-van (ent. Kuntien eläkevakuutus) sijoitusjohtaja Ari Huotarille. Hänen tii-minsä onnistui saavuttamaan 10,2 prosentin tuoton. Saavutus on erinomainen, kun katsoo kokoa. Kevalla on 33 miljardin salkku, jolla se on eurooppalaisen-kin mittapuun mukaan iso peluri. Kevaa vielä hiukan isompi salkku on Varmalla.

Erikoiseksi alkuvuoden tekee kaikkien omai-suusluokkien hyvä menestys. Kun korot ovat laskeneet, valtion- lainojenkin tuotot ovat olleet isoja. Maailman pörssitkin ovat olleet pirteästi plussalla. Tie-

tenkin on poikkeuksia. Kreikassa kaikki on mennyt pieleen – samoin eläkeyhtiöiden suosimassa Talvivaarassa.

Eläkesijoittajien salkkujen suuret tuot-toerot yllättävät. Julkisten alojen työeläke-laitokset eli Keva ja Valtion eläkerahasto hakkasivat kaikki hiukan tiukemmilla säännöillä pelaavat työeläkelaitokset. Ykkö-

nen tel-ryhmästä oli pienimpiin lukeutuva Ete-ra, joka onnistui niin pörssissä kuin valtionlainoissa. Tuottoa kertyi 8,6 prosenttia.

Varman sal-kun arvo kasvoi 5,7 prosenttia ja Ilmarisen kaik-

kein vähiten eli 5,3 prosenttia. Varma ja Ilmarinen varautuivat kovempiin riskeihin

eivätkä onnistuneet yhtä hyvin kuin pienemmät pelurit.

Eläkesijoittaminen on tieten-kin pitkäjänteistä puuhaa, mutta raportoinnissa sijoitusjohtajat

elävät kvartaalitaloutta. Vuosinel-jänneksen välein eläkesijoittajat

selittävät lukujaan ja kisaavat keskenään. Tänä vuonna Ilmarisen Harri Sailas ja Varman Matti Vuoria saa-vat selitellä, miksi muut pärjäsivät paremmin.

ELJAS REPO

Talous taantuu ja sijoitukset tuottivat

KREIKASSA KAIKKI

SAMOIN ELÄKEYHTIÖIDEN

SUOSIMASSA TALVIVA AR ASSA.

SUOMALAINEN PELITEOLLISUUS menestyy. Angry Birds ei ole enää ainoa, joka pärjää maailmalla. Kova vauhti on Ilkka Paana-sen johtamalla Supercellillä, jonka pelit ovat olleet viime kuukausina rahasampoja.

Menestyksen takana on työtä, onnea ja halua olla maailman paras. Arvopaperin kansikuvan Paanaselta itseluottamusta ei puutu. Hyvä niin, muuten ei tulisi maail-manluokan menestystä.

Niin Roviolle kuin Supercellille on las-kettu huimia pörssiarvoja, mikäli ne listau-tuisivat. Piensijoittajien harmiksi ne ovat hoitaneet rahoitustarpeensa ilman julkista listausta. Tekesiltä ja pääomasijoittajilta on saatu tukea ja rahaa.

Peleillä ja usein peliyhtiöilläkin on lyhyt elinkaari. Onneksi Suomessa on paljon lupaavia peliyhtiöitä Rovion ja Supercellin lisäksi.

Suomalaiset pelit menestyvät

PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Karo Hämäläinen 040 342 4676

AD Sasu Haanpää 040 342 4678

TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671

TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665Katja Rapeli 040 342 4668

Mikael Sjöström 040 342 4349

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B,

00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Hans Eiskonen, Mirko Hurmerinta,

Päivi Joensuu, Tero Kuittinen, Juho Kuva, Linda Lappalainen, Sami Lotila, Tanja Maijanen,

Jouko Marttila, Karoliina Paavilainen, Joonas Paloheimo, Petre Pomell, Timo Pylvänäinen, Lauri Rotko, AJ Savolainen, Pekka Virolainen,

Jessica Larsen-Hossain

MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333TRAFIIKKI

Christina Niskanen 020 442 4633AINEISTOT

Vedos faksilla: 020 442 4152PAINO PunaMusta Oy, Joensuu

Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

Aikakauslehtien liiton jäsenLevikki 24 944 (LT 2011)

Lukijamäärä 90 000 (KMT S11/K12)TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja

4 numeroa Arvoasuntoa 119 euroa (sis. alv. 9%).Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa

Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

Mitä seuraavaksi?

Maailma on arvaamaton paikka. Trendit tulevat ja menevät, ja muutoksen nopeus kansainväli-sillä markkinoilla kasvaa koko ajan. Yrityksen menestymisen edellytyksenä on kyky tunnistaa uudet mahdollisuudet, tarttua niihin ja toisaalta minimoida riskit. Siksi me Danske Bankissa asetimme uudet kriteerit sille, miten voimme entistä paremmin tukea asiakkaitamme pitkän aikavälin ja kansalliset rajat ylittävässä päätöksenteossa. Lue lisää tavoistamme tukea yrityk sesi kansainvälistä liike-toimintaa: newstandards.fi

Dan

ske

Ban

k O

yj, w

ww

.dan

skeb

ank.

fi

ARVOPAPERI

UUTISKÄRKI

Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Hans Eiskonen

MARRASKUU 201212

Aktia, SEB ja Tapiola Suomen parhaat varainhoitajat

Aktia, SEB ja Tapiola ovat Suomen parhaat varain-hoitotalot. Sitä mieltä ovat Scandinavian Financial Re-searchin vuosittain syvä-

haastatteluilla toteutettavan instituutio-varainhoitajatutkimukseen vastanneet varainhoitajien asiakkaat, yli sata suo-malaista instituutionaalista sijoittajaa. Laajan kyselytutkimuksen tuloksia ei ole aiemmin annettu julkisuuteen.

Viime vuoden ylivoimainen ykkönen SEB (entinen Gyllenberg) jakoi ykkösti-lan ruotsinkielisen Aktian ja vastuulli-sessa sijoittamisessa arvostusta saaneen Tapiolan kanssa. Itse asiassa Aktia sai hiuksenhienosti SEBiä paremman koko-naisarvosanan, mutta SFR päätti antaa kaikille kolmelle korkeimman sijoituk-sen, Platinum Awardin.

”Suomalaisia institutionaalisia sijoit-tajia palvelevat omana vankkana ryhmä-nään varainhoitoyhtiöt, joiden taustalla on pankkikonserni. Niistä SEB erottau-tui laadullaan tänä vuonna. Seuraavan kovan sarjan muodostavat sekä man-daattivarainhoitoa että rahastotuotteita tarjoavat toimijat. Tästä ryhmästä tu-livat vuoden yllättäjät Aktia ja Tapiola”, tutkimuksesta vastaava toimitusjohtaja Annukka Paloheimo SFR:stä kuvailee.

Paloheimo kertoo, että vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa varainhoitajat saivat osakseen enemmän kritiikkiä kuin nyt.

”Asiakkaat ymmärtävät paremmin, miten vaikeassa tilanteessa varainhoi-toyhtiöt joutuvat toimimaan”, hän tul-kitsee.

Lehman Brothersin kaatumisen jäl-keen syksyllä 2008 asiakkaat alkoivat suosia suuria varainhoitajia, jotka miel-lettiin pieniä turvallisemmiksi. Palohei-mon mukaan instituutioiden riskinot-tohalukkuus on lisääntynyt, mikä näkyy siinä, että sijoittajia on palannut pienten ja erikoistuneiden talojen asiakkaiksi.

Icecapital nousussaAktian erityisvahvuudet olivat vastaajien mielestä vuoden tuotto suhteessa ris-

-

aikavälin tuotolla ja vastuullisen sijoitta-misen osaajana”, Paloheimo kertoo.

Tapiola arvioitiin suurista varainhoi-tajista myös hinnoittelultaan parhaaksi.

SEBin vahvuusalueita olivat haasta-

teltujen mielestä erityisesti rahastova-rainhoito, kansainvälinen osaaminen ja kvantitatiiviset neuvontapalvelut. SEB on ollut tutkimuksessa varsin stabiili, mikä kertoo Paloheimon arvion mukaan siitä, että SEBissä on hyvä tiimi.

Tutkimuksen selvin nousija suhteessa viime vuoteen oli Icecapital, jonka saa-

mat arviot paranivat erityisesti kvantita--

Myös vertailussa viimeiseksi yhdes-sä Pohjolan kanssa jääneen FIMin ko-konaisarvio nousi usealla kriteerillä mitattuna. FIM:n saamat arviot sijoi-tustoiminnan näkemyksellisyydestä ha-jaantuivat voimakkaasti, minkä vuoksi näkemyksellisyysarvosana heikkeni.

”Asiakasvastuullisten henkilöiden palvelun laadun arvioinnissa parhaina varainhoitotaloina erottautuivat SEB ja Danske Capital. Näistä Danske Capital on kirinyt edellisvuodesta SEB:n rinnal-le”, Paloheimo kertoo.

Aberdeen ja Fondita pienistä parhaat

Tuloslistalla ovat mukana vain ne kym-menen suurta varainhoitotaloa, joiden asiakkaita oli haastateltavien joukossa riittävänä pidetty määrä. Eniten arvi-oitujen talojen ulkopuoliset yhtiöt ovat SFR:n tutkimuksessa ”haastajia”.

Haastajat ovat tyypillisesti tuotetaloja eli rahastoyhtiöitä, mutta joukossa on myös monipuolisia palveluita tarjoavia taloja.

”Haastajanimistä nousi esiin kaksi muita laadukkaampina pidettyä: Aber-deen ja Fondita”, Annukka Paloheimo kertoo.

SFR Platinum Challenger Awardin saanut Aberdeen on arvioitu erityisen korkealle sekä vuoden että pitkän aika-välin tuotolla. Aberdeen on hyvä myös maineeltaan ja vakaudeltaan. Fondita puolestaan vakuuttaa näkemyksenotto-kyvyllään.

ARVOPAPERI

PARHAAT

VARAINHOITAJAT

METODI

”HA ASTAJISTA ESIIN NOUSIVAT

ABERDEEN JA FONDITA.”

UUTISKÄRKI

13MARRASKUU 2012

Näin tutkimus tehtiinSFR-VARAINHOITOTUTKIMUS 2012 oli järjestyksessä kolmastoista Suo-messa toteutettu instituutiovarain-hoitotutkimus. Sen kohteena ovat institutionaaliset sijoittajat eli elä-kesäätiöt, yleishyödylliset säätiöt, vakuutusyhtiöt, liitot, kunnat, seu-rakunnat ja henkilöstörahastot.

Riippumattoman SFR:n haastat-telijat tapasivat kasvotusten yli sata instituutiosijoittajaa elo–syyskuussa 2012. Kukin vastaaja arvioi niitä va-rainhoitajia, joiden asiakas hänen yhteisönsä on joko mandaatilla tai rahastovarainhoidossa.

Sijoittajat arvioivat käyttämiään varainhoitajia luottamuksellisesti neljällätoista kriteerillä. Haastatel-lut antoivat sanallisen palautteen ohella numeroarvion kustakin osa-alueesta asteikolla 1–5.

Oheisessa taulukossa järjestyskri-teerinä on kokonaisarvosana, joka on saatu laskemalla arvioiduista kri-teereistä aritmeettinen keskiarvo.

1. Aktia SEB Tapiola4. Evli5. Danske eQ Icecapital Nordea9. FIM Pohjola

Tasasijoille asetetut yhtiöt on järjestetty aakkosjärjestykseen.

NOTEERATUT

UUTISKUUKAUSI 2012

VALITTU. Barack Obama (tietokoneen ruudulla kuvassa vasemmalla) päihitti Mitt Romneyn ja jatkaa Valkoisen talon isäntänä myös seuraavat neljä vuotta. Edessään uudelleenvalitulla demokraattipresidentillä on kasa taloushuolia. Sijoittajat jännittivät vaalitulosta ympäri maailmaa. Kuvassa meklari seuraa vaalilähetystä New Yorkin pörssissä.

ARVOPAPERIMARRASKUU 201214

Ruotsin demarit valmiita luopumaan NordeastaRUOTSIN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN puolue on valmis luopumaan valtion omistuksesta Nordeassa. Aiemmin puolue on vastustanut valtion osakeomis-tuksen myymistä.

”Olemme pragmaattisia. Jos osakkeet myydään, ne pitäisi myydä silloin, kun

niistä saa hyvän hinnan”, demaripuolueen Magdalena

Andersson sanoi Bloom-bergille. Andersson on vahva ehdokas Ruotsin uudeksi

valtiovarainministeriksi, jos sosiaalidemokraatit nousevat seuraavissa vaaleissa hallitukseen.

Ruotsin valtio on Nordean toiseksi suurin omistaja 13,5 prosentin osuudellaan. Nordean suurin omistaja Sampo on valmis ostamaan lisää Nordeaa, jos Ruotsin val-tio vähentää omistustaan.

E.ON lähtee SuomestaE.ON NORDIC myy liiketoimintansa ja omistuksensa Suomessa. E.ON on Fennovoiman keskeinen omistaja.

Inderesin analyytikko Juha Kinnunen arvioi, ettei Fortum ole kovin kiinnostunut lähtemään mukaan Fennovoimaan. Kinnunen muistuttaa, että Fortum kertoi osavuosikatsauksensa yhteydessä leikkaavansa investointejaan.

Myöskään toinen Arvopaperin haastattelema analyytikko ei pidä kovin todennäköisenä, että Fortum lähtisi vähemmistöosakkaaksi Fennovoimaan.

”Fortumin kannalta järkevämpi vaihtoehto olisi nostaa uudelleen Loviisa-hakemus esiin. Loviisaan olisi todennäköisesti halvempi rakentaa, sillä siellä on infrastruktuuri valmiina, ja Fortum omistaisi silloin voimalansa kokonaan itse”, nimettömänä pysynyt analyytikko kommentoi.

17.10.

18.10.

19.10.

20.10.

21.10.

22.10.

23.10.

24.10.

25.10.

26.10.

ne pitäisniistä s

demaAndbergehd

vajn

soNti

NOTEERATUT

ARVOPAPERI 15MARRASKUU 2012

Henget eivät kesyyntyneetAKU PENTTISEN perustaman varainhoitoyhtiön GeisterZähmerin alkuvuodesta markkinoille tuoma rahasto GeisterZähmer Suojattu lopettaa toimintansa.

Penttinen markkinoi suojattua osakesijoittamista pienille ja suurille sijoittajille, mutta kysyntää ei ollut tarpeeksi. Rahastolla on oltava vähintään 50 asiakas-ta, mutta Penttisen rahasto sai vain parikymmentä sijoittajaa.

Yardeni: Kurssit kohti huippujaPITKÄN LINJAN sijoitusstrategi Ed Yardeni arvioi tuoreessa markkinakatsauksessaan, että maailman tärkein osakeindeksi S&P 500 nousee loppuvuoden aikana uusiin huippuihin 1 565 pisteen tasolle.

Positiivisena Yardeni pitää sitä, että osakesi-joittajien luottamusindikaattorit osoittavat varsin maltillisia lukemia. Liiallisesta optimismista ei siis ole merkkejä, mikä on hyvä kurssikehityksen kannalta.

Meneillään olevaa tuloskautta Yardeni luonnehtii vaisuksi, sillä etenkin liikevaihtoluvut ovat tuottaneet pettymyksiä. Osakemarkkinat ovat hänen mieles-tään pitäneet kuitenkin pintansa varsin hyvin siitä huolimatta.

Yksityissijoittajien Nokia-usko hiipumassa?ONLINEVÄLITTÄJIEN KAUTTA ostettiin lokakuussa nettomääräisesi eniten Metson ja seuraavaksi eniten Fortumin osakkeita. Nettomääräisesti myydyimpien listan kärjessä olivat Wärtsilä ja Orion, mutta kärki-sijoilla on myös suomalaisten suosikki Nokia.

Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien on-linevälittäjien kautta tehtyjen osakekauppojen euro-määräinen vaihto nousi lokakuussa noin 2,5 prosenttia edelliskuuhun verrattuna, mutta vuosivertailussa laskua tuli peräti 29,5 prosenttia.

Kiinteistösijoittajille ei löydy ostettavaaKTI KIINTEISTÖTIEDON markkinakatsauksen mu-kaan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tällä hetkellä Suomen kiinteistömarkkinoilla.

Heikon taloudellisen tilanteen ja rahoitusmark-kinoiden epävarmuuden vuoksi kiinteistösijoittajat ovat kiinnostuneita vain parhailla paikoilla sijaitse-vista kohteista, joista saa vakaan vuokrakassavirran. Tarjolla on kuitenkin vain suuririskisempiä kohteita, joihin taas on vaikea saada pankkirahoitusta.

KTI:n mukaan Suomessa käytiin syyskuun lop-puun mennessä kiinteistökauppaa noin 1,6 miljardilla eurolla. Vuoden suurimmasta yksittäisestä kaupasta vastaa ruotsalainen kiinteistörahastoyhtiö Niam, joka hankki kesällä 17 konkurssiin mennyttä toimisto- ja liikerakennusta pääkaupunkiseudulta.

Solidiumin Talvivaarat 64 000 000 euroa pakkasellaVALTION SIJOITUSYHTIÖ SOLIDIUM on tarttunut Talvivaaran kohdalla putoavaan puukkoon ja ostanut koko ajan laskeviin kursseihin. Ensimmäisen Talvivaa-ra-ostoksensa Solidium teki viime vuoden kesäkuussa, jolloin yhtiö osti noin 4,3 prosentin omistusosuuden, yhteensä 10 522 366 osaketta, 60 miljoonalla eurolla Outokummulta.

Seuraavat ostoksensa Solidium teki saman vuoden syyskuussa, jolloin Talvivaaran keskikurssi oli 3,35 eu-roa. Siitä eteenpäin Solidium on tankannut Talvivaaraa tasaisesti joka kuukausi aina tämän vuoden huhtikuuhun asti.

Kuukausien painotetuin keskihinnoin lasketettuna Solidium on sijoittanut Talvivaaraan yhteensä reilussa vuodessa yhteensä noin 101 054 000 euroa. Keskiviikon päätöskurssilla laskettuna Solidiumin Talvivaara-omistuksen arvo on noin 37,5 miljoonaa euroa, joten salkun pakkaslukemat nousevat noin 62,9 prosenttiin, 64 miljoonaan euroon.

Soros: Kreikkaa on autettavaMILJARDÖÖRI GEORGE SOROS (oik.) laukoo selvän viestin suomalaisille: Kreikkaa on nyt autettava ja tuettava erityisesti humanitäärisin keinoin.

”On aivan selvää, että eräät kreikkalaiset ovat vää-rinkäyttäneet järjestelmää, mutta he eivät ole samoja, jotka nyt kärsivät”, Soros sanoi puhuessaan Ahtisaari-päivässä Helsingin kaupungintalolla.

Kreikan ongelman ratkaiseminen vaatii koko Euroopalta solidaarisuutta ja yhteistyötä.

27.10.

28.10.

29.10.

30.10.

31.10.

1.11.

2.11.

3.11.

4.11.

5.11.

6.11.

7.11.

8.11.

9.11.

10.11.

11.11.

12.11.

13.11.

14.11.

15.11.

16.11.

17.11.

Milloin aloitte sijoittaa?Palasin Kaliforniasta opiskelemasta vuonna 1973 ja aloitin työelämän Fintras-sa ja kauppakorkeakoulussa. Seuraavana vuonna sain pienen ennakkoperinnön ja ostin nuoremman sisareni kanssa Kruu-nunhaasta sijoituskaksion. Lunastin melko pian hänen osuutensa ja myin kohtuullisesti kallistuneen asunnon juuri kun 1990-luvun alun lama oli iskemässä.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana!Suurimpien sijoitusten kanssa olen periaat-teessa melko pitkäjänteinen ja pyrin vält-tämään suurimmat riskit. Toisaalta pidän aina osan sijoituksista likvidimpänä, jot-ta voin pelata ja ottaa riskejä korkean tuo-ton toivossa.

Miten sijoituksenne jakautuvat osak-keiden, rahastojen ja kiinteistöjen vä-lillä?Suhdeluku vähän vaihtelee taloussyklien mukaan. Vuosina 2007–2008 myin lähes

kaikki osake- ja rahastosijoitukseni Suo-messa, mikä osoittautuikin onnekkaaksi päätökseksi. Nyt valtaosa on kiinteistöissä ja rahastoissa ja vain pieni osuus osakkeissa.

Miten suuri osa sijoituksista on Suo-meen ja miten suuri osa ulkomaille?Vain viidennes sijoituksistani on Suomes-sa. Enemmistö on Etelä-Ranskassa, missä olen asunut 12 viime vuotta, ja osa Kalifor-niassa, missä asuin aiemmin.

Miten seuraatte markkinoita? Työssäni seuraan yritysten strategioita ja menestystä päivittäin. Keskustelen yri-tysjohtajien kanssa jatkuvasti. Lisäksi lu-en talouslehtiä.

Olette työssänne perehtynyt yritysstra-tegioihin ja johtamiseen. Miten se vai-kuttaa sijoituspäätöksiinne?Ratkaisevasti. Kartoitin juuri Lasse Kurki-lahden kanssa suomalaisten pörssiyritys-ten strategioita. On hämmästyttävää, mi-

ten vahvasti terävä ja selkeä strategia kor-reloi siihen, että yrityksen osakkeen hin-ta on noussut kolmen viime vuoden aika-na. Selvitys julkistettiin juuri nimellä ”On-ko suomalaisyrityksillä edellytykset me-nestyä strategioillaan haastavina aikoina?”

Mitä sääntöjä tai periaatteita nouda-tatte sijoittaessanne?Hajautan sijoitustyyppejä ja riskejä ja ta-sapainotan omaisuuden turvaamisen ja ”pelaamisen”. Yritän elää ajassa ja enna-koida maiden, teollisuusalojen ja yritys-ten muutokset.

Kenen kanssa keskustelette sijoittami-sesta ja sijoituskohteista?Teknisistä sijoitusasioista ja kohteista vii-me kädessä keskustelen Ranskassa veroasi-oitani hoitavan Ernst & Youngin ja pank-kini eli brittiläisen Barclays´n sijoitusasi-antuntijoiden kanssa. Olen erittäin tyyty-väinen molempiin ja yllättynyt palvelujen edullisuudesta.

SIJOITIN VIIMEKSI

ARVOPAPERI

TERÄVÄ. Toivo Äijö kehuu Nokian Renkaiden ja YIT:n strategioita.

Teksti Mikael Sjöström Kuva Karoliina Paavilainen

MARRASKUU 201216

Yritysstrategioihin perehtynyt Toivo Äijö sijoitti viimeksi it-startupiin. Nokiaan hän ei koskisi vielä pitkällä kepilläkään.

Strategiagurun Suomi-suosikit: Fortum, Nokian Renkaat ja YIT

SIJOITIN VIIMEKSI

GURUJEN SALKUT

ARVOPAPERI

TOIVO ÄIJÖ, 65PROFIILI

17MARRASKUU 2012

TÄHÄN ON TULTU

AIEMMIN

HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS

MIELESSÄ JUURI NYT

VAPAALLA-

Mihin sijoititte viimeksi? Tein suoran pääomasijoituksen lupaavaan listaamattoman yrityksen maailmanval-loitukseen.

Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?Jos haluaa vähän riskiä, niin Fortum, No-kian Renkaat ja YIT. Fortumilla on mono-polistinen turvattu asema. NR:llä ja YIT:llä taas terävät menestysstrategiat. Jos riski kiinnostaa, voi kokeilla UPM-Kymmeneä, Metsoa ja TeliaSoneraa. Pitkän päälle nii-den nykyisillä bisnesmalleilla ei ole loista-vaa tulevaisuutta. Nokiaan en vielä koski-si pitkällä kepilläkään.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?Tekisin suoran pääomasijoituksen it-alan kasvuyrityksiin. Minulla on ollut ilo tu-tustua muutamaan korkean teknologian

-sesti loistava tulevaisuus edessään, malli-na Nokia 1990-luvun lopussa ja Rovio nyt.

Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?Varmaankin Yhdysvalloissa 1990-luvulla

-joitus, jonka arvo kaksinkertaistui muu-taman vuoden välein.

Entä suurin virheenne?Tyypillinen ei-ammattimaisen sijoittajan virhe eli olen pitänyt tiettyjä osakkeita lii-an pitkään väärästä uskollisuudesta ja toi-voen parasta.

ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suo-malaiset yksityissijoittajat kävivät loka–marraskuussa harvakseltaan kauppaa

-määräiset ostot tai myynnit eivät nous-seet yli miljoonaan euroon.

Gurusalkuista lähti osakkeita yhteen-sä 930 000 euron edestä marraskuun

Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten elokuun, kun sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti enemmän OMXH25-

vaikuttanut se, että kolmannen vuo-sineljänneksen osavuosiraportit eivät antaneet suuria ilon aiheita, etenkään tulevaisuuden ohjeistusten osalta.

Nettomääräisesti gurut myivät eni-ten Sampoa, runsaalla 750 000 eurolla.

-

hensivät Hautaset ja Ingmanit. Mar-raskuun toiseksi myydyintä osakketta Nokian Renkaita puolestaan laittoivat ulos salkustaan Hartwallit. He omista-

-man enemmän kuin vuodenvaihteessa.

Ostopuolella eniten vipinää sijoit-tajakuusikossa saivat aikaan UPM ja Cargotec, vaikka kummankaan osavuo-siraportit eivät vakuuttaneet. Kumpaa-

kollektiivisalkkuun lisää vajaalla puolella miljoonalla eurolla. UPM:ää ostivat Hart-wallit, Cargotecia Ingmanit.

Vuoden alusta sijoittajakuusikon omis---

la kahdeksallakymmenellä miljoonalla eurolla 355 miljoonaan euroon.

TOMMI MELENDER

Gurut myivät enemmän kuin ostivat

OSTETUIMMAT

UPM 494 100Cargotec 450 000Metso 239 924Nokia 212 400Konecranes 74 190

MY YDYIMMÄT

Sampo -750 510Nokian Renkaat 611 800Kemira -532 500Fortum -378 510YIT -146 700

IHMISET

ARVOPAPERIMARRASKUU 201218

SEB ON NIMITTÄNYT Tommi Rajalan va-rainhoidon instituutiotiimin johtajaksi. Rajala nousee tehtävään tiimin sisältä. Hän on kuulunut tiimiin jo yli kaksitoista vuotta.

SEBin varainhoidon instituutiotiimiä ai-emmin johtanut Martti Saikku siirtyy yhti-ön sisällä Financial Institutions -yksikköön tehtävään, jota kutsutaan englanninkieli-

sellä termillä client executive. Saikku en-nätti johtaa tiimiä toistakymmentä vuotta.

SEB on sijoittunut kärkeen SFR Groupin tekemässä instituutiovarainhoitajatutki-muksessa niin viime kuin tänäkin vuonna.

”Minun ja tiimin tavoite on luonnolli-sesti ykkössijan pitäminen myös jatkos-sa”, Rajala sanoo.

Tommi Rajala SEBin instikkapomoksi

”RAHOITUSMARKKINAT OVAT ehkä kaikki-en aikojen hienoin innovaatio”.

Sijoitus Invest -tapahtuman avasti tänä vuonna Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen, joka puhui avauspuheenvuo-rossaan rahoitusmarkkinoista. Puttonen muistutti, että rahoitusmarkkinoiden an-siosta kuka tahansa meistä voi osallistua yritystoimintaan ja vaurastua.

Kaksipäiväisten messujen puheenvuo-roissa pohdittiin muun muassa velkakrii-siä, maailmantalouden tilaa ja sitä, miten salkku pitäisi rakentaa vallitsevassa mark-kinaympäristössä.

--

Teksti Mirko Hurmerinta, Anne Leino Kuvat Juho Kuva

Sijoitus Invest 2012

S --

IHMISET

ARVOPAPERI 19MARRASKUU 2012

ANNIKA KNEKT-AHTINEN, 42, siirtyy Nordean instituutioasiakkaiden varal-lisuudenhoidosta vastaavaksi johta-jaksi Suomessa.

Knekt-Ahtinen on aiemmin vastan-nut JP Morganin varainhoidon myyn-nistä Pohjoismaissa ja työskennellyt

Osuuspankkiryhmän varainhoidossa. Koulutukseltaan hän on MBA Lon-toosta ja KTM Hankenilta.

Nordean instituutioasiakkaiden varallisuudenhoidosta aiemmin vas-tannut Timo Penttilä on siirtynyt yrittäjäksi.

Annika Knekt-Ahtinen Morganilta Nordeaan

-

--

-

-

-

NOTEERATUT

Jari Kivihuhta

ARVOPAPERIMARRASKUU 201220

NORDEA SIIRTYY kohti tuottosidonnaisia rahastopalkkioita: Nordea Japani-, Maa-ilma- ja Pohjois-Amerikka -rahastoissa otetaan käyttöön kiinteän ja muuttuvan hallinnointipalkkion yhdistelmä.

Muutos tietää helpotusta sijoittajan kulurasitukseen, sillä jatkossa palkkio on enimmillään sama kuin nykyinen kiin-teä 1,6 prosenttia pääomasta vuodessa ja alimmillaan tasan yksi prosentti. Tuottosi-donnainen osa, viidennes vertailuindeksin ylittävästä tuotosta, liikkuu siis välillä 0–0,6 prosenttia.

Nordean rahastopomon Jari Kivi-huhdan mukaan Nordea haluaa palkkio-

muutoksella korostaa uskoaan aktiiviseen salkunhoitoon.

Jos muutos otetaan hyvin vastaan, vas-taavanlainen palkkiomuutos saattaa olla edessä muissakin rahastoissa.

”Haluamme ensin nähdä, pitävätkö asiakkaat tällaista palkkiota hyvänä. Ar-vioimme sen jälkeen perusteellisesti, onko markkinoilla kysyntää tälle ratkaisulle. Vasta sen jälkeen voimme vastata siihen, siirrytäänkö useammissa rahastoissa tuot-tosidonnaiseen palkkioon”, Kivihuhta muotoilee.

KARO HÄMÄLÄINEN

Nordea alkaa laskuttaa tuotosta

Antti Parviainen, Sami JärvinenSijoittamalla miljonääriksiSijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei!

Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitus tyyleillä on-nistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell.

Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisä tuottoja, jopa miljoonia.2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

Sijoittamallakomiljonääriksi?

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100.

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Lue lisää kirjasta:

MARRASKUU 2012 21

Knowledge at work

SÃO PAULOSSAMIEHEMME

Salkunhoitaja Nick Robinson kävelee päivittäin töihin yhden Brasilian suurimman tavaratalo-ketjun myymälän ohi. Hän poimii tiiminsä kanssa osakkeita Dans-ke Invest Latin America -rahas-toon.

“Brasilian keskiluokka on kas-vanut 35 miljoonalla muutaman viime vuoden aikana, ja samalla brasilialaisen kuluttajan osto-voima on lisääntynyt. Uskomme kehityksen jatkuvan tulevina vuosina. Kasvusta hyötyy tava-rataloketju, jolla on vahva asema Brasiliassa. Ketjulla on 11 omaa tuotemerkkiä, jotka on suunnattu

eri kuluttajaryhmille. Sijoitimme yritykseen 2005, ja uskomme sen olevan yksi Brasilian parhaiten

johdetuista.”

Tärkeää tuntea yrityksen johtoRobinson tapaa säännöllisesti yrityksen joh-toa voidakseen

seurata yrityksen kehitystä ja arvi-oidakseen sen kasvupotentiaalia. “Meille on keskeistä tuntea johto – mihin he uskovat ja millaisia tulevaisuudensuunnitelmia heillä on.” Tavarataloketjun menestystä on edistänyt kanta-asiakaskortti, jota asiakkaat voivat käyttää kaikissa ketjun liikkeissä. “Kanta-asiakaskortti on ollut menestys,

joka tuo varmasti kasvua myös tulevaisuudessa.”

Danske Invest Suomessa Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan vali-koiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 54 miljardia euroa. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Danske Bankiin.

Suomeen rekisteröityjä rahastoja hal-linnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www.danskeinvest.fi.

Kun sijoitat Danske Investin kautta, käytössäsi on

salkun hoitajia eri puolilla maailmaa. Yksi heistä on

Nick Robinson.

