Arvopaperi 3/2013

maaliskuu 3/2013

Anna Hyrske – Aktiivinen om

istaja

MAALISKUU

Solidium saaseiskan

SIJOITTAJAKYSELY

Lumialla historiansaparas pelipaikka

NOKIA

Outokummunkokematon johto

JOHTORYHMÄ ANALY YSI

Anna Hyrske

AKTIIVINEN OMISTAJA

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

Tilinpäätösekstra – tulosparantajat, kannattavimmat, parhaat kasvajat…

OUTOTEC

Maailman suurin varainhoitotalo BlackRock ja Mandatum Life ovat löytäneet toisensa. Kumppanuus tuo BlackRockin iShares-indeksituotteet uudella tavalla sijoittajien ulottuville.

Indeksituotteiden tehokkuusedut yhdistettynä vakuutussopimuksen hyötyihin tuovat uraauurtavia mahdollisuuksia sijoittaa eri markkinoille.

Mandatum Life Indeksikorit löydät osoitteesta www.mandatumlife.fi

Raha tulee rahan luo

MA

ND

ATU

M H

ENK

IVA

KU

UTU

SOSA

KEY

HTI

Ö

SISÄLTÖ

UUSI LEHTI

JOH

AN

NES

RO

MPP

AN

EN

PELIPAIKKA. Kilpailu-tilanne suosii budjetti-Lumiaa.

LENNOKAS. Outotec on ollut hyvässä kii-dossa, eikä maailman-talouden tilannekaan pahemmin huoleta yhtiön toimitusjohtajaa Pertti Korhosta.

30

42

PAA

VO L

EHTO

NEN

MAALISKUU 2013

3

Yhtiökokous-vaikuttajaKANSIKUVAMME Anna Hyrske on Ilmarisen vastuullisen sijoitta-misen päällikkö. Hän koordinoi työeläkeyhtiön osallistumisia suo-malaisten pörssiyhtiöiden yhtiö-kokouksiin: kokouksia kertyy tänä keväänä lähemmäs sata.

Parhaillaan käynnissä ole-va yhtiökokoussesonki on myös suomalaisille yksityissijoittajille mahdollisuus osallistua sijoitus-kohteidensa päätöksentekoon. Vaikka käytännössä hallituksen valmistelemat esitykset mene-vätkin lähes poikkeuksetta läpi, yhtiökokouksen keskusteluosuu-dessa voi nostaa esiin tärkeinä pi-tämiään asioita.

Ennen muuta yhtiökokous kui-tenkin tarjoaa mahdollisuuden tutustua sijoituskohteeseen pa-remmin kuin nettisivujen, analyy-siraporttien tai vuosikertomusten kautta olisi mahdollista.

Vuosikertomusten merkitys yritysviestinnässä on vähentynyt koko 2000-luvun. Ensin vuosiker-tomusten postittamista rajattiin tai siitä luovuttiin, ja viime aikoina osa yhtiöistä on luopunut tyystin painetuista vuosikertomuksista.

Sen sijaan numeerista informaa-tiota yhtiöistä on tarjolla enem-män kuin koskaan. Tämän lehden teemana ovat tilinpäätökset. Si-vulta 22 alkaen olemme järjestä-neet kotipörssin yhtiöitä numee-risten kriteerien perusteella.

SISÄLTÖ

UUTISET IHMISET

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AHASTOT

ILMIÖT PELURIT

HA

NN

U K

ON

TTIN

EN

MAALISKUU 2013

ARVOPAPERI MAALISKUU 20134

60 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT

61 MARKUS SALIN Sijoittajan täikampa62 KIRJAT

71 KUMPPANIBLOGI72 PÖRSSIRISTIKKO-

TAULUKOT

6 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo tarkastelee

eläkeyhtiöiden tuottoja8 NOTEERATUT Herlinien osingon kasvavat,

Ehrnroothien laskevat10 UUTISKUUKAUSI12 SIJOITIN VIIMEKSI Matti Honkala sijoitti

viimeksi asuntoon14 IHMISET Aallon joukkue rökitti MIT:n

ja Chicagon

16 ANNA HYRSKE Näin Ilmarinen vaikuttaa

yhtiökokouksissa22 TULOSKAUSI Aasian kortti tepsii30 OUTOTEC Huomenna on paremmin36 SIJOITTAJAKYSELY 1/2013 Solidium saa sijoittajilta

arvosanaksi seitsemän38 JOHTORYHMÄ Outokummun kokematon

johto kovan paikan edessä

40 Neste Oil säikäytti, Cargotec ei

40 Lumialla historiansa paras pelipaikka

44 MAAILMAN OSAKKEET Osakeralli villitsi

osakeoptimistit45 Air Berlin nousukiidossa

TAULUKOTGRAAFIT

50 Tulosennusteet52 Pohjoismaiset

tulosennusteet53 Eurooppalaiset

tulosennusteet54 Yhdysvaltalaiset

tulosennusteet55 Parhaat rahastot56 Suomi-salkut57 Gurusalkut58 Korot ja lainat59 Raaka-aineet ja

maailmantalous60 Osingot ja tuotot

KOLUMNIT64 KIM LINDSTRÖM Torjuntavoitto

osinkorintamalla69 PENTTI FORSMAN

74 JOUKO MARTTILA

Mika Seitovirta

KA

RM

O R

UU

SMA

AA

Matti Honkala

JUH

O K

UVA

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Karo Hämäläinen 040 342 4676

AD Sasu Haanpää 040 342 4678

TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671

TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665Katja Rapeli 040 342 4668

Mikael Sjöström 040 342 4349Mirko Hurmerinta 040 342 4663

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki,

Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Hans Eiskonen, Pentti Forsman, Tero Kuittinen,

Juho Kuva, Paavo Lehtonen, Kim Lindström, Jouko Marttila, Johannes Romppanen, Karmo Ruusma,

Markus Salin, Daniel Stolle, Pekka Virolainen, Päivi Joensuu, Jessica Larsen-Hossain, Tanja Maijanen

MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333TRAFIIKKI

Christina Niskanen 020 442 4633AINEISTOT

Vedos faksilla: 020 442 4152PAINO PunaMusta Oy, Joensuu

Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

Aikakauslehtien liiton jäsenLukijamäärä 93 000 (KMT2012)

TILAUKSET puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja

4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. alv. 10 %).Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101

Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa

Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

*) Puhelun hinta (sis. alv 23%):Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

TOIMITUKSELTA

ARVOPAPERI MAALISKUU 20136 ARVOPAPERI MAALISKUU 20136

Pienten eläkeyhtiöiden kykyä kil-pailla isojen kanssa on epäilty. Suomalaista eläkejärjestelmää selvittänyt kanadalaisprofessori Keith Ambachtsheer ehdotti

eläkejärjestelmään muutoksia. Yksi eh-dotus oli yhdistää pie-nempiä eläkeyhtiöitä isompiin.

Viime vuoden tuotto-jen perusteella pienim-pien ei tarvitse hävetä. Veritas, Valtion eläke-rahasto ja Eläke-Fennia pääsivät yli kymmenen prosentin tuottoon, kun taas Varma ja Ilmarinen jäivät 7,5 prosen-tin tuntumaan. Surkea suoritus suurilta.

Nykyisestä eläkerahasta noin kolman-nes on Suomessa. Ambachtsheer neuvoi myös pienentämään Suomi-riskiä. Keva on noudattanut tätä oppia. Viime vuonna Keva tuotti 12,9 prosenttia. Sijoitusjohtaja Ari Huotarilla oli aihetta hymyyn, joka näkyi Arvopaperin tammikuun lehdessä.

Kevan menestys tuli reippaasta osakepainosta sekä korkoriskin otosta. Varma ja Ilmarinen vält-tivät Italian ja Espanjan val-tionlainoja ja korkoris-kejä. Tämä oli virhe, jos mittarina käyttää viime vuoden lukuja. Erityi-sesti korkosalkuilla Varma ja Ilmarinen oli-vat muita huonompia.

Varma ja Ilmarinen ovat isoja vallankäyttä-jiä, koska ne ovat mer-

kittäviä suomalaisyhtiöiden rahoittajia ja omistajia. Ei ehkä ihan niin mahtavia valtapelureita kuin voisi kuvitella. Ilmari-sen Anna Hyrske kuvaa tarkasti prosessia, miten valtaa käytetään. Se on tarkkaa työtä.

Ilmarisessa ja Varmassa on edessä jos ei vallan- niin ainakin toimitusjohtajanvaih-doksia.

Varma on ilmoitta-nut, että toimitusjohtaja Matti Vuoria jatkaa teh-tävässään vuoden 2013 loppuun asti ja jää van-huuseläkkeelle täyttä-essään 63 vuotta maa-

liskuussa 2014.Seuraaja pitäisi nimetä tämän kevään

aikana. Luonnollinen valinta olisi hänen si-jaisensa kauppatieteen tohtori Risto Murto, 50. Valinnan tekee kuitenkin erilaisista teollisuuspampuista ja ammattiliittojen edustajista koostuva hallitus. Valituksi

voi tulla joku menestynyt virkamies, sopiva poliitikko tai Varman hal-lituksen puheenjohtaja Sakari Tamminenkin. Hän on päätyöl-tään Rautaruukin toimitusjohtaja.

Tamminen voi jäädä eläkkeelle tänä vuonna täytettyään 60.

Ilmarisessakin on edessä toimitusjohtajan vaihdos, mutta ei aivan vielä. Harri Sailas olisi päässyt eläk-keelle jo tänä keväänä, mutta uuden sopimuksen mukaan Sailas on toimi-tusjohtajana kevääseen 2015 asti. Samana vuonna hän täyttää 64 vuotta.

TUOTTOJEN PERUSTEELLA PIENIMPIEN EI TARVITSE

HÄVETÄ.

Pienet olivat tuottoisampia

PÖRSSIYHTIÖIDEN VUOSI 2012 oli vaikea. Suomalaisyhtiöiden liikevoitot heik-kenivät viime vuonna yhteensä lähes kaksitoista prosenttia. Voiton tekeminen vaikeutui. Yhteenlaskettu liikevoittomar-ginaali viime vuodelta asettuu 6,3 pro-senttiin. Se on vajaan prosenttiyksikön toissavuotista heikompi.

Suuremmista parhaita voiton kasvatta-

jia olivat Atria, Neste Oil, Vaisala ja Ou-totec. Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec on edennyt vauhdilla. Kasvua syntyi reippaasti niin liikevaihtoon kuin -voittoonkin aivan kuten edellisvuon-nakin. Perusteollisuusyhtiöillä Talvivaa-ralla ja Outokummulla suunta oli surke-ampi, kun tappio vain kasvoivat.

Voiton tekeminen vaikeutui

UUTISKÄRKI


Kuluva osinkokevät tekee Hel-singin pörssin rikkaimmista jälleen vähän rikkaampia. Suuri osa yhtiöistä nostaa osinkoaan viime vuodesta.

Arvopaperi selvitti pörssin suurimpien kroisosten osingot heidän merkittävim-mistä omistuksistaan, joiden arvo ylittää kymmenen miljoonaa euroa.

Ylivoimaisesti suurin osinkorohmu on myös tänä keväänä Koneen suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. Hän kuittaa yhtiöstään noin 60 miljoonan euron osingot, mikä on reilut 14 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Koneen lisäksi Herlin saa osinkoja YIT:stä ja Sanomasta, jonka hallituksen puheenjohtajaksi hän vastikään nousi. Herlin on jo Sanoman neljänneksi suurin omistaja. Yhteensä Herlinin osinkopotti

nousee tänä vuonna liki kolmanneksen reiluun 64 miljoonaan euroon.

Puilla paljailla ei tarvitse olla myöskään muiden Herlinin sisarusten, vaikka Car-gotec leikkaisikin osinkoaan reilusti tänä

keväänä. Ilkka ja Niklas Herlin ovat li-sänneet omistuksiaan aktiivisesti muiden muassa Cramossa ja Neste Oilissa. Niklas päätti myös ryhtyä isoveljensä kilpailijaksi ostamalla reilun kymmenyksen siivun Alma

Herlinien osingot kasvavat, Ehrnroothien laskevat

Teksti Mirko Hurmerinta Kuvitus Hans Eiskonen

Mistä näitä miljoonia oikein tulee? Herlineille kevät tuo yli sadan miljoonan osingot.

OSINKOPOHATAT

Antti Herlin 64 375 000 49 201 000 30,8 Paasikivet 28 372 000 27 422 000 3,5 Ilkka Herlin 21 096 000 19 786 000 6,6 Niklas Herlin 20 958 000 19 950 000 5,1 Ilona Herlin 20 147 000 18 991 000 6,1 Hartwallit 16 274 000 14 003 000 16,2 Björn Wahlroos 15 878 000 14 110 000 12,5 Casimir Ehrnroothin perhe 12 476 000 15 409 000 -19,0 Göran J. Erhnroothin perhe 10 695 000 10 656 000 0,4 Elsa Fromondin perhe 7 538 000 8 571 000 -12,1 Robert G. Erhnroothin perhe 6 642 000 7 430 000 -10,6 Etolat 6 253 000 5 756 000 8,6

Nimi Osingot 2013, eur Osingot 2012, eur Muutos, %

Listauksessa vain kevään osingot.

UUTISKÄRKI

PÖRSSITULOKAS

SUURIMMAT TAALERIPINOT

Berling Capital (Esa Karppinen) 585 000Veikko Laine Oy (Pertti Laine) 585 000Oy Hermitage Ab (Peter Fagernäs) 585 000Juhani Elomaa 472 852Karri Haaparinne 372 901

Osakas A-osakkeiden määrä

9

Mediasta. Toistaiseksi sijoitus ei kuitenkaan ole osoittautunut järin tuottavaksi. Kumpi-kin veljeksistä ansaitsee suurimmista omis-tuksistaan yli 20 miljoonan euron osingot.

Vuosikausia pörssin rikkaimpien jou-kossa keikkuneille Paasikiville osinkoja kivijalkasijoituksista kertyy yli 28 miljoonaa euroa. Kemirassa, Uponorissa ja Tikkuri-lassa valtaa pitävä Oraksen omistajasuku hajauttaa osinkovirtansa kuitenkin mie-luummin muihin sijoituksiin.

Hartwallin trio nostaa osinkoa

Pitkäjänteisinä kasvollisina omistajina tun-netut Hartwallit saavat tänä keväänä naut-tia työnsä tuloksista. Panimosuvun kolme suurinta sijoitusta, Konecranes, Stockmann ja Cramo, nostavat kaikki osinkoaan. Yh-teensä osinkosumma nousee viime vuo-desta yli 16 prosenttia 16,3 miljoonaan eu-roon.

Enemmistön tyranniasta kirjankin kir-joittanut Björn Wahlroos puolestaan saa olla tyytyväinen, etteivät Sammon ja sen osakkuusyhtiön Nordean asiakkaat ole äänestäneet jaloillaan. Sampo teki kaik-kien aikojen ennätystuloksen, mikä nä-kyy Nallen tilillä lähes 16 miljoonan euron osinkopottina.

Lienevätkö viime kevään osinkotulot menneet kartanon sisustukseen tai 60-vuo-tissyntymäpäivien tarjoiluihin, mutta Hel-singin pörssiin ne eivät ainakaan ole ek-syneet.