13.-14.2.2013 > Royal at Crowne Plaza, Helsinki

Tutustu ohjelmaan: www.fyi.fi/kiinteisto13

Ilmoittaudu heti! ilmoittautumiset@fyi.fi | Asiakaspalvelu p. 020 442 4110

Why the investors are or are not looking at Nordics and especiallyFinland in the European context?

HANS VRENSENGlobal Head of Research, DTZ

Jätkäsaari, Kalasatama, Pasila: Helsinki is undergoing remarkable changes

HANNU PENTTILÄDeputy Mayor, City Planning and Real Estate, City of Helsinki

Uudistukset rahoituksessa ja verotuksessa

ELINA PYLKKÄNENfinanssineuvos, Valtiovarainministeriö

Strateginen kumppani: Yhteistyössä:

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Kirjoittaja seuraa

kolumnien välissä

taloutta blogissaan

http://talouden-tulkki.com

ARVOPAPERIARVOPAPERIARVOPAPERI MARRASKUU 2012 23

Pörssiyhtiön perustehtävä on tuottaa varal-lisuutta omistajilleen. Ahtaasti tulkittuna osakeyhtiön ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Jälkimmäistä tulkintaa käyttä-vät sekä ryöstökapitalismin kannattajat että

markkinatalouden vastustajat. Voiton tavoittelu kuuluu luonnollisesti vapaaseen

markkinatalouteen. Parhaiten talous toimii Adam Smithin hengessä silloin, kun yksityinen voitontavoit-telu edistää yhteistä hyvää. Näkymätön käsi kasvattaa hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Yksityisen yrityksen varallisuus kasvaa parhaiten silloin, kun ympäröivä yhteiskunta voi hyvin ja vaurastuu.

Jos osakeyhtiön omistajat pitävät yhtiönsä ainoana tehtävänä nopeaa voitontavoittelua, se johtaa helposti pitkän aikavälin tappioihin. Pikavoittojen sijasta kestä-vämpi tavoite on yrityksen arvon ja omistajien varalli-suuden kasvattaminen kestävällä tavalla vastuullisena yrityskansalaisena.

Yritysvastuun arvo on alkanut avautua pörssiyhtiöiden omistajille karulla tavalla. Kaivosyhtiö Talvivaaran ja viranomaisten välinpitämättömyys ympäristönsuoje-lussa eivät tuhoa ainoastaan Talvivaaran omistaja-arvoa, vaan pahimmassa tapauksessa laiminlyönnit tärvelevät arvokkaita luontokohteita sukupolvien ajaksi. Yhtiö tuotti hetken voittoja omistajilleen, mutta myrkkyvedet veivät varallisuuden mukanaan.

Yritysvastuuta pidettiin monessa pörssiyhtiössä lähin-nä vitsinä vielä kymmenkunta vuotta sitten. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja ryhdyttiin kirjoittamaan vapaaehtoisesti, paljolti ympäristöjärjestöjen painos-tuksesta. Metsäteollisuudesta tuli suomalaisen yri-tysvastuun edelläkävijä, kun asiakkaat alkoivat kysellä hyvän metsänhoidon periaatteiden ja paperintuotannon puhtauden perään.

Vastuuraportit kuuluvat nykyisin hyvän hallinnoin-titavan ja kirjapitokäytännön suosituksiin. Finanssival-vonnan ohjeistuksen mukaan raportin pitäisi antaa kuva yritysten vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ei tarvitse tuntea rakettitiedettä ymmärtääkseen, että vastuullinen yritys kasvattaa omistaja-arvoa enemmän kuin ympäristölleen haitallinen yritys.

Tästä huolimatta yritysvastuuseen liittyy edelleen paljon viherpesua. Asioita kerrotaan sen mukaan, minkä uskotaan näyttävän hyvältä. Todellisten vahinkojen torjunta alkaa vasta, kun pahin on tapahtunut. Hyvä-uskoiset hölmöt tulevat sekä yrityksille että yhteiskun-nalle äärettömän kalliiksi. Vahinkojen ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen maksavat tuhoihin verrattuna todella vähän.

Talvivaaran toiminta on uhattuna, mutta vastuuta eivät

Yritysvastuun arvo kasvaa

VEROPAKOILU NÄYTTÄ Ä HELPOSTI

VASTUUNPAKOILULTA.

kanna ainoastaan yksittäiset osakkeenomistajat vaan koko yhteiskunta. Luonnon palauttaminen ennalleen saattaa olla jo mahdoton tehtävä. Taloudellisesti kansa joutuu maksumieheksi, sillä yhtiön suurimpia omistajia ovat sen perustajaa Pekka Perän jälkeen valtion sijoitusyhtiö Solidium sekä eläkeyhtiöt Var-ma ja Ilmarinen. Omistajilta vaaditaan lisää rahaa, jos yhtiö pidetään pystyssä niin kauan, että sotkut saadaan selvitettyä.

Poliittinen syyllisten hakeminen on jo alkanut. Mikä on entisen ympäristöministerin Paula Leh-tomäen vastuu? Vaikuttiko hänen perheensä osa-keomistus Talvivaaran valvontaan? Vastuullinen omistaja asettaa pitkän aikavälin riskit lyhyen ai-kavälin tuottojen edelle.

Vaikka jälkiviisaus on viisauden tyhmintä lajia, niin ihmetyttää, että Talvivaaran myrkkyallas oli eristetty vain yhdellä läpivuotavalla muovikalvolla. Miten yhtiö oli varautunut suuren vuodon tai repeämän hallintaan? Ilmeisesti ei millään tavalla. Se oli halvin ratkaisu. Sekä yritysvastuu että valvonta pettivät.

Yhteiskuntavastuu ei rajoitu vain ympäristönsuoje-luun. Verotus, veronkierto ja verosuunnittelu herättä-

vät aina tunteikasta keskustelua. On luonnollista, että yritykset pyrkivät minimoimaan veronsa maksimoi-dakseen voittonsa. Niin kauan kun veroparatiiseja on olemassa, tehokasta verosuunnittelua on vaikea estää.

Samaan aikaan yritysten toimiva johto joutuu pohtimaan, kuinka vastuulliselta verosuunnittelu asiakkaiden, omistajien ja muiden sidosryhmien sil-missä näyttää. Suomessa toimivat yritykset käyttävät paljon verovaroilla tuotettuja palveluita koulutuksesta teiden ylläpitoon. Veropakoilu näyttää helposti vas-tuunpakoilulta.

Veroparatiiseissa pestään huumerahaa, diktaat-toreiden verirahoja, oligarkkien miljardivoittoja ja muita hämäristä lähteistä peräisin olevia tuloja. Siihen joukkoon samaistuminen ei välttämättä ole vastuul-lisesti toimivalle yritykselle imagovoitto, vaikka se olisi täysin laillista.

Kokonaan toinen kysymys on, kuinka vastuullisesti maan hallitus toimii kasvattaessaan koko ajan yritysten verorasitusta kotimaassa. Vastaus siihen pitäisi löytää muualta kuin veroparatiisista.

REPORTAASI

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

ARVOPAPERI

REPORTAASI

ARVOPAPERI

Suomalaisyhtiöt valtaavat pelimiljoonia eri strategioin

Samaan aikaan kun Rovio on paistatellut parrasvaloissa

Roviota suuremmaksi raharohmuksi.

Teksti Tero Kuittinen Kuvat AJ Savolainen

SUPERCELL Seuraava Rovio?

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

26 MARRASKUU 2012

Pelimarkkina on muutoksen kourissa. Vuonna 2010 menestyneimmät pelit olivat sellaisia kuin Angry Birds: puolen minuutin jaksoissa pelattavia, yksinkertaisia ja helppoja. Menestyneimmät iPhone-applikaatiot maksoivat yleensä yhden taalan, iPad-versiot kolme.

Rovio nousi tuolloin pikapelien kuninkaaksi ja hallitsi applikaa-tiomarkkinoita yli kaksi vuotta.

Kuluvan vuoden aikana uusi pelityyppi on vallannut markkinoita.

laajan pelimaailman. Näissä niin sanotuissa simulaatiopeleissä rakennetaan armeijoita, kasvatetaan pienestä maatilasta meijeri-imperiumi tai kerätään lohikäärmeitä.

Pelit muuttuvat pelatessa yhä monimutkaisemmiksi pelaajien uppoutuessa yhä syvemmälle simulaatioon. Toisen aallon pelit ovat tyypillisesti ilmaisia ja rahastavat pelin sisällä tehdyillä ostoksilla.

Toisen aallon pelimarkkinoiden johtajaksi on kautta maailman noussut toinen suomalainen yritys – Supercell.

Rahaa ilmaisellaRovio ja Supercell ovat kuin Coca-Cola ja Valion appelsiinimehu. Ne hakevat liikevaihdon kasvua hyvin erilaisilla strategioilla, vaikka kilpailevatkin samalla markkinalla. Rovio käyttää edelleen vuoden 2010 kaavaa – se tarjoaa dollarin hinnasta helppoa hupia ja lyhyitä pelijaksoja.

Supercell on ollut luomassa vuoden 2012 uutta kaavaa – ilmaisia pelejä, jotka pelatessa mutkistuvat ja imevät pelaajat sisään mo-nipuoliseen tarinaan maatilan hoitamisesta (Hay Day) ja sotaisan kylän organisoimisesta (Clash of Clans).

Supercellillä on paljon vähemmän pelaajia kuin Roviolla, mutta he ovat uskomattoman sitoutuneita. Sekä Hay Dayn että Clash of Clanin päivittäisten pelisessioiden keskiarvo heiluu kahdentoista nurkilla, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo.

Pelaajat käväisevät fantasiamaailmassa tusina kertaa joka päi-vä. Hay Dayn virtuaaliset maanviljelijät tuottavat jo nyt yli neljä miljoonaa kauppaa päivässä ostaessaan ja myydessään sikoja ja siirappia.

Vuoden 2012 lokakuussa ei ole enää selvää, onko Rovio vielä maailman applikaatiomarkkinoiden kiistaton ykkönen. Rovion pelit ovat edelleen latausmäärissä maailman kärjessä, mutta pelin tuottaman liikevaihdon perusteella mitattuna Supercell

on noussut ykköseksi Yhdysvalloissa, Saksassa, Australiassa ja muilla suurilla markkinoilla.

Supercell oivalsi iPadinRovion menestys rakentui iPhone-markkinoille, ja iPad on sel-västi ollut yhtiölle toissijainen laite. Supercell puolestaan rakensi kesän menestyksensä iPad-markkinoilla ja lokakuussa 2012 se teki ison läpimurron iPhone-listoilla noustessaan suurimmaksi rahasammoksi esimerkiksi Saksassa ja Brasiliassa.

IPad on noussut vuoden 2012 aikana tärkeäksi myyntikanavaksi

jo puolet iPhonen tuomasta rahavirrasta. Uuteen pelivälineeseen on tarrannut koko maailmassa ketterimmin ehkä juuri Supercell

tajunneen iPadin vaativan rikkaampaa ja monipuolisempaa

Rovion ensimmäinen iso hitti tuli markkinoille jo vuoden 2009 lopussa, kun taas Supercellin voittokulku alkoi vasta kesäkuussa 2012. Supercellin kansainvälinen menestys on ollut hämmästyttävän

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

27MARRASKUU 2012

LATAUSMÄ ÄR ÄT EIVÄT KIINNOSTA SUPERCELLIÄ.

TULOKAS

Boomlagoon kasvoi RoviostaTuomas Erikoinen on mies, jonka pitäisi olla kuuluisampi kuin hän on. Hän oli Rovion -

-

Boomlagoon, ja se edustaa

- Antti Sten. Hän

Ilkka Ha-lila

-

-

--

ten hahmojen kehittämiseen.

ilman latausmaksua.-

-

-

nopeaa: vain neljässä kuukaudessa se on noussut liikevaihtolistojen huipulle kaikissa maanosissa.

Oheistuotteet vaativat tunnettuuttaOnko latausmäärä tärkeämpi kuin pelimyynnin liikevaihto? Kysy-mys ei ole helppo, sillä oheistuotemarkkinat rakentuvat pelaajien määrän varaan: kalentereita ja T-paitoja myydään juuri sillä, että tietoisuus pelin hahmoista on mahdollisimman laajaa.

Rovion valtti on se lisenssituotteiden tulva, joka on rakennettu sen pelien universaalisuuden varaan. Arbitron-tutkimuslaitoksen mukaan keskiverto amerikkalainen iPhone-omistaja käyttää 60 minuuttia kuukaudessa Rovion pelien pelaamiseen. Luku on kova, koska se on kaikkien Amerikan iPhone-puhelinten keskiarvo – myös niiden, joihin Rovion pelejä ei ole asennettu.

Supercellin ensimmäinen peli, Hay Day, debytoi kesäkuussa. Toinen, Clash of Clans, tuli markkinoille elokuussa. Vain neljäs-sä kuukaudessa Supercell on näyttänyt, että yllättävän kapealla pelaajapohjalla voi saavuttaa hurjia liikevaihtolukuja. Supercelliä eivät kiinnosta latausmäärät. Tärkeimpinä tavoitteina on saada

ARVOPAPERI

KONKARI

28 MARRASKUU 2012

käyttäjät jäämään peliin koukkuun pitkäksi ajaksi ja pelaamaan mahdollisimman monta kertaa päivässä.

Kahden kesällä lanseeratun pelin avulla Supercell on päässyt jo syksyn aikana yli seitsemän miljoonan euron kuukausiliikevaih-toon. Tämä luku asettuu omaan arvoonsa, kun ottaa huomioon että Rovion vuoden 2011 liikevaihto oli 75 miljoonaa euroa – ja siihen Rovio pääsi rakentamalla Angry Birds-maailmaa kolmen pelin ja suhteellisen tuhdin lisenssitulovirran avulla.

Supercell ylitti Rovion vuoden 2011 keskimääräisen kuukausilii-kevaihdon vain neljä kuukautta ensimmäisen pelin julkaisemisen jälkeen.

Suomalaiset hyvissä asemissaLokakuun lopussa iPhonen kaikkein eniten ladattujen appien top 20-lista Amerikassa oli suomalaisille kaunista katsottavaa. Angry Birds -peli Bad Piggies keikkui edelleen ykköstilalla parikymmentä päivää julkistamisensa jälkeen. Maaliskuussa debyyttinsä tehnyt Angry Birds Space löytyi sijalta 11. Pari vuotta vanha Angry Birds Seasons sinnitteli edelleen sijalla 16. Yhdysvaltain eniten ladattujen

KONKARI

Remedyn sedät jaksavat heiluaRemedy vavisutti konsolimarkkinoita maailmanlaa-juisella megahitillä Max Payne vuosia ennen kuin iPhonesta oli edes aavistusta. Se oli kaikkien aikojen menestynein suomalainen peli, ja siitä tuli ilmiö. Mark Wahlbergin kaamea elokuvaversio on edelleen aamu-kolmen kaapelivakio Amerikassa. Remedyn mukaan sen luomien pelien ja niiden oheistuotemyynnin kokonais-määrä on ylittänyt puoli miljardia dollaria.

Max Payne on ahneiden possujen ja vihaisten lintu-jen jälkeen tunnetuin suomalainen pelihahmo. Max Pay-nen hahmolle kasvonpiirteensä antanut Remedyn luova johtaja Sami Järvi

Remedy on valinnut monen alustan strategian: sen pelit pyörivät iOS-laitteilla, Android-laitteilla, Xboxilla ja PC:llä. Alan Wake -peli on viime vuoden aikana saavutta-nut kulttimaineen, vaikkei se päässytkään Max Paynen myyntilukuihin.

Digitaalinen jakely on mullistamassa PC-pelien myyn-nin. Digitaalinen jakelu antaa pelintekijöille mahdollisuu-den julkaista omat tuotteensa paljon entistä helpommin - ja tätä kautta peleistä tulee voitollisia huomattavasti helpommin kuin laatikkojakelun vuosina.

Remedyn konkarit julkaisevat pelinsä itse ja sitä kautta maksimoivat kateprosentin. Yhtiö on viime vuo-den aikana päässyt jopa 100 000 euron tuntiliikevaih-toon mainoskampanjoiden aikana.

Remedy tunnetaan talona, joka hoitaa huolella ja pitkäjänteisesti iPhone-pelejä, joilla on erittäin pitkä elinikä. Pihtiputaan mummo ei ehkä tunne Death Rallyä, mutta peli on ladattu yli 12 miljoonaa kertaa ja sillä on yli 130 miljoonaa pelisessiota. Näiden lukujen suhde kertoo Death Rallyn kyvystä pitää kiinni lataajistaan. Yli 80 pro-senttia ladatuista peleistä pelataan vain yhden kerran.

-kuttavia konsolipelejä. Max Payne kohautti aikanaan nokkelasti toteutetulla hidastuskikkailullaan. Erikois-tuminen spektaakkelimaisiin efekteihin on antanut Re-medyn peleille potkua myös pienillä näytöillä. Korkean luokan iOS-pelejä on luvassa seuraavan vuoden aikana. Death Rallyn menestyksestä huolimatta on hieman yl-lättävää, että uusi tulokas Supercell onnistui luomaan Amerikassa ison hitin ennen Remedyä. Suomen pe-lialalla odotetaankin Remedyn vastaiskua.

PELITEOLLISUUS

iPhone - latauslista

1. Bad Piggies2. Grand Theft Auto3. WhatsApp4. Minecraft5. Plants Vs. Zombies6. Plague Inc.7. He-Man8. Living Earth9. Slender-Man10. Fruit Ninja11. Angry Birds Space...16. Angry Birds Seasons

iPad - latauslista

1. Plants vs. Zombies2. Bad Piggies3. Toca Tailor4. He-Man5. The Room6. Minecraft7. Grand Theft Auto 38. Minnie Mouseke-Puzzles9. Pages10. Angry Birds Space11. Angry Birds Seasons

iPhone - liikevaihtolista

1. Clash of Clans2. The Simpsons3. Pandora4. Kingdoms of Camelot5. Rage of Bahamut6. Minecraft7. CSR Racing8. Slotomania9. Legends of the Cryptids10. DragonVale...13. Bad Piggies14. Hay Day

Ipad-liikevaihtolista

1. Clash of Clans2. The Simpsons3. NYTimes4. Bingo Bash5. Hay Day6. Mystery Manor7. Big Fish Casino8. DragonVale9. Kingdoms of Camelot10.Slotomania...12. Bad Piggies

Listahitit

Tilanne 29. lokakuuta 2012

ARVOPAPERI 29MARRASKUU 2012

iPhone-spovellusten joukossa oli siis vahva suomalaismiehitys.Toinen tärkeä myyntilista on applikaatioiden liikevaihtoa

kuvaava rankkaussysteemi. Siellä menestyvät etenkin ilmaiset pelit, joiden sisällä kuluttajilla on mahdollisuus ostaa eri tuotteita auttamaan tai nopeuttamaan pelaamista.

Lokakuun lopussa Yhdysvaltain iPad-appien liikeavaihtoa mittaavalla top 20 -listalla oli myös komeasti kolme suomalaista peliä, mutta kaksi kovinta eivät olleet Rovion. IPadin liikevaih-tolistalla komeili ykkösenä Supercellin Clash of Clans, ja sijalle

mutta varman nousun jälkeen. Rovion Bad Piggies oli tipahtanut sijalle 12, vaikka se oli Supercellin molempia pelejä nuorempi ja sitä oli markkinoitu niitä raskaammin.

Vaikka Clash of Clans oli lokakuun lopussa Yhdysvaltain eniten rahaa tuottava iPhone-applikaatio, se oli latauslistalla vasta sijalla 128. Samaan aikaan Angry Birds Space oli 11. eniten ladattu iPhone-applikaatio mutta vasta 116. suurin rahan tuottaja. Supercellistä on tullut Rovion peilikuva. Kumpikin suomalaisyritys on vahva siinä, missä kilpakumppani on heikko.

PELITEOLLISUUS

1

30

60

90

120

1

30

60

90

120

1

30

60

90

120

Lataus- ja liikevaihtolistojen sijoitukset – iPhone

Lataus- ja liikevaihtolistojen sijoitukset – iPad

1

131

3

71

52

12

2

1

7

93

3

104132

18

2

1

2

1

1

3

1

1

1

1

1

1

1

2

4

1

1

3

1

4

1

3

*

3

4

3

3

4

4

4

4

Suomalaispelit iPhone-listoilla

Bad Piggies Latauslista

Clash of ClansLiikevaihtolista

Angry Birds Space – Latauslistan sijoitus Angry Birds Space – Liikevaihtolistan sijoitus Clash of Clans – Latauslistan sijoitus Clash of Clans – Liikevaihtolistan sijoitus

Angry Birds Space – Latauslistan sijoitus Angry Birds Space – Liikevaihtolistan sijoitus Clash of Clans – Latauslistan sijoitus Clash of Clans – Liikevaihtolistan sijoitus

Tilanne 30. lokakuuta 2012

15. huhtikuuta 15. toukokuuta 15. kesäkuuta 15. heinäkuuta 15. elokuuta 15. syyskuuta

15. huhtikuuta 15. toukokuuta 15. kesäkuuta 15. heinäkuuta 15. elokuuta 15. syyskuuta 15. lokakuuta

ROVIO LA AJENTUU VAUVANVA ATTEISTA LEIKKIKENTTIIN, SUPERCELL PUREUTUU SIMULA ATIOPELIEN STR ATEGISEEN HIOMISEEN.

ROVIO LA AJENTUU VAUVANVA ATTEISTA LEIKKIKENTTIIN, SUPERCELL PUREUTUU SIMULA ATIOPELIEN STR ATEGISEEN HIOMISEEN.

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

30 MARRASKUU 2012

Kertaheitolla pelialan terävimpään kärkeen nousseen Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paa-

nanen on yhtä hymyä hörppiessään kahvia pahvimukista yhtiön uusissa toimitiloissa Helsingin Ruoholahdessa. Syytäkin hymyyn on, sillä yhtiö takoo tällä hetkellä rahaa käsittämättömällä tahdilla.

”Taannoin New York Timesin haastattelussa kerroimme yltävämme noin puolen miljoonan dollarin päi-väliikevaihtoon. Nyt se on aika paljon enemmän”, Paananen myhäilee, mutta ei sitkeistä uteluista huolimatta suostu paljastamaan tarkkoja lukuja.

Hän myöntää, ettei kukaan yhtiössä osannut odottaa näin suurta suosiota näin nopeasti. Usko yhtiön mahdolli-suuksiin oli kuitenkin järkkymätön jo perustamisvaiheessa.

”Monella meistä on yli kymmenen vuoden kokemus peleistä, niin täysistä

Olemme huomanneet, että hittipe-

li vaatii aina parhaat tekijät, joten päätimme kerätä Helsinkiin parhaan mahdollisen porukan pelintekijöitä”, Paananen kertoo ja kehuu tiimiään kenties maailman parhaimmaksi tällä hetkellä.

Epäonnistumisten kautta eteenpäinMaailman paras sopii Paanaselle, sillä vähempään hän ei halua tyytyä. Hänen mukaansa aivan liian monet lupaavat suomalaisyritykset kaatuvat uskal-luksen puutteeseen ja liian alhaisiin tavoitteisiin.

”Usein kaava on se, että ensin yhtiö yrittää menestyä Suomen rajojen sisäl-lä. Sitten ehkä kokeillaan vähän jotain Ahvenanmaalla tai jos oikein rohkeita ollaan, niin Ruotsissa. Vähän sama kuin jotkin suomalaisurheilijat, jotka lähte-

hyvää kisatunnelmaa. Me päätimme, että jos jotain aletaan tehdä, niin

tehdään sitten kunnolla ja tähdätään maailman huipulle. Jos epäonnistu-taan niin so what, mutta on se ainakin paljon hauskempaa”, Paananen lataa itsevarmasti.

”Täytyy uskaltaa epäonnistua. Muu-ten ei tule onnistumisiakaan. Meillä Supercellissä on sellainen tapa, että aina kun jokin projekti epäonnistuu, tarjoamme jokaiselle tiiminjäsenelle pullon shampanjaa ja pidämme palave-rin, jossa avoimesti käsittelemme asian ja otamme opiksemme.”

Menestysenkelit mukanaPelkällä hyvällä idealla ja joukolla pelintekijöitä ei kuitenkaan päästä vielä kovin pitkälle, vaan tarvittava rahoitus on kerättävä jostain. Tässäkin asiassa yhtiölle kelpasi vain paras. Jo ensim-mäisellä rahoituskierroksella yhtiö sai mukaansa kovan luokan enkelisijoitta-jia kuten pelialan suurvaikuttajan Lon-don Venture Partnersin, jonka neljästä

Teksti Mirko Hurmerinta

Koodinpätkistä miljooniksiKasvuvauhdillaan Rovionkin varjoonsa jättäneen Supercellin

menestysresepti on yksinkertainen: parhaat tekijät = parhaat tulokset.

SUPERMIES. Ilkka Paanasen Supercell rohmuaa miljoonia.

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

31MARRASKUU 2012

Supercellin ja Rovion kesän isoimpien hittien vertailu kertoo siitä, että Supercellin peleissä on nyt jotain sellaista, mikä Roviolta puuttuu. Angry Birds Space meni maaliskuussa heti ykköseksi Amerikan kaikilla listoilla, mutta sen menestys on hiipunut tasaisesti.

Clash of Clans sen sijaan on parantanut tahtiaan kuukausi kuukaudelta. Se nousi iPadin kymmenen isoimman rahantekijän listalle kuudessa kuukaudessa ja ykköseksi kolmessa kuussa, iPhone-liikevaihtolistan ykköseksi kuudessa viikossa. Siinä missä Rovion uudet pelit ponnahtavat suoraan ykköseksi ja alkavat luisua listoilla, Supercellin pelit ovat nousuvireessä vielä kolme neljä kuukautta lanseerauksen jälkeen.

PeilikuvatRoviolla on Amerikassa valtava julkisuuskoneisto ja erittäin korkea bränditietoisuus. Siitä huolimatta pienellä markkinointibudjetilla operoiva Supercell takoo peleillään enemmän suoraa liikevaihtoa. Toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo, että Supercell keskittyy nyt täysin simulaatiopelien kategoriaan – muut pelityypit ja erilainen oheistuotteiston rakentaminen eivät kiinnosta.

Rovion laajentuessa vauvanvaatteista leikkikenttiin Supercell pureutuu tiukasti simulaatiopelien strategiseen hiomiseen ja niistä saatavan liikevaihdon maksimointiin. Supercellillä on mielen-

kutakin uutta peliä. Neljä projektia on jo torpedoitu laatusyistä – kahdesta on tullut miljoonia tuottavia Amerikan-valloittajia.

Ensi vuonna selviää paljon siitä, kummalla strategialla päästään kovempaan myynnin kasvuun. Rovion valttina on lisenssitulojen vakaus. Pelimyynti heittelee tuotteesta toiseen, mutta pelihahmo-jen saavutettua tietyn tunnettuustason voi oheistuotemyynnistä tulla hyvinkin vakaa rahasampo.

Supercellin etu on sen kyky reagoida nopeasti ja tehokkaasti applikaatiomarkkoinoiden muutoksiin. Supercell palkkaa työn-tekijöitä varsin maltillisesti ja tarkkaan valikoiden; tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on vain 60 henkilöä.

täysin erilaiset. Nyt ei ole kaikki munat samassa korissa. Toisin kuin eriparisen Nokia–Benefon-kilpailun aikana 1990-luvun alussa nyt on Suomessa kaksi tärkeän teknologiasektorin yritystä joilla molemmilla on vankka kansainvälinen asema.

perustajasta David Gardner on ollut rakentamassa muun muassa Electronic Artsia, maailman kolmanneksi suurinta peliyhtiötä.

Kotimaisista toimijoista mukaan lähti muun muassa ZenRoboticsin, IRC-Gallerian ja Valkeen taustalla toimiva Lifeline Ventures. Toisella kierroksella rima nousi vieläkin korkeammalle, kun yhtiö nappasi rahoittajakseen maailman kärkipääomasijoittajiin lukeutuvan Accel Partnersin, jonka tunnetuimpia sijoi-tuskohteita ovat olleet Rovio, Facebook, Spotify ja Groupon.

Paananen on myös hyvin kiitollinen Tekesille, joka myönsi yhtiölle alkuvai-heen rahoitusta.

”Maailmalla kollegat ovat kateudesta vihreitä, kun kerron heille, miten valtio tukee täällä lupaavia yrityksenalkuja.”

Yhteensä Supercelliä on rahoituskier-rokset, Tekesin tuki sekä perustajajä-senten vaatimaton alkupääoma mukaan lukien pääomitettu noin 15 miljoonalla dollarilla (12 miljoonalla eurolla).

Listautuminen saa odottaaVaikka Supercellin menestys näkyy li-sääntyneinä nollina pankkitilin saldossa, Paananen haluaa pitää jalat tiukasti maankamaralla. Hän korostaa, että vaikka liiketoiminnan tarkoitus on tehdä voittoa, huomion keskipiste ei saa olla rahassa.

”Parhaiten kasvatamme yhtiöm-me omistaja-arvoa, kun keskitymme olennaiseen eli tekemään maailman parhaita pelejä. Tämän vuoksi oli myös erittäin tärkeää saada yhtiö pääomitettua tukevasti. Näin huomio ei keskity raha-asioihin eikä tarvitse tehdä turhia komp-romisseja niukasta budjetista johtuen.”

Koska Supercell sitten nähdään pörs-sissä?

”En tiedä”, Paananen vastaa ja samaan

”Miksi meidän pitäisi mennä pörs-siin?”

Tällä hetkellä päätavoite on kasvattaa Supercellistä itsenäinen ja mahdollisim-man arvokas yhtiö.

”Jos siinä onnistumme, niin kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Pörssilis-tautumisen ei pitäisi olla yritykselle mi-kään itseisarvo. Muuten hyvin nopeasti häntä alkaa heiluttaa koiraa.”

Taloudellistakaan syytä listautumiselle ei yhtiöllä tällä hetkellä ole.

”Firma on äärimmäisen voitollinen.”

REPORTAASI

ARVOPAPERIMARRASKUU 201232

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN OSAKE

R akennusalan laskukausi on kouraissut ankarasti Upono-ria. Viime vuonna liikevoitto jäi lähes kahdeksankymmen-

edeltäneiden huippujen alapuolelle. Myös liikevaihto on supistunut tuntuvasti.

Syysneljänneksen osavuosikatsaukses-saan Uponor ilmoittaa valmistautuvansa pitkähköön hiljaiseen kauteen ja vaati-mattomaan markkinakasvuun. Ei kuulosta hohdokkaalta osakkeenomistajan kannalta.

”Euroopan julkisten talouksien ja ra-hoitusmarkkinoiden ongelmien ratkai-seminen vie aikaa useamman vuoden. Se tarkoittaa, että rakentaminen pysyy vaisuna etenkin niissä maissa, joissa käytettiin asuntorahoituksessa takavuosina runsaasti velkavipua”, Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski tuumii.

Vaisun rakentamisen vuoksi Uponorin sisäilmasto- ja putkijärjestelmien kysynnäs-säkään ei ole hurraamista. Vaikeassa mark-kinatilanteessa Uponor onkin keskittynyt tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen. Siinä se on myös onnistunut, mistä kertovat parin

vuoden takaisille ennätystasoille nousseet bruttomarginaalit.

”Olemme tehneet suuria muutoksia teh-das- ja jakeluverkostoomme.”

Osaltaan hyvä menetys kertoo myös vahvoista markkina-asemista ja hinnoit-teluvoimasta. Uponor ei tee bulkkia vaan omansa toimialansa edistystuotteita. Se miellyttää niitä sijoittajia, jotka vaativat yhtiöiltä pysyviä kilpailuetuja.

USA:ssa tunnelmat piristyvätYksittäisistä markkinoista Uponor koh-distaa suurimmat toiveensa tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Pitkän synkkyyden jälkeen

amerikkalaisilla asuntomarkkinoilla näkyy valon kajastusta.

-kyy, että kuluva vuosi on amerikkalaisilla asuntomarkkinoilla neljänneksi heikoin vuodesta 1959 alkavassa tilastoidussa his-toriassa. Ne kolme heikompaa vuotta ovat kolme edellistä.