Fiskarsin perijöille osinkokevät tulee olemaan viime vuotta heikompi. Yhtiö leikkasi osinkoaan kymmenellä sentillä, mikä rokottaa Ehrnroothien osinkotuloja.

Fiskarsin suurimpiin omistajiin lukeutu-van Alexander Ehrnroothin saldoa tosin kompensoi mukavat osingot Ahlstromista. Alkuvuonna Ehrnrooth nosti omistus-osuutensa Ahlstromissa yli kymmenen prosentin ja nousi yhtiön suurimmaksi omistajaksi. Hän kertoi Arvopaperille, että nyt oli uniikkitilaisuus nostaa omistusta perheyhtiössä. Tilaisuus oli uniikki myös verotuksellisesti, sillä nyt osingot virtaavat sijoitusyhtiö Viralan tilille verovapaina.

Eniten osingot putoavat tänä vuonna Casimir Erhnroothin perheellä. Veljes-ten toiseksi suurimmalle sijoitukselle Pöy-rylle viime vuosi oli yhtä myllerrystä, eikä osinkoa tänä keväänä heru. Lisäksi osin-kosaldoa painaa Marimekko, jonka osinko tippui alle puoleen viime vuodesta. Reilut 12 miljoonaa on kuitenkin summa, jolla luulisi pärjäävän ensi kevääseen.

TAALERITEHDAS JÄRJESTÄÄ asiakkail-leen suunnatun osakeannin ja hakeu-tuu kaupankäynnin kohteeksi First North -listalle.

Taaleritehdas on kasvattanut liike-toimintaansa voimakkaasti ja hallin-noi vuodenvaihteessa jo 2,4 miljardin euron varoja. Viime vuonna yhtiön sijoituspalvelutoiminnan tuotot olivat 20,3 miljoonaa euroa, mikä on 9,5 pro-senttia enemmän kuin edellisvuonna. Nettotulos koheni 50 prosenttia 2,1 miljoonaan.

Yhtiö on tunnettu avauksistaan: Taa-leritehdas on tuonut tarjolle uudenlai-sia mahdollisuuksia sijoittaa esimer-kiksi fyysiseen kultaan tai metsään. Yhtiö haroo kohti vakuutusvertailua ja pienlainabisnestä, ja viime kuussa se kertoi laajentavansa toimintaansa Turkkiin.

Kyynikolle voi tulla mieleen vuositu-hannenvaihteen it-huuma, jossa yhtiöt ennen listautumistaan perustelivat jos jonkinlaisia hankkeita oikeuttaakseen markkina-arvonsa.

Eikä Taaleritehdastakaan ilmaiseksi saa.

Annissa painetaan enintään 1 455 000 uutta B-osaketta 10,30 euron merkintähintaan, eli rahaa kerätään bruttona 15 miljoonaa. Tyhjätaskuille Taaleritehdasta ei tarjota: merkitsijän täytyy sitoutua ottamaan vähintään 5000 osaketta, siis sijoittamaan rapiat 50 000 euroa.

Entuudestaan Taaleritehtaalla on reilut 4,8 miljoonaa A-osaketta, joiden turvin vanhat omistajat säilyttävät sel-västi äänivallan yhtiössä. Jos A- ja B-osakkeet olettaa samanarvoisiksi, 10,30 euron merkintähinnalla Taaleritehtaan markkina-arvoksi tulee 64,8 miljoonaa euroa.

Näin saadaan vaihtokurssi: yksi viime vuonna tienattu taalerieuro vas-taa reilua 30 tavallista euroa. P/e-ar-vostus hinnoittelee voimakasta kasvua, ja sitä yhtiö antiesitteessään lupailee-kin: ensi vuonna tarkoitus on saavuttaa 30 miljoonan euron liikevaihto.

Pörssilistattu eQ on arvostettu 2,30 euron hinnalla 84 miljoonan euron arvoiseksi. Viime vuonna eQ teki 16,3 miljoonan liikevaihdolla 3,4 miljoonan euron nettotuloksen, mutta marras-kuun puolivälissä hankitun Icecapi-talin liiketoiminta on mukana vain pieniltä osin. Taaleritehdas ja eQ eivät ole siinä mielessä vertailukelpoisia, että eQ:lla on merkittäviä sijoituksia omassa taseessaan.

KARO HÄMÄLÄINEN

Taaleritehdas rönsyää pörssiin

TIIN

A T

ERVO

NEN

NOTEERATUT K

OST

AS

TSIR

ON

IS

TIK

KU

RIL

A

26.2.

27.2.

28.2.

1.3.

2.3.

3.3.

4.3.

5.3.

6.3.

UUTISKUUKAUSI


UUSI UHRI. Kypros ajautui euromaiden pelastuslistalle. Kyproslaisissa pankeissa on paljon venäläistalletuksia, ja Moskovasta Kyprokselle lentävien koneiden paikat on myyty loppuun, kun venäläiset hakeutuvat paikan päälle varjelemaan sijoituksiaan. Pankkien ovet pysyvät suljettuina.

Ehrnroothit ostivat PöyryäHENRIK, GEORG ja Carl-Gustaf Ehrnroothin sijoi-tusyhtiö Corbis on helmikuussa ostanut 1,5 miljoo-naa Pöyryn osaketta. Osakepotin hinta on vajaat kuusi miljoonaa euroa.

Ostot alkoivat samana päivänä kun Pöyry julkisti jouluneljännekseltä heikon tuloksen ja ilmoitti säästöohjelmasta.

Länkkäristä tulee ApetitLÄNNEN TEHTAIDEN hallitus ehdottaa yhtiökokouk-selle, että yhtiön nimi vaihdetaan. Uudeksi nimeksi ehdotetaan yhtiön tavaramerkkiä Apetit.

Yhtiön kotipaikkana säilyy Säkylä.

Herlinit vaihtoivat Tikkurilaa OriolaanNIKLAS JA Ilkka Herlin kävivät ak-tiivisesti kauppaa helmikuussa.

Molemmat kasvat-tivat omistuksiaan Oriola-KD:ssä. Niklas Herlin osti Mariatorp-yhtiönsä kautta 100 000 Oriolan B-osaketta kasvattaen pottinsa jo 3 400 000 osakkee-seen. Isoveli Ilkan salkkuun puolestaan tarttui 62 067 A-osaketta. Niklas on Oriolan neljänneksi ja Ilkka viidenneksi suurin omistaja.

Ilkan salkkuun tarttui lisäksi myös 8 487 Lem-minkäisen ja 75 000 UPM:n osaketta. Niklas puo-lestaan haali salkkuunsa 50 000 Neste Oilia.

Tikkurilassa molemmat sen sijaan olivat myyn-tilaidalla. Niklas myi 50 000 ja Ilkka 4 590 Tikku-rilan osaketta. Niklas laittoi myyntiin myös 13 635 Cramon osaketta.

TIK

KU

RIL

A

-

vat

NOTEERATUT

JUH

O K

UVA

11

Nokia ulos Euro Stoxx 50:stäNOKIA PUTOAA euroalueen suurimpien pörssiyhtiöi-den Euro Stoxx 50 -viiteindeksistä 18. maaliskuuta. Nokian tilalle tulee eurooppalainen ilmailu-, ava-ruus- ja puolustusvälineteollisuuden yhtiö EADS.

Nokia on ollut indeksissä helmikuusta 1998, ja ennen putoamista sen painoarvo oli vain 0,66 pro-senttia.

Talvivaaran osakemäärä seitsenkertaistuuTALVIVAARA KERÄÄ osakeannilla noin 261 miljoonaa euroa.

Merkintähinta on 0,16 euroa osakkeelta, ja mer-kinnässä saa kuusi uutta osaketta jokaista yhtä van-haa osaketta kohden.