Historiallisesti Yhdysvalloissa on raken-nettu vuodessa keskimäärin puolitoista mil-joonaa asuntoa. Tänä vuonna jäädään kon-sensusennusteiden mukaan 750 000:ään eli puoleen normaalitasosta. Ensi vuoden odotus on 910 000, joten pohjakosketus näyttäisi jääneen taakse.

”Olemme saaneet amerikkalaisilta talon-rakentajilta viestiä markkinatunnelmien muuttumisesta. Yhdysvalloissa on selvää

väestö kasvaa. Voidaan puhua patoutunees-ta kysynnästä, joka vain odottaa purkau-tumistaan”, Luomakoski sanoo.

Yhdysvalloissa nykyisin joka viidenteen pientaloon tulee Uponorin putket, mikä tekee yhtiöstä markkinajohtajan. Asunto-markkinoiden virkistyminen pönkittääkin

33MARRASKUU 2012

Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla näkyy vihdoin elpymisen merkkejä. Se on hyvä uutinen muoviputkia valmistavalle Uponorille. Euroopan heikkouden keskellä

yhtiö toivoo teknologisen kilpailuetunsa luovan kasvumahdollisuuksia.

Uponorin toiveet USA:ssa

Rakentamisen syväsukellus jätti jälkensä

Teksti Tommi Melender Kuvat Linda Lappalainen

PLUSSAT & MIINUKSET + Yhdysvaltain nousukäänne+ Teknologinen kilpailukyky+ Osinkotuotto– Euroopan alavireisyys– Raaka-aineiden hintaheilunta– Osake herkkä huonoille uutisille

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN OSAKE

34 MARRASKUU 2012

Uponoria tuntuvasti.Kun lama romahdutti amerikkalaiset

asuntomarkkinat, yhtiö vahvisti läsnä-oloaan liike- ja julkisessa rakentamisessa. Niinpä Uponorin liikevaihto on heikenty-nyt Yhdysvalloissa ”vain” neljäkymmentä prosenttia, kun sikäläiset asuntomarkkinat ovat supistuneet kaksi kolmasosaa.

”Yhdysvalloissa on jo kolminumeroinen määrä Hilton-hotelleja, joissa on meidän järjestelmämme. Lähdimme siellä ihan nollasta, mutta nyt teemme mielekkään kokoista bisnestä ei-asuntorakentamisessa.”

Saksa Euroopan vakainSyysneljänneksellä Uponorin bisnekset Pohjois-Amerikassa kasvoivat dollarimää-räisesti kuudentoista prosentin vauhtia. Uponorin kapasiteetti olikin niin ahkerassa käytössä, että siitä koitui kustannuksia. Parhaillaan yhtiö laajentaa tuotantoko-neistoaan.

”Suljimme vuonna 2009 pienemmän tehtaamme Kanadassa. Pakkasimme tuo-tantolinjat vanerilaatikoihin ja kuljetimme ne Yhdysvaltain puolelle. Lähikuukausina asennamme niistä viimeiset uudelleen ja pääsemme takaisin kriisiä edeltäneeseen kapasiteettiin”, Luomakoski kertoo.

Vanhalla mantereella meno näyttää huomattavasti vaisummalta kuin Atlan-tin takana, sillä esimerkiksi Espanjassa ja Hollannissa koettiin syysneljänneksellä yli kahdenkymmenen prosentin notkah-dukset.

”Viime nousukaudella Espanja kuului top 3 -markkinoihimme. Teimme siellä parhaimmillaan 140 miljoonan euron liikevaihtoa, mutta viime vuonna sieltä tuli enää alle neljäkymmentä miljoonaa. Synkältä näyttää myös Hollannissa, joka on eräänlainen Keski-Euroopan Espanja.”

Pohjoismaiden Espanjan titteli puoles-taan menee asuntorakentamisen syväsu-kelluksen perusteella Ruotsille. Sen sijaan Norja näyttää olevan immuuni Eurooppaa riivaaville talousongelmille, sillä siellä taloja

UPONOR EI TEE BULKKIA, MIKÄ MIELLYTTÄ Ä PYSY VIÄ KILPAILUETUJA

ARVOSTAVIA SIJOITTAJIA.

nousee sellaista tahtia, että mieleen tulevat lähinnä öljyrikkaat arabimaat.

Uponorille tärkein markkina Euroopassa on Saksa, ja siellä yhtiön liikevaihto kas-voi syysneljänneksellä orgaanisesti pari prosenttia. Se ei ole paljon Yhdysvaltoihin verrattuna, mutta Euroopassa Saksaa voi pitää vakauden saarekkeena. Nykyoloissa Uponorin Saksa-riippuvuus onkin siunaus eikä kirous.

Saksan vakautta Luomakoski selittää sikäläisellä asuntorahoituksella. Säntilli-set germaanit eivät käyttäneet velkavipua espanjalaisten tai hollantilaisten malliin, vaan sikäläiseen kulttuuriin kuuluu oma-rahoituksen tukeminen erilaisin asunto-säästöohjelmin.

Kasvua kestävästä kehityksestä

Vaikka rakentaminen pysyttelee lähivuodet vaisuna, Luomakoski ei synkistele vaan näkee myös positiivisia kehityskulkuja. Pontta Uponorin bisneksille antavat vilkas korjausrakentaminen, kestävän kehityksen mukaiset energiatehokkaat ratkaisut ja ää-rimmäisiin sääolosuhteisiin varautuminen.

Visiossaan Uponor määrittelee tavoit-teekseen tuottaa teknisesti edistyksellisiä sisäilmastojärjestelmiä ja käyttövesiratkai-suja, jotka lisäävät asumisen mukavuutta ja säästävät luonnonvaroja.

”Ihmiskunta kuluttaa puolitoista- tai kaksinkertaisesti sen, mihin maapallon resurssit antaisivat myöten, joten on selvää että menon pitää muuttua. Rakentamisessa avautuu paljonkin mahdollisuuksia edistää energiatehokkuutta. Meille se on kilpailu-valtti”, Luomakoski sanoo.

Uponor onkin verkottunut tiiviisti muiden rakennusalan toimijoiden kans-sa edistääkseen uudenlaisten systeemi-en käyttöönottoa. Poliittisen ohjauksen lisäksi myös taloudelliset syyt puoltavat siirtymistä kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen.

”Esimerkiksi monet kiinteistösijoittajat

SUURIMMAT OMISTAJAT Omistaja Osakkeita, kpl Omistus, %

Oras Invest (Paasikivet) 16 571 780 22,6Varma 5 162 072 7,1Ilmarinen 2 183 137 3,0Valtion eläkerahasto 805 000 1,1Sigrid Juseliuksen säätiö 773 200 1,1Nordea Nordic Small Cap 743 927 1,0Alfred Berg Finland 705 233 1,0Aktia Capital 650 000 0,9Nordea Norden-rahasto 634 242 0,9Pekka Paasikivi 560 046 0,8Hallintarekisterissä 29 prosenttia osakkeista. Tilanne 31.10.2012

Paasikivien omistusryppääseen Kemiran ja Tikkurilan ohella. Se tarkoittaa, että yhtiön taustalla on vahva kasvollinen taustataho, joka on sitoutunut liiketoiminnan kehit-tämiseen.

Paasikivet ymmärtävät myös osinkojen päälle, mikä näkyy Uponorin virallisessa tavoitteessa jakaa vähintään puolet tuloksesta omistajille vuosittain sekä samal-la kasvattaa tasaisesti perusosin-koa. Pitkäjänteiselle sijoittajalle Paasikivien rooli Uponorissa on siis selkeä plussa.

Ulkomaalaisomistus Upono-rissa jää niukasti alle kolmen-kymmenen prosentin. Vahva kasvollinen omistus tekee sen, että osakkeeseen ei liity spekula-tiivista värinää.

Paasikivien valtakuntaa

OMISTUS

REPORTAASI

ARVOPAPERI 35MARRASKUU 2012

PROFIILI

Uponorin mies

Yksi hyvän yhtiön merkki on kyky kasvattaa omista riveistä uusia johtajia.

Uponorin luotsaajalla Jyri Luomakoskella (s. 1967) on takana pitkä tie yhtiön palve-luksessa, sillä hän tuli silloiseen Askoon alle kolmekymppisenä kontrolleriksi.

MBA-tutkinnon suorittanut Luomakoski hallitsee numerot, mikä kuuluu hänen puheestaankin. Minkä tahansa Uponorin liittyvän asian hän taustoittaa oitis sopivilla tunnusluvuilla.

Vuosina 1999–2008 Luomakoski toimi yhtiön talousjohtajana, kunnes astui edeltä-jänsä Jan Långin lähdettyä toimitusjohtajan tehtäviin nelisen vuotta sitten.

Luomakoski omistaa Uponorin osakkeita runsaat 43 000 kappaletta.

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN OSAKE

36 MARRASKUU 2012

vaativat jo energiatehokkuutta, koska las-kevat, että sillä tavalla heidän sijoitustensa arvo säilyy paremmin. Kohteet on helpompi myydä eteenpäin, jos ne ovat käyttökustan-nuksiltaan huokeita. Kaikki tietävät, että tulevaisuudessa energiakustannuksilla on vain yksi suunta, ja se on ylöspäin.”

Talouskriisi ei ole Luomakosken mukaan hidastanut kestävän kehityksen hankkeita niin paljon kuin olisi saattanut kuvitella. Tärkeä syy on se, että edistyksellisten ratkai-sujen takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet selvästi.

Muovin hinta heitteleeUponorin liiketoiminta jakaantuu talo-tekniikkaan ja yhdyskuntatekniikkaan. Talotekniikka on ratkaisevassa asemassa niin tuloskehityksen kuin osakkeen ar-vonmuodostuksenkin kannalta. Yhdys-

kuntatekniikka on varsin matalakatteista liiketoimintaa.

Syyskuun lopussa Uponor sopi KWH:n kanssa yhdyskuntatekniikan bisnesten yhdistämisestä. Yritysjärjestely on parhail-laan kilpailuviranomaisten käsittelyssä, ja ratkaisu saataneen tammikuun loppuun mennessä. Jos vihreää valoa tulee, uusi Uponor Infra toimii Uponorin tytäryh-tiönä ja keskittyy yhdyskuntatekniikkaan pääasiassa Pohjois-Euroopassa.

KWH:n bisnekset ovat kooltaan suu-remmat, sillä ne tekivät viime vuonna 235 miljoonan euron liikevaihdon. Uponorin infraliiketoiminnan ylin rivi näytti 150 mil-joonaa euroa.

”Järjestelyn tavoite on yksinkertainen: kasvattaa osakekohtaista tulosta. Yhdys-kuntatekniikan markkinoilla on liikaa kapasiteettia, ja saamme merkittäviä sy-nergiahyötyjä”, Luomakoski kertoo.

”JÄRJESTELYN TAVOITE ON YKSINKERTAINEN: KASVATTA A OSAKEKOHTAISTA TULOSTA."

JOS KATSOO VAIN tämän vuoden tulospohjaisia arvostuskertoimia, Uponorin osake saattaa vaikuttaa kalliilta.

Factsetin konsensusennuste odottaa yhtiöltä 43 sentin osa-kekohtaista tulosta, mikä nostaa p/e-luvun kahdenkymmenen ylä-puolelle. Se on selvästi enemmän kuin Uponorin historiallinen keskiarvo, joka jää neljääntoista.

Eurooppalaisten verrokki-en tämän vuoden p/e-lukujen keskiarvo asettuu kolmentoista ja neljäntoista väliin. Velkaisuuden huomioivalla ev/ebitda-kertoi-mella Uponorin arvostus jää kuitenkin aavistuksen verran alle vertailuryhmän.

Uponorin osakkeen kalleus on kuitenkin osittain silmänlumetta. Konsensusennusteet odottavat selvää tulosparannusta niin ensi vuonna kuin sitä seuraavanakin. Kun tahti paranee, myös arvos-tuskertoimet maltillistuvat. Ensi vuoden p/e-luku liikkuu kuudes-satoista.

Yhdysvaltain asuntomarkki-noilla koettu käänne ja Saksan vakaa kehitys tekevät perustel-luksi odottaa Uponorilta selviä tulosparannuksia, vaikka epä-varma taloustilanne ei yleisesti ottaen rakentamista suosikaan. Tulospotkua Uponor saa lisäksi omilla tehostamistoimillaan.

Sokerina pohjalla Uponoriin sijoittavalle on tarjolla viittä pro-senttia hipova osinkotuotto.

Osakkeen kalleus harhaa

OSAKE

TÄRKEÄ LIITOS. Jarno Viitala hitsaa liittymää jätevesikaivoon .

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN OSAKE

MUOVIN VALTAKUNTA. Uponorin kasvunäkymiä ruokkii vastedeskin se, että muoviputket valtaavat alaa kupariputkien kustannuksella.

37MARRASKUU 2012

SUOSITUKSET

PIDÄ

9

7

5

3

0osta pidä vähennä myyylipainota

Konsensussuositus

Pankkiiriliikkeet kappaletta

ARVOSTUS&VERROKIT

LIIKETOIMINTA2011

2011

p/e2012e

p/b2012e

ev/ebitda2012e

2012e

2012e

2013e

2013e

Liikevaihto, meur 806 815 840Liikevoitto, meur 35 57 62Voitto ennen veroja, meur 23 49 55Nettovelat, meur 84 70 67 Oman pääoman tuotto, % 17,7 14,8 16,9

Tulos/osake, euroa 0,03 0,43 0,52Osinko/osake, euroa 0,35 0,40 0,45

Uponor 20,6 8,4 3,0Kingspan Group 18,1 10,5 1,8Lindab International 16,3 10,4 1,3SIG 11,4 6,1 0,9Somfy 11,8 6,9 1,2Systemair 12,9 8,7 2,4Walter Meier 8,1 13,6 2,2Wienerberger NEG. 5,4 0,3Zehnder Group 13,3 12,1 2,1

KURSSIKEHIT YSUponor

keskimäärin

2007 2012

20

18

16

14

12

10

8

6

4

euroa

Uponorin kasvuajuri talotekniikassa on ollut muoviputkien suosion kasvu ku-pariputkien kustannuksella. Kun muovi-putkien markkinaosuus Euroopassa oli vuosituhannen vaihteessa kolmannes, nyt se yltää jo kuuteenkymmeneen prosenttiin. Luomakoski uskoo muovin jatkavan voit-tokulkuaan vastedeskin.

Osakkeenomistajien on syytä muistaa, että raaka-ainekustannusten heilahtelut vaikuttavat Uponorin tuloskehitykseen. Viime aikoina Uponoria ovat rassanneet muovin hintojen tuntuvat nousut.

-ta vuotta, ja viime maaliskuu oli raaka-aineiden kannalta hurjin, minkä muistan. Yleisimpien muovien hinta nousi kerta-

2012e

laakista kaksikymmentäviisi prosenttia”, Luomakoski puistelee päätään.

Muovin hintaralliin vaikuttavat toisaalta öljyn hinta, toisaalta euron kurssi. Kun edellinen menee ylös ja jälkimmäinen alas, yhdistelmä on Uponorin kannalta huono.

Myös raaka-ainetuottajilla on näppin-sä pelissä. Ne voivat myydä tavaraansa mantereelta toiselle toisin kuin Uponor, jonka putkia ei kannata kuljettaa merten yli suhteettoman suurten rahtikustan-nusten takia. Aasiassa varsinkin auto- ja pakkausteollisuudessa riittää kysyntää muoviraaka-aineelle, mikä vähentää tar-jontaa Euroopan markkinoilla ja pönkittää hintoja entisestään.

REPORTAASI

ARVOPAPERI

Ostosmatkalle Suomenlahden yli

Voisiko Baltiasta tarttua suomalaiselle kouraan paitsi olutkeissi myös osakesalkku? Miksipä ei, sillä Baltian pörsseissä yritetään yhä toipua vuoden 2008 täystyrmäyksestä ja odotellaan piristysruiskeita valtion suunnalta.

Teksti Sami Lotila Kuvitus Hans Eiskonen

KARUA MENOA BALTIAN PÖRSSEISSÄ

ARVOPAPERI

BALTIA

40 MARRASKUU 2012

Karua meininkiä, voisi joku kommentoida virolaisen peli- ja pörssikeisarin Armin Karun viime vuosien koettelemuksia.

Draamateatterin ja kirjapainon apumiehe-

nä aiemmin toiminut Karu aloitti omat bisneksensä raahaamalla nuhjuisen baarin nurkkaan pari pelikonetta, kunnes huomasi vuosien aherruksen jälkeen olevansa Balti-an suurimman kasinoketjun Olympic En-tertainment Gruppin pääomistaja ja johtaja.

Lokakuussa 2006, Viron keinottelulla ja velkarahalla buustatun talouskasvun lähestyessä lakipistettään, Olympic listat-tiin Tallinnan pörssiin riemunkiljahdusten saattelemana. Osakeanti ylimerkittiin seit-senkertaisesti.

Armin Karusta tuli kertaheitolla Viron varakkain mies, jonka omaisuuden arvoksi Viron talouspäivälehti Äripäev laski rapiat 270 miljoonaa euroa.

Karu paistatteli kokkareilla paparazzi-kuvaajien salamavaloissa ja jakoi lehtien sivuilla rikastumisneuvoja. Viron televisios-sa lanseerattiin tosi-tv-sarja, jossa valittiin Karulle donaldtrumpmaisesti manttelin-perijää ja käytiin välillä huristelemassa muskeliveneellä Välimerellä.

Osansa Karun kasinoiden suoltamasta rahasta sai muukin perhe. Tytär Ines ryhtyi Viron Paris Hiltoniksi eli kalliita harrastuk-sia kerääväksi seurapiirikaunottareksi ja poika Erik puolestaan naisia heinän tavoin kaatavaksi hulivilihurmuriksi.

Sitten tuli vuosi 2009.

Puhuri pörssissäJo edellisen vuoden jälkipuolisko oli ollut hankala, mutta vuonna 2009 rysähti, ja kunnolla. Viron talous syöksyi, ja Olym-pic Entertainment menetti Virossa puolet liikevaihdostaan. Kasinoja oli suljettava, ja työntekijöistä kolmasosa sai potkut. Jäljelle jääneiden palkkoja leikattiin 20–30 prosenttia.

Vaikeuksia oli muuallakin Itä-Euroopas-

VIROSSA ON VAIN

OSAKESIJOITTAJAA. LUKU SISÄLTÄÄ MYÖS OSAKERAHASTOJEN OMISTAJAT.

sä vain reilulla 200 miljoonalla eurolla, eli summalla, johon Helsingin pörssissä päästään usein yhden aamupäivän aikana.

Viidessä vuodessa, eli viimeisimmän buumin huipulta, Baltian pörssiosakkeiden markkina-arvo on romahtanut 17 miljar-dista eurosta reiluun viiteen miljardiin.

Johtaja Heiti Riisberg tallinnalaisesta varainhoitoyhtiöstä Trigon Capitalista sa-noo lakonisesti, että Baltian pörssit ovat nyt saavuttaneet 20-vuotisen historiansa abso-luuttisen pohjakosketuksen. Päivävaihdot ovat kuivuneet, mikä johtuu osin siitäkin, että niin moni Baltian mitassa suuri yritys on vetäytynyt pörssistä.

Suomalaisille tuttuja Tallinnassa pörs-sistä poistuneita osakkeita ovat olleet esi-merkiksi Eesti Telekom, oluttehdas Saku Õlletehas ja autojen turvavarusteita val-mistava Norma.

Vilnan pörssistä häipyneistä saattaa joku muistaa lääkevalmistaja Sanitasin. Baltian arvokkaimman pörssiyhtiön TEO:n, Liettu-an teleoperaattorin, vapailla markkinoilla noteerattujen osakkeiden määrä on tippu-nut dramaattisesti.

”Vuoden 2008 jälkeen ei balteilla ole ollut entiseen tapaan halua ottaa riskejä osakekaupoissa, ja samaten on kuihtu-nut ulkomaalaistenkin mielenkiinto balt-tiosakkeita kohtaan”, Heiti Riisberg lukee madonlukujaan.

Erityisen suurta ei balttien pörssi-into tosin ole ollut missään vaiheessa. Viros-

sa, jonne Olympic oli investoinut. Ukrainas-sa sen oli lakimuutoksen vuoksi suljettava kaikki kasinonsa. Internetpelit valtasivat suosiota perinteisiltä kasinoilta.

Karun tarinalla on kuitenkin kohtuullisen onnellinen loppu, ainakin Tallinnan pörssin kontekstissa, sillä nyt, loppuvuonna 2012, Olympic Entertainment Gruppin osake on taas nousussa. Olympic on avannut uusia kasinoita Italiaan.

Olympicin huippuhetken markkina-arvosta on sulanut viidessä vuodessa pois 70 prosenttia, mikä ei Baltian äkkinäisillä osa-kemarkkinoilla ole lainkaan epätavallista.

”Kuvaavaa Baltian pörssien viime vuosien kehityksen kannalta on, että kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2007 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli kahdeksan kertaa suurempi kuin vastaavana aikana tänä vuonna”, kertoo johtava partneri Kristel Kivinurm-Priisalm tallinnalaises-ta Avaron-varainhoitoyrityksestä.

Täystyrmäyksen jälkeenSe, mitä Tallinnan pörssissä on vuoden 2007 jälkeen sattunut, ei ole vain laskusuhdanne vaan täystyrmäys. Samanlaisen tyrmäyksen ovat kokeneet myös Riian ja Vilnan pörssit.

Baltian pörssiammattilaiset puhuvat

ei enää koskaan toivutakaan.Tämän vuoden aikana Baltian kolmessa

pörssissä on vaihdettu osakkeita yhteen-

ARVOPAPERI

BALTIA

41MARRASKUU 2012

sa, jonka pörssi on Baltian vilkkain, on osakesijoittajia kaikkiaan vain 20 000–30 000. Lukuun on laskettu mukaan myös ne, joilla on rahaa osakerahastoissa.

Postimees-lehden taloustoimittaja, osa-kemarkkinoita työkseen seuraava Tõnis Oja huomauttaa, että muualla maailmassa kauppaa tekevät ennen kaikkea institu-tionaaliset sijoittajat, mutta Tallinnassa niitä on liikkeellä vain vähän. Tallinnassa osakekauppaa tekevät yksityiset ihmiset

Baltian pörssihistoria, lyhyt oppimäärä

Osakesijoittaja, joka vähääkään tuntee balttien synkähköä ja usein inhorealistista mielenmaisemaa, ei kuitenkaan häiriinny paikallisten pörssiammattilaisten pessimis-tisistä analyyseistä.

Hän muistaa, että Baltian osakemarkki-nat ovat aiemminkin nousseet pohjakoske-tuksesta uuteen ja entistä loistavampaan kukoistukseen. Eräänlainen merkki parem-masta lienee sekin, että tänä vuonna Baltian pörssit ovat kohonneet samassa tahdissa Itä-Euroopan muiden pörssien kanssa.

Tallinnan arvopaperipörssi aloitti toi-mintansa keväällä 1996, minkä jälkeen se, alkukankeudesta toivuttuaan, pääsi heti räjähdysmäiseen vauhtiin. Baltian 1990-luvun lopun pörssipelissä olivat pa-nokset suhteellisesti suurempia ja vauhti holtittomampi kuin kymmenen vuotta myöhemmin konsanaan.

Virossa menestyvien pörssihaiden sym-boleiksi nousivat tuolloin veljekset Oleg ja Andret Sõnajalg, jotka elivät perheineen kuin Kroisokset. Kasinokeisari Armin Ka-run myöhemmät muskeliveneseikkailut Välimerellä olivat vaatimatonta puuhaste-lua Sõnajalgien vuosien 1997 ja 1998 suu-reellisen elämäntyylin rinnalla.

Kuten sittemmin selvisi, Sõnajalgit olivat rahoittaneet osakekauppansa velkarahalla, jota pankit olivat heille avokätisesti pum-panneet. Vakuuksiksi olivat kelvanneet pörssiosakkeet. Veljekset menettivät pörssi-

vesilaitoksen Tallinna Vesin sotkuinen kohtalo on tyypillinen Itä-Euroopassa. Tallinna Vesi on päätynyt nappulaksi poliitti-sessa pelissä, jonka maksanee lopulta kuluttaja.

Pörssiosakkeena Tallinna Vesi he-rättää myönteisiä intohimoja siksi, että se on Tallinnan ja Baltian parhaita osin-gonmaksajia.

Tulosta Tallinna Vesi on tehnyt lähes puolet liikevaihdostaan, joten jaettavaa on riittänyt. Moni tosin on Tallinnassa kysellyt, mihin ovat jääneet omistajien lupaamat investoinnit.

Tallinna Vesin juuret juontavat tsaarin aikaan, mutta osakeyhtiö siitä muotoiltiin vasta vuonna 1997, minkä jälkeen alkoivat puheet yksityistämi-sestä. Se olisi nopein ja ehkä ainutkin keino kaivaa rahat kipeästi kaivattuihin investointeihin.

Yksityistämiskauppa toteutuikin vuonna 2001. Pääomistajaksi tuli brit-tiläinen United Utilities, joka nykyään omistaa Tallinna Vesista reilut 35 pro-

kautta. Toinen pääomistaja on Tallin-nan kaupunki.

Yksityistämisen jälkeen tallinnalai-set joutuivat järkyttymään vetensä rajua kallistumista, ja nyt on riidelty jo kymmenen vuotta siitä, kuka kantaa vastuun ja onko Viron kilpailuvirastolla oikeus määrätä vedelle ”oikeudenmu-kainen” hinta. Viron talousministerin asettama komissio tutkii parhaillaan viraston johtajan toimia. Omistajille on luvattu monopoliasema vuoteen 2020 asti.

KURSSIKEHIT YSTallinnan vesiViro

2007 2012

30

25

20

15

10

5

0

euroa

TALLINNA VESI2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 51,2 52,1 49,5Liikevoitto, meur 28,9 26,6 23,2Voitto e. veroja, meur 25,8 24,1 19,9Tulos/osake, euroa 1,08 0,98 0,8Osinko/osake, euroa 0,8 0,76 0,71Nettovelat, meur 82 72,9 68,1Opon tuotto, % 27 24 20

VIRO

Yksityistämiskauppa ei pidä vettä

ARVOPAPERI

BALTIA

42 MARRASKUU 2012

peleissään tuohon aikaan tähtitieteelliset yli 600 000 euroa, ja saman tien menivät myös mustat Lexukset, luksusasunnot, huvilat Saarenmaalla ja ikioma televisiokanavakin.

Jo pari vuotta myöhemmin Tallinnan pörssi oli uudessa vauhdissa – eikä Sõ-najalgin veljeksillekään lopulta hullummin käynyt. Viimeksi heitä on nähty Tallinnassa pörräämässä omalla helikopterilla ja Saa-renmaalla rakentamassa miljoonien eurojen tuulivoimalapuistoa.

Tärkeä mutta monen virolaisen piensi-joittajan kannalta ikävä merkkipaalu Tal-

SÕNAJALGEILTA MENIVÄT LEXUKSET, LUKSUS KÄMPÄT, HUVILAT JA IKIOMA TELEVISIO KANAVAKIN.

on harvoja ilopillereitä ja puheenaiheita Riian pörs-sissä, jossa muutoin uinutaan syvää Ruu-susen unta.

Olainfarm pyöräytti tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,3 miljoonan euron nettovoiton, mikä on 15 prosenttia

enemmän kuin vuosi sitten. Hyvä vire on jatkunut.

Olainfarm on perustettu vuonna 1972, ja se oli aikanaan Neuvostoliiton suurimpia lääketehtaita. Latvian itsenäistyttyä Olain-farm yksityistettiin ja se ryhtyi etsimään markkinoita ulkomailta.

Niitä löytyikin, mutta toistaiseksi lähinnä vain sieltä, jossa ne olivat ennenkin, eli idästä. Lähes puolet Olainfarmin tuotan-nosta menee yhä Venäjälle ja noin viiden-nes Ukrainaan.

Olainfarmin näkymät eivät ole hassum-mat, sillä lääkkeiden popsiminen Itä-Eu-roopassa lisääntyy samassa tahdissa kun elintaso hiljalleen kohoaa ja kansalaisten elinkaaret pitenevät.

2009 myös Olainfarmin osake kävi Riian pörssissä lattiatasossa, mutta on nyt jo sa-moissa hinnoissa kuin ennen kriisiä. Osin-koa on maksettu kahtena viime vuonna.

Itä-Euroopan tyyliin yksi Olainfarmin pääomistajista, , on myös sen toimitusjohtaja. Maliginsin, Latvian talouslehtien kansikuvapojan, omistuk-sen suuruus on 29 prosenttia. Swedban-kin asiakkaat ovat haalineet haltuunsa 12 prosenttia.

KURSSIKEHIT YSOlainfarmLatvialaiset osakkeet keskimmäärin

2007 2012

3,5

2,5

1,5

0,5

LVL

OLAINFARM2011 2012e 2013e

Liikevaihto, MLVL 36,7 48,12 56,7Liikevoitto, MLVL 8,4 9,5 8,7Voitto e. veroja, MLVL 8,2 9 8,2Tulos/osake, LVL 0,49 0,54 0,5Osinko/osake, LVL 0,03 0,11 0,12Nettovelat - - -Opon tuotto, % 25 22 18

Olainfarmista lääkkeet pitenevään elinikään

LATVIA

ARVOPAPERI

käyvät Balti-assa kaikki ne, joilla on rahaa, ja lisäksi nekin, jotka haluavat antaa ymmär-tää, että heillä on rahaa.

Apranga on Vilnassa päämajaansa pitävä Baltian suurin vaatteiden vähit-täismyyjä, joka tunnetaan kansain-välisistä merkeistä kuten Emporio Armani, Boss, Mango, Zara ja Mexx. Merkkimyymälöiden lisäksi sillä on useita omia myymäläkonsepteja.

Balttien merkkivaatteiden nälkää kuvastaa se, että Apranga valahti tap-piolle vain laman syvimpänä vuonna 2009 mutta rimpuili voitolle jo seuraa-vana vuonna. Tämän vuoden ensim-mäisellä puoliskolla nettovoitto kak-sinkertaistui viime vuoden samasta jaksosta 3,4 miljoonaan euroon.

Euromääräinen myynti ei ole vielä vuoden 2008 tasolla, mutta lähestyy sitä nopeasti. Tänä vuonna myynti puhkaisee taas sadan miljoonan eu-ron rajan.

Aprangan historia on Baltian pörs-siyritykselle tyypillinen. Perinteet ovat pitkät, vaikka pörssihistoria on lyhyt. Yhtiö perustettiin toisen maailman-sodan jälkimainingeissa vuonna 1945 kenkätukkuriksi, ja vaatebisnekseen se lähti mukaan Liettuan taas itsenäis-tyttyä 1990-luvun alussa.

Aprangan pääomistaja on 54 pro-sentin osakepotilla liettualainen mo-nialakonserni MG Baltic Ivestment, joka harjoittaa vaatekaupan lisäksi talonrakennusta ja medialiiketoimin-taa. Lisäksi se sponsoroi avokätisesti liettualaista tennistä. Swedbankin ja SEB-pankin asiakkailla on osakkeista viidesosa.

BALTIA

43MARRASKUU 2012

linnan ja koko Baltian pörssihistoriassa oli myös laivayhtiö Tallinkin listautuminen vuonna 2005. Tuhannet ostivat Tallinkin ”kansanosaketta” uskoen äkkirikastumiseen tai ainakin leppoisiin eläkepäiviin jossain lämpimässä, mutta toisin kävi. Osakkeen hinta suli nopeasti, eikä Tallink ei ole jaka-nut vieläkään ainuttakaan kertaa osinkoja.

Uusia listautumisia odotellessa

Niin Kristel Kivinurm-Priisalm kuin Hei-ti Riisbergkin pitävät mahdollisena, että Baltian pörssit vielä toipuvat, mutta siihen tarvittaisiin lähestulkoon ihmettä. Tuolla ”ihmeellä” on kolmikirjaiminen lyhenne: IPO.

”Baltian pörssien tulevaisuus on poliitik-kojen käsissä. Ilman valtion suunnalta tu-levaa aloitetta ei suunta pörsseissä käänny, olkoon kyse sitten uusista listauksista tai velkapapereista”, tiivistää Riisberg.

Baltiassa ja etenkin Virossa maiden hallitukset ovat lupailleet listata pörssiin ainakin osia suurista valtionyrityksistä, mutta toistaiseksi lupaukset ovat jääneet puheiden asteelle. Tallinnassa pörssiin on odoteltu kuin kuuta nousevaa Eesti Energiaa ja Tallinnan satamaa, ja ehkä Eesti Postiakin.

Latviassa, jonka pörssi on Baltian hil-jaisin, valtion energiayhtiö Latvenergo on luvannut tuoda velkapaperinsa pörssiin vielä tämän vuoden aikana. Emission ar-voksi on raportoitu 71 miljoonaa euroa.

Liettuassa saattaa suunta olla päinvastai-nen, sillä Teliasonera nuoleskelee tosissaan TEO:a, jonka suuromistaja se on jo nykyisin. Jos pohjoismaalaisten tahto toteutuu, ve-detään TEO pois Vilnan pörssistä.

Entä mikä mahtaa olla balttien kiinnostus maansa rajojen ulkopuolelle, ulkomaiden pörssiosakkeita kohtaan? Annetaanpa sana taloustoimittaja Tõnis Ojalle.

”Sitä ei ole, tai se on laimea. Suomalaisten kannalta huono uutinen on, että aiemmin Baltian suosituin ulkomainen osake oli Nokia, mutta nyt se on Apple.”

APR ANGA2011 2012e 2013e

Liikevaihto, MLTL 98,7 119,7 134,2Liikevoitto, MLTL 8,7 12,1 13,1Voitto e. veroja, MLTL 8,6 12 13Tulos/osake, LTL 0,13 0,18 0,2Osinko/osake, LTL 0,11 0,12 0,14Nettovelat, MLTL -3,5 -8,01 -11,14Opon tuotto, % 20 24 23

6

5

4

3

2

1

0

KURSSIKEHIT YSApranga ABLiettualaiset osakkeet keskimäärin

2007 2012

LTL6

5

4

3

2

1

0

LIETTUA

Apranga merkkivaatettaa baltit

REPORTAASI

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

REPORTAASI

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

REPORTAASI

Tuulivoimayhtiö on vain kasa suunnitelmia

Ensin Siili ja heti perään Ilmatar. Nuorella tuulivoimayhtiöllä on kiire saada riskirahoitusta

Helsingin jo kuolleeksi julistetulta kasvulistalta.

Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat Lauri Rotko

Ilmatar tähyää pörssiin

ARVOPAPERI

ILMATAR

46 MARRASKUU 2012

Helsingin kasvuyrityksille tarkoitetulla First North -markkinapaikalla on ollut syksyllä vilskettä. Vain reilussa kuukaudessa listayhtiöiden määrä on kaksinkertaistunut. Tosin vain kahdesta yhtiöstä neljään, kun lokakuussa listautunutta Siili Solutionsia seurasi tämän kuun alussa

pörssitaipaleensa aloittanut tuulivoimayhtiö Ilmatar Windpower.Arvopaperin lähtiessä painoon Ilmattaren anti ja listautumis-

prosessi oli vielä kesken.First Northille uusien yhtiöiden saaminen on pitkään toivottu

lottovoitto, sillä edellisestä SAV-Rahoituksen listautumisesta on vierähtänyt aikaa jo yli neljä vuotta. Syystä tai toisesta mark-kinapaikka ei ole Suomessa huo-kunut samanlaista vetovoimaa kuin Ruotsissa. Länsinaapurin First North -listalla on tällä het-kellä toistasataa kasvutarinaa, ja reilut parikymmentä yhtiötä on jo siirtynyt sieltä päälistan puolelle.

Paluu pörssin alkulähteille

Viime vuosina on esitetty pal-jon kritiikkiä siitä, että pörssi on menettänyt alkuperäisen roolinsa riskirahoituksen kerä-yskanavana. Yritykset tuntuvat listautuvan pörssiin vain sik-si, että valmiin yhtiön vanhat omistajat saisivat rahastettua osakkeensa hyvään hintaan.

Tuorein pörssitulokas Ilmatar ei kuitenkaan listautunut rahastusmielessä.

”Käytimme pörssiä siinä tarkoituksessa, johon se on alun perin keksitty: riskirahoituksen keräämiseen”, Ilmattaren toimitusjohtaja Kalle Pykälä sanoo.

”Kartoitimme kolmen eri investointipankin kanssa vaihtoehtoja, joista kaksi oli pääomasijoitusmuotoisia. Lopulta päädyimme Pohjola Pankin ehdottamaan ideaan viedä yhtiö Helsingin First Northiin ja otimme yhteyttä Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohta-jaan Lauri Rosendahliin. Hänelle listaus samoihin aikoihin, kun Helsingin pörssi täyttää sata vuotta, sopi tietysti erittäin hyvin.”

Päälistalle Ilmatar ei olisi vielä voinut hakea, sillä yhtiöllä ei ole takanaan vaadittavaa kolmea toimintavuotta. Lisäksi First Northin kevyempi sääntely ja alhaisemmat kulut rasittavat vä-

hemmän nuorta yhtiötä, jonka kaikki voimavarat kohdistuvat nyt ensimmäisen tuulipuiston rakentamiseen.

Kaksi kaveria, yksi ideaVaikka yhtiö on vielä vasta lapsenkengissä, on matka aloituksesta listautumiseen ollut pitkä. Kaikki sai alkunsa kolmisen vuotta sitten, kun Pykälän pitkäaikainen ystävä, tällä hetkellä yhtiön operatiivisena johtajana toimiva Mikko Toivanen soitti ja ker-

ehdotti bisnekseen lähtemistä. ”Aluksi epäilin, oliko kaveri

ihan järjissään. Eihän Suomeen kannata tuulivoimaa rakentaa. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että ennakkoluuloni tuulivoi-man kannattavuudesta olivat oikeita mutta kymmenen vuot-ta vanhoja. Sama kuin vertaisi kymmenen vuotta vanhan Be-marin bensankulutusta tämän vuoden malliin”, Pykälä nau-reskelee.

Hänen mukaansa tuulivoi-mateknologia on kehittynyt valtavin harppauksin.

”Myllyt ovat paljon tehok-kaampia ja nousevat entistä korkeammalle, jossa tuulet-kin ovat paljon kovemmat kuin mitä maan tasalla tuntuu”, hän täsmentää ja kiinnittää katseen-sa haastattelupäivänä vallinnee-seen aurinkoisen syksyiseen ja lähes tuulettomaan säähän.

”Ulos katsoessa voisi helposti ajatella, ettei tuolla kannata mi-tään pyörittää, mutta kun noustaan sata metriä korkeammalle, tuuliolosuhteet ovat jo aivan erilaiset. Ei niitä lapoja ihan huvin vuoksi hilata sellaisiin korkeuksiin. Halvempaahan se olisi rakentaa matalammalle.”

Asiaa hieman tutkittuaan pääomarahoituksen kanssa pitkään toiminut ja pikavippibisneksessä rahaa tianannut Pykälä innostui ideasta ja mylly lähti pyörimään. Nopeasti mukaan perustajaosak-kaaksi houkuteltiin myös Matti Nevalainen sijoitusyhtiö Gateway Finlandinsa kautta. Hiljalleen Ilmattaren tiimi alkoi kasautua, ja matkan varrella mukaan on hypännyt liuta kokeneita nimiä.

Yhtiön hallituksessa istuvalla Antti Aaltosella on vuosien kokemus Talvivaarasta, ja hän tuntee etenkin ympäristöasiat niin

REPORTAASI

ARVOPAPERI 47MARRASKUU 2012

TUULTA PÄIN. Raaseporiin suunniteltavan tuulipuiston paikalla tuulen nopeus kuvauspäivänä oli tasan nolla metriä sekunnissa, joten Ilmattaren toimitusjohtaja Kalle Pykälä antoi siiville vauhtia käsienergialla.

ARVOPAPERI

ILMATAR

48 MARRASKUU 2012

hyvässä kuin pahassa. Myös hallituksessa istuvalla Timo Rajalalla on vahva tietotaito energiatoimialasta, sillä hän on toiminut Pohjolan Voiman toimitusjohtajana vuosina 1992–2010 ja sekä Teollisuuden Voiman että Fingridin hallituksissa.

Hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen puolestaan on pitkän linjan hallitusammattilainen ja on aiemmin toiminut muun muassa TeliaSonera Finlandin ja Alma Median toimitusjohtajana. Korvaa-maton apu itse operatiivisissa prosesseissa yhtiölle on ollut Mikon setä Mauri Toivanen joka on ollut muun muassa rakennuttamassa Olkiluoto 1:tä ja 2:ta.

Pykälä korostaa, että koko Ilmattaren tiimi on hyvin sitoutunut yhtiöön.

”Yhtään istuskelijaa yhtiöön ei ole edes pyydetty, vaan kaikki on valittu oman osaamisensa ja aktiivisuutensa perusteella. Näin pienessä yhtiössä se porukka, jolla hommia tehdään, on tärkein voimavara.”

Tyhjästä tontista tuulipuistoksiTällä hetkellä Ilmattarella on seitsemän tuulipuistohanketta. Koh-teet ovat valikoituneet yli kahdensadan paikan joukosta. Pykälä korostaa, että kohteen valinnassa ei kannata hötkyillä, ellei halua mokata todella pahasti.

”Kohdetta valitessa täytyy ottaa huomioon aivan kaikki. Tärkein tietysti ovat tuuliolosuhteet, mutta myös sijainti sähköverkosta, infrastruktuuri, asutuksen läheisyys, kunnan kanta asiaan, mahdol-liset mökkiläiset – puhumattakaan merikotkista, muuttolinnuista tai liito-oravista”, Pykälä alkaa luetella loputonta listaa.

Pääsääntöisesti kunnat ovat Pykälän mukaan suhtautuneet tuulivoimaan positiivisesti, tuohan se mukanaan miljoonien inves-toinnit ja työllistää alueen asukkaita. Kaikkien tuulivoimayhtiöiden kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

”Meidän valttimme on se, että olemme puhtaasti suomalainen yhtiö aina nimestä omistajiin. Tällä on hyvin suuri merkitys sen kannalta, miten kunta suhtautuu yhtiöön.”

Myös mökkiläiset ottavat lähellä sijaitsevan tuulipuiston tuoman varman sähkönjakelun yleensä ilomielin vastaan. Maanomistajat puolestaan saavat yhtiölle vuokraamastaan maa-alueesta vuosikym-menien vuokratuloa sekä alueelle rakennettavan infrastruktuurin kaupan päälle. Tuulipuisto ei myöskään häiritse metsänkasvatusta millään tavalla.

”Maan hankinnan kanssa meillä ei ole ollut mitään ongelmia. Maanomistajat itse asiassa soittelevat meille ja ehdottavat tuuli-voimalan rakentamista mailleen.”

Kun tuulipuiston sijainti on katsottu sopivaksi, alkavat alueella vuoden kestävät tuulimittaukset.

”Ne ovat ehdoton perusedellytys projektirahoitusta myöntävälle pankinjohtajalle ja myös tuulivoimatoimittajalle.”

Rahoitusta nopeastiKun alustava päätös First Northiin listautumisesta oli tehty, Pykälä ja kumppanit eivät jääneet aikailemaan, sillä mitä nope-ammin yhtiö pääsisi pörssiin ja saisi rahoituksen ensimmäiseen investointipäätökseen, sitä kauemmin se pääsisi nauttimaan

Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön takuuhinta on 83,5 euroa megawattitunnilta, ja se on voimassa kaksitoista

korotettu 105,3 euroon megawattitunnilta.”Tavoitteenamme on aloittaa voimantuotanto ensi vuoden

”HARVAN TOIMIALAN ENNUSTETTAVUUS ON

SAMA A LUOKKA A KUIN TUULIVOIMASSA.”

ARVOPAPERI

ILMATAR

49MARRASKUU 2012

-

-

Osinkoja ei aikoihin

-

-

TYÖMAA. Jos Ilmattaren suunnitelmat toteutuvat, raaseporilaiseen maisemaan kohoaa tuulipuisto. Yhtiöllä on tällä hetkellä seitsemän tuulipuistohanketta.

ARVOPAPERI

ILMATAR

Zeeland irtautui EirikuvastaZeeland on markkinointiviestintäyh-tiörypäs, joka koostuu tusinasta pie-nestä yhtiöstä. Suurin niistä on mark-kinointiviestinnän suunnittelutoimisto Zeeland Helsinki, jonka viime vuoden liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa.

First North -listalle Zeeland päätyi Eirikuva-kaupan kautta, mutta yhtiö on irtautunut tappiollisesta kuvanval-mistusliiketoiminnasta. Viime vuonna Zeelandin liikevaihto oli vajaat kym-menen miljoonaa euroa ja liiketappio peräti 2,4 miljoonaa. Eirikuva on luvuissa mukana. Markkinointiviestin-tätoimintojen viime vuoden myynti-katteeksi yhtiö ilmoittaa 7,7 miljoonaa, millä se on alallaan Markkinointivies-tintätoimistojen liiton laatimassa tilas-tossa Suomen seitsemänneksi suurin.

Tämän vuoden alkupuoliskolla yhtiö teki 6,1 miljoonan euron liikevaihdolla 900 000 euron tappion.

Lokakuussa Zeeland paikkasi tasettaan osakeanneilla, joissa yhtiön osakemäärä kasvoi peräti 34 miljoonal-la kappaleella yhteensä 185 miljoonaan osakkeeseen. Jättiannista ei kuiten-kaan voi puhua, sillä rahaa liikkui vain reilut 100 000 euroa. Sen lisäksi lainoja konvertoitiin osakkeiksi lähes 630 000 eurolla.

SAV-Rahoitus kärsii pikavipeistäSAV-Rahoitus antaa luottoa ajoneuvoa vastaan: osta auto, maksa osa ja ota loput lainaa! Asiakkaitaan se kalastelee Nettiauto- ja Oikotie-portaalien kaut-ta, joten asiakaskuntana ovat käytet-tyjen autojen ostaja, joista keskimää-räistä useammalla killunee karvanopat takapeilissä.

Yhtiöllä menee kehnosti. Kesäkuus-sa päättyneen tilivuoden liikevaihto junnasi paikallaan ja tappiota tuli. Tilinpäätöksen esitteli toimitusjohtaja Harri Kalliokoski, mutta marras-kuun alussa hänen paikalleen astui pankkimies Janne Heusala, joka toi-mi viimeksi Finlandia Rahastoyhtiön toimitusjohtajana.

Tilivuoden 2011/2012 tappiota syvensivät yhtiön rahoitusvaikeuksista aiheutuneet kertaluonteiset kulut ja kiristynyt kilpailu. Pikavippien sun muiden vakuudettomien luottojen tarjonta lisääntyy koko ajan, mikä nakertaa SAV:n bisnestä.

SAV-Rahoituksen tytäryhtiö Savlex myy perinnän kautta haltuun otettuja ajoneuvoja kuluttajille. Perinnän kaut-ta konsernin omistukseen tulevien ajo-neuvojen ostohinta on yhtiön mukaan lähes poikkeuksetta markkinahintaa korkeampi, eikä Savlexin ajoneuvokau-pan myyntikate kata kuluja.

SAV-Rahoituksen tilintarkastajat huomauttavat lausunnossaan, että yhtiön nykyinen rahoitussopimus umpeutuu tammikuussa 2013. Lisäksi tilintarkastaja kiinnittää kertomukses-saan huomiota taseen pankkitoimilu-paan liittyvien varojen aktivointikel-poisuuden epävarmuuteen.

Siili Solutions kasvaa kannattavastiSiili Solutions on kasvanut kannat-tavasti vuodesta 2005. Kannattavuus erottaakin sen kahdesta kauemmin

Siilin liiketoimintakuvailu on mo-nimutkainen, sillä it-yhtiö ilmeisesti pyrkii täsmällisyyteen ymmärrettä-vyyden kustannuksella: ”Siili auttaa asiakkaitaan määrittelemään, kehit-tämään ja käyttöönottamaan tietojär-jestelmäänsä uusia toiminnallisuuksia sekä optimoimaan olemassa olevan järjestelmän toimintaa. Siilin palve-lutuotteistuksen perustana on tarjota asiakkailleen koko tietojärjestelmänsä kattava ohjelmistotekninen ja tiedon-hallinnallinen osaaminen yhdessä ketterän projektiohjauksen kanssa, myyden osaamisensa ja osaajansa jous-tavasti ja teknologiariippumattomasti just-in-time (JIT) -periaatteella.”

Viime vuonna Siili teki 13,2 miljoo-nan euron liikevaihdolla 1,4 miljoonan liikevoiton. Kuluvan vuoden alkupuo-liskolla liikevaihto kasvoi 19 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kaudesta 7,7 miljoonaan mutta liiketulos valahti 400 000 eurolla 650 000:een osin listautumiseen valmistautumisesta aiheutuneiden kulujen vuoksi.

KARO HÄMÄLÄINEN

Autolainoista markkinointiviestintään

jännittävä kasvutarina tylsäksi osinkoa takovaksi sähköyhtiöksi.”Harvan toimialan ennustettavuus on samaa luokkaa kuin

tuulivoimassa. Sijoittajan on hyvin helppo laskea, paljonko liike-vaihtoa tulee kertymään. Tuhannen taalan kysymys tietysti on, miten sähkön hinta tulee kehittymään.”

Poliittinen riskiYhtiön tulevaisuudensuunnitelmat näyttävät ruusuisilta, mutta ilman kolikon toista puolta yhtiön keräämää rahoitusta ei kut-suttaisi riskirahoitukseksi.

”Ehdoton worst case olisi, jos valtio ilmoittaisi yhtäkkiä lopet-

tavansa tuulivoiman tukemisen. Tällä hetkellä poliittinen riski ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä tukipäätös annettiin vasta pari vuotta sitten ja eduskunnasta löytyy sille hyvin laaja tuki.”

Yhtiöriskin puolella suurimmat kysymysmerkit löytyvät pro-jektien rakennusvaiheista ja hallinnollisista tekijöistä, esimerkiksi voimalatoimittajan valinnasta. Paremmin laulajana tunnetun Jari Sillanpään voimalahanke on yksi surullinen esimerkki siitä, kuinka moni asia voi mennä pieleen ja romuttaa koko projektin.

”Olemme lähteneet hyvin nöyrinä liikkeelle. Tiedostamme, että huonosti suunnitellut projektit voivat helposti estää rahoituksen saannin ja sitä kautta merkittävässä määrin tuhota myös omistaja-arvoa”, Pykälä lupaa.

Seppo Kuula, Siili SolutionsJari Tuovinen, Zeeland

FIRST NORTH

MARRASKUU 2012 51

M I TÄ S U O M I L U K E E - L I S TA N

YKKÖSTEOS

T E H O S TA TA I T O J A S I , O P I J A O N N I S T U

K I V I JA L K A K AU P O I S TA TA I T I E T O K I R JA K AU PA S TA

Sixten Korkman Talous ja utopiaYleistajuinen ja näkemyksellinen opas talouden ja politiikan keskeisten kysymysten ymmärtämiseen. Korkman avaa omaa näkemystään talous-politiikasta mutta valaisee myös siihen liittyviä erimielisyyksiä. Yhden totuuden sijasta tarkoitus on antaa lukijalle eväitä arvioida erilaisia näkökohtia ja perustella paremmin omia käsityksiään. 278 sivua, 34 €.

”Sixten Korkman kirjoittaa niin oppihistorian klassikoista kuin talous- ja ra-haliiton nykyisistä ongelmista. Hän liikkuu talouden ja politiikan raja-alueilla nostaen esille vaikeat kysymykset, mutta välttää helpot vastaukset. Hän tekee sen sydän lämpimänä, mutta pitää pään kylmänä. Hieno kirja.”– Erkki Liikanen, Suomen Kuvalehti 43/2012

”Korkman tarjoaa kiinnostavan katsauksen valtion ja markkinatalouden väliseen suhteeseen. Korkman kirjoittaa kirkkaasti ja kiinnostavasti. Hän itse valittelee, että kirjasta tuli tylsä. Sitä se ei ole.” – Anni Lassila, Helsingin Sanomat 19.10.2012

ja politiikan keskeistenaa näkemystään talous-

erimielisyyksiä. Yhden tä arvioida erilaisia ksiään. 278 sivua, 34 €.

koista kuin talous- ja ra-n ja politiikan raja-alueilla pot vastaukset. Hän tekee Hieno kirja.”

ja markkiinanaatataloudenennnnn a kiinnostavastiti.

ole.”

Tunnustettu asian-tuntijuus – Thought Leadership myynnin ja markkinoinnin perustanaSari AapolaMiten asiantuntija voi nousta omalla alallaan arvostetun ajatusjohtajan – thought leaderin – asemaan. Aihetta käsitel-lään paitsi markkinoin-nin, myös strategian ja johtamisen lähtökohdista. 154 sivua, 42 €.

Menestyksen pelikirjaIlkka Lampi, Jukka JalonenKirja johdattaa valmen-tavaan johtamiseen ja siihen, kuinka hyvä joukkuepeli tuo tuloksia urheilussa ja työelämässä. Kirja havainnollistaa esimerkein, kuinka hyvä johtaminen nostaa esiin ihmisestä parhaat puolet ja kuinka motivoituneena ylletään huippusuorituksiin. 230 sivua, 39 €.

Taistelu internetistä – Microsoftin, Applen ja Googlen digisodatCharles ArthurAjankohtainen tietoteos digimaailman valtiaiden keskinäisistä taistoista, voitoista ja tappioista. Kirjassa asemoidaan myös Nokian paikka digijättien taistelutantereella. 302 sivua, 34 €.

Microso�in, Applen ja Googlen digisodat

Charles Arthur

1. Käytä tilattaessa tarjoustunnusta: AP22

2. Etu ei näy ostoskorissa, se huomioidaan laskutettaessa.

3. Älä maksa sähköisesti, tilaa kirjat laskutusvaihtoehdolla

Saat verkkokaupasta 25 %:n alennuksen ilmoituksen kirjoista, toimimalla seuraavasti:

Uutuus!

OSAKKEET

ARVOPAPERIMARRASKUU 201252

Helsingin pörssin syysnel-jänneksen tuloskausi ei ko-konaisuudessaan antanut aihetta suuriin pettymyksiin tai ilonaiheisiin.

OMXH25-indeksiin sisältyvistä vaih-detuimmista suomalaisyhtiöistä neljä vii-desosaa ylsi liikevaihdollaan vähintään analyytikoiden konsensusennusteisiin. Tulosten osalta odotukset täytti runsaat puolet yhtiöistä.

Konsensusennusteisiin nähden selvim-mät ylisuoriutujat olivat Pohjola ja Neste Oil, joiden liikevoitot olivat yli viidenneksen odotuksia paremmat.

Pohjolalla on ollut viime aikoina tapana antaa sijoittajille positiivisia tulosyllätyksiä, kun taas Neste Oililta on saatu välillä selviä

pettymyksiäkin. Syysneljänneksellä Neste Oilia siivittivät vahvat jalostusmarginaa-lit. Analyytikot ovat seuranneet tarkasti myös yhtiön uusiutuvien polttoaineiden menestystä – tai pikemminkin menestymät-tömyyttä. Heinä–lokakuussa uusiutuvien liieketappio pieneni selvästi, ja Neste Oil uskoo yksikön pääsevän lähelle nollatulosta jouluneljänneksellä.

Odotuksiin nähden karvaimmat petty-mykset aiheuttivat Fortum ja UPM: kum-mallakin liikevoitto jäi yli kymmenen pro-senttia alle konsensusennusteiden.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula luonnehti toimintaympäristöä erittäin haas-tavaksi. Vesitilanne aiheuttaa yhä enemmän paineita pohjoismaisiin sähkönhintoihin, jot-ka ovat selvästi alle vuodentakaisen tasonsa.

UPM:ää luotsaava Jussi Pesonen puoles-taan lupasi osavuosiraportissa yhtiön olevan valmis kaikkiin konsteihin paperiliiketoi-minnan kääntämiseksi oikeaan suuntaan.

”Tutkimme myös mahdollisuuksia yri-tysjärjestelyihin. Tarvittaessa järjestämme toimintojamme uudelleen ja suljemme kapasiteettia”, Pesonen linjasi.

Konepajojen tilauskertymät vaisut

Nordean osakestrategien mielestä syysnel-jänneksen pahimmat pettymykset aiheutti toimialoista jälleen kerran perusteollisuus, kun teräsyhtiöt pärjäsivät huonosti eivätkä metsäyhtiötkään ole selvinneet vaikeuk-sistaan.

Pohjolalle huurraat, Fortumille buuaukset

Syysneljänneksen tuloskausi meni suunnilleen odotusten mukaisesti. Vaihdetuimmista yhtiöistä

huolta herättivät tilausvirrat.Teksti Tommi Melender Kuva Timo Pylvänäinen

OSAKKEET

PÖRSSIVIISAS

ARVOPAPERI 53MARRASKUU 2012

”Yksittäisten sektoreiden sisältä on löytynyt sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä. Konepajoista Wärtsilä ja Kone ylsivät erinomaisiin tuloksiin, kun taas tulosvaroituksenkin antaneen Cargotecin kannattavuusongelmat näyttävät jatkuvan. Kulutustavarat ja palvelut -sektorilla Amer Sports ja Sanoma yllättivät myönteisesti, kun taas Nokian Renkaat joutui varoit-tamaan tuloksensa jäävän odotetusta”, Nordea arvioi.

Helsingin pörssin johtotähtenä viime vuodet tuikkineiden konepajojen kannalta huolestuttavaa on se, että uusien tilausten määrä jäi markkinaodotuksia heikom-maksi. Vain Wärtsilä onnistui ylittämään odotukset.

”Maailmantalouden kasvun hidastuminen näkyi siis jo jonkin verran kotimaisten ko-nepajojen uusien tilausten kasvun tasaantu-misena. Tilauskannat ovat kuitenkin hyvällä tasolla, joten suurempia ongelmia ei vielä ole edessä, ja yhtiöt pärjäävät hyvin mah-dollisten lyhytaikaisten haasteiden kanssa. Pidempiaikainen uusien tilausten lasku aiheuttaisi kuitenkin painetta konepajojen osakekursseille, sillä yhtiöiden osakkeiden arvostus on kiristynyt viime aikoina.”

Osavuosiraporteissa maalaillut tulevai-suudennäkymät kertovat Nordean mieles-tä kautta linjan siitä, että yhtiöt tuntevat epävarmuutta ensi vuoden kysynnästä.

”Huomattavan suuri osa yhtiöistä aikoo reagoida tilanteeseen kustannussäästöoh-jelmilla, mikä käytännössä tarkoittaa henki-löstövähennyksiä. Edellisvuosiin verrattuna poikkeuksellista on se, että kustannussääs-töohjelmista ovat nyt ilmoittaneet useat sellaisetkin yhtiöt, joilta vastaavia uutisia ei ole totuttu kuulemaan”, Nordea toteaa.

Huomiosi syysneljän-neksen tulosrapor-teista, Tresorin si-joituspäällikkö Petri Ukkola?

Yleisesti raportteja voi luonnehtia torjuntavoitoksi. Yhtiöiden yhteenlas-kettu liikevaihto ylitti odotukset 2,3 ja nettotulokset 0,8 prosentilla. Vuoden takaisesta nettotulokset kasvoivat 16 prosentilla. Saman toimialan sisällä tuloksissa saattoi olla huomattavia ero-ja, kuten esimerkiksi konepajojen sekä Stora Enson ja UPM:n välillä. Vaikka tulokset olivat kohtuullisella tasolla, ohjeistukset loppuvuodelle olivat va-rovaisia.

Positiivisimmat yhtiökohtaiset yllättäjät?

Finnair: Suurin tulosyllätys ja oh-jeistaa voitollista koko vuotta. Vaisa-la: Edellisen raportin jälkeen pelättiin turhaan, että toinen vuosineljännes oli ylihyvä projektitoimitusten ajoitusten takia, mikä kostautuisi syysneljännek-sen luvuissa. Atria: Tulos parani Suomen ansiosta, myös Venäjä nousi plussalle. Kurssireakti-osta päätellen raportointikau-den iloisin yllättäjä. Nokia: Selvä yllättäjä, joskin positii-visuus tuli väärästä paikasta eli NSN:stä. Cramo: Liikevoitto 20 prosenttia yli odotusten Ruotsin

ansiosta. Vielä edellisellä neljänneksellä Ruotsin tulos oli huomattavan heikko odotuksiin nähden.

Entä negatiivisimmat yllättäjät?Rautaruukki ja Outokumpu: Odo-

tuksia heikommat tulokset ja pehmeät ohjeistukset pakottavat ennusteiden alennuksiin. Konepajoista Compo-nenta, Ponsse ja Cargotec: Odotettua heikommat tulokset ja epäselvät lyhyen tähtäimen näkymät.

Millaista kurssikehitystä odotat lähikuukausina Helsingin pörssis-sä?

Lähes nollassa olevat korot ja histo-riallisen matalat arvostustasot puhuvat osakkeiden puolesta. P/e-arvostus on Helsingissä nyt 12-kertaisesti seuraavien kahdentoista kuukauden ennustettu tu-los, mikä on lähellä viiden viime vuoden keskiarvoa 12,3 mutta alle kymmenen vuoden keskiarvon 13,2. Markkinat odottavat pörssiyhtiöiden tulosten kasvavan ensi vuonna lähes kolman-

neksella, mutta pörssi hin-noittelee ”vain” kymmenen

prosentin tulosparannus-ta. Ainakin niin kauan kuin Yhdysvalloissa on

-omavirrat painottuvat Eurooppaan.

TOMMI MELENDER

”Nokian iloinen yllätys tuli väärästä bisneksestä”

POSITIIVISIMMAT YLLÄTTÄJÄT

liikevoitto Q3, ero konsensus- meur ennusteeseen, %

Pohjola 79 24,4Neste Oil 156 20,9Orion 76 18,8Stora Enso 175 16,5Kemira 47 13,4

takia, mikä kostautuisi syysneljännek-sen luvuissa. Atria: Tulos paraniSuomen ansiosta, myös Venäjä nousi plussalle. Kurssireakti-ostapäätellen raportointikau-den iloisin yllättäjä. Nokia:Selvä yllättäjä, joskin positii-visuus tuli väärästä paikasta eli NSN:stä. Cramo: Liikevoitto 20 prosenttia yli odotusten Ruotsin

neksella, mutta pörssi hin-noittelee ”vain” kymmenen

prosentin tulosparannus-ta. Ainakin niin kauan kuin Yhdysvalloissa on

-omavirrat painottuvat Eurooppaan.

TOMMI MELENDER

NEGATIIVISIMMAT YLLÄTTÄJÄT

liikevoitto Q3, ero konsensus- meur ennusteeseen, %

Fortum 220 -12,4UPM 122 -10,9Nordea 922 -7,3Sampo 368 -4,2Metso 157 -2,4

Tarkastelussa OMXH25-indeksin yhtiöt.

KUUKAUDEN PIENI

ARVOPAPERI

Teksti Karo Hämäläinen

MARRASKUU 201254

C omptel yllätti positiivisesti kolmannen neljänneksen osa-vuosiraportillaan. Liikevaih-to kasvoi peräti 22 prosent-tia 20,4 miljoonaan euroon.

Liiketulos oli 400 000 euroa nollarajan oi-

kealla puolella huolimatta siitä, että neljän-nekselle kirjattiin henkilöstövähennyksiin liittyviä kertaeriä pitkälti toista miljoonaa.

Koko vuosi painuu kuitenkin pakkasel-le alkuvuonna tehdyn ruman arvonalentu-mistappion myötä. Ilman kertaeriä Comp-

Oliko syksyn menestys vain satunnainen onnenneljännes vai merkki pysyvästä käänteestä parempaan?

Comptel – kasvutähdestä osinkoyhtiöksi

PLUSSAT&MIINUKSET✚ Uudella strategialla käänne parempaan?✚ Hyvä osinkotuotto— Vaikea, kilpailtu toimintaympäristö— Viime vuodet yhtä myllerrystä

NÄKEMYS

pörssikurssi notkahti hieman odotet-tua huonomman tulosraportin myötä. Tuhat henkeä työllistävällä it-konsultilla on ollut yksi murhe: Ruotsi. Viime vuonna sieltä tuli kaksi miljoonaa euroa tappiota ja viime kvartaalilta miljoonaa. Nyt on uusi mies vetämässä Ruotsin 145 hengen tiimiä.