Angervuo: Fortumin pitäisi olla 2–4 euroa kalliimpiEQ VARAINHOIDON salkunhoitaja Hannu Anger-vuo pitää Fortumin osaketta tällä hetkellä hyvin edullisena.

Hän perusteli näkemystään Vero 2013 -tapah-tumassa mahdollisella jopa kahden euron lisä-osingolla sekä Venäjä-riskin erittäin maltillisella hinnoittelulla.

”Jyrki Kataisella ja Jutta Urpilaisella saattaa varmasti olla suuri halu nostaa lisäosinkoa säh-könsiirtokaupan toteutumisen jälkeen. Kahden euron lisäosinko toisi valtiolle noin miljardin. Jos minä olisin Jyrki Katainen, miettisin kaksi kertaa, nostanko alvia puolitoista prosenttiyksikköä vai nostanko Fortumista kaksi euroa lisäosinkoa”, Angervuo sanoi.

Olvi maistuu Ingvar KampradilleIKEAN PERUSTAJAN Ingvar Kampradin perheen The Family Kamprad -säätiö on nostanut omistusosuutensa Olvissa yli kymmenen prosentin liputusrajan. Säätiö omistaa Olvista nyt 10,37 pro-sentin siivun, jonka arvo on vajaat 50 miljoonaa euroa.

Viimeksi Kamprad liputti yhtiössä viime vuoden tammikuussa. Kamp-rad on Olvin toiseksi suurin omis-taja Olvi-säätiön jälkeen.

Morningstar pystitti Aktian ja SeligsoninMORNINGSTAR PALKITSI vuotuisilla rahastopalkin-noillaan Aktian parhaana korkovarainhoitajana, Seligson & Co:n parhaana pienenä osakevarain-hoitajana ja brittiläisen Schrodersin, joka voitti kaksi palkintoa (paras suuri osake- ja monialava-rainhoitaja).

Yksittäisille rahastoille ja niiden salkunhoita-jille jaettiin yhdeksän palkintoa.

Voittonsa uusivat FIM:n valtio-korkorahasto Euro ja sen sal-kunhoitaja Jouni Salmenkivi sekä Vontobelin salkunhoitaja

Rajiv Jain tiimeineen, mutta eri rahastolla kuin viime vuonna.

Osinkovero nousee jyrkästiHALLITUS KAAVAILEE osinkoveroon rajua korotusta. Pörssiyhtiöiden osingoista saatava osittainen ve-rovapaus poistuu, ja jatkossa kaikki pörssiosingot ovat täysimittaisesti pääomatuloa. Tällä hetkellä pörssiosingoista 70 prosenttia verotetaan pääoma-tulona, 30 prosenttia on verovapaata.

Käytännössä sijoittaja maksaa tällä hetkellä alle 50 000 euron osingoista veroa 21 prosenttia. Jat-kossa vero olisi 30 prosenttia. Yli 50 000 euron pää-omatulojen vero on 32 prosenttia.

2.3.

3.3.

4.3.

5.3.

6.3.

7.3.

8.3.

9.3.

10.3.

11.3.

12.3.

13.3.

14.3.

15.3.

16.3.

17.3.

18.3.

19.3.

20.3.

21.3.

22.3.

23.3.

Hannu Angervuo

Jouni Salmenkivi

SIJOITIN VIIMEKSI

JUH

O K

UVA


Milloin aloitte sijoittaa?Varmaan lähes jokai-sen 1940-luvullla syn-tyneen ensimmäinen mutta ehkä vähemmän

tietoinen sijoituskohde on ollut sijoitta-minen omaan asuntoon.

Saatuamme 1970-luvulla ensimmäiseen omaan asuntoon liittyvän asuntolainan sen pituus oli seitsemän vuotta ja omara-hoitusosuus 40 prosenttia asunnon hin-nasta. Korkotasoa en enää muista. Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat?Oman sijoitustoimintani sanan varsinai-sessa mielessä aloitin vasta 1990-luvulla, kun vuosikymmenten asuntolainasatsa-usten jälkeen palkkatuloista alkoi jäädä ylimääräistä.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?Ensimmäinen sijoitukseni lienee ollut Keskon niin kutsuttu vaihto-osake, joka vastaa lähinnä nykyistä B-osaketta.Luonnehtikaa itseänne sijoittajana!Olen mielestäni konservatiivinen sijoit-taja, joka pitää ostot pitkään. Hajautan sijoitukseni tuntemiini yhtiöihin Helsin-gin pörssissä, pääosin osinkopapereihin. Päiväkauppaa en käy.Miten sijoituksenne jakautuvat osak-keiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?Sijoituksistani noin puolet on kiinteistö- ja asunto-omistuksia, toinen puoli pörs-siosakkeita ja vasta vapautuneita pitkäai-kaisia pankkitalletuksia, jotka odottavat tällä hetkellä sopivaa sijoituskohdetta. Rahastoihin en sijoita.

Miten suuri osa sijoituksista on Suo-meen ja miten suuri osa ulkomaille?Kaikki sijoitukseni ovat suomalaisissa osakkeissa ja muissa kohteissa.Miten seuraatte markkinoita?Seuraan päivittäin pörssin kehitystä, yh-tiöiden tiedotteita ja tuloksia. Työskentelitte pitkään Keskossa. Mi-ten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne?Kesko-vuodet toivat tietenkin lukkarin-rakkautta omaan yhtiöön, joka on aina ollut luotettava osingonmaksaja ja tu-loksentekijä. Siksi Keskolla on merkit-tävä paino osakesijoituksissani. Lähes 40 vuotta kestänyt työsuhde antoi paljon per-spektiiviä muidenkin palvelualan yritysten toimintaan, muun muassa pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin kaupan yrityksistä puhumattakaan.

Matti Honkala sijoitti viimeksi asuntoon

Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva

Keskon entinen pääjohtaja Matti Honkala sijoittaa vain suomalaisiin kohteisiin ja sellaisiin yrityksiin, jotka hän tuntee ainakin jollain lailla.

KESKO-MIES. Matti Honkalan ensimmäinen sijoitus oli Kesko.

SIJOITIN VIIMEKSI

GURUJEN SALKUT

KA

RM

O R

UU

SMA

A

OSTETUIMMAT

Fortum 863 511Outokumpu 245 988UPM 157 320Nokia 155 280Kemira 110 500

Yhtiö Ostot, euroa

Suurimmat ostot ja myynnit 11.2.-18.3.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 57.

MYYDYIMMÄT

Elisa -382 222YIT -330 000Sampo -121 200Nokian Renkaat -70 800Cargotec -53 600

Yhtiö Myynnit, euroa

MATTI HONKALA, 68 PROFIILI

13

TÄHÄN ON TULTU? Itse asiassa sattumalta hakeuduin Keskoon töihin vuonna 1966. Hy-vät etenemismahdollisuudet ja mahdollisuus opiskella työn ohella pitivät kiinni Keskossa. Toistakymmentä hyvin erilaista tehtävää tekivät työstä mielenkiintoisen, mutta myös ajan mittaan riittävän vaativan.MIELESSÄ JUURI NYT? Syksyllä hankitun töölöläisasunnon remontin saattaminen lop-puun, ja mahdollisen muuton pohdiskelua yhdessä vaimon kanssa.HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS? Pyrkiminen tasa-painoiseen ja mielekkääseen elämään.

Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?Periaatteeni on, että sijoitan vain suoma-laisiin kohteisiin ja ainakin jollain lailla tuntemiini yrityksiin. Osingonjakopoli-tiikka ja osinkotuotto ovat tärkeitä kri-teereitä.Kenen kanssa keskustelette sijoittami-sesta ja sijoituskohteista?Hoidan sijoitukseni itse, vaikka tarvit-taessa pankin asiantuntijat ovatkin käy-tettävissäni.Mihin sijoititte viimeksi?Viimeisin sijoitukseni on viime syksyltä tehtyäni yhdessä vaimoni kanssa sijoi-tuksen helsinkiläiseen, hyvällä paikalla sijaitsevaan asunto-osakeyhtiöön.Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?Kuten arvata saattaa, Kesko on yksi suo-sikeistani Helsingin pörssissä varman tu-lostason ja reilun osingonjakopolitiikan vuoksi.

Toinen on Sampo, jonka tuloskehitys on ollut erinomainen ja arvonnousukin isona yhtiönä sen mukainen.

Kolmas suosikkini on Kone, jonka lois-tava kehitys maailmalla on nostanut sen ykköseksi muun muassa Kiinan hissimark-kinoilla, mutta myös siksi, että yhtiöllä on ehkä pörssiyhtiöidemme paras johto tällä hetkellä.Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?Helsingin pörssin yhteen tai kahteen luo-tettavaan yhtiöön, joilta on odotettavissa hyvä osinkotuotto viime vuoden tulok-sesta.Mikä on ollut suurin onnistumisenne tai virheenne sijoittajana?Onnistumisia on tullut kohtuullisesti, mutta suurimmat virheet olen tehnyt odottamalla ja olemalla joidenkin yritys-ten kohdalla liian pitkämielinen.

ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suo-malaiset yksityissijoittajat ostivat helmi–maaliskuussa enemmän Hel-singin pörssin vaihdetuimpia osak-keita kuin myivät. Sijoittajakuusikon kuvitteellisen kollektiivisalkun yh-teenlasketut netto-ostot nousivat run-saaseen 630 000 euroon, joten kovin suurista satsauksista ei voi puhua.

Yhtäkään OMX Helsinki 25 -indek-sin osaketta gurut eivät innostuneet ostamaan seitsennumeroisen summan edestä. Eniten he kasvattivat omis-tuksiaan Fortumissa, nettomääräisesti vajaalla 900 000 eurolla. Fortum-ostot menivät Hautasten, Ingmanien ja Kari Niemistön piikkiin. Niemistö ei alkuvuonna omistanut lainkaan voi-mayhtiön osakkeita, mutta nyt hänellä on niitä 20 000 kappaletta. Fortum oli gurujen suosikki myös tammi–helmi-kuussa.

Toiseksi ahkerimmin sijoittajakuu-sikko hankki Outokumpua, mutta sat-saukset jäivät alle neljännesmiljoonaan euroon. Vaikeita aikoja viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eläneen te-

räsyhtiön osakkeita ostivat Hautaset ja Niemistö. Arvopaperin guruilla riittää uskoa Outokumpuun, sillä sitä löytyy koko kuusikon salkuista.

UPM:ssä ja Nokiassa netto-ostot nousivat niukasti päälle 150 000 eu-ron. UPM:ssä sijoittajakuusikon näke-mykset menivät ristiin, sillä Hautaset vähensivät omistuksiaan mutta Ing-manit kasvattivat.

Elisa lukeutuu analyytikoiden si-joitussuositusten perusteella Helsin-gin pörssin vähiten houkutteleviin osakkeisiin, eivätkä gurutkaan siitä järin innostuneilta vaikuta. He myivät teleoperaattoria helmi–maaliskuussa nettomääräisesti runsaalla 380 000 eu-rolla eli enemmän kuin mitään muuta OMX Helsinki 25 -indeksin osaketta. Myynnit kirjattiin Ingmaneille.

Vuoden alusta sijoittajakuusikon kuvitteellisen kollektiivisalkun arvo on noussut runsaalla 17 miljoonalla eurolla 310 miljoonaan euroon. Arvon-nousu selittyy ennen muuta Helsingin pörssin hyvällä kurssikehityksellä.

TOMMI MELENDER

Gurut jatkoivat Fortumin tankkaamista

IHMISET


Kanadassa Toronton yliopiston kansain-välisessä trading-kilpailussa käytiin kauppaa tänä

vuonna ensim-mäistä kertaa suomeksi, kun Aalto-yliopis-ton Kauppakorkeakou-lun rahoituksen opiskelijat kävivät testautta-massa taitojaan.

Vilppu Tarvai-sen, Risto-Matti Roslanderin, Pekka Kallionpään ja Lari Paleniuk-sen muodostama joukkue kutsut-tiin kilpailuun heidän yllettyä syksyllä pronssille Euroopan vastaavassa kilpai-lussa.

Torontossa joukkue sijoittui 48 yliopis-ton joukosta yhdeksänneksi. Taakse jäi tukku huippuyliopistoja kuten MIT ja Chicago.

Kaksipäiväisessä markkinasimulaatiossa joukkueet kävivät kauppaa toisiaan vastaan niin osakkeilla, optioilla kuin raaka-aine-futuureillakin. Kilpailijoiden oli reagoitava sijoituksia koskeviin uutisiin salamanno-peasti. Pahimmillaan yksi päivä oli simu-loitu kestämään vain kuusi sekuntia.

Vaikka joukkue oli harjoitellut kilpai-lua varten kymmeniä tunteja, Tarvainen ja Kallionpää myöntävät että aluksi koko ajatus epäilytti.

”Mietimme, uskaltaakohan tuonne lähteä ollenkaan. Vastassa oli kuitenkin maineikkaiden yliopistojen matematiik-kaneroja viimeisen päälle viritettyine kaa-voineen”, Tarvainen muistelee.

Kilpailun edetessä kävi kuitenkin sel-väksi, että parhaimmatkaan tietokone-mallinnukset eivät riitä, jos treidarin oma pääkoppa ei kestä.

Aalto rökitti MIT:n ja ChicagonKylmäpäisyys ja suomen kieli siivittävät nuoret treidarilupaukset huippusijoitukseen kovatasoisessa kilpailussa.

Pekka Kallionpää

Teksti Mirko HurmerintaKuva Antti Mannermaa

Yhteistyössä

ARVOASUNTOPÄIVÄ 2013

IHMISET

15

”Kilpailu oli rakennettu siten, että hen-kinen kantti on koko ajan koetuksella. Muita vastaan treidaaminen on psykolo-gista peliä”, Kallionpää kertoo.

”Raskaasti tappiolla ollessakin tilanne on vain onnistuttava nollaamaan. Treidari on tasan niin hyvä kuin hänen viimeisin treidinsä”, Tarvainen lisää.

Viileiden hermojen lisäksi suomalaisten etu oli muille vieras kieli, jolla tieto pysyi vastustajien ulottumattomissa. Myös huu-mori ja rento asenne kulkivat joukkueen mukana läpi kilpailun.

”"Kilpailua edeltäneessä harjoituskau-pankäynnissä halusimme todistaa mark-kinoiden satunnaisuuden. Päätimme puh-taasti kivi–paperi–sakset-taktiikalla, kuka meistä oli longina ja kuka shorttina”, Tar-vainen naureskelee. Tällä strategialla har-joituksesta lohkesi viides sija.

Koko joukkueelle on jo ehtinyt ker-tyä treidauksesta myös kansainvälistä

työkokemusta, ja kiihkeätempoinen ala kiinnostaa myös valmistumisen

jälkeen. Helsingin pörssistä tämän

hetken yhtenä mielenkiin-toisimmista osakkeista he pitävät Talvivaaraa, jossa volatiliteettia ja kurssiin vaikuttavia tekijöitä piisaa. Lisäjännitystä kaivattaessa treidarit vinkkaavat tutustu-maan Dax-indeksin johdan-naisiin, joilla voi rohkeasti

ottaa näkemystä indeksin ra-juihin liikkeisiin.Ylimääräisen käteisensä opis-

kelijat kuitenkin aikovat tällä het-kellä sijoittaa omaan elämänlaatuun – seuraavaksi hankintalistalla ovat uusi auto ja oopperan kausikortti. ■

Vilppu Tarvainen www.jom.fi

Aasiassa vahvimman rakenteellisen kasvun aika on siirtynyt Kiinan etelänpuolisiin maihin. Etenkin Indonesia on nousemassa maailman suurten talousmahtien joukkoon, kun maan BKT on ylittänyt 1000 mrd. USDn rajan ja maan investointisykli on pääsemässä hyvään vauhtiin.