-

Affectolle kolaus RuotsistaHAVAINTO Julkishallinnon it-konsultointi tuo vakaata bisnestä.

ovat olleet lupaavia. Suomi on kuitenkin suurin ja paras tuloksentekijä.

itsensä hyvin julkisen puolen konsultiksi. Asiak--

jajoukko suomalaisyrityksiä. Historian perua Af-

ELJAS REPO

YLÖSPÄIN. Comptel tähyää uusia asiakaita uusitulla strategiallaan.

KUUKAUDEN PIENI

ARVOPAPERI

NÄKEMYSHAVAINTO

KURSSIKEHIT YS

ComptelSuomalaiset osakkeet keskimäärin

1,5

1,2

0,9

0,6

0,3

euroa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ARVOSTUS&VERROKITp/e

2012ep/b

2012eev/ebitda

2012e

Comptel 133,3 0,9 6,9Affecto 7,9 1,6 5,6Digia 11,1 1,3 8Stonesoft - 20,8 70,7

LIIKETOIMINTA2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 76,8 84,4 89,9Liikevoitto, meur 3,0 1,9 5,2Voitto e. veroja, meur 10,7 -11,5 4,3Tulos/osake, euroa 0,07 0,00 0,04Osinko/osake, euroa 0,03 0,03 0,03Nettovelat, meur -9,3 -1,2 -1,0Opon tuotto, % 17,9 1,2 14,8

55MARRASKUU 2012

Kiinasta tukea Metsolle?Kiina käynnistää investointiohjelman?

Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous päättyi marraskuun puolivälissä. Yleisesti on odotettu, että päivitetty johto ryhtyy uusiin investointihankkeisiin. Ne luultavasti lisäisivät raaka-aineiden kysyntää ja tietäisivät siten hy-vää Metson kaivoslaitteille.

Metson tilauskanta on päässyt ohenemaan mutta on toki edelleen selvästi korkeampi kuin vuoden 2009 pohjissa. Niukan tilauskan-

nan myötä Metso hinnoitellaan tällä hetkellä matalilla kertoimilla. Esimerkiksi tämän vuoden ennustetulla tulokselle p/e asettuu kymmenen tuntumaan ja ennustettu osinkotuotto päälle kuuteen prosenttiin.

Maailmantalouden tilan paraneminen näkyisi luultavasti selvästi Metson kurssissa.

KARO HÄMÄLÄINEN

tel uskoo pääsevänsä pikkuplussalle.Syysneljänneksen raportissa huomio kiin-

nittyy myös siihen, että teleoperaattorien ohjelmistotalona tunnettu Comptel sai tila-uksen brasilialaiselta energiayhtiöltä. Kau-palla on indikaatioarvoa, onhan Comptel uusinut strategiansa. Yhtiön tavoitteena on ”johtava asema automatisoidun asia-kasvuorovaikutuksen ratkaisujen toimit-tajana sekä televiestinnän että uusien toi-mialojen markkinoilla”.

Strategiaan pontta antoi analytiikkaan erikoistuneen Xtractin osto vuoden alussa.

Osinko pitääComptel oli yksi vuosituhannenvaihteen it-huuman kuumimmista pörssitähdistä. Se oli vanhan Helsingin puhelinyhdistyksen eli nykyisen Elisan entinen ohjelmistoyk-sikkö, jonka emo listasi erikseen pörssiin.

Yhtiö oli kaikkea, mitä sijoittaja saattoi toivoa: hieno markkina-asema kapeassa segmentissä, joka kasvoi vauhdilla. Yhtiö oli listautumisannin jäljiltä rikas, ja kaiken lisäksi – ja kovasta kasvusta huolimatta – se paitsi teki tulosta myös jakoi osinkoa.

Sittemmin Comptel on taantunut kasvu-yhtiöstä sinnittelijäksi. Vuonna 2006 yhtiö teki yli 80 miljoonan euron liikevaihdon, kun viime vuonna jäätiin 77 miljoonaan. Tältä vuodelta on lupa odottaa Compte-

lin liikevaihtoennätyksen rikkoutumista; nykyisin voimassa oleva 84 miljoonaa on vuodelta 2008.

Kasvun hiipumista ja kilpailun kiristymi-sen ahdistamaa tilannettaan yhtiö on pai-kannut tekemällä yritysostoja ja käymällä

-malle jos toisellekin.

Osingosta Comptel on pitänyt kiinni – ja melko hyvin voitollisesta tuloksestakin. Tappiovuoden 2002 jälkeen yhtiö on muis-tanut joka kevät osakkeenomistajiaan muu-tamilla senteillä. Viime vuodelta osinkoa ir-tosi kolme senttiä osaketta kohden.

Vaikka tämä vuosi meneekin alaskirja-uksilla tappiolle, osingonjaosta yhtiö tus-kin luopuu. Comptelin omavaraisuus on 50 prosenttia ja rahoitusasema hyvä: ly-hytaikaisia varoja oli syyskuun lopussa 39 miljoonaa, velkoja yhteensä 35 miljoonaa.

Jos Comptel maksaisi keväällä viime ke-vään tapaan kolmen sentin osingon, osin-kotuotto nousisi nykykurssilla yli seitse-mään prosenttiin.

Lähdeveroprosessi jatkuuOsa Comptelin tuloista on joutunut kak-sinkertaisen verotuksen kohteeksi. Comp-tel laskee, että se on vuodesta 2004 alka-en maksanut yhteensä yhdeksän miljoo-naa euroa lähdeveroja, joita ei ole hyvitetty.

Comptel yrittää luonnollisesti saada ra-hoja takaisin. Suomen verotuksen oikaisu-lautakunta päätti vuonna 2006, että mak-settuja lähdeveroja ei hyvitetä Suomen ve-rotuksessa.

Yhdeksän miljoonaa on 44 miljoonan euron arvoisen yhtiön kokoluokassa iso summa rahaa. Prosessi on kestänyt ja kes-tänee kauan, eikä lopputuloksesta ole sel-vyyttä.

COMPTEL SAI TILAUKSEN

BR ASILIALAISELTA ENERGIAYHTIÖLTÄ.

2007 2012

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

SHU

TTER

STO

CK

ARVOPAPERIMARRASKUU 201256

MARRASKUUN ALKUPUOLISKO oli maa-ilman pörsseissä laskevien kurssien ai-kaa suotuisan alkusyksyn jälkeen. Sel-vimmin menettivät arvoaan amerikka-laiset osakkeet, jotka ovat tänä vuonna kokonaisuudessaan menestyneet eu-rooppalaisia ja aasialaisia paremmin. S&P 500 -indeksi koki marraskuun toi-sella viikolla syvimmän pudotuksensa sitten viime kesäkuun.

Yhdysvaltain vaalitulos jätti sijoittajat epäileviksi, mikä ei johtunut niinkään Barack Obaman valinnasta toiselle kaudelle kuin siitä että pattitilanne Val-koisen talon ja kongressin välillä jatkuu, koska republikaanit säilyttivät enem-mistönsä edustajainhuoneessa. Niin sanottu , eli automaattisten veronkorotusten ja menoleikkausten yhdistelmä, uhkaa pahimmillaan suistaa Yhdysvallat uuteen taantumaan.

”Seuraavien viikkojen aikana uutis-virtaa hallitsevat Yhdysvaltain talous-politiikan käänteet”, arvioi Christiana Trustin salkunhoitaja Thomas Nyheim uutistoimisto Bloombergille.

Osakemarkkinoilla onkin luvassa rau-hattomia aikoja, ellei Obaman hallinto pääse republikaanien kanssa sopiviin lehmänkauppoihin talouspoliittisissa väännöissään. Uuden taantuman uhka tuntuu painostavalta, koska amerikka-laisten pörssiyhtiöiden tuloskasvunä-

kymät ovat vaisuimmat sitten vuoden 2009, jolloin suhdanteet kävivät aal-lonpohjassa.

Yhdysvaltain tämänvuotiset presi-dentinvaalit olivat Wall Streetin asian-tuntijoiden mielestä tavallistakin mer-kittävimmät, koska Obaman ja hänen haastajansa Mitt Romneyn välillä oli

perustavia linjaeroja verotukseen, jul-kisiin menoihin ja talouden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Jenkkiosakkeisiin sijoittavien kan-nattanee Obaman vaalivoiton myötä harkita terveydenhuollon, rakentamisen ja vaihtoehtoisen energian painottamista toimialavalinnoissaan, koska Obaman tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat suuren terveydenhuoltouudistuksen läpivie-minen, asuntomarkkinoiden ja infra-struktuurirakentamisen tukeminen sekä puhtaiden energiamuotojen suosiminen.

Vaalien jälkeistä kurssilaskua

NASDAQ

-5,2% KUUKAUDESSA

Luvut on laskettu 9.11.2012 päätöskursseilla.

SYNKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ

Norja -3,3 5,5 11,3 4,4Etelä-Korea -3,7 0,8 10,9 1,3Venäjä -3,8 -5,2 5,9 3,9Taiwan -4,1 -3,5 19,1 3,3USA (S&P 500) -4,3 12,3 13,5 2,2Argentiina -4,7 -31,3 6,9 2,4USA (Dow Jones) -4,9 8,8 12,1 2,9USA (Nasdaq) -5,2 10,8 16,5 1,5

e e

VAKAATA KEHITYSTÄ

Suomi -0,3 -1,2 17,4 4,6Intia -0,8 5,2 13,8 1,7

e e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ

Italia -1,4 0,4 11,1 3,9Ruotsi -1,6 11,4 14,1 4,1Brasilia -1,9 5,3 13,3 3,9Puola -1,9 1,3 11,3 4,1Meksiko -2,9 9,9 21,2 0,9

e e

Sen sijaan öljy- ja puolustusteollisuu-den sekä pankkisektorin osakkeita olisi hyödyttänyt enemmän Romneyn valinta Valkoiseen taloon.

TOMMI MELENDER

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

ARVOPAPERI

Teksti Mirko Hurmerinta

KURSSIKEHIT YSDiageoBritannian osakkeet keskimäärin

2009 2012

16

12

8

4

0

puntaa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ARVOSTUS&VERROKITp/e

2013ep/b

2013eev/ebitda

2013e

LIIKETOIMINTA2012 2013e 2014e

Liikevaihto, MGBP 9 462 9 982 10 597Liikevoitto, MGBP 2 791 3 037 3 304Voitto ennen veroja, MGBP 2 630 2 869 3 190Tulos/osake, GBp 0,68 0,90 1,00Osinko/osake, GBp 0,38 0,42 0,45Nettovelat, MGBP 6 591 5 857 4 831Opon tuotto, % 34,6 35,7 32,9

Diageo PLC 17,6 6,3 13,3 Brown-Forman 21,8 4,9 13,3Carlsberg 12,1 1,0 7,0Fraser & Neave 16,5 1,7 10,7Kweichow Moutai 12,9 5,2 8,3Luzhou Lao Jiao 10,1 4,3 6,3Pernod Ricard 16,5 1,9 12,4SABMiller 16,0 2,3 12,0

MARRASKUU 2012 57

Viina virtaa ja laulu raikaa brittiläisen alkoholiyhtiön Diageon tehtailla. Yhtiö te-ki päättyneellä tilikaudella ennätystuloksen, ja kasvu-

haluja riittää edelleen.Maailman johtavan premium-alkoholi-

juomien valmistajan Diageon tuoteportfo-lio on hyvin nimekäs. Tunnetuimpiin brän-

-nie Walker sekä Captain Morgan ja Laga-vulin. Kaiken kaikkiaan salkusta löytyy 17 brändiä, jotka komeilevat maailman sadan arvostetuimman premium-väkevän listalla.

Yhtiötä ostamalla sijoittaja saa hyvin laa-jan hajautuksen. Diageon juomia myydään noin 180 maassa ja tuotekategorioita on pe-räti yksitoista tequilasta rommiin ja viinei-hin – jokaiselle jotakin. Terävin keihäänkär-ki ovat yhtiön viskibrändit, joiden osuus lii-kevaihdosta on lähes 30 prosenttia.

Kehittyvillä markkinoilla kilpailu kovenee

Diageon suurimmat markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, joiden osuus yhtiön koko liikevaihdosta on noin 60 pro-senttia. Sekä vanhan että uuden mantereen alkoholijuomamarkkinat ovat kuitenkin jo hyvin kypsät.

Suurin kasvu tulee siitä, että Kiinan ja muiden kehittyvien maiden voimakkaasti kasvava keskiluokka oppii juomaan kuten länsimaalaiset. Hyvässä vauhdissa he sii-nä ovatkin. Ensimmäisellä vuosipuoliskol-

Brittiläinen alkoholijätti Diageo on vahvistanut asemiaan huimasti kasvavilla Kiinan viinamarkkinoilla haalimalla portfolioonsa paikallisia juomabrändejä.

Kiinalaiset juovat miljoonia Diageolle

la väkevien alkoholijuomien myynti kasvoi Kiinassa 40 prosenttia vuodentakaisesta.

Kehittyvillä markkinoilla kilpailu kui-tenkin kovenee koko ajan. Sen lisäksi, et-tä apajille puskevat myös muut monikan-salliset kanssakilpailijat, myös paikalliset brändit nousevat etenkin Aasian mark-kinoilla. Vaikka globaalien brändien ho-peareunukset kimaltavatkin houkuttele-vasti, paikallisten tuotemerkkien arvos-tus on kasvanut vauhdilla.

Diageo on vastannut trendiin haalimalla paikallisia brändejä portfolioonsa. Kesäl-lä yhtiö nousi määrääväksi omistajaksi kii-nalaiseen Sichuan Shuijingfangiin, joka on maan neljänneksi suurin kirkkaiden väke-vien valmistaja. Viimeisen kahden vuoden aikana yhtiö on toteuttanut yksitoista yri-tysostoa, joiden arvo kohoaa yli 2,2 miljar-diin puntaan. Näistä yhdeksän suuntautui kehittyville markkinoille.

Osake kilpailijoita houkuttelevampi

Kovan kasvun lisäksi Diageo on ollut vii-me vuosina myös hyvin kannattava. Päätty-neellä tilikaudella yhtiön oman pääoman-tuotto oli 35 prosenttia. Edulliseksi osaket-ta ei tosin voi kehua, mutta se kestää ver-tailun kanssakilpailijoihin hyvin.

Diageon ensi vuoden p/e-ennuste on

Finlandia Vodkaa tuottavan Brown-Forma-nin p/e-ennuste on 21,8. Ev/ebitda-ennuste molemmille on 13,3, mutta oman pääoman

tuotossa Diageo peittoaa kilpakumppanin-sa. Diageolta odotetaan ensi vuonna 35,7

pääomantuottoa.

tunnettuun Pernod Ricardiin vertailtaessa Diageo näyttää houkuttelevammalta. Vii-namarkkinoille mielivän sijoittajan kannat-taa kuitenkin vilkaista myös päämarkkinan Kiinan paikallisia pelureita kuten Luzhou Lao Jiaota ja Kweichow Moutaita.

”Organisaatiotamme on satutettu. Emme ole tyytyväisiä aktiivisilla sijoitusratkaisuilla saa-vutettuihin tuottoihin.

Puhtaan aktiivisen sijoittamisen kulut ovat meille liian korkeat. Kun niputamme nämä kaksi faktaa yhteen, huomaamme, ettei puhdas aktiivinen sijoittaminen ole toimiva ratkaisu.”

Näin suorasti sanailee iSharesin tuo-reimmassa Blending Insights -sijoitustut-kimuksessa haastateltu institutionaalinen varainhoitaja.

Blackrockin tytäryhtiö iShares tunne-taan sijoittajien piirissä vankkaa käytännön pohjatyötä tekevänä sijoitustalona. IShares haastatteli 35 eurooppalaista instituutiosi-joittajaa kahdeksasta maasta. Haastatellut ovat merkittäviä markkinatoimijoita: ne hallinnoivat 2400 miljardin euron varal-lisuusmassaa.

Viime vuodet ovat olleet aktiiviselle va-rainhoidolle vaikeita. Viiden vuoden aikana indeksoituihin osake- ja korkoratkaisuihin kaadettiin uutta rahaa nettona 1500 miljar-dia euroa. Myyntiponnisteluiden ansiosta aktiiviset tuotevaihtoehdot saivat sisään sen verran rahaa, että se korvasi pois lunastetut

eurot: nettona uutta rahaa ei tullut lainkaan.Ammattimaisen varallisuudenhoidon

kokonaiskuva muuttuu rajusti ja kovaa vauhtia. Vanhat, puhtaasti aktiiviseen sal-kunhoitoperinteeseen tukeutuvat pelisään-nöt eivät toimi.

Aktiivinen ja passiivinen”Indeksisijoittamisen osuus on jo yli yksi-toista prosenttia eurooppalaisen varain-hoitoteollisuuden hallinnoimista varois-ta. Muutos on aikaansaanut aktiivisen ja passiivisen salkunhoidon yhdistelmiä am-mattilaisten sijoitusstrategioihin”, kertoo iSharesin EMEA-alueen sijoitusstrategioista vastaava johtaja Stephen Cohen.

Tutkimuksen mukaan muutoksen syynä on lisääntynyt kulujen seurannan tarkkuus sekä tietoisuus indeksoinnin eduista.

”Siirrymme kohti matalamman kasvun aikakautta, ja alhaisemmat kulut tulevat suhteellisesti koko ajan tärkeämmiksi”, kuvaa eräs suursijoittaja.

Tutkimussopan keskeinen sanoma seu-loutuu helposti. Suurin osa vastaajista se-koittaa aktiiviset ja passiiviset sijoitusrat-kaisut kokonaisallokaatioissaan. Kysymys ei ole joko–tai-asenteesta vaan enenevässä

määrin sekä–että-sijoittamisesta. Vastausten perusteella iShares on määri-

tellyt kolme sijoittajaidentiteettiä: aktiiviset sijoittajat, yhdistelmien suosijat ja agnos-tiset allokoijat.

30 prosenttia uskoo aktiivisten sijoitus-ratkaisuiden tuottavan ylituottoa jatkos-sakin. Tämä ryhmä käyttää indeksointia vain käteisenhallintaan tai vihoviimeisenä vaihtoehtona, kun muita ratkaisuita ei ole tarjolla. Kaksi kolmesta konsultoivasta va-rainhoitajasta suosii puhtaasti aktiivisia toimintamalleja. Osa vastaajista ilmoittaa nykyisen liiketoimintamallinsa olevan es-teenä indeksoinnin aloittamiselle.

Neljännes vastaajista yhdistelee suju-vasti aktiivisia ja passiivisia vaihtoehtoja. Kolmasosa valtakirjalla toimivista varain-hoitajista ja viidennes useaan eri omai-suuslajiin sijoittavista institutionaalisista varainhoitajista kuuluu tähän ryhmään. Yhdistelyn syynä ovat asiakkaiden vaati-mukset, tiukka markkinaympäristö sekä aktiivisesta salkunhoidosta saadut tulokset.

45 prosenttia vastaajista oli agnostikkoja aktiivisuus/passiivisuus-kysymyksessä. Ag-nostikot ymmärtävät, etteivät he voi syväl-lisesti selvittää paremmuuseroa aktiivisen ja passiivisen sijoitustyylin välillä. Puhdas

Teksti Petre Pomell

ETF

ARVOPAPERIMARRASKUU 201258

Aktiivinen vai passiivinen? Ei vaan molemmat!

■ ETF:ien osuus ■ Indeksirahastojen osuus ■ Aktiivisten rahastojen osuus

ETF:T VALTAAVAT ALAA

100 %

98 %

96 %

94 %

92 %

90 %

88 %

86 %

84 %

82 %2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

eurooppa laisissa

ETF

JENKKI-ETF

ARVOPAPERI 59MARRASKUU 2012

kulurakennekeskustelu ei vakuuta heitä indeksoinnin ylivertaisuudesta. Agnostikot hakevat ylituottoja allokaatioiden kautta. Se, millä välineillä allokaatiot toteutetaan, on toissijaista. 75 prosenttia useaan eri omaisuuslajiin sijoittavista institutionaa-lisista varainhoitajista on tutkimuksen mukaan agnostikkoja.

Sekoita, älä ravista Tulevaisuuden megatrendeistä vallitsee suuri yksimielisyys: sijoittamisen kulut ja toimialan marginaalit kutistuvat.

Palveluntuottajien palkkioprosentit pienenevät ja sijoittajien osuudet tule-vaisuuden tuotoista kasvavat. Varmoiksi häviäjäksi veikattiin kaappi-indeksointiin keskittyviä rahastoja. Kaappi-indeksoinnil-la tarkoitetaan tarkasti vertailuindeksejään seuraavia aktiivisia rahastoja. Alkeellisim-masta oppimisen muodosta, matkimisesta, rahastot kuitenkin veloittavat muutaman prosentin hallinnointi- ja säilytyspalkki-oita. Se on liikaa.

Ala jakautuu indeksituottoja kaapiviin passiivisiin rahastoihin ja aktiivisiin ra-hastoihin, jotka ottavat todellista riskiä. Aktiivisella riskinotolla vertailuindeksi päihitetään kunnolla tai sille hävitään reilusti. Ammattilaiset ilmoittavat mak-savansa todellisesta aktiivisen riskin otosta tulevaisuudessakin.

”Jatkossa prosentuaalisesti pienellä osalla aktiivisista salkunhoitajista on osoittaa hyvät tuottoluvut ja he saavat hoitoonsa kasoittain pääomaa”, mietiskelee eräs sijoittaja.

Passiiviset sijoitusratkaisut eivät toimi ilman aktiivisia vastinpareja, jotka tehos-tavat hinnanmuodostusta. Kyse on sijoi-tusstrategioiden heiluriliikkeestä, jossa punnus liikkuu nyt aktiivisuudesta kohti passiivisuutta.

Varallisuusluokkien ja maanosien hin-nanmuodostuksen tehokkuus saa aikaan vilkasta pohdintaa. Sijoittajat uskovat Yhdysvaltain suurten yritysten hinnan-muodostuksen olevan erittäin tehokasta. Valtaosa sijoittaa rapakon takaisiin suur-yhtiöihin passiivisesti.

Kehittyvien maiden korkotuotteissa mie-lipiteet jakaantuvat jyrkästi. Osa uskoo aktiivisen sijoittamisen toimivan paremmin, koska ammattilaiset haluavat kontrolloi-da ennen kaikkea maakohtaista maksun laiminlyöntiriskiä ja likviditeettiä. Toiset mieltävät kehittyvien maiden korkopositiot luonteeltaan globaaleiksi. Kustannustehok-kuuden nimiin vannovat sijoittajat hoitavat omaisuuslajin etf:illä ja pyrkivät välttämään indeksipoikkeamaa.

INSTITUUTIOSIJOITTAJAT USKOVAT vahvasti Yhdysvaltain suuryritysten hinnanmuodostuksen tehokkuuteen. Näkemyksen vuoksi yhä useampi talo ostaa jenkkiosakkeita passiivisesti. Sal-kunhoitajat siis käytännössä tunnus-tavat, että heidän kokemuksensa ak-tiivisista sijoitusratkaisuista kyseisellä markkinalla eivät ole kaksiset. Kulujen jälkeen ylituottoa eli alfaa ei ole saatu raavittua kasaan.

Pitävätkö ammattisijoittajien väitteet paikkansa piensijoittajan näkökulmasta?

Kolusin Suomen sijoitustutkimuk-sen julkaisemasta Rahastoraportista läpi Pohjois-Amerikan osakerahastot. Kymmenen vuoden tuottovertailussa toimijat tahkosivat keskimäärin kol-men prosentin vuosituottoja. Kymme-nen vuoden tuottohistoria löytyi 24 ra-hastolta. Vertailuindeksinä oleva MSCI North America tuotto-indeksi antoi neljän prosentin vuosituoton euroissa ennen kuluja. Vertailuindeksi koostuu 704 yrityksestä, joista yhdeksän pro-senttia on kanadalaisia.

Onko Rahastoraportissa käytetty vertailuindeksi oikea, vai vertaillaanko omenoita päärynöihin? Pelkästään Yh-

dysvaltain osakemarkkina-avaruus kä-sittää tuhansia yhtiöitä, joihin rahastot voivat sijoittaa.

Vanguard Total Stock Market -etf (tikkeri: VTI) sisältää 3271 osaketta Amerikasta. 0,06 prosentin vuotuis-kuluilla varustettu VTI on tahkonnut sijoittajille 7,5 prosentin vuosituottoja dollareissa. Dollari on vuosikymme-nessä heikentynyt 30 prosenttia euroa vastaan, joten pelkästään VTI:hin si-joittamalla olisi sijoittaja pessyt keski-määräiset aktiiviset rahastot mennen tullen ja palatessa.

IShares MSCI North America -etf (INAA) sopii mainiosti sijoittajille, jot-ka haluavat allokoida varojaan Rahas-toraportin vertailuindeksin mukaisesti. 0,40 prosentin vuotuiskuluilla sijoittaja kahmii yli 700 osakkeen korin. Arvo-papereiden lainaustoiminnalla etf on kyennyt tienaamaan omistajilleen vielä 0,03 prosenttia ylimääräistä tuottoa. Lainaustoiminnan tuotto on käytän-nössä tiputtanut INAA:n vuotuiskulu-ja 7,5 prosentin verran. INAA:n tuotto luonnollisesti seuraa kuluilla vähen-nettyä vertailuindeksin tuottoa.

PETRE POMELL

Passiivisesti Amerikan raitille

MARRASKUU 201260

seuraa johtajaa

Tänäänkin voit olla PAREMPI

- esimies- rehtori- pomo- kapteeni- mestari

- tirehtööri- valmentaja- presidentti- päällikkö- johtaja

MINÄ

Fakta on rohkeasti mukanasi esimiestyössä. Lue Faktaa. Fakta tekee hyvää sekä sinun että alaisesi hyvinvoinnille ja menestykselle.

www.fakta.fi

Ilmoitusvaraukset: Suvi Toikka 020 442 4241, suvi.toikka@talentum.fi

taulukot

MA AILMAN OSAKKEET

TAULUKOT

ARVOPAPERI

Indeksirahasto hakkasi aktiiviset.

Investor p/e:llä Pohjolan huokein.

Amer kelpaa joka lähtöön.

TULOSENNUSTEET62

GURUSALKUT69

68

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

64

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

65

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

66

PARHA AT R AHASTOT67

KOROT JA LAINAT70

MA AILMANTALOUS

71

MA AILMAN PÖRSSIEN NOUSIJAT JA LASKIJAT

72

Neste Oilin ja Atrian ennusteet nousussa

Danske kääntymässä

GE:llä positiivinen kassaongelma

Fondita miehitti kärkilistat

Varis siivosi Raision ja YIT:n arvosalkustaan

Saksan ja USA:n korkoero kasvussa

Eurooppalaiset osakkeet keskimäärinS&P 500

Tammikuu2012

Joulukuu2012

1200

900

1500

11/2012

MARRASKUU 2012 61

Jenkkiosakkeet vedossakannattanut pitää rahaa

amerikkalaisissa osakkeissa.Maailman tärkein osakeindeksi S&P 500

on vahvistunut vuodenvaihteesta yksitoista prosenttia. Uutistoimisto Bloombergin ko-koaman datan mukaan jenkkiosakkeet ovat hakanneet tuotoissa muut keskeiset omai-suusluokat eli amerikkalaiset valtionobligaa-tiot ja yrityslainat, dollarin sekä eurooppalai-set ja aasialaiset osakkeet.

Se on varsin poikkeuksellista, sillä edellisen kerran tällainen tilanne koettiin vuonna 1995. Tuolloin meno jatkui vahvana, sillä vuoden 1997 puoliväliin saakka S&P 500 nousi vielä 93 prosenttia lisää.

Nykyiset suhdannenäkymät eivät kuiten-kaan tue odotuksia seitsemäntoista vuoden takaisen historian toistumisesta. Yhdysval-tain talouskasvu on heikentynyt ja amerik-kalaisten yritysten voittoennusteet ovat vaisuimpia sitten taantumavuoden 2009.

Tämän vuoden kurssinoususta onkin pit-källe kiittäminen Yhdysvaltain keskuspank-kia, joka on jatkanut superelvyttävää raha-politiikkaansa ja aikoo näillä näkymin pitää nollakorkolinjansa vuoden 2015 puoliväliin saakka.

Monet amerikkalaiskommentaattorit pel-käävät talousriskien lisäksi poliittisia riskejä. Presidentti joutuu vastedes-kin temppuilemaan vastahakoisen kong-ressin kanssa, kun republikaanit säilyttivät enemmistön edustajainhuoneessa. Edessä häämöttävät automaattiset veronkorotuk-set ja menoleikkaukset uhkaavat vaarantaa jenkkitalouden elpymisen. Se näkyisi myös yritysten tuloksissa ja pörssikursseissa.

Jenkkiosakkeisiin sijoittaneet joutuvatkin lähitulevaisuudessa jännittämään paitsi yri-tysten tuloskehitystä myös sitä, onnistuuko Obama avaamaan umpisolmut kongressissa.

TAULUKOT

ARVOPAPERI

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi9.11.2012

voitto ennen veroja meur

tulos/ osakeeuroa

voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

ENNUSTEIDEN LASKUT 1 kk, %

PÖYRY-78 %

CAPMAN-67 %

AHLSTROM-42 %

LEMMINK ÄINEN-41 %

▼ Affecto 2,67 7,1 0,25 9,5 8,6 10,1 0,34 0,14 7,9 0,9 5,6 10,7 9,3 12,4 0,39 0,16 6,9 0,8 4,3▼ Ahlstrom 12,62 -5,8 -0,38 18,4 17,0 24,0 0,17 0,65 76,3 1,1 7,2 46,0 32,4 61,4 0,60 0,60 21,0 1,1 6,3▼ Aktia 5,78 36,0 0,53 66,6 65,3 67,9 0,75 0,41 7,7 0,6 67,7 67,2 68,2 0,72 0,39 8,0 0,6 ▲ Alma Media 4,95 42,0 0,39 30,5 26,9 34,0 0,37 0,30 13,4 4,5 9,3 36,0 33,1 40,4 0,34 0,30 14,6 4,2 8,5▲ Amer Sports 10,95 115,0 0,71 111,6 108,0 118,3 0,70 0,35 15,6 1,6 9,8 143,9 121,0 152,0 0,92 0,40 11,8 1,5 8,3▼ Aspo 5,88 17,7 0,43 9,4 8,0 10,0 0,34 0,42 17,5 2,2 13,3 14,8 13,9 15,0 0,40 0,42 14,6 2,2 9,9▲ Atria 6,60 -4,1 -0,24 20,6 18,0 23,3 0,36 0,20 18,1 0,4 7,0 29,0 17,0 32,8 0,73 0,32 9,1 0,4 6,2▼ Basware 22,00 12,3 0,76 9,5 8,7 11,0 0,51 0,40 42,8 2,8 16,5 14,4 13,4 16,0 0,85 0,45 25,8 2,6 11,6▼ Capman 0,84 13,7 0,10 2,3 1,9 2,8 0,02 0,07 42,0 1,3 50,2 11,4 11,4 11,4 0,10 0,10 8,4 1,2 11,2▼ Cargotec 18,19 192,0 2,42 145,0 111,1 162,8 1,73 0,80 10,5 0,9 7,0 141,6 117,0 182,0 1,68 0,83 10,8 0,9 6,7▲ Citycon 2,47 55,0 0,05 68,0 65,4 104,4 0,21 0,15 11,8 0,8 17,2 76,0 65,0 135,7 0,21 0,15 11,5 0,8 16,5▲ Comptel 0,41 10,7 0,07 -5,5 -12,0 1,0 0,01 0,03 68,3 1,8 7,2 5,4 3,0 6,0 0,03 0,03 12,1 1,8 3,9▲ Cramo 7,68 37,6 0,60 47,0 36,2 72,4 0,83 0,39 9,2 0,6 3,8 48,1 -8,5 58,3 0,85 0,40 9,0 0,7 4,0▼ Digia 2,71 -23,1 0,32 5,2 3,0 7,0 0,25 0,08 11,1 1,3 8,0 10,2 8,0 12,9 0,37 0,13 7,2 1,1 5,2▲ Elisa 16,45 265,0 1,29 277,0 268,8 282,4 1,36 1,33 12,1 3,0 7,0 283,0 264,4 308,0 1,35 1,31 12,2 3,0 6,9▼ F-Secure 1,57 23,5 0,10 23,2 21,2 24,9 0,11 0,06 13,8 3,7 6,9 28,3 26,6 32,0 0,14 0,07 11,2 3,2 5,6▲ Finnair 2,20 -111,4 -0,75 0,06 0,00 37,6 0,4 3,4 39,8 25,7 44,4 0,22 0,03 9,9 0,4 2,9▲ Fiskars 16,30 161,9 1,82 103,0 97,9 189,4 1,02 0,67 16,0 2,2 16,5 108,0 85,0 113,5 1,06 0,67 15,4 2,1 15,6▼ Fortum 13,96 2 228,0 1,99 1 502,5 1 337,4 1 811,3 1,29 1,00 10,8 1,2 8,3 1 570,0 1 253,0 1 747,8 1,30 1,00 10,7 1,2 8,2▲ HKScan 3,85 11,2 0,18 9,0 6,0 18,1 0,16 0,15 24,5 0,5 5,8 30,1 17,0 36,0 0,40 0,19 9,7 0,5 4,9▲ Huhtamäki 12,91 105,2 0,80 142,0 138,0 143,3 1,20 0,53 10,8 1,5 7,2 154,0 140,1 162,3 1,24 0,56 10,4 1,4 6,5▼ Kemira 10,75 168,0 0,89 99,9 89,1 164,0 0,83 0,53 13,0 1,2 8,5 171,5 137,5 206,0 0,95 0,55 11,3 1,2 7,5▲ Kesko 24,59 281,6 1,84 229,0 217,0 239,1 1,49 1,15 16,5 1,1 6,8 260,5 232,7 305,5 1,76 1,25 14,0 1,1 6,2▼ Kone 56,20 816,6 2,51 823,9 790,0 896,5 2,53 1,50 22,2 7,6 15,3 974,0 892,0 1 052,2 2,84 1,60 19,8 6,4 13,2▲ Konecranes 24,52 96,0 1,10 136,8 123,6 155,7 1,62 1,10 15,1 3,0 9,5 144,9 124,9 169,0 1,73 1,10 14,2 2,8 8,7▲ Lännen Tehtaat 14,50 7,5 0,92 8,0 7,0 9,0 0,91 0,80 15,9 0,7 6,0 10,0 8,0 11,0 1,12 0,90 12,9 0,6 5,6▲ Lassila & Tikanoja 11,67 21,0 0,44 43,3 42,0 45,8 0,85 0,60 13,8 2,0 6,0 48,1 47,0 51,9 0,95 0,63 12,3 1,9 5,6

▼ Lemminkäinen 14,59 34,8 1,19 28,4 22,6 40,2 1,11 0,60 13,1 0,6 6,5 50,6 42,0 63,5 1,58 0,70 9,2 0,6 5,0

▲ Metsä Board 2,02 -179,5 0,02 158,0 17,0 164,0 0,09 0,00 23,8 0,8 6,8 68,0 33,0 102,0 0,18 0,06 11,2 0,7 5,3▼ Marimekko 15,40 3,9 0,35 6,8 5,2 7,0 0,63 0,55 24,6 3,7 13,1 9,6 8,1 11,0 0,86 0,65 17,8 3,5 10,3▼ Metso 26,87 507,0 2,38 595,7 510,7 670,2 2,86 1,75 9,4 1,8 5,4 576,0 462,0 721,0 2,75 1,80 9,8 1,7 5,3▲ Neste Oil 9,39 205,8 0,62 280,5 251,5 349,0 0,82 0,35 11,5 0,9 6,3 375,0 312,7 501,0 1,06 0,45 8,8 0,9 5,6▲ Nokia 2,09 437,0 0,29 -778,1 -2 437,0 -614,0 -0,28 0,00 1,0 -189,5 -2 700,0 1 289,0 -0,03 0,00 1,2 5,0▼ Nokian Renkaat 31,13 359,2 2,32 398,0 388,0 435,0 2,53 1,35 12,3 3,0 8,2 464,9 396,7 505,2 2,88 1,53 10,8 2,6 7,1▼ Okmetic 4,61 11,0 0,59 9,1 8,8 9,4 0,38 0,24 12,2 1,3 6,2 10,5 9,8 11,3 0,45 0,26 10,3 1,3 3,8▼ Olvi 19,80 18,4 0,65 30,0 29,0 32,5 1,16 0,60 17,1 2,9 9,1 35,4 28,0 37,8 1,41 0,68 14,0 2,6 7,8▼ Oriola-KD 2,10 -28,4 -0,16 17,1 15,6 23,7 0,08 0,10 25,9 1,1 7,7 34,8 23,0 52,7 0,18 0,12 11,7 1,0 5,8▲ Orion 19,73 281,9 1,49 281,3 259,4 290,6 1,49 1,30 13,2 5,4 8,4 244,0 223,2 287,0 1,28 1,12 15,4 5,4 10,0▼ Outokumpu 0,74 -253,0 -0,34 -328,2 -689,9 -199,9 -0,17 0,00 0,4 130,4 -6,5 -28,8 33,0 -0,01 0,00 0,4 7,9

Outotec 36,30 113,4 1,75 175,2 163,7 193,0 2,73 1,10 13,3 3,5 6,4 183,0 154,9 216,0 2,88 1,20 12,6 3,0 6,0

62 MARRASKUU 2012

ei antanut aihetta päivittää Helsingin pörssin yhtiöiden ennusteita urakalla ylöspäin. Viimeksi kuluneen kuukauden ai-

odotukset ovat laskeneet.Selvimmin analyytikot vetivät alaspäin Pöyryn,

Capmanin, Ahlstromin ja Lemminkäisen ennusteita. Niiltä odotetaan nyt 41–78 prosenttia pienempiä voittoja kuin lokakuun alkupuoliskolla.

Varsinkin Pöyry on ollut sijoittajille tänä syksynä todellinen harminpakkaus, sillä se oli jo toisen vuosineljänneksen tuloskauden pahin yksittäinen

pettymys. Myös ennen tuoreinta osavuosiraport-tia yhtiö joutui alentamaan ennustettaan tämän vuoden liikevoitosta. Nyt se odottaa merkittävää liikevoiton laskua viime vuodesta, kun kakkosnel-jänneksen alla se ilmoitti lievemmin sanankään-tein odottavansa vain liikevoiton laskua.

Selvimmin voitto-odotukset ovat syys–loka-kuussa nousseet Neste Oililla ja Atrialla. Kumpikin julkisti odotuksia paremman syysneljänneksen osavuosiraportin.

TOMMI MELENDER

Pöyry petti taas

ENNUSTEIDEN PERUSTEET

TAULUKOT

ARVOPAPERI

▲ tulosennuste noussut ■ tulosennuste pysynyt ennallaan ▼ tulosennuste laskenuttulosennustetaulukossa

ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja.

tuloksen verojen jälkeen.

taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

Yhtiöosake-kurssi9.11.2012

voitto ennen veroja meur

tulos/ osakeeuroa

voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

▼ PKC Group 13,46 36,9 1,16 46,1 43,5 48,0 1,59 0,65 8,5 1,7 4,2 50,0 41,2 57,7 1,60 0,75 8,4 1,5 4,0▲ Pohjola 10,21 258,0 0,67 377,0 360,0 403,5 0,94 0,48 10,9 1,2 450,5 390,5 476,2 1,09 0,54 9,4 1,1 ▼ Ponsse 6,10 28,0 0,47 20,1 20,0 23,0 0,50 0,35 12,2 2,0 6,9 25,0 20,5 28,0 0,60 0,35 10,2 2,3 6,7▼ Powerflute 0,28 10,6 0,04 7,1 6,7 7,5 0,02 0,01 16,4 4,8 13,4 13,3 13,5 0,03 0,01 8,8 3,0▼ Pöyry 3,02 17,1 0,13 2,8 -10,0 15,0 0,14 0,09 22,4 1,1 12,6 14,7 -4,0 25,0 0,18 0,13 16,8 1,1 9,4▼ Raisio 3,00 30,3 0,16 23,0 20,5 35,4 0,17 0,12 18,2 1,4 9,1 39,5 38,0 44,2 0,19 0,13 15,8 1,4 7,9▲ Ramirent 5,79 60,8 0,41 80,5 70,1 87,0 0,55 0,30 10,5 1,8 4,1 78,8 18,0 101,1 0,54 0,32 10,8 1,7 4,0▲ Rapala 4,90 25,0 0,36 26,0 25,0 26,3 0,37 0,24 13,3 1,4 7,8 28,0 27,0 28,5 0,39 0,26 12,6 1,4 7,5▼ Rautaruukki 4,98 -11,0 -0,07 -86,0 -124,0 -44,5 -0,43 0,25 0,6 13,7 37,5 -2,2 75,5 0,20 0,25 24,9 0,6 6,5▲ Sampo 23,85 1 228,0 1,85 1 572,0 1 462,5 1 616,0 2,38 1,28 10,0 1,4 8,5 1 578,0 1 437,0 1 722,0 2,38 1,35 10,0 1,3 8,4▼ Sanoma 7,30 167,8 0,52 158,0 128,7 191,0 0,76 0,60 9,6 0,9 4,8 197,2 168,3 215,0 0,84 0,60 8,7 0,9 4,5▲ Sponda 3,34 91,8 0,39 121,6 94,2 139,2 0,31 0,17 10,6 0,7 16,0 110,0 93,0 178,7 0,31 0,18 10,8 0,7 15,2▼ SRV 3,21 10,8 0,17 6,8 5,0 9,0 0,13 0,12 25,0 0,7 25,0 17,5 15,0 21,2 0,36 0,14 9,0 0,6 14,0▼ Stockmann 14,14 35,8 0,43 69,0 62,6 79,5 0,77 0,60 18,5 1,1 10,5 96,7 84,0 118,9 1,02 0,77 13,9 1,1 9,0▼ Stora Enso 4,89 528,0 0,63 391,0 322,0 471,3 0,38 0,30 12,9 0,7 6,0 498,7 432,1 618,0 0,49 0,30 10,0 0,6 5,8▼ Talentum 1,15 -1,0 -0,04 -1,9 -2,1 -1,7 0,03 0,05 34,3 2,8 95,8 4,2 3,3 5,5 0,07 0,07 16,2 2,5 8,0▼ Talvivaara 1,30 -7,0 -0,04 -74,0 -100,9 -56,1 -0,20 0,00 1,0 46,8 6,9 -73,8 152,9 0,03 0,00 48,5 1,0 8,2▲ Technopolis 3,47 47,0 0,70 34,0 29,0 40,0 0,38 0,20 9,1 0,7 15,6 41,0 40,0 43,0 0,40 0,21 8,7 0,7 15,1▲ Teleste 3,97 8,8 0,36 11,0 9,0 11,4 0,42 0,17 9,4 1,2 4,8 13,2 12,0 14,0 0,52 0,22 7,7 1,1 4,2▼ Tieto 15,00 107,3 0,84 95,8 63,0 134,3 1,32 0,78 11,4 1,9 5,1 137,2 126,4 159,3 1,49 0,84 10,1 1,7 4,7▲ Tikkurila 14,75 51,9 0,80 63,0 59,5 66,1 1,05 0,80 14,0 3,2 7,9 65,3 62,0 69,0 1,09 0,83 13,5 3,0 7,6▼ UPM-Kymmene 8,30 572,0 0,93 387,5 356,1 464,0 0,66 0,60 12,6 0,6 6,1 533,8 375,8 696,0 0,79 0,60 10,5 0,6 5,2▲ Uponor 8,80 23,0 0,03 48,5 45,0 51,1 0,43 0,40 20,5 3,0 8,4 55,4 42,0 68,4 0,52 0,45 16,9 2,9 7,9▼ Vacon 38,50 26,9 1,10 37,6 35,0 38,8 1,70 1,00 22,6 5,4 11,4 46,2 40,0 53,1 2,14 1,10 18,0 4,7 9,7▼ Vaisala 15,60 16,1 0,57 26,8 25,7 28,7 1,01 0,70 15,4 1,5 5,5 29,7 25,3 33,0 1,16 0,77 13,4 1,4 5,0▲ Wärtsilä 31,38 438,0 1,44 476,4 430,0 522,1 1,80 1,00 17,5 3,4 10,5 528,9 426,0 569,8 1,88 1,10 16,7 3,1 9,4▼ YIT 14,98 175,3 0,99 238,0 211,1 248,0 1,39 0,75 10,8 1,9 8,8 266,0 133,1 293,0 1,54 0,80 9,8 1,7 7,9

63MARRASKUU 2012

on plakkarissa jo kolme neljäsosaa. Sijoittajien katseet siirtyvät entistä tiiviimmin ensi vuoden näkymiin.

Syysneljänneksen osavuosiraporttien perusteella epävarmuutta on runsaasti ilmassa, sillä yhtiöt arvioivat tulevaisuuttaan varsin varovaisin sanankääntein. Sen sijaan että valmistauduttaisiin vahvistuvaan kysyntään, esillä ovat säästöt ja tehostamistoimet.

Factsetin konsensusennusteet eivät kuitenkaan maalaile mitenkään lohduttomia näkymiä

että Helsingin pörssin yhtiöistä kahdeksan kymmenestä tekee ensi vuonna suuremmat voitot kuin tänä vuonna.

Selvintä tulosparannusta odotetaan – yllätys, yllätys – tämän syksyn pahimmalta odo

tulosennuste on viisinkertainen tämän vuoden

yhtiön vaikeudet ovat siis lyhytaikaisia.

Ensi vuodelle kovat odotukset

TAULUKOT

ARVOPAPERI

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

Yhtiöosake-kurssi

7.11.2012

markkina-arvo,

MK

tulos/osake

KR

tulos/ osake

KR

voitto ennen veroja,

MK

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake

KR

voitto ennen veroja

MKp/e ev/

ebitdaosinko-

tuotto, %

RUOTSI

Hennes & Mauritz 221,00 365 770 9,56 10,33 22 967 21,4 13,3 4,3 11,43 25 344 19,3 12,1 4,5

Nordea 59,80 242 187 5,96 6,34 34 572 9,4 NA 4,3 6,76 36 851 8,8 NA 4,6

Volvo 91,40 194 666 8,75 6,56 18 591 13,9 6,4 3,3 8,10 23 154 11,3 5,5 3,8

Atlas Copco 162,90 193 638 10,62 11,47 18 665 14,2 9,3 3,4 11,45 18 514 14,2 9,0 3,6

Ericsson 58,10 191 725 4,72 3,81 16 957 15,2 5,8 4,6 5,00 20 539 11,6 4,9 5,2

TeliaSonera 43,28 187 406 4,20 4,10 23 971 10,6 6,8 6,9 4,27 25 706 10,1 6,7 7,4

Handelsbanken 233,80 147 754 19,52 20,98 17 865 11,1 NA 4,6 21,70 18 086 10,8 NA 4,7

Swedbank 124,30 140 744 9,52 12,23 17 714 10,2 NA 4,9 12,70 17 885 9,8 NA 5,2

Sandvik 94,60 118 664 4,63 7,75 12 832 12,2 7,5 4,0 7,87 13 176 12,0 7,1 4,3

SEB 54,05 118 519 5,56 5,39 15 272 10,0 NA 3,8 5,38 15 326 10,0 NA 4,3

Investor 146,20 110 757 -12,14 6,19 5 392 23,6 27,9 4,4 7,15 6 481 20,4 27,1 5,1

Scania 131,30 104 086 11,78 8,31 8 734 15,8 8,5 3,4 9,97 10 752 13,2 7,1 3,8

SCA 132,50 93 455 -0,50 7,88 6 389 16,8 9,2 3,3 9,55 8 566 13,9 7,9 3,5

Assa Abloy 228,90 84 890 12,30 13,92 6 804 16,4 11,5 2,2 15,30 7 484 15,0 10,3 2,5

SKF 153,80 70 000 13,29 10,75 7 047 14,3 8,1 3,6 12,04 7 996 12,8 7,3 3,9

Hexagon 159,00 56 290 7,56 8,64 3 770 18,4 13,3 1,3 9,83 4 258 16,2 11,8 1,5

Electrolux 168,80 52 227 7,25 12,09 3 762 14,0 6,9 3,9 15,03 5 531 11,2 5,8 4,1

Lundin Petroleum 156,70 49 817 3,50 4,22 5 516 37,1 7,5 0,0 3,90 4 890 40,2 8,2 0,0

Tele2 111,50 49 809 10,43 9,63 5 219 11,6 5,8 11,6 11,80 6 849 9,4 5,3 11,5

Alfa Laval 116,70 48 951 7,68 7,77 4 500 15,0 9,6 3,0 7,78 4 523 15,0 9,0 3,2

Getinge 202,50 48 260 10,61 11,89 3 687 17,0 10,9 1,9 13,98 4 427 14,5 9,3 2,3

Swedish Match 224,00 46 144 12,07 13,97 3 502 16,0 13,8 3,2 14,65 3 604 15,3 13,2 3,5

Skanska 102,90 43 210 18,31 7,10 4 149 14,5 7,7 5,8 8,08 4 604 12,7 6,9 6,3

Industrivärden 98,25 37 475 -40,51 11,80 4 557 8,3 11,2 5,1 3,60 1 390 27,3 32,8 5,2

Elekta 93,50 34 793 3,23 3,83 2 001 24,4 14,7 1,5 4,67 2 445 20,0 12,2 1,8

NORJA

Statoil 138,20 440 671 24,70 16,78 204 393 8,2 1,9 4,9 16,69 183 654 8,3 2,1 5,1

Telenor 112,70 175 806 4,88 8,05 16 085 14,0 6,3 4,9 10,10 23 718 11,2 5,7 5,8

DNB 70,85 115 400 7,99 8,19 17 714 8,7 NA 2,8 8,81 19 278 8,0 NA 3,6

Seadrill 231,20 108 490 17,90 17,62 10 673 13,1 11,4 8,6 20,06 11 497 11,5 10,3 8,7

Yara International 262,00 74 462 34,94 37,04 13 641 7,1 4,5 3,0 34,12 12 097 7,7 4,6 3,1

Norsk Hydro 26,00 52 946 1,89 0,22 -609 116,3 8,7 2,9 1,30 4 373 20,0 5,6 2,9

Orkla 45,64 46 504 3,77 2,82 4 426 16,2 10,7 5,5 3,19 3 873 14,3 11,0 5,6

Subsea 7 124,00 43 622 7,22 8,64 5 914 14,3 6,8 1,8 9,97 5 562 12,4 5,3 2,2

Gjensidige Försikring 82,60 41 300 5,66 8,09 5 319 10,2 8,9 7,6 6,99 4 650 11,8 9,9 6,5

Aker Solutions 107,10 29 345 5,76 8,00 3 193 13,4 7,5 3,3 10,35 3 910 10,4 6,3 3,7

TANSKA

Novo Nordisk 871,00 487 760 30,24 37,60 27 097 23,2 14,9 2,0 44,92 31 578 19,4 13,6 2,4

A.P. Moeller-Maersk 40 120 171 890 3 460 4 142 43 356 9,7 3,5 2,5 4 435 45 346 9,0 3,3 2,7

Danske Bank 95,95 96 777 2,48 5,55 8 463 17,3 NA 0,0 10,54 14 210 9,1 NA 2,1

Carlsberg 532,50 82 103 33,70 36,20 9 146 14,7 8,1 1,1 42,40 9 175 12,6 7,2 1,3

Coloplast 1 316 59 220 43,31 52,26 2 954 25,2 15,5 1,5 63,90 3 583 20,6 13,6 1,5

64 MARRASKUU 2012

--

-Danske Bankilta Sandvikilta

Electroluxilta Telenorilta -

-

-

-

-

Danske Bank nousee suostaTuloskasvu 2012e

DANSKE BANK 124 %

SANDVIK67 %

ELECTROLUX67 %

TELENOR65 %

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

TAULUKOT

ARVOPAPERI

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi

7.11.2012

markkina-arvo,MGBP

tulos/osake GBp

tulos/ osakeGBp

voitto ennen veroja, MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeGBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Royal Bank of Scotland Group Plc 272,60 155 573 7,00 17,11 2 709 15,9 NA 0,0 26,53 4 565 10,3 NA 0,0

Royal Dutch Shell PLC (CL B) 2 214,00 138 367 255,45 264,27 29 694 8,4 3,9 4,9 280,39 27 992 7,9 3,7 5,0

BHP Billiton PLC 1 956,50 112 981 260,30 200,16 15 477 9,8 6,1 3,6 167,00 13 992 11,7 6,9 3,7

HSBC Holdings PLC 607,80 111 860 58,55 55,46 14 399 11,0 NA 4,4 62,55 15 955 9,7 NA 4,8

BP PLC 432,90 82 502 87,47 59,37 16 909 7,3 3,9 4,9 61,61 17 888 7,0 3,8 5,3

Vodafone Group PLC 167,70 82 476 14,91 15,48 10 102 10,8 7,9 8,5 16,21 10 468 10,3 7,9 8,2

Unilever PLC 2 306,00 68 230 117,78 126,27 5 354 18,3 11,4 3,4 135,88 5 813 17,0 10,5 3,6

GlaxoSmithKline PLC 1 380,00 67 974 115,50 112,03 7 654 12,3 8,2 5,4 121,16 7 996 11,4 7,7 5,7

British American Tobacco PLC 3 134,50 60 639 194,60 206,87 5 892 15,2 11,2 4,3 224,71 6 308 13,9 10,4 4,7

Rio Tinto PLC 3 115,50 60 507 520,24 321,19 7 861 9,7 6,1 3,2 381,17 10 142 8,2 5,1 3,4

Diageo PLC 1 791,50 44 942 83,60 94,00 3 014 19,1 14,7 2,4 102,99 3 303 17,4 13,3 2,6

SABMiller PLC 2 667,00 42 537 136,74 147,99 3 221 18,0 13,7 2,4 167,26 3 641 15,9 12,0 2,7

Yhtiöosake-kurssi

7.11.2012

markkina-arvo,meur

tulos/osake 2009

tulos/ osakeeuroa

voitto ennen veroja, meur

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake

voitto ennen veroja meur

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Anheuser-Busch InBev 64,26 103 239 3,11 3,63 8 970 17,7 10,4 2,4 4,00 10 476 16,1 9,1 2,8

Total 37,88 89 609 5,06 5,38 25 038 7,0 3,2 6,2 5,40 25 207 7,0 3,2 6,3

Sanofi 67,20 88 846 6,65 6,14 10 793 10,9 7,8 4,1 6,25 11 014 10,8 7,2 4,5

Unilever 28,27 85 493 1,41 1,58 6 682 17,9 11,4 3,4 1,73 7 251 16,3 10,4 3,6

Volkswagen 154,40 69 506 33,10 42,47 25 610 3,6 2,8 2,4 23,66 15 627 6,5 2,4 3,1

Siemens 78,85 69 467 7,73 5,71 7 146 13,8 8,2 3,8 6,55 7 643 12,0 7,5 3,9

SAP 56,16 68 984 2,83 3,10 5 014 18,1 12,3 1,5 3,54 5 759 15,9 10,3 1,7

LVMH 125,90 63 951 6,23 7,24 5 783 17,4 9,6 2,3 7,97 6 427 15,8 8,6 2,6

ENI 17,47 63 489 1,92 2,09 20 206 8,4 2,6 6,2 2,16 20 583 8,1 2,4 6,3

Inditex 97,85 60 993 3,10 3,87 3 213 25,3 14,1 2,3 4,33 3 592 22,6 12,3 2,6

L'Oreal 96,00 58 320 4,32 4,78 3 966 20,1 12,9 2,3 5,13 4 291 18,7 11,7 2,5

BASF 63,47 58 296 6,26 5,44 8 763 11,7 5,5 4,1 6,07 9 240 10,5 5,1 4,3

Banco Santander 5,52 55 747 0,60 0,38 8 598 14,5 NA 10,9 0,63 11 237 8,8 NA 10,9

Bayer 66,26 54 794 4,83 5,43 3 872 12,2 7,6 2,7 5,90 5 322 11,2 6,8 3,0

BNP Paribas 39,54 49 574 4,82 5,74 11 238 6,9 NA 3,8 5,48 11 073 7,2 NA 4,3

Telefonica 10,00 45 510 1,20 1,17 7 548 8,5 4,7 0,0 1,21 7 841 8,3 4,5 7,5

Allianz 94,32 43 005 5,48 11,25 8 035 8,4 6,6 4,8 11,93 8 210 7,9 6,0 5,3

GDF Suez 17,07 41 160 1,54 1,59 6 972 10,7 5,0 8,8 1,59 7 217 10,7 4,8 8,8

BMW 64,42 41 133 7,45 7,64 7 671 8,4 2,4 4,0 7,74 7 629 8,3 2,3 4,2

Daimler 36,61 39 076 5,31 4,63 7 220 7,9 2,5 6,0 4,76 7 877 7,7 2,4 6,0

Deutsche Telekom 8,49 36 684 0,13 0,63 4 425 13,5 4,1 8,2 0,65 4 209 13,2 4,1 8,2

E.ON 16,79 33 597 -1,17 2,23 5 417 7,5 4,8 6,6 1,78 5 342 9,4 4,6 6,6

Banco Bilbao 6,09 33 205 0,85 0,32 2 257 19,0 NA 6,9 0,76 6 156 8,0 NA 6,9

Deutsche Bank 34,38 31 956 4,30 3,69 4 833 9,3 NA 2,2 4,54 6 069 7,6 NA 2,2

Danone 48,06 30 907 2,89 3,01 2 649 16,0 10,4 3,0 3,26 2 880 14,7 9,6 3,2

EdF 15,88 29 351 1,63 2,04 5 511 7,8 4,3 7,4 2,07 5 645 7,7 4,3 7,6

AXA 12,08 28 469 1,57 1,83 6 288 6,6 6,6 6,0 2,01 6 655 6,0 6,3 6,6

Air Liquide 90,28 28 181 4,92 5,13 2 264 17,6 9,0 2,8 5,64 2 493 16,0 8,3 3,0

Heineken 48,89 28 158 2,44 2,83 2 351 17,3 9,6 1,8 3,22 2 641 15,2 8,7 2,0

Schneider Electric 49,64 27 490 3,35 3,85 2 652 12,9 8,4 3,6 4,16 2 933 11,9 7,7 3,9

Enel 2,81 26 423 0,44 0,36 7 341 7,8 4,3 5,1 0,36 7 488 7,8 4,1 5,3

ING 6,76 25 877 1,52 0,97 4 727 7,0 NA 0,0 1,15 5 851 5,9 NA 2,4

Linde 130,75 24 189 7,71 7,97 1 720 16,4 9,2 2,0 8,92 2 070 14,7 7,9 2,2

Henkel 62,10 24 144 3,14 3,69 2 138 16,8 9,1 1,5 4,06 2 422 15,3 8,2 1,6

Iberdrola 3,86 23 665 0,48 0,45 3 467 8,6 7,0 8,5 0,41 3 421 9,4 6,8 7,8

Hermes 219,30 23 151 5,66 6,34 1 025 34,6 19,3 1,1 7,29 1 172 30,1 16,9 1,3

Munich Re 127,35 22 839 3,94 16,54 3 933 7,7 7,1 5,1 15,24 3 873 8,4 7,2 5,3

EADS 27,23 22 522 1,27 1,96 1 967 13,9 2,9 2,2 2,67 3 028 10,2 2,4 2,8

France Telecom 8,33 22 073 1,46 1,28 5 292 6,5 3,9 10,2 1,18 4 971 7,1 3,9 9,6

Pernod Ricard 83,06 22 037 4,12 4,53 1 584 18,3 13,8 1,9 5,07 1 826 16,4 12,4 2,1

65MARRASKUU 2012

BRITTILÄISET TULOSENNUSTEET

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

Yhtiöosake-kurssi

7.11.2012

markkina-arvo,MUSD

tulos/osake USD

tulos/ osakeUSD

voitto ennen veroja, MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeUSD

voitto ennen veroja MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013

TAULUKOT

ARVOPAPERI

Apple 558,00 524 907 27,68 44,15 55 763 12,6 6,9 0,5 50,18 63 685 11,1 5,5 1,9

Exxon Mobil 88,18 407 033 8,42 7,86 73 676 11,2 4,6 2,5 8,10 69 201 10,9 4,9 2,7

Wal-Mart 73,11 245 755 4,49 4,93 25 936 14,8 7,9 2,2 5,40 27 561 13,5 7,4 2,4

Microsoft 29,08 244 750 2,69 2,78 28 460 10,5 6,2 2,8 2,91 30 544 10,0 5,3 3,1

General Electric 21,13 223 108 1,37 1,51 16 686 14,0 13,0 3,2 1,74 20 314 12,1 15,6 3,7

Google 667,12 219 478 36,07 39,82 13 725 16,8 9,5 0,0 46,38 17 250 14,4 7,7 0,0

IBM 191,16 215 997 13,44 15,13 23 008 12,6 8,7 1,7 16,68 24 340 11,5 8,0 1,8

Berkshire Hathaway 85,45 211 534 4,15 5,25 19 519 16,3 NA 0,0 5,63 20 628 15,2 NA 0,0

Chevron 107,51 210 416 13,44 12,54 44 409 8,6 3,5 3,3 12,50 43 874 8,6 3,6 3,5

Johnson & Johnson 70,34 193 930 5,00 5,09 18 174 13,8 9,1 3,4 5,50 19 638 12,8 8,0 3,6

AT&T 33,64 191 064 2,20 2,39 21 447 14,1 6,0 5,3 2,57 22 419 13,1 5,9 5,4

Procter & Gamble 68,06 186 091 3,93 3,85 14 884 17,7 11,2 3,1 3,96 15 516 17,2 11,0 3,4

Pfizer 24,17 180 537 2,31 2,17 22 992 11,1 6,0 3,6 2,30 23 348 10,5 6,0 3,9

Wells Fargo 32,91 174 080 2,82 3,35 29 063 9,8 NA 2,7 3,60 30 998 9,1 NA 3,0

Coca-Cola 36,72 164 695 1,92 2,00 12 112 18,4 13,6 2,8 2,19 13 114 16,8 12,5 3,0

JPMorgan Chase 40,48 153 773 4,48 5,00 29 471 8,1 NA 3,0 5,30 30 876 7,6 NA 3,5

Oracle 30,79 148 378 2,46 2,67 17 404 11,6 6,8 0,8 2,91 18 927 10,6 5,8 0,8

Philip Morris 86,35 144 252 4,88 5,21 13 043 16,6 10,9 3,8 5,81 13 993 14,9 10,4 4,1

Merck 44,46 135 408 3,77 3,80 15 549 11,7 5,8 3,8 3,71 15 129 12,0 6,7 3,8

Verizon 43,19 123 043 2,15 2,46 19 191 17,6 4,3 4,7 2,85 21 880 15,2 3,8 4,8

Visa 142,56 115 616 4,99 6,20 6 305 23,0 17,2 0,6 7,25 7 000 19,7 15,0 0,9

PepsiCo 68,99 106 717 4,40 4,06 8 800 17,0 10,5 3,1 4,41 9 403 15,6 9,9 3,3

Citigroup 36,05 105 716 3,70 4,04 11 453 8,9 NA 0,1 4,64 19 348 7,8 NA 1,1

Amazon.com 232,06 105 114 1,37 0,07 500 3334,9 29,4 0,0 1,90 1 450 122,1 21,6 0,0

Intel 20,91 104 048 2,39 2,11 14 923 9,9 4,5 4,2 2,00 13 975 10,5 4,4 4,3

Abbott Laboratories 64,52 101 253 4,66 5,07 9 487 12,7 8,3 3,2 5,33 9 996 12,1 7,6 3,4

Bank of America 9,23 99 482 0,01 0,43 9 050 21,7 NA 0,4 0,96 17 504 9,6 NA 1,1

Qualcomm 58,12 99 001 3,20 3,64 7 896 16,0 10,3 1,6 4,16 9 027 14,0 8,3 1,7

Comcast 36,58 96 657 1,50 1,95 11 634 18,8 6,3 1,8 2,24 10 939 16,3 5,9 2,1

Home Depot 61,99 93 446 2,47 2,97 7 066 20,9 11,0 2,0 3,37 7 719 18,4 10,3 2,3

Schlumberger 70,13 93 102 3,66 4,23 7 467 16,6 8,9 1,6 4,95 8 666 14,2 7,7 1,6

Cisco 17,21 91 255 1,62 1,85 12 830 9,3 3,8 1,6 1,94 13 315 8,9 3,3 3,3

Walt Disney 50,08 89 857 2,54 3,08 9 200 16,3 8,9 1,2 3,49 10 238 14,3 8,0 1,3

McDonald's 86,86 87 205 5,27 5,31 7 986 16,4 9,9 3,3 5,82 8 451 14,9 9,4 3,6

United Technologies 77,68 71 197 5,49 5,32 7 001 14,6 9,5 2,5 6,15 8 511 12,6 7,7 2,9

UPS 73,00 69 980 4,35 4,59 6 777 15,9 8,5 3,1 5,16 7 532 14,2 7,6 3,3

ConocoPhillips 56,77 68 913 6,68 5,64 15 642 10,1 3,8 4,7 6,13 15 647 9,3 3,7 4,7

Amgen 85,34 65 541 5,33 6,59 6 106 12,9 9,4 1,7 6,95 6 329 12,3 8,7 2,0

Altria 31,40 63 588 2,05 2,20 6 985 14,3 10,0 5,4 2,39 7 479 13,2 9,6 5,9

Occidental Petroleum 77,45 62 749 8,39 6,97 9 457 11,1 4,6 2,7 7,71 10 418 10,0 4,2 3,0

eBay 48,40 62 629 2,03 2,35 3 197 20,6 12,7 0,0 2,73 3 760 17,7 10,3 0,0

American Express 55,57 62 186 4,09 4,40 7 292 12,6 NA 1,4 4,75 7 795 11,7 NA 1,6

3M 89,38 61 845 5,96 6,33 6 375 14,1 8,2 2,6 6,85 6 866 13,0 7,6 2,8

U.S. Bancorp 32,39 60 905 2,46 2,87 7 891 11,3 NA 2,4 3,07 8 273 10,5 NA 2,7

CVS Caremark 46,69 59 401 2,80 3,40 6 655 13,7 7,6 1,4 3,77 7 197 12,4 7,1 1,7

66 MARRASKUU 2012

-

-

- -- -

General Electric kylpee rahassa

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT

YhtiöTuotto

5 v. p.a.