Tästä kasvusta pääset hyötymään Indonesiaan sijoittavan JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston sekä Kaakkois-Aasian markkinoihin keskittyvän JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston kautta. Lue lisää rahastojemme sijoitusstrategiasta ja tuotoista kotisivultamme.

RAHASTOYHTIÖ FUND MANAGEMENT

Ovatko Aasian sijoituksesi

ajan tasalla?

BNI-pankin pääkonttori, JAKARTA

YHTIÖKOKOUSTEN NAINENIlmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske vahtii pitkäjänteisen omistajan etua ja pitää johtajien kompensaatiot kohtuullisina.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Paavo Lehtonen


Jos haluaa tietää, mitä suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa tapahtuu tänä keväänä, kannattaa kysyä tältä naiselta.

Ilmarisen vastuullisen sijoitta-misen päällikkö Anna Hyrske on käynyt läpi lähes sadan yhtiön

yhtiökokouskutsut yksityiskohtia myöten, ollut yhteydessä yhtiöiden hallituksiin ja johtajiin sekä laatinut kirjalliset äänestys-ohjeet niille reilulle parillekymmenelle ilmarislaiselle, jotka osallistuvat tänä ke-väänä yhtiökokouksiin kolmen miljardin Suomi-osakesalkkua hallitsevan työelä-keyhtiön edustajina.

Yhtiökokoustarjoiluvertailua Hyrskeeltä ei kuitenkaan irtoa, sillä itse hän ennättää paikalle vain kymmenkuntaan kokouk-seen. Tarjoomusraporttia haluavan täytyy edelleen kääntyä Erkki Sinkon puoleen.

Pöperöiden sijaan Hyrske on kiinnostu-nut sellaisista asioista kuin hallitusjäsenten palkkiot, osakeantivaltuutukset ja optio-ohjelmat. Hän on Ilmarisessa se, joka vah-tii, että yhtiöt noudattavat eläkevakuuttajan omistajapolitiikan periaatteita.

Hyvinhän ne yleensä noudattavat. On-gelmatapaukset – sellaiset kuin Talvivaara, jonka osakeantiin osallistumisesta Hyrske varoo tiukasti sanomasta mitään – ovat onneksi harvassa.

Syy Hyrskeen työhön on se, että Ilmari-nen haluaa olla aktiivinen omistaja. Ei siis sellainen vain ostamalla ja myymällä nä-kemyksiään ilmaiseva omistaja, jota Björn Wahlroos maalaili osakeyhtiöjärjestelmän peruskuvaksi Markkinat ja demokratia

tehdä sijoituskohteistaan parempia – paitsi yhtiöinä myös sijoituskohteina.

Vaikuttamisen paikkaReilun 120 suomalaisen pörssiyhtiön yh-tiökokouksissa nähdään harvoin draamaa. Äänestäminenkin on tuiki harvinaista. Eikä Ilmarinen aio ottaa päällepäsmärin roolia keskusteluosuudessakaan. Miksi Ilmarinen siis osallistuu yhtiökokouksiin?

”Emme halua olla kasvoton omistaja. Yhtiökokous on sitä paitsi foorumi, jossa päätetään yhtiön kannalta erittäin tär-keistä asioista kuten hallituksen jäsenistä”, Hyrske sanoo.

Jo valmistautuminen tuo mukanaan yh-

teydenpitoa Ilmarisen ja yhtiön välille. Jos yhtiökokouskutsussa tai hallituksen esityksissä nousee esiin jotain huomiota herättävää, Hyrske on jo hyvissä ajoin en-nen yhtiökokousta yhteydessä yhtiöön ja pyytää täsmennyksiä.

”Esimerkiksi jos yhtiöllä ei ole selvää in-vestointitarvetta ja se pyytää suurta osake-antivaltuutusta, kuulemme mielellämme perustelut valtuutuksen hakemiselle ennen kuin tuemme sitä.”

Omien osakkeiden hankintaan ja luovut-tamiseen haettaviin valtuutuksiin liittyy myös yksi seikka, jonka suhteen Ilmarinen on esittänyt toiveita yhtiöille: Ilmarinen ei katso hyvällä sitä, että yhtiöt hakevat lu-paa luovuttaa osakkeita optio-ohjelmien kattamiseksi.

”Esimerkiksi Outokummun tämän ke-vään valtuutuksessa on ehto, jonka mukaan osakeantivaltuutus ei koske optio-ohjel-mia”, Hyrske sanoo tyytyväisenä.

Ilmarinen myös tarkkailee, etteivät yhtiöt tee mittavia omien osakkeiden osto-ohjel-mia optiojärjestelmien laukeamisen lähei-syydessä. Suuren ostajan ilmaantuminen kun tapaa nostaa kurssia keinotekoisesti.

Takavuosina Ilmarinen myös osallistui Osakesäästäjien masinoimaan hallinto-neuvostojen karsimisohjelmaan: kun Osa-kesäästäjät äänestytti hallintoneuvoston lakkauttamisesta, Ilmarisen äänet liittyivät rintamaan. Pörssiyhtiöiden hallintoneu-vostojen määrä onkin vähentynyt huo-mattavasti.

Keskinäisenä yhtiönä Ilmarisella itsel-lään on kuitenkin 27-jäseninen hallinto-neuvosto.

Harvinainen ”ei”On varsin harvinaista, että Ilmarinen aset-tuu yhtiökokouksen äänestyksessä hallituk-sen esitystä vastaan. Tänä keväänä sellaista ei ainakaan vielä ole tiedossa.

”Muutama vuosi sitten äänestimme nyt jo entisen pörssiyhtiön Aldatan yhtiöko-kouksessa hallituksen esitystä vastaan. Hallitus halusi muuttaa optio-ohjelman ehtoja kesken kauden. Ilmarisen mielestä ei ole oikein, että optioiden merkintähintaa alennettaisiin osakekurssin laskun vuoksi”, Hyrske sanoo.

Kevään yhtiökokouksissa Hyrske kehot-taa ilmarislaista äänestämään ainakin ker-

ran ”ei”. Kyse ei kuitenkaan ole hallituksen ehdotuksesta vaan Alma Median osakkeen-omistajan Pasi Asikaisen ehdotuksesta Alman kotipaikan siirtämisestä Tampe-reelle. Tamperelainen kasinotalousmies Asikainen oli 1980–1990-luvuilla aktiivisesti nurkkaamassa maakunnallisia lehtiyhtiöitä Viestintäkehitys Oy:n toimitusjohtajana.

”Tulkintamme on, että koska kyseessä ei ole hallituksen esitys vaan yksittäisen hen-kilön esittämä mikromanageerauksen puo-lelle menevä asia, emme katso yhtiökoko-uksen olevan tässä vaiheessa oikea paikka.”

Pääsääntöisesti yhtiöt tietävät, mitä mieltä Ilmarinen on, ja osaavat ottaa osak-keenomistajan toiveet huomioon. Eikä Ilmarisen kanta tule yllätyksenä yhtiöko-kouksessakaan.

”Jos aiomme äänestää hallituksen esitystä vastaan, informoimme siitä aina etukäteen yhtiötä”, Hyrske kertoo.

Nimitysvaliokuntiin, ei hallituksiin

Yhtiökokous valitsee yhtiölle kaikkien osak-keenomistajien etua ajavan hallituksen, joka puolestaan ohjaa ja valvoo operatiivista johtoa. Vaikka Ilmarinen on suomalaisyh-tiöiden suuromistaja, sen edustajia ei juuri näy pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Kun Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sai-las luopuu Finnairin hallituksen puheen-johtajuudesta, hän jää vain Pohjola Pankin hallitukseen. Hallitusjäsenyydelle on myös ilmeinen strateginen peruste, onhan OP-Pohjola-ryhmä Ilmarisen jakelukanava. Varatoimitusjohtaja, sijoituksista vastaava Timo Ritakallio kuuluu ja on ehdolla Outotecin ja Technopoliksen hallituksiin.

Selitys löytyy Ilmarisen omistajapoli-tiikasta. Ilmarinen vaikuttaa ennemmin hallituksen kokoonpanoon nimitysvalio-kunnassa kuin osallistumalla varsinaiseen hallitustyöskentelyyn.

Hallitusjäsenyyslinjauksessa tuntuisi ole-van eroa verrattuna suoraan kilpakumppa-niin Varmaan, jonka toimitusjohtaja Matti Vuoria ennättää istua kolmen suuryrityk-sen Sammon, Stora Enson ja Wärtsilän hal-lituksessa. Varman varatoimitusjohtajalla Risto Murrolla puolestaan on hallitus-paikka pörssiyhtiöistä Nokian Renkaissa.

”Intressiristiriitojen välttämiseksi meillä on tiukat kiinanmuurit. Jos meillä on jokin

REPORTAASI

19

BP:STÄ TULI HYRSKEELLE R ANKKA HARJOITUS.

sen tason päätöstä koskeva asia, että sen käsittely kuuluisi normaalisti Timo Rita-kalliolle, Outotecin ja Technopoliksen koh-dalla päätöksen tekee Harri Sailas eikä Ri-takallio osallistu näihin yhtiöihin tehtyjen sijoitusten hallinnointiin”, Hyrske kertoo.

Yhtiökokousosallistumiset ja hallitusjä-senten valintaan osallistuminen ovat luon-nollisesti vain osa keinovalikoimaa, jolla Ilmarinen ohjaa omistuksiaan. Keskustelua yhtiöiden johdon kanssa käydään jatku-vasti – eikä vain johdon vaan myös muiden osakkeenomistajien kanssa.

Ulkomaille valikoidenSuomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökoko-uksia Ilmarinen kiertää ahkerasti. Väliin jää vain alle kymmenes niistä yhtiöistä, joissa Ilmarinen on osakkeenomistajana. Euromääräisesti vain reilut pari prosenttia Ilmarisen osakepotista jää yhtiökokous-osallistumisten ulkopuolelle.

Myös ulkomaisten sijoituskohteiden

vastuullisuutta valvotaan, mutta osallis-tumiskynnys yhtiökokouksiin on selvästi korkeampi kuin suomalaisyhtiöissä. Niin yhtiökokous- kuin muutakin vastuulli-suusvaikuttamista Ilmarinen tekee yhdessä ruotsalaisen vastuullisen sijoittamisen kon-sulttiyhtiön GES:n kanssa.

Merkittävä ulkomainen vaikuttamista-paus on öljy-yhtiö BP, jota Ilmarinen ei pit-kiin aikoihin huolinut sijoitussalkkuunsa, koska esimerkiksi yhtiön ympäristöriskien hallinta ei ollut eläkevakuutusyhtiön mie-lestä riittävällä tasolla.

”Lopulta tulimme siihen tulokseen, että

BP:ssä asiat olivat menossa oikeaan suun-taan, joten saatoimme sijoittaa siihen. Sit-ten tuli Meksikonlahden öljyonnettomuus”, Hyrske muistelee.

Öljyonnettomuus osoitti karusti, että Ilmarinen oli ollut oikeassa epäillessään brittiöljy-yhtiötä. Vaikka muutos parem-paan oli alkanut, se ei kuitenkaan vielä riittänyt.

BP:stä tuli Hyrskeelle rankka harjoitus.”Olisimme voineet todeta, että yhtiö

ei täytä sijoituskriteerejämme ja myydä osakkeemme. Päätimme kuitenkin, että yritämme vaikuttaa yhtiöön ja saada sitä

PROFIILI

Anna Hyrske Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö

AIEMMIN Korkoanalyytikko Ilmarisessa vuodesta 2000KOULUTUS KTM (Hanken) ja perustutkinnot ulkomailtaHARRASTUKSET Lumilautailu ja lukeminen


muuttamaan toimintaansa.”Yhdessä yhdysvaltalaisten sijoittajien

kanssa Ilmarinen ryhtyi kirjelmöimään BP:n johdolle. Brittimuodollisuus – val-takirjojen piti olla täsmälleen oikeanlai-sella logokirjepaperilla – aiheutti työtä ja vaivaa, mutta BP kuunteli omistajiensa näkemyksiä ja on osittain muuttanut toi-mintaansa. Öljy-yhtiö kuuluu yhä Ilmari-sen omistuksiin.

Ulkomaalaiset tulevatVastuullinen sijoittaminen ja siihen liit-tyvä aktiivinen omistajuus ovat yleisty-neet instituutiosijoittajien keskuudessa koko 2000-luvun. Hyrske uskoo, että se

alkaa näkyä myös suomalaisissa yhtiöko-kouksissa nykyistä enemmän. Esimerkiksi äänestykset saattavat yleistyä, sillä maail-malla äänestäminen on selvästi yleisempää kuin Suomessa.

”Nykyisin monet ulkomaiset sijoittajat haluavat vain, että heidän erimielisyytensä näkyy pöytäkirjassa, mutta äänestyksiä ei vaadita, koska äänestyksen lopputulos olisi selvä. Kun pankeilla edustettavina olevien vastustavien äänten määrä alkaakin nousta kymmeneen prosenttiin kokouksessa läsnä olevista äänistä, äänestyksiä ryhdytän vaa-timaan”, Hyrske ennustaa.

Ulkomaisten sijoittajien osallistumista helpottavia nettiäänestysjärjestelmiä on käytössä vain parin suomalaisen yhtiön

yhtiökokouksissa. Ilmarinen käyttää mah-dollisuutta hyväkseen ja syöttää kantansa nettijärjestelmiin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin yhtiökokouksissa.

Hyrske toivookin, että useammat suoma-laisyhtiöt alkaisivat tarjota nettiäänestys-mahdollisuutta. Se olisi myös ulkomaisille sijoittajille viesti, että yhtiö haluaa kuulla heidän kantansa.

Vaikka pörssin ulkomaalaisomistus on-kin laskenut viime vuodet, ulkomaisten suursijoittajien toiveet ovat jo muovanneet hieman suomalaisia yhtiökokoustapoja. Esimerkiksi hallituksen ja tilintarkasta-jien palkkiot ovat nykyisin yleensä erilliset päätöskohdat, kun aiemmin niistä tavat-tiin päättää yhdellä nuijankopautuksella.

Ulkomaiset sijoittajat ovat myös kavah-taneet yhtiökokouksen tilintarkastajille myöntämää avointa šekkiä, muotoilua, jonka mukaan tilintarkastuskulut mak-setaan laskun mukaan. Muotoiluksi onkin alkanut vakiintua ”kohtuullisen laskun” tai ”hallituksen hyväksymän laskun mukaan”.

Ulkomaiset sijoittajat kiinnittävät Hyrs-keen mukaan huomiota myös siihen, mikä on tilintarkastajien lakisääteisen tilin-

MIKSEIVÄT YHTIÖT TARJOA NETTIÄ ÄNESTYSMAHDOLLISUUTTA?

21

tarkastuksen ja konsultaatiopalveluiden suhde.

”Jos konsultaatiosta maksetaan enem-män kuin lakisääteisestä tilintarkastuk-sesta, moni kysyy, onko yhtiön ja tilintar-kastusyhteisön välille syntynyt liiallinen kytkös.”

Monessa maassa hallitusjäsenistä äänes-tetään yksitellen, kun Suomessa hallitus hyväksytään tai hylätään kokonaisuutena. Hallituksen valintatapa on yhtiön päätet-tävissä, joten suomalaisyhtiötkin voisivat alkaa mittauttaa hallitusjäsenten luotta-muksen yksitellen.

Hyrske muistuttaa, että yksittäisäänes-tyksessä on myös huono puolensa.

”Kun nimitysvaliokunta laatii ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta, se miettii hal-litusta kokonaisuutena ja sitä, kuinka hen-kilöiden osaamiset täydentävät toisiaan.”

Vaa'ankielenä vastoin tahtoaan

Viime keväänä Nordean yhtiökokouksessa Hyrske ratkaisi äänestyksen vaalilautakun-nan toimeksiannon lisäehdoista. Käytössä

oli uudet äänestyslaitteet, joilla yhtiöko-kousedustajat nappia painamalla ilmaisi kantansa.

Yllättäen äänestyksessä kokouksen pu-heenjohtaja käänsi kysymyksen toisinpäin kuin normaalisti on tapana. Yleensähän ”kyllä” tarkoittaa, että äänestäjä on samaa mieltä hallituksen ehdotuksen kanssa. Odotuksissa oli, että ”kyllä” voittaisi selvällä enemmistöllä, olihan hallituksella suurim-pien osakkeenomistajien kuten Ruotsin valtion ja Sammon tuki.

”Kun kokouksen puheenjohtaja julisti äänestyksen, jouduin hetken aikaa miet-timään, että nyt pitikin äänestää ei:tä”, Hyrske muistelee.

Ja kun äänestystulos tuli, se yllätti ko-kousosallistujat: hallituksen kanta voitti vain niukasti.

Ruotsin valtionvarainministeriön edus-taja oli äänestänyt väärin.

”Laskeskelin, että jos olisin painanut väärää nappia, äänestystulos olisi toden-näköisesti kääntynyt toisin päin.”

Vasta seuraavassa esityslistan kohdassa Ruotsin edustaja ymmärsi tekemänsä vir-heen ja pyysi kokousta palaamaan edelli-seen kohtaan ja äänestyksen uusimista. Puheenjohtaja suostui siihen. ”Ei” eli hal-lituksen kanta voitti uuden äänestyksen selvin lukemin. Päätös ei muuttunut, vain prosentit muuttuivat.

Järjestäkää kyselytunti!Yhtiökokouskonkarilla on käytännön vinkki laajoja yhtiökokouksia järjestäville yhtiöille: kyselytunnit.

”Ruotsissa moni yritys järjestää ennen yhtiökokousta tilaisuuden, jossa on läsnä divisioonajohtajia, joille voi lähettää ky-symyksiä ennalta tai kysyä paikan päällä”, Hyrske kertoo.

Kyselytunnilla mieltään voivat purkaa ne, jotka haluavat kysyä Nordealta, mik-sei hänen pankkitililleen ole maksettu korkoa, tai TeliaSoneralta kännyköiden kuuluvuusongelmista. Nämä kysymykset eivät näin päätyisi rasittamaan formaalia yhtiökokousta.

”Yhtiökokouksissa asiat tuntuvat tulevan usein esiin aggressiivisesti. Kyselytunti voisi tuoda helpotusta tähän.”

Näitä Ilmarinen ajaaPoimintoja Ilmarisen omistajapo-litiikasta

Osakkeenomistajien on saatava tietoa kaikista yhtiökokouksen päätösasioista riittävän ajoissa.

Kaikki tavanomaisesta poikke-avat esitykset pitäisi perustella yksityiskohtaisesti jo kokouskut-sussa.

Osakkeenomistajille on esitel-tävä yhtiökokouksessa johdon palkka- ja palkitsemis- sekä elä-kejärjestelyjen periaatteet.

Hallitukseen ei pitäisi valita henkilöitä, jotka toimivat sa-manaikaisesti monien yhtiöiden hallituksissa – esimerkiksi pörs-siyhtiön toimitusjohtajalla voi olla enintään kaksi ulkopuolista pörssiyhtiön hallituspaikkaa.

Jos yhtiöllä on yksi tai useampi merkittävä, pitkäaikainen omis-taja, nimitysvaliokunnan jäsenet olisi valittava suurimpien osak-keenomistajien joukosta, ei halli-tuksen sisältä.

Yhtiön toimitusjohtajan ei pitäisi kuulua johtamansa yhtiön halli-tukseen.

Hallituksella ei tulisi olla optio-ohjelmaa.

Yhtiöllä pitäisi olla vain yksi osa-kesarja.

Yritysten pitäisi pidättyä mitta-vista omien osakkeiden osto-ohjelmista optioiden laukeamis-ajankohdan läheisyydessä.

FAKTA


Teksti Tommi Melender Kuvitus Daniel Stolle

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tulosvuosi oli kaksijakoinen. Aasian kasvumarkkinoissa kiinni olevilla yhtiöillä voitot kasvoivat,

Iloisimmat yllätykset saatiin osingoista.

AASIAN KORTTI TEPSI


Helsingin pörssiin ei tullut riemukasta tulosvuotta 2012.

Vuosi sitten analyytikot ennustivat suomalaisyh-tiöille noin kymmenen prosentin voittojen kasvua. Odotukset kuitenkin pettivät. Liikevoitot laskivat yhteensä kaksitoista prosenttia. Liikevaihdot pysyi-vät suunnilleen toissavuotisella tasolla, mikä kielii lisääntyneistä kannattavuuspaineista. Moni pörs-

siyhtiö on säästänyt ja tehostanut toimintaansa, mutta samaan aikaan kustannukset ovat kasvaneet ja kilpailu pysynyt kireänä.

Makrotalouden ympäristö ei voittojen kasvua suosinut, sillä eu-roalue painui viime vuonna uuteen taantumaan. Yhdysvalloissa talouskasvu jäi alle sen, mitä alkuvuonna odotettiin, ja Kiinassa-kin kokonaistuotanto karttui totuttua hitaammin.

”Kuudenkymmenen suurimman yhtiön vuoden 2012 tulosennus-teet liikevoitolla mitattuna laskivat viime vuoden aikana selvästi, keskiarvona noin 14 prosenttia. Lukua voi pitää suhteellisen suu-rena, vaikka analyytikoiden ennusteilla on tyypillisesti taipumus laskea kalenterivuoden aikana”, Tapiolan pääanalyytikko Kim Gorschelnik kuvailee odotusten hiipumista.

Kyseessä on toinen peräkkäinen vuosi, kun Helsingin pörssin tulosluvut ottivat kaksinumeroista takapakkia. Edellisen nousu-kauden lihavimmista ajoista, vuodesta 2007, suomalaisyhtiöiden voittosumma on pienentynyt runsaan kolmanneksen.

Suuri osa notkahduksesta selittyy Nokian vaikeuksilla. Nou-sukauden huipulla se muodosti kolmisenkymmentä prosenttia suomalaisyhtiöiden tuloksesta, mutta viime vuodet se on kerryt-tänyt plussien sijasta miinuksia. Matkapuhelinyhtiön liikevoitto painui 1 825 miljoonasta 126 miljoonaan euroon.

Outotecin vahva vuosiPörssin kokonaislukujen takaa paljastuu tuntuvia toimiala- ja yhtiökohtaisia eroja.

Aasian kasvavilla markkinoilla vahvasti mukanaoleville yhti-öille viime vuosi