Tuotto3 v. p.a.

Tuotto12 kk

Tuotto6 kk

Tuotto1 kk

Riskivolatili-teetti

RiskiSharpenmittari

Hallinnointi- ja säilytys- palkkio, %

TER-luku, %

Rahasto-pääoma

meurSalkunhoitaja

5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisteröidyt + ODIN

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

TAULUKOT

ARVOPAPERI

SUOMIParhaatFondita Equity Spice -3,0 8,8 14,8 -4,0 1,4 23,9 0,6 2,0 2,0 48,5 K. Blomqvist, M. LarssonSeligson & Co Phoebus* 0,5 12,4 13,0 -2,1 0,1 12,8 0,9 0,8 + 1,6 22,6 A. OldenburgSäästöpankki Pienyhtiöt 12,3 -5,7 -0,1 21,6 0,5 1,9 - 10,9 O. TuuriODIN Finland -5,4 5,7 10,5 -4,7 0,4 24,0 0,4 2,0 2,0 182,7 T. HaugeneQ Suomiliiga -8,3 2,7 9,0 -5,6 -0,4 24,5 0,3 1,5 1,5 11,2 M. Pesonen, P. TevanenHuonoimmatNordea Focus Suomi Private Banking* -0,7 -6,3 -1,4 25,8 -0,1 1,5 - 10,0 Nordea Inv. ManagementTaaleritehdas Arvo Markka Osake* -4,3 -4,7 -1,1 23,6 -0,2 1,2 + 1,2 88,9 M. HeikkiläFourton Fokus Suomi* -1,7 -6,8 -8,0 -0,6 18,7 -0,4 0,6 + 0,7 6,9 P. LangenskiöldAlfred Berg Finland -6,2 -1,7 -7,1 -9,7 0,0 23,0 -0,4 1,8 1,8 131,6 Alfred Berg OmaisuudenhoitoAlfred Berg Small Cap Finland -5,0 -3,4 -7,2 -12,7 -0,4 20,1 -0,4 2,1 2,1 34,9 Alfred Berg Omaisuudenhoito

POHJOISMAATParhaatFondita Nordic Small Cap 0,4 15,2 20,6 -0,1 0,0 22,5 0,9 2,0 2,0 145,1 M. Larsson, K. BlomqvistFondita Nordic Micro Cap 3,4 17,8 19,9 -0,4 -1,3 15,2 1,2 2,0 2,0 190,8 M. Larsson, K. BlomqvistHandelsbanken Pohjoismaat Selective 0,7 17,1 18,0 3,1 -0,5 18,5 0,9 1,9 1,9 174,7 M. RylanderODIN Sverige 2,1 14,4 18,0 2,0 -2,3 19,6 0,9 2,0 2,0 300,3 T. RamsälveQ Pikkujättiläiset* -2,8 5,3 17,5 -1,8 -1,7 19,4 0,8 0,9 + 0,9 26,4 M. Pesonen, P. TevanenHuonoimmatODIN Norge -6,7 4,3 7,1 -3,4 -2,8 18,2 0,3 2,0 2,0 628,3 C.E SandoSäästöpankki Itämeri -1,8 7,4 7,0 -0,1 -2,9 17,6 0,3 1,9 2,1 39,6 J. HamströmWIP Hakkapeliitat A1 4,5 -10,2 -4,3 24,1 0,1 1,2 + 1,2 16,1 WIP Asset Management OyÅlandsbanken Nordic Value -7,5 2,7 4,0 -4,7 -3,0 21,8 0,1 1,5 1,5 15,2 Ålandsbanken Asset Mgmt.UB Nordic* -2,3 4,9 3,4 -4,4 -1,5 12,7 0,2 1,0 + 1,0 7,7 C-G. von Troil

EUROOPPAParhaatEvli Eurooppa B -4,5 14,0 26,1 10,3 2,8 15,7 1,6 1,6 1,6 210,5 H.-K. SjöholmFondita European Top Picks 25,8 1,3 2,4 20,0 1,2 2,0 - 42,1 K. Blomqvist, T. LehtoODIN Europa -5,2 11,4 22,0 5,3 0,4 19,8 1,1 2,0 2,0 124,7 A. MorrisFIM Visio -3,0 11,7 21,9 2,1 1,3 20,1 1,0 1,9 1,9 57,3 Holtari, Outinen, LinnanvuoriHandelsbanken Eurooppa Selective 6,6 18,8 21,2 0,1 -0,1 17,5 1,1 1,9 1,9 373,1 L. JohanssonHuonoimmatFourton Odysseus* -0,2 8,9 4,5 -2,0 0,5 15,8 0,2 0,6 + 0,6 210,0 M. WahlströmDanske Invest Eurooppa Osinko K -6,5 -0,2 4,1 3,2 0,6 15,4 0,2 1,8 2,3 39,3 R. HakolaOP-Eurooppa Arvo -14,2 -6,4 3,9 4,2 0,8 20,5 0,1 1,8 1,8 58,6 L. TillmanFourton Hannibal* -6,5 4,3 3,8 2,5 2,1 14,1 0,2 0,6 0,6 16,7 P. LangenskiöldQuorum Systematica Long Only 2,2 2,1 2,2 -0,2 2,7 0,4 1,0 + - 8,4 M. Kyyrönen

POHJOIS-AMERIKKAParhaatDanske Invest N America Enhanced Index* 1,5 17,6 22,3 3,9 -1,9 15,0 1,4 0,3 0,4 97,3 Danske Capital / State StreetDanske Invest Pohjois-Amerikka Osake -1,0 15,2 21,8 2,8 -1,5 14,8 1,4 1,5 1,5 50,5 E. P. BousaOP-Amerikka Indeksi 21,6 3,6 -2,4 13,5 1,5 0,8 0,9 163,7 Northern Trust Global Inv. LimitedICECAPITAL US Stock Index* 1,3 17,2 21,6 3,8 -2,6 13,3 1,5 0,4 0,4 50,7 ICECAPITAL / VanguardSEB North America Index B 1,5 16,7 21,4 3,7 -2,4 14,0 1,4 0,4 0,4 51,3 BlackRock & SEBHuonoimmatSäästöpankki Amerikka* 13,6 -0,9 -2,8 14,0 0,9 1,0 1,7 9,3 Sp-Rahastoyhtiö OyOP-Amerikka -2,4 8,8 12,7 1,8 -1,7 15,4 0,8 1,6 1,6 128,5 M. LeskinenEvli Pohjois-Amerikka -0,2 13,4 11,3 -5,8 -4,0 16,9 0,6 1,6 1,6 62,4 H.-K. Sjöholm UB Amerikka K 2,1 15,3 11,1 -0,9 -1,1 17,2 0,6 0,4 0,4 2,8 UB OmaisuudenhoitoDanske Invest US Small Cap Value 0,5 11,4 10,0 -3,3 -2,7 18,7 0,5 1,9 1,9 11,2 Sterling Capital Management

67MARRASKUU 2012

olisi Pohjois-Amerikkaan si-joittava rahasto, se varmaan olisi parhaiden Amerikka-rahastojen joukossa. Niin päättelisi tilastojen monistettavuuteen uskova Rahas-toraportin selaaja.

Fonditan rahasto pitää ykköspaikkaa niin -

kerahastojen luokassa, Pohjoismaissa on pe-räti kaksoisjohto. Eurooppa-osakerahastoissa

Fondita European Top Picks on kakkonen.Fonditan sijoitustyylissä otetaan näke-

mystä, joten rahastot menestyvät harvoin keskimääräisesti. Pienyhtiöpoimintaan no-jaava sijoitustapa on tuottanut hyvin kulu-neen kahdentoista kuukauden aikana vallin-neessa markkinatilanteessa.

-ten tuulettaa kannattaa silloin, kun siihen on

aihetta. Pari vuotta sitten Alfred Bergin -

rahastojen parhaimmistoa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana luotsaamat

luokassaan huonoimmin ja toiseksi huonoim-min.

Fonditan ylivoimaa

TAULUKOT

ARVOPAPERI

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 203,6 milj. euroa Kone 9,0 9,4 -0,4Fortum 7,7 7,8 -0,1Wärtsilä 6,8 5,9 0,9Nokian Renkaat 5,2 YIT 4,5 4,5 0,0Sampo 4,5 4,5 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 131,5 milj. euroa Fortum 9,8 8,1 1,7Nokia 8,7 7,3 1,4Sampo 5,5 5,4 0,1Nokian Renkaat 5,5 5,3 0,2Uponor 4,9 Vaisala 4,2 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 34,9 milj. euroa Uponor 6,6 4,8 1,8Amer Sports 5,3 4,9 0,4Neste Oil 4,7 4,6 0,1Pöyry 4,5 4,6 -0,1Vaisala 4,3 4,3 0,0Tikkurila 4,1 4,6 -0,6ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 18,6 milj. euroa Amer Sports 6,4 7,6 -1,2Fortum 6,2 Sampo 5,9 8,4 -2,5Nordea 5,5 6,5 -1,0Kemira 4,8 5,3 -0,5Nokia 4,8 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 54,4 milj. euroa Amer Sports 7,7 7,1 0,5Basware 6,9 7,1 -0,1YIT 6,3 6,3 0,0Affecto 5,8 6,4 -0,6Huhtamäki 5,5 5,2 0,3Lassila & Tikanoja 5,4 4,9 0,5DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 162,0 milj. euroa Fortum 8,3 6,5 1,8Sampo 8,0 8,4 -0,4Nokian Renkaat 7,3 6,5 0,8Metso 6,6 6,9 -0,3Amer Sports 5,5 5,8 -0,3Wärtsilä 4,8 DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 327,7 milj. euroa Kone 8,9 8,8 0,1Fortum 8,5 7,8 0,7Sampo 7,8 8,0 -0,1Nokian Renkaat 7,3 6,0 1,3Amer Sports 4,8 Nokia 4,6

EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 11,2 milj. euroa Nokian Renkaat 7,1 7,9 -0,7Fortum 6,4 Neste Oil 6,3 UPM 5,9 4,8 1,1YIT 5,4 7,1 -1,7Metso 5,3 5,1 0,2EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 101,2 milj. euroa Metso 8,9 9,2 -0,2Fortum 8,2 8,2 0,0UPM 7,2 5,0 2,1Nokian Renkaat 5,9 6,0 -0,1Wärtsilä 5,8 5,0 0,8Kone 4,9 4,8 0,1EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 68,2 milj. euroa YIT 8,7 8,5 0,1Raisio 7,8 7,1 0,8Tieto 6,4 6,0 0,4Huhtamäki 6,1 5,6 0,4Neste Oil 5,9 9,0 -3,2Amer Sports 5,0 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 67,0 milj. euroa Nokia 7,7 6,3 1,4Nokian Renkaat 6,5 5,5 1,0Metsä Board 5,7 5,4 0,3Amer Sports 5,6 Basware 5,2 5,2 0,0Fortum 4,7 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 17,9 milj. euroa Sampo 8,1 8,2 -0,1Fortum 7,9 8,1 -0,2Nokia 7,9 7,7 0,2Kone 7,4 7,3 0,1Metso 4,5 4,7 -0,2Wärtsilä 4,2 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 48,5 milj. euroa Wärtsilä 9,5 8,4 1,2Nokian Renkaat 8,8 7,5 1,3Kone 7,6 8,5 -0,9YIT 7,6 8,5 -0,8Sampo 6,0 6,9 -0,9Outotec 4,7 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 40,0 milj. euroa Sampo 9,1 9,1 0,0Kone 9,0 8,8 0,3Fortum 8,4 9,3 -0,9Wärtsilä 6,5 5,6 0,9Nokia 4,0 4,6 -0,6Stora Enso 4,0

ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 28,0 milj. euroa Kone 8,3 9,3 -1,0Metso 8,2 8,2 0,0Nordea 7,6 8,2 -0,6Fortum 7,3 Wärtsilä 6,7 6,8 -0,1Sampo 4,6 4,5 0,1NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 377,5 milj. euroa Fortum 8,7 8,1 0,6Sampo 7,1 7,5 -0,4Nokian Renkaat 7,0 7,2 -0,2Metso 5,6 6,1 -0,5Nokia 5,4 4,4 1,0Nordea 4,8 4,4 0,4NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 173,0 milj. euroa Fortum 8,5 8,4 0,1Sampo 7,3 7,7 -0,4Metso 6,6 6,3 0,3Kone 6,1 6,3 -0,1Teliasonera 5,1 4,5 0,7Nordea 4,9 3,9 0,9NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 19,3 milj. euroa Nordea 11,0 YIT 10,2 9,9 0,3Metso 9,6 9,3 0,4Elisa 9,3 10,2 -0,9Nokian Renkaat 9,0 9,2 -0,2Fortum 7,8 6,3 1,5ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 7,2 7,6 -0,3Nokian Renkaat 6,1 6,0 0,1Teliasonera 6,1 6,7 -0,6Sampo 6,0 8,9 -2,9Fortum 5,6 5,6 0,0Pohjola 4,9 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 344,4 milj. euroa Kone 9,1 9,0 0,1Fortum 9,0 8,9 0,0Sampo 7,6 8,1 -0,5Nokian Renkaat 7,1 6,4 0,7Nokia 6,9 6,5 0,4Stora Enso 4,6 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 298,7 milj. euroa Nokian Renkaat 15,3 13,4 1,9Fortum 9,9 7,7 2,2Sampo 8,6 9,1 -0,5Kone 8,2 6,7 1,5Nokia 7,3 6,6 0,7Amer Sports 6,7

68 MARRASKUU 2012

luonteeltaan rauhallisia: salkunhoitaja valitsee aliarvoste-tut osakkeet ja odottaa, että muutkin huo-maavat niiden aliarvostuksen. Näkemykset eivät yleensä muutu järin vauhdikkaasti.

Dansken arvorahastoa Arvo Finland Valueta hoitava järjesteli salkkuaan sel-västi lokakuussa. Hän nosti Fortumin toiseksi

painavimmaksi sijoitukseksi kärkikuusikon ulkopuolelta. Myös Nokia nousi kuuden suu-rimman sijoituksen joukkoon. Tilaa tekivät Huhtamäki ja Neste Oil.

Katsauksessaan Varis kertoo, että aktii-vinen ote jatkuu ainakin loppuvuoden ajan. Hän myös kertoo myyneensä lokakuussa Rai-sion ja YIT:n pois arvosalkustaan. Tilalle hän

osti syklisiä Rautaruukkia, Metsoa, Cargotecia ja UPM:ää.

”Monet sykliset arvoyhtiöt ovat nyt pohja-tasoilla, ja mikäli talousympäristö alkaa ensin tasaantua ja sitten kääntyä kasvu-uralle, nou-supotentiaali on huomattava”, hän kirjoittaa.

Varis aikoo olla aktiivinen

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT

TAULUKOT

ARVOPAPERI

Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu marraskuun 9. päivän päätöskursseilla. Seurattavat salkut: Aatos Erkko (Asipex), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT Holding), Ingmanit (Ingman Finance), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Oy Selective

Investor) ja Göran Sundholm.

9.11.2012Osake Osakkeita, kpl Arvo, euroa Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa Muutos vuoden

alusta, kplMuutos vuoden alusta, euroa

Muutos vuoden alusta (kpl), %

UPM 1 470 500 12 109 568 60 000 494 100 182 500 1 148 688 14Cargotec 402 000 7 236 000 25 000 450 000 35 393 -1 188 629 10Metso 692 850 18 783 164 8 850 239 924 171 350 3 842 189 33Nokia 4 756 500 10 102 806 100 000 212 400 618 583 -5 497 141 15Konecranes 7 040 270 174 105 877 3 000 74 190 29 702 72 172 218 0Neste Oil 686 000 6 355 790 8 000 74 120 -36 110 723 332 -5Elisa 308 149 5 007 421 3 250 52 813 -109 885 -1 735 467 -26Kesko B 140 000 3 455 200 0 0 46 000 1 014 960 49Kone 173 000 9 713 950 0 0 -98 000 -1 153 150 -36Outokumpu 6 052 666 4 291 340 0 0 1 030 166 646 440 21Outotec 232 000 8 252 240 0 0 21 000 571 840 10Pohjola 145 000 1 489 150 0 0 35 000 663 050 32Sanoma 607 000 4 361 295 0 0 -55 000 -1 504 025 -8Stora Enso R 489 000 2 366 760 0 0 190 000 982 390 64Talvivaara 1 508 236 1 628 895 0 0 338 000 -1 284 993 29Wärtsilä 736 000 23 014 720 0 0 0 6 587 200 0Orion B 58 500 1 168 830 -1 650 -32 967 9 000 423 855 18Rautaruukki 1 022 000 4 985 316 -15 000 -73 170 129 000 -1 372 844 14YIT 771 400 11 316 438 -10 000 -146 700 124 400 3 306 578 19Fortum 1 338 401 18 255 790 -27 750 -378 510 290 600 977 552 28Kemira 453 800 4 832 970 -50 000 -532 500 -49 185 215 568 -10Nokian Renkaat 213 000 6 515 670 -20 000 -611 800 -1 508 1 178 711 -1Sampo 665 000 16 099 650 -31 000 -750 510 -114 000 1 166 220 -15Yhteensä 29 961 272 355 448 839 52 700 -928 611 2 787 006 81 884 541 10

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 157,3 milj. euroa Fortum 9,2 9,0 0,2Nokia 7,3 6,6 0,7Pohjola 6,7 6,6 0,1Amer Sports 6,1 Neste Oil 5,1 6,1 -1,0Stora Enso 4,8 6,6 -1,8OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 88,9 milj. euroa Basware 9,1 9,2 -0,1Metsä Board 8,8 8,4 0,4PKC 8,3 7,8 0,5Vacon 7,8 7,7 0,1Affecto 5,6 6,1 -0,4Amer Sports 4,9 4,7 0,2SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 207,8 milj. euroa Kone 8,7 9,8 -1,1Fortum 8,5 6,7 1,8Sampo 8,4 8,5 -0,1Nokia 7,3 6,7 0,6Wärtsilä 6,9 Metso 4,9 7,1 -2,2SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 57,8 milj. euroa Neste Oil 7,8 9,9 -2,0YIT 7,3 8,0 -0,7Konecranes 6,4 6,5 -0,1Outotec 6,3 9,9 -3,6Kemira 5,3 4,8 0,5Tieto 4,8

SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 145,0 milj. euroa Sampo 8,0 8,0 0,0Nokia 7,1 5,5 1,5Fortum 7,0 7,6 -0,7Amer Sports 5,8 4,5 1,3Metso 4,4 4,4 0,0Huhtamäki 4,1 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 10,9 milj. euroa Metsä Board 6,9 8,4 -1,4Lassila & Tikanoja 6,8 Nokian Renkaat 6,4 Kesko 6,4 Tieto 5,1 5,3 -0,1Huhtamäki 4,8 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 90,0 milj. euroa Amer Sports 7,1 6,7 0,4UPM 7,0 6,8 0,2Nordea 6,0 6,1 -0,1Kesko 5,7 5,1 0,6Raisio 5,7 5,2 0,5Neste Oil 4,9 5,1 -0,2TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 43,4 milj. euroa Kone 5,1 5,0 0,0Fortum 4,9 4,9 -0,1Elisa 4,5 4,9 -0,4Teliasonera 4,3 4,2 0,2Pohjola 4,3 4,2 0,0Kesko 4,1

UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,1 milj. euroa Fortum 8,4 8,6 -0,2Sampo 8,0 7,3 0,7Kone 6,3 6,8 -0,5UPM 5,5 6,1 -0,6Elisa 4,5 Teliasonera 4,4 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 10,8 milj. euroa Fortum 7,3 7,4 -0,1Sampo 5,1 5,4 -0,3Metso 5,0 5,2 -0,2Tieto 4,8 Nokian Renkaat 4,7 Citycon 4,7

69MARRASKUU 2012

prosenttiaSuomi Saksa10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

prosenttiaIntia Kiina

2010 2011

prosenttia

prosenttiaAAA-luokitellut BBB-luokitellut

2011

prosenttiaAaa-luokitellut Baa-luokitellut

2010 2011

dollaria/unssi

TAULUKOT

ARVOPAPERI

11/2009 11/2012

5,0

4,0

3,0

2,0

1,011/2011 11/2012

11/2009 11/2012

4,0

3,0

2,0

1,020112010

11/201211/2009

2 000

1 500

1000

11/201211/2009

11/201211/2009

8,0

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

8

6

4

22010 2010

2010

20102010

2011 2011

2011

20112011

70 MARRASKUU 2012

-

-

-

-

--

--

-

-

-

-

-

Saksan lainat kelpaavat

CRB-indeksi

2009 2010 2011

pistettä

TAULUKOT

ARVOPAPERI

201111/2012

1,6

1,5

1,4

1,3

1,2

1,111/2009

2010

euroa dollareista

11/2012

380

340

300

26020112010

11/2009

11/201111/2009

1,5

0,5

-0,5

-1,5

prosenttia

11/201211/20092011 20122010

80

70

60

50

40

prosenttia

Raaka-aine hinta, USD muutos 1kk, %

muutos 1v, %

muutos 3v, %

muutos 5v, %

keskihinta 1v, USD

keskihinta 3v, USD

keskihinta 5v, USD

alin hinta 5v, USD

ylin hinta 5v, USD

Öljy, Brent 109,32 -0,8 -2,2 39,5 17,9 111,72 99,33 92,23 34,27 145,65Öljy, WTI 84,44 -6,1 -10,4 9,1 -12,4 95,74 89,01 86,22 30,81 145,63Lyijy 2 177 -4,1 8,9 -6,6 -39,8 2 040 2 218 2 111 875 3 535Alumiini 1 901 -8,9 -10,2 0,7 -26,0 2 020 2 200 2 177 1 254 3 292Kupari 7 655 -7,8 -1,6 17,2 2,7 7 900 8 056 7 249 2 765 10 148Kulta 1 715 -3,9 -3,7 56,4 105,5 1 665 1 460 1 235 713 1 895Nikkeli 16 000 -13,9 -14,0 -10,1 -50,1 17 667 20 737 19 910 8 810 33 655Palladium 609,55 -7,9 -7,9 92,4 61,8 638,7 619,2 494,9 162,10 857,25Hopea 32,14 -7,8 -6,8 83,4 103,2 30,95 28,13 22,71 8,88 48,70Tina 20 600 -8,3 -6,0 37,6 23,7 20 834 22 206 19 771 9 900 33 255Sinkki 1 871 -7,9 -2,2 -13,7 -33,1 1 935 2 115 1 978 1 042 2 826Lämmitysöljy 3,05 -3,3 -2,1 52,3 16,6 3,02 2,66 2,52 1,13 4,11Maakaasu 3,58 5,4 -3,3 -22,2 -53,0 2,80 3,82 4,98 1,91 13,58

71MARRASKUU 2012

--

-

--

-

-

-

-

-

--

-

Obama -

Öljyn hintahuippu ei häämötä

ARVOPAPERI

TAULUKOT

SAS

SUOMI Nousijat SSH 135,3 -40,1 Stonesoft 58,4 238,9 Konecranes 57,8 -21,0 15,5Elektrobit 56,5 -53,6 24,0Huhtamäki 55,6 39,8 10,8Metsä Board 48,2 -40,3 24,6Wärtsilä 44,2 17,2 17,5Dovre Group 42,9 66,7 12,5Pohjola 39,8 -8,9 11,1Kone 38,1 96,7 22,2Laskijat Turvatiimi -44,0 -76,7 Takoma -46,3 -76,6 Componenta -46,6 -77,0 Ruukki Group -51,0 -83,0 Trainers’ House -52,2 -92,4 Pöyry -52,2 -84,0 22,8Outokumpu -53,4 -89,0 Glaston -54,2 -92,4 Nokia -58,1 -92,8 Vaahto Group -73,9 -85,9 RUOTSI Nousijat Active Biotech 221,1 4,0 Swedish Orphan Biovitrum 125,2 1,5 Aerocrine 116,5 -16,6 Orexo 83,7 -32,9 Hexpol 77,9 14,2LBi International 70,4 -26,6 15,8Hexagon 62,7 23,3 18,4AarhusKarlshamn 53,5 82,2 16,5AF 50,9 60,8 15,0Vostok Nafta 50,1 -45,3 Laskijat Mekonomen -23,0 31,4 16,9Swedol -24,2 -11,3 20,3Oriflame -26,0 -51,6 9,8Avanza -26,1 -6,0 21,4New Wave -28,9 -69,3 9,4Ratos -30,9 -32,9 59,6Kungsleden -32,1 -58,2 8,4Modern Times -38,5 -49,8 8,9Alliance Oil -40,6 -53,4 4,7SAS -46,4 -96,9

NORJA Nousijat Grieg Seafood 172,5 -43,8 Pronova Biopharma 111,0 -54,0 12,6Spectrum 97,5 9,7Marine Harvest 82,4 -10,8 39,5Dolphin Group 77,5 -92,1 10,4Norwegian Air 67,3 -17,3 9,9Rieber & Son 66,7 34,4 42,8Petroleum Geo-Services 63,9 -40,5 18,1Aker Solutions 58,2 -34,0 13,4Schibsted 55,9 -1,2 24,9Laskijat Norske Skog -21,9 -90,7 EVRY -25,7 -80,3 6,3Oslo Börs -26,2 -66,2 Panoro Energy -27,1 Frontline -29,6 -91,9 Norwegian Energy -35,9 -88,0 Odfjell -47,4 -79,5 BW Offshore -66,4 -86,2 Songa Offshore -69,1 -89,8 5,9Renewable Energy -80,2 -99,5 USA (S&P 100) Nousijat Home Depot 66,0 111,3 20,9Comcast 61,5 82,1 18,8Gilead Sciences 59,3 46,7 17,0Visa 53,4 23,0eBay 49,1 43,7 20,6Lowe’s 46,9 34,4 19,7Allstate 46,5 -23,9 9,4Amgen 46,1 51,9 12,9News 45,5 17,9 17,5Bank of America 43,1 -78,7 21,7Laskijat Anadarko Petroleum -14,7 19,1 20,7Devon Energy -15,9 -38,8 17,3Halliburton -16,6 -20,6 10,6Norfolk Southern -18,8 19,0 11,4Apache -21,3 -22,6 8,1Occidental Petroleum -21,4 9,3 11,1Baker Hughes -27,3 -51,5 12,4Exelon -29,9 -61,5 11,0Dell -41,0 -68,7 5,3Hewlett-Packard -50,9 -73,6 3,4

SAKSA Nousijat Sartorius 98,9 110,0 18,4Duerr 80,8 75,5 10,0TUI 64,7 -64,9 90,5freenet 59,1 -22,6 10,2Fuchs Petrolub 58,8 129,7 18,9Gerry Weber Intl 58,8 195,2 20,9Suedzucker 58,3 94,4 10,4Wirecard 58,1 93,0 25,9Sky Deutschland 56,7 -55,4 KWS Saat 54,0 61,5 16,5Laskijat Wincor Nixdorf -15,8 -47,9 15,9Hamburger Hafen -15,9 -73,2 18,0Infineon -16,4 -35,1 15,4Aixtron -16,9 0,9 Dragon Holdings -20,0 K+S -20,4 -1,3 11,7Hochtief -21,2 -58,8 16,5SGL Carbon -32,9 -23,5 33,8Metro -37,6 -64,2 9,0Wacker Chemie -38,6 -75,8 23,6 BRITANNIA Nousijat Aberdeen 74,7 81,0 15,6Lloyds Banking 60,6 -82,1 20,5Old Mutual 56,5 3,3 9,5Hargreaves Lansdown 55,3 241,2 31,8Intertek 49,7 191,0 22,3Wolseley 48,9 -12,8 16,3Whitbread 46,4 47,9 16,2Standard Life 45,3 15,6 14,5InterContinental 41,4 56,7 18,2John Wood Group 38,2 99,1 15,9Laskijat Resolution -12,9 9,7Admiral -13,1 9,3 11,3Wm. Morrison -13,8 -0,7 9,8Tesco -20,4 -31,2 10,1Anglo American -20,9 -40,9 13,7Glencore -21,9 10,5BG Group -23,1 17,0 12,3Kazakhmys -24,9 -49,7 8,2EVRAZ -30,4 43,9Eurasian -54,9 8,6

kurssimuutos 1.1.-30.11.2011, %

kurssi-muutos 5v, %

p/e2012e

kurssimuutos 1v, %

kurssi-muutos 5v, %

p/e2012e

72 MARRASKUU 2012

kurssi-muutos 5v, %

p/e2012e

kurssimuutos 1v, %

Nousijat ja laskijat

LASKUSSA.

Tarkastelussa mukana Suomesta kaikki yhtiöt, Yhdysvalloista S&P 100 -indeksin yhtiöt ja muista maista yli miljardin euron arvoiset yhtiöt.

ARVOPAPERI

TAULUKOT

HP

kurssimuutos 1v, %

kurssi-muutos 5v, %

p/e2012e

kurssi-muutos 5v, %

p/e2012e

kurssi-muutos 5v, %

p/e2012e

RANSKA Nousijat NicOx 130,5 -83,0 Gemalto 112,1 234,0 22,8Eurofins Scientific 78,6 51,0 26,2Teleperformance 75,8 -12,0 10,9Ubisoft 60,7 -75,2 11,9Lafarge 60,3 -51,6 16,9Bollore 59,0 79,6 28,1CGG Veritas 54,8 -46,7 26,1Altran 54,6 0,8 11,7Bureau Veritas 52,8 105,2 22,1Laskijat Soitec -29,1 -77,6 Vallourec -30,5 -67,3 17,4Areva -32,9 -82,4 42,8France Telecom -33,3 -67,2 6,5Faurecia -35,7 -72,7 7,1Bouygues -37,6 -71,7 7,5Alcatel-Lucent -48,5 -86,8 PagesJaunes -52,7 -90,9 2,2Dexia -59,0 -98,9 Peugeot -62,9 -90,9 SVEITSI Nousijat ams 151,5 59,8 13,5Implenia 96,8 19,0 11,2OC Oerlikon 75,1 -87,9 11,9Cosmo Pharma 60,6 17,1 15,4Burkhalter 58,2 15,3Bobst 56,5 -68,4 117,4EMS-Chemie 48,8 37,1 21,2Daetwyler 45,9 -3,8 11,8Swiss Re 43,6 -27,5 8,9Inficon 40,6 0,8 12,6Laskijat Swissquote -25,3 -63,2 17,0Basler Kantonalbank -26,8 -11,9 Compagnie Financiere -27,0 -75,2 16,1Von Roll -27,8 -70,1 24,6Straumann -29,1 -66,3 20,6Repower -29,2 -62,6 Weatherford -30,6 -70,9 11,4Liechtensteinische Landesbank -35,2 -70,8 9,2Schmolz + Bickenbach -55,2 -93,6 32,6Meyer Burger -60,4 -77,5

ITALIA Nousijat RCS Media 89,4 -62,9 Prada 83,9 27,0Azimut 72,8 -11,1 9,7Banca Generali 56,4 42,5 10,7Impregilo Spab 47,6 -38,8 48,9Luxottica 43,4 29,1 23,8Prysmian 39,6 -20,9 12,1Mediolanum 37,5 -22,4 8,2Pirelli 36,8 29,8 9,5Salvatore Ferragamo 34,9 26,6Laskijat Telecom Italia -22,8 -69,0 5,2Enel Green Power -23,4 14,2Banca Emilia Romagna -24,2 -72,3 9,1Banca Monte -25,2 -92,0 UniCredit -34,7 -88,3 14,2Banca Carige -45,2 -76,2 8,0Mediaset -49,5 -81,7 36,4A2A -59,8 -87,0 6,3Unipol -70,8 -95,5 6,1Fondiaria-SAI -74,5 -97,9 5,0 VENÄJÄ Nousijat Transneft 87,9 -11,8 2,4Magnit 46,6 222,4 19,9Tatneft 43,8 9,3 6,5Novorossiysk 28,8 -64,5 6,0M.Video 27,0 28,2 12,2VSMPO Avisma 23,1 -45,7 15,3Bashneft 16,8 266,5 7,8Acron 14,2 21,1 5,4Mobile TeleSystems 13,1 -50,1 10,6PhosAgro 10,3 7,7Laskijat Federal Grid -31,9 10,2Inter RAO -32,2 21,3Pharmstandard -33,1 -33,9 6,0Mosenergo -33,7 -83,9 6,6Raspadskaya -35,0 -59,4 204,1RusHydro -37,5 8,9Holding MRSK -39,5 3,8St. Petersburg Bank -43,9 10,8Mechel -52,3 -77,0 21,5Wholesale Electricity Market -58,0 -90,3 39,1

INTIA Nousijat UltraTech Cement 75,9 106,0 19,0Tata Global Beverages 75,7 101,2 23,5Godrej 64,7 474,1 31,7Zee Entertainment 56,5 28,9 27,2Indiabulls 56,4 -54,4 6,4United Spirits 55,9 -31,2 46,8Divi’s Laboratories 50,7 45,3 23,2Tata Motors 43,2 92,5 7,1Hindustan Unilever 41,1 178,0 35,4HCL Technologies 40,9 108,8 17,2Laskijat Crompton Greaves -21,8 -51,3 24,6Essar Oil -23,2 7,5 17,3Steel Authority of India -24,9 -66,8 9,1Bharat Heavy Electricals -29,1 -58,1 9,3Reliance Communications -30,5 -92,0 16,1Bharti Airtel -31,9 -39,8 27,5Jindal Steel & Power -32,9 0,1 9,2Adani Power -41,8 Adani Enterprises -50,5 -42,8 15,2Suzlon Energy -57,6 -95,9 JAPANI Nousijat Aiful 144,7 -89,0 3,8Acom 72,0 -16,1 8,1Ajinomoto 38,3 -5,2 16,2Astellas Pharma 35,9 -19,1 18,7Mitsui Fudosan 31,7 -40,1 26,7Oriental Land 30,8 58,2 18,6Tokyo Gas 30,0 -18,0 12,0Toyota Motor 27,3 -49,7 11,8Oracle Japan 24,4 -29,8 15,7Orix 20,4 -60,0 8,8Laskijat Dai Nippon -28,3 -64,7 23,0Fujitsu -31,4 -66,2 11,8Sony -34,9 -83,4 142,8Kyushu Electric Power -37,6 -78,0 Oji -38,5 -54,2 9,8Rohm -38,6 -74,6 48,6Kansai Electric Power -45,0 -76,7 Panasonic -45,3 -82,5 Tokyo Electric Power -60,2 -95,7 Sharp -78,6 -91,9

ARVOPAPERI 73MARRASKUU 2012

kurssimuutos 1v, %

kurssimuutos 1v, %

ILMIÖT

ARVOPAPERI

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖITÄKoonnut Pekka Virolainen

Kuuba kiinnostaa

MARRASKUU 201274

SUURI OSA MAAILMAN sijoitusvaralli-suudesta on amerikkalaista alkuperää, joten voi kuvitella, millainen sijoitus-piikki odottaa syntymistä maahan, johon amerikkalaisilla olisi intressiä mutta ei vielä lupaa sijoittaa. Tämä maa on tietysti Kuuba.

Raul Castro on antanut kuubalaisille viime vuosina mahdollisuuden kokeilla omistamista ja kaupankäyntiä. Maahan otetaan entistä enemmän ulkomaista pääomaa etenkin tärkeimmän elinkeinon eli turismin infran rakentamiseksi. Ame-rikkalaiset eivät kuitenkaan saa sijoittaa Kuubaan oman jo 50 vuotta kestäneen kauppasaartonsa takia. Varsinkin moni kiinteistöjalostaja katselee kuitenkin vesi kielellä vain 150 kilometriä Floridan

eteläpuolella sijaitsevan saaren mah-dollisuuksia. Ja rahaa Kuubassa tar-

vittaisiin sekä kauniiden vanhojen rakennusten korjaamiseen että etenkin viemärien, tie- ja liiken-neverkkojen rakentamiseen.

Jenkkisijoittajille on kuiten-kin tarjolla rahasto, joka sijoit-taa yrityksiin, jotka hyötyisivät

eniten Kuuban kauppasaarron purka-misesta. Herzfeld Caribbean Basin Fund (Cuba) on odotellut tilaisuuttaan jo 15 vuotta. Sen sijoitukset ovat etenkin mek-sikolaisissa yrityksissä, ja vaikka kaup-pasaarto ei ole vieläkään purkautunut, rahasto on tuottanut keskimäärin yhdek-sän prosenttia vuodessa. Hyvä saavutus rahaston vetäjältä Thomas J. Herzfel-diltä, joka ei ole itse edes käynyt kohde-maassaan.

Rahaston kurssi heiluu muun muassa Fidel Castron terveydentilaa koskevien huhujen mukaan, mutta todellinen jack-pot on edessä, kun Yhdysvallat purkaa kauppasaartonsa.

Suomalaisten ex-ministerin Urpo Lep-päsen, kommunistijohtaja Arvo Kemp-paisen ja liikemies Peter Fryckmanin hotellihankkeet jäivät aikanaan alkute-kijöihin Kuuban kuuluisimmassa ranta-lomakohteessa Varaderossa. Sen sijaan espanjalaiset ja kanadalaiset yritykset rakentavat maahan hotelliketjuja ja golf-kenttiä kiihtyvään tahtiin. Esimerkiksi Madridin pörssissä listattu Sel Melia -ket-ju omistaa Kuubassa jo 22 hotellia.

Kassamagneetti VenäjälläPÄÄKAUPUNKI MOSKOVA vetää puo-leensa ulkomailta Venäjälle tulevia sijoittajia. Esimerkiksi Stockmannin seitsemästä tavaratalosta peräti viisi on Moskovassa.

Venäjä on kuitenkin iso maa, eikä kaikki viisaus tai raha asu Moskovassa. Siitä on osoituksena muun muassa se, että maan suurin kauppaketju Magnit on vasta harkitsemassa pääkaupunkiin menoa. Sillä on yli 5000 myymälää ympäri Venäjää, ja uusia avataan tois-takymmentä joka viikko.

Krasnodarista Mustan meren läheltä kotoisin oleva ketjun perustaja, ”Venä-jän Sam Walton”, Sergei Galitsky, onkin tehnyt miljardiomaisuutensa juuri pysyttelemällä poissa Punaiselta torilta. Magnitin pörssiarvo on päivit-täistavarakaupan yhtiöstä Tescon jäl-keen toiseksi korkein Euroopassa.

Sikarisato ei riitä KuubassaKUUBASSA vielä pyörremyrskyn voi-malla riehunut Sandy pyyhkäisi par-haiden tupakkaviljelmien itäpuolelta, mutta maan tupakkasato on kärsinyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen ai-kana niin monesta myrskystä, että sato ei enää riitä vastaamaan habanosten kysyntään.

Niinpä suuri osa kuubalaisista si-kareista on jatkossa vain Kuubassa käärittyjä, wrapped in Cuba, sillä vä-hintäänkin sidoslehtien sisälle kääritty tupakka tuodaan Kuubaan muualta, Puerto Ricosta, Dominikaanisesta ta-savallasta ja Costa Ricasta. Väitetään-kin, ettei Kuubasta ole saanut enää vuosiin täysin kuubalaisia sikareita.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

Kirjoittaja on entinen Arvopaperi-lehden analyytikko, joka työskentelee Icecapitalissa.

ARVOPAPERI 75MARRASKUU 2012

Arvopaperit pinnan alleHIRMUMYSKY SANDY aiheutti pelkäs-tään Yhdysvalloissa ensiarvioiden mu-kaan jopa 50 miljardin dollarin vahin-got, mutta myrskyn kokonaisvaikutuk-sia sijoitusnäkökulmasta on vaikea arvi-oida. Vakuutusyhtiöt kertovat vuosien päästä korvaussummansa, mutta moni rakennusliike ja autokauppa saa suora-naisen kysyntäpiikin, kun myrskyn tu-hoamaa omaisuutta aletaan uusia.

Konkreettista vahinkoa syntyi myös Wall Streetin naapurissa Water Stree-tillä, kun tulva nousi arvopaperikau-pan selvitysyhtiön Depository Trust & Clearing Corporationin varastoon. Kellarin holvissa on arvopapereita säi-lytyspalvelussa noin 36 000 miljardin dollarin arvosta.

Yhtiö onnistui siirtämään sähköi-set toimintonsa toiseen toimipaikkaan heti New Yorkin pörssien avauduttua, mutta toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka selvitysyhtiö onnistuu paperei-densa selvittelystä.

Taas yksi tuloskausi on takana. Parasta siinä taisi olla se, että tulospotti pysytteli suurin piirtein samoissa lukemissa kuin kolmella edellisneljän-

neksellä ja oli selvästi parempi kuin viime vuoden heikolla kolmannella neljännek-sellä. Tulokset eivät romahtaneet, ja vuo-den viimeinen neljännes on yleensä aina vuoden paras, joten koko tulosvuodesta tulee ankeista tunnelmista huolimatta ihan kohtuullinen. Siis Nokian luvuista putsattuna.

Jopa eurooppalaisessa mitassa suo-malaisyhtiöillä menee hyvin, sillä kun eurooppalaisyrityksistä vain runsaat 50 prosenttia onnistui ylittämään analyy-tikoiden liikevaihto- ja tulosennusteet, Helsingin pörssin yhtiöistä ylitykseen ylsi yli 60 prosenttia yhtiöistä.

Ei siis pitäisi valittaa, mutta markkinoita tuntuu tällä hetkellä rassaavan totaalinen mielenkiinnon katoaminen pörssisijoitta-mista kohtaan. Taantuma painaa päälle vielä ainakin ensi vuoden alkupuolen, ja vaikka Euroopassa lamapelot ovat hieman helpottaneet, kasvu jäänee laimeaksi vielä vuosikausiksi. Yhdysvaltojen velkakatto ja veronkevennysten loppuminen sekä huoli Kiinan kasvusta varjostavat.

Siltikin marraskuun loppupuoli on perinteisesti ollut vuoden parasta aikaa heittää puolipitkävetokuponkia sisään. Tänä vuonna hyväksi syyksi käy vaikka se, että kevään osingot alkavat siintää silmissä, ja ainakin osaa sijoittajista luulisi osinkojen kiinnostavan umpisurkeita korkotuottoja enemmän. Osinkokeväästä tulee nähtyjen tulosten perusteella vähintään kohtuulli-nen, vaikka yritysjohtajat kuinka rutisisivat epävarmoista näkymistä.

Sijoittajien rahavirtojen saamapuolel-la ovat jo pitkään olleet korkomarkkinat ja viime aikoina etenkin kehittyneiden maiden yrityslainat ja kehittyvien maiden valtionlainat. Tuorein villitys tuntuu olevan kehittyvien maiden yrityslainat. Riskisem-pien korkotuotteiden suosio kertoo osittain myös vaihtoehtojen vähyydestä. Kun osa-kesijoittamisesta viime vuosina viillellyt haavat saadaan nuoltua, suunta kääntyy.

Mitä hyvää Helsingin pörssin tulos-kaudesta irtosi? Kone jatkoi vakuuttavaa menoaan, mutta osakkeen nousuvara alkaa olla käytetty. Muutenkin useimmat konepajat tuntuvat aika hintavilta, kun tilauskannan kasvu näyttää hyytyvän. Lukujen perusteella konepajojen halpis-osake on Metso.

Analyytikoiden vuosikausia parjaama Orion on edelleen hurjassa tuloskunnossa. Amerilla menee kohtuullisesti, ja riippu-vuus talviurheiluvälineistä on pienentynyt. Pankeista Nordea on erinomaisessa tulos-kunnossa ja pohjoismaisessa vertailussa suorastaan edullinen.

Pienempien yhtiöiden puolella Mari-mekon ylärivi kasvaa hyvää vauhtia eri puolilla maailmaa. Tulos antaa vielä odo-tella itseään, mikä on ihan normaalia kasvuinvestointien keskellä. Viimeinen villi kortti on Elektrobit, jonka viisi vuotta kestänyt tappiotaaperrus näyttäisi vihdoin helpottavan. Liikevaihtorivin paisuminen lupailee parempia aikoja.

Osakesijoittajan vuoro

TOISIN KUIN Arvoasunto-lehdessä 4/2012 kerrottiin, Quorumin Raken-nuttajarahasto I Ky:tä ei hallinnoi Quorum Rahastoyhtiö vaan Quorum Rakennuttaja Oy.

Oikaisu

KIRJAT

ARVOPAPERI

Teksti Karo Hämäläinen

301 s. Talentum 2012.

Pekka Kantasen teosta on helppo selailla. Pörssiyhtöiden yksityiskohdat laajenevat koko pörssin kokonaiskuvaksi.

Anekdoottien kautta olennaiseen

MARRASKUU 201276

M --

Kulo-saaren Huvilaosakeyhtiö

Lars Sonck

-

--

--

--

Finska Ångfartygs Ab

-

Pekka Kantasen Aika-matka pörssin

-

-

--

Näyttävä kirja

-

-

-

-

-

Aikamatka pörssiin

--

--

Finanssin valtaa

-

-

-

-

-

--

Nordea Ålandsbanken

-

-

-

Meritan

-

UPM-Kymmenen

KIRJAT

ARVOPAPERI

TAIDE

60 s. Perheyritysten liitto 2012.

Perhekö paras?

77MARRASKUU 2012

K --

-Koneen

Nokian

-

-

Päämäärätietoinen omistaja listayhtiössä -

-

Björn Wahlroos-

- Iiro

Jussila

---

-

KARO HÄMÄLÄINEN

Kotimainen valokuva valloittaa

--

-

-

-

--

Charlotta BouchtinMaybe Soon -

-Veikko ”Vexi” Salmen

La Ville Lumière

-

-

may-be soon

----

-

PETRE POMELL

PÖRSSIRISTIKKO

Laatinut RistikkosampoPÖRSSIRISTIKKO

ARVOPAPERIMARRASKUU 201278

SEURAAVASSA NUMEROSSA

LOKAKUUN RATKAISU

ARVOPAPERI MARRASKUU 2012 79

JOULUKUUN ARVOPAPERI -

-

Anne Brusilan Eija Koskimiehen Petri Tuutin Tero Wesangon -

Seuraavassa numerossa

*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa Arvopaperi

*)

(kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite)

Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2012: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 119 €/12 kk, määräaikaistilaus 129 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki,

puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

(ke

Tila

JosJ

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

ARVOPAPERIMARRASKUU 201280

Finanssikriisi sai alkunsa pankkien riskin-otosta ja ylivelkaantumisesta. Pankkien liiallisen riskinoton suitsiminen on kui-tenkin osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. Jos pankkien toimintaa rajoitetaan liikaa,

tuottavuuden kasvu kärsisi riskirahoituksen puutteen vuoksi. Erityisesti Euroopassa rakennemuutoksen tarve on huutava. Jos taas ei tehdä mitään, kuten pankit itse toivovat, on yhteiskunnalle kalliiksi tuleva pankkikriisi uudelleen ovella.

Pankkien riskinkantokykyä on vahvistettu Baselin uudistetuilla pääomavaatimuksilla. Basel III säännöt ollaan ottamassa käyttöön myös Yhdysvalloissa. G20-maiden Financial Stability Board on sekin tiukentamas-sa markkinakuria. Pelkkä oman pääoman lisääminen ja

Komission työryhmä, puheenjohtajanaan Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, sai lokakuussa valmiiksi ehdotuksensa pankkitoiminnan rakenteen uudistamiseksi. Työryhmä jättäisi pankeille reilusti tilaa innovatiiviseen yritysten rahoittamiseen. Toisaalta kannustimia liialliseen riskinottoon vähennettäisiin monin tavoin.

Aivan kaikesta ei voi syyttää pankkejakaan. Niiden riskinottohalua lisäsi 2000-luvulla hyvin yleinen käsi-tys, että suhdannevaihtelut kuuluvat menneisyyteen. Elettiin ”uutta aikaa”. Lisäksi suurten pankkien johtajat ja pankin lainoihin sijoittaneet olivat hyvin tietoisia, ettei niitä voi päästää kaatumaan.

Yleisessä huumassa pankkien ja niiden markkinoi-mien tuotteiden rakenne monimutkaistui niin paljon, ettei edes pankin ylin johto saati valvoja pysynyt perässä. Pankeilla ei myöskään ole kannustimia ottaa toimis-saan huomioon järjestelmätason riskejä eikä niistä veronmaksajille koituvia kuluja. Liikasen työryhmä pureutuu näiden ongelmien lieventämiseen.

Työryhmän useista ehdotuksista tärkein on pankin toiminnan jakaminen talletus- ja investointipankki-toimintaan (talletuspankki- ja kaupankäyntiyksikkö). Talletuspankin pääomia ei saisi käyttää investoin-tipankin omaan lukuun harjoitetussa toiminnassa. Pankin rakenne olisi pakollisen erillään pitämisen vuoksi yksinkertaisempi sekä sijoittajan että valvojan näkökulmasta. Työryhmä ehdottaa myös, että pankin kriisinhoitosuunnitelman yhteydessä valvoja voi vaatia laajempaa erottamista.

Osakkeenomistajien varat eivät aina riitä tappioiden kattamiseen, jos menee todella huonosti. Nykyisessä järjestelmässä on ongelmana se, että epäluottamus leviää helposti muihin pankkeihin keskinäisen lai-

Pankit järjestykseen

PANKEILLA EI OLE KANNUSTIMIA

OTTA A HUOMIOON JÄRJESTELMÄTASON

RISKEISTÄ VERONMAKSAJILLE KOITUVIA KULUJA.

nanannon vuoksi. Työryhmä ehdottaakin otettavaksi käyttöön sijoittajavastuuinstrumentteja, niin sanottuja bail in -papereita, joita muut pankit eivät saisi pitää hallussaan. Niille tulisi omat markkinat. Pankkitoi-minnan erillään pitämisen ohella tämä on työryhmältä poikkeava ehdotus.

Suuri yleisö on vaatinut palkkakattoa pankinjohta-jille. Palkkakatto ei kuitenkaan kuulu markkinatalou-teen, sillä yhtä lailla voitoille pitäisi olla katto. Liikasen työryhmä ehdottaa, että luovutaan lyhytjänteisistä

käteisbonuksista. Bonukset voitaisiin maksaa samoil-la sijoittajavastuun sisältävillä velkakirjoilla (bail in bonds), joilla pankki lainaa riskirahaa markkinoilta. Tämä voisi tuoda kaivattua pitkäjänteisyyttä pankkii-rien valintoihin.

Työryhmän ehdotuksen taustalla on näkemys, että kel-

globaali. Usein ehdotettu investointipankkitoiminnan irrottaminen kokonaan talletuspankista olisi Euroopassa ollut hyppy tuntemattomaan. Näinhän ollaan tekemässä Yhdysvalloissa, jossa todennäköisesti aletaan noudattaa niin sanottuaa Volckerin sääntöä. Toisin kuin Euroo-passa siellä on toimivat yritysten rahoitusmarkkinat entuudestaan. Tosin lainakorot voivat nousta pankkien oman rahoituksen kallistumisen vuoksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että myös Iso-Britannia voisi tulla komission suunnitelmaan mukaan, sillä erot komission ja maan omien säätelyehdotusten (Vickers) välillä ovat lopulta vähäisiä. Koko EU hyötyisi pankki-säätelyn yhteisistä periaatteista. Liikasen työryhmän ehdotuksen toimeenpano vähentää veronmaksajille kal-liiksi tulevien uusien pankkikriisien riskiä Euroopassa.

Pankit ollaan nyt saamassa järjestykseen. Entä pank-kiirit? Skandaalit eivät päättyneet pankkikriisiin, ku-ten Lontoon Libor-koron manipulointi osoitti. Samat

pankkiirien arvomaailman saisi ojennukseen?

ARVOPAPERI.FI

ARVOPAPERI

KUMPPANIBLOGIT

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin

näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

MARRASKUU 2012 81

USEIN PUHUTAAN siitä, että venäläiset osakkeet ovat erittäin edullisia verrat-tuna muihin kehittyviin markkinoihin. Ensi vuoden odotettujen tulosten perus-teella arvostusero on ennätykselliset lä-hes 50 prosenttia. Ero johtuu mones-ta eri syystä: poliittinen riski, tiettyjen toimialojen verotus, yhtiöiden hallinta-tapa ja läpinäkyvyys sekä likviditeetti.

Seurattuani Venäjän markkinaa jon-kin aikaa uskon, että sijoittajat ovat liian skeptisiä tulevaan kehitykseen nähden.

Alennusta on aina olemassa, koska Ve-näjän valtio suojelee tärkeimpiä luon-nonvarojaan (öljy, kaasu) ja varmistaa verotuksen kautta, että valtaosa voitois-ta päätyy valtion taskuun. Tämä on var-sin ymmärrettävää ja johtaa siihen, että näiden alojen yhtiöiden arvostus on ai-na suhteellisen edullinen. Muutoin ti-lanne edistyy päivä päivältä.

Mitä pidemmälle mennään, sitä to-dennäköisemmin ja nopeammin vauhti

Venäläisosakkeiden alennusmyynti ei ole ikuinen

kiihtyy. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että perusteltu arvostusero seuraavien 1–3 vuoden aikana voisi olla 20–30 prosenttia.

Poliittinen johto (Vladimir Putin) on tehnyt erittäin selväksi monessakin yhte-ydessä, että valtio haluaa edetä yksityistä-misohjelmalla, jonka tavoitteena on myy-dä valtionyhtiöitä sadan miljardin dolla-rin edestä ennen vuotta 2016. Usein näi-tä päätöksiä on lykätty ja useimmiten se-litys on ollut, että valtio haluaa odottaa, kunnes markkinaolosuhteet paranevat – joskus ihan perustellusti.

Syyskuussa otettiin kuitenkin merkittä-vä askel yksityistämisprosessissa, kun val-tio, käytännössä keskuspankki, myi viiden miljardin dollarin edestä Sberbankia mark-kinoilla. Loppuvuotta kohti odotetaan yk-sityistämisiä kuljetusalalla ja muuallakin.

Likviditeetti paranee vähitellen myös muiden kuin valtion myyntien ansiosta. Telekommunikaatiojätti Megafon on lis-tautumassa marraskuussa, ja viime aikoi-na on nähty pari merkittävää myyntiä suu-romistajilta markkinoille.

Avain tässä on se, että omistuspohjan le-vetessä tulee enemmän silmäpareja, jot-ka tarkkailevat yhtiön hallintatapaa. Myös osakkeen likviditeetti paranee. Poliittisesti on erittäin tärkeää saada aikaiseksi likvidi ja tehokas osakemarkkina. Jo senkin takia että valtion eläkerahoja voitaisiin sijoittaa kotimaisille osakemarkkinoille. Venäläi-set eläkerahat ovat tällä hetkellä lähestul-koon kokonaan muissa sijoituskohteissa.

Lisäksi tietyt toimialat tarvitsevat ki-peästi yksityistä rahaa, jotta tarvittavat in-vestoinnit voitaisiin tehdä. Listan kärjessä ovat sähköyhtiöt. Putin tietää varsin hyvin, että tämä ei toteudu, jos ”sijoitusilmapii-ri” on heikko. Silloin maksajana on valtio.

Be bullish!Marcus Björkstén, analyytikko, Evli

OMISTUSPOHJAN LEVETESSÄ

TULEE ENEMMÄN SILMÄPAREJA,

JOTKA TARKKAILEVAT

YHTIÖN HALLINTATAPA A.

vk

j

k

k

pv

KOLUMNI

TALLIMESTARI

Kirjoittaja on hevosnäkö-

kulmasta havaintojaan

tekevä pörssitietäjä.

ARVOPAPERIMARRASKUU 201282

Marraskuun ensimmäisten keski-viikkoravien jälkeen Hevosmiesten Tietotoimiston (HTT) pojat kut-suivat minut ravintola Mecheen ruotimaan syksyn tuloskauden sa-

toa. Suostuin ilomielin, vaikkei Mechellä Michelinin tähteä olekaan – vielä. Keittiömestari Miki Kurkelan kannettua pöytään kokonaisen paistetun sianpään kohotimme lasit erinomaista sikaviiniä Beaujolais Morgon Côte du Py:tä ja siirryimme itse asiaan.

Tuloskauden ehdoton tähti oli mielestämme Fin-nair, joka yllätti ennätystuloksellaan kuin keskiviikko-raveissa comebackin tehnyt Sunrise Lover. Itse asiassa lentoyhtiöt kautta Euroopan olivat kvartaalin vähän pelattu yllättäjäkohde. Tulosta ei tehty säästämällä, sillä vuoden takaiseen muuan muassa löpön hinta on noussut 15 prosenttia.

Sektorin tulosparannuksen salaisuus on, että Luft-hansa (GER: LHAX), AirFrance-KLM (PAR: AF), British Airwaysin omistaja IAG (LSE: IAG) ja Ryanair (LSE: RYA) korottivat kolmannella neljänneksellä hintojaan 5–9 prosenttia mutta lisäsivät tarjoamiensa kilometrien määrää vain 1–3 prosenttia. Realistisesti ajateltuna sektori on niin ahtaalla, että kun yksi iso nostaa hintojaan muut seuraavat ilomielin perässä. Vainoharhainen tosin epäilisi lentoyhtiöiden kartellia.

Finnairin Vehviläistä ei kartellikarkeloihin ilmei-sesti kutsuttu, sillä toisin kuin isot kilpailijat Fin-nair piti hinnat käytännössä ennallaan ja leikkasi kymmenen prosenttia vuoroistaan. Tämä puri, sillä kilpailijoiden hinnankorotukset ropisivat suoraan Finskin laariin ja matkustajatäyttöaste nousi peräti prosenttiyksiköllä. Paradoksaalista silti, ettei 200 prosenttia tulosparannuskaan vielä riitä, sillä sel-vitäkseen tsunamin lailla lähestyvistä 1,2 miljardin euron koneostositoumuksistaan pitäisi Finnairin lentää voittoa 200 miljoonan euron verran vuodessa.

Finnairin todellinen tuloskunto punnitaankin seuraavien kvartaaleiden aikana, sillä vuoden viimeinen ja vuoden ensimmäinen kvartaali ovat yleensä yhtiön heikoimmat. Hyvällä tuloksella Vehviläinen osti silti monta kuu-kautta lisäaikaa toimitusjohtajana. Haasteista huolimatta Hevosmiesten Tietotoimisto uskoo Finnairin osakkeen tuplauspotentiaaliin seuraavan vuoden aikana.

Kolmannen kvartaalin pahimman mahalaskun teki Tecnotree. Vain kahta päivää ennen tulosjulkis-tusta annetulla tulosvaroituksella Tecnotreen johto paljasti, että se on täydellisessä Turun yössä oman

syy on valuuttakurssien epäedullinen muutos ja

Sikajuhlat – tuloskauden jälkeen

TECNOTREE ON LOISTAVA YRITYS, KUNHAN ENSIN

VAIHDETA AN JOHTO, HALLITUS JA OMISTAJAT.

tämä havaitaan vasta melkein kaksi kuukautta kvar--

tijärjestelmissä, raporttien lukijoissa tai molemmissa olla jokin pahasti vialla.

Aika puusilmäisesti yhtiön raha-asioita johdetaan muutenkin, sillä Tecnotreen taseessa on melkein vuo-den liikevaihdon verran saamisia, vaikka sen asiakkaat ovat rahassa kylpeviä teleoperaattoreita. Hevosmiesten Tietotoimiston analyysi on, että Tecnotree on aivan

loistava yritys, kunhan ensin vaihdetaan johto, hallitus ja omistajat.

Vuoden väärinymmärretyin osake on Talvivaara.

jokin voi mennä perseelleen, se menee ja vähän ylikin.Talvivaaran osakekurssi on laukannut alamäkeä jo

lähes 75 prosenttia vuoden huipustaan. Yhtiö kui-tenkin teki kolmannellakin kvartaalilla positiivista käyttökatetta 8,5 miljoonaa euroa. Talvivaaran yri-tysarvo eli yhteenlaskettu osakekannan markkina-arvo ja nettovelat on 870 miljoonaa euroa. Se on aika vähän Euroopan suurimmasta nikkelikaivoksesta ja potentiaalisesti maailman neljänneksi suurimmasta nikkelintuottajasta.

Talvivaaran, jonka 2,6 miljoonan tonnin varannot -

sen nikkelin varannoista, saisi itse asiassa omakseen 65000 nikkelitonnin nykyhinnalla. Tuo vastaa vain kuudentoista kuukauden tuotantoa, kun kaivos pääsee

tuotantotavoitteeseensa. Hevosmiesten Tietotoimis-to uskookin, että ennen kuin kevät saa, on Perän

pöydällä kaksikin kilpailevaa ostotarjousta. Norilsk Nickel (LSE: MNOD) on kestosuosikki Talvivaaran valtaajaksi, mutta Hevosmiesten Tietotoimiston veikkaus on Keivitsan kaivoksen

omistaja, kanadalainen First Quantum (TSX: FM). First Quantum, jonka osake on takonut omista-

jilleen keskimäärin 30 prosenttia vuodessa viimeksi kuluneet kymmenen vuotta, on velaton yhtiö, jolla on kassassaan Talvivaaran yritysarvon verran rahaa. Yhdessä yhtiöt voisivat nousta maailman toiseksi suu-rimmaksi nikkelintuottajaksi. Valitettavasti velkaisen Talvivaraan osakkeenomistajille ei kovallakaan lunas-tustarjoushinnalla jää kovin monta nikkelinpalaa korvaukseksi tähän asti otetuista riskeistä.

iPad-lehti nyt maksutta tilaajilleTilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä.

talouselama.fi/ipad

PAL.VKO 2012-51

177535-1211

MARRASKUU 201284

Useampi näkökulma antaatarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa:

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa.

• Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Omistusjärjestelyt• Verosuunnittelu• Perintöasiat

Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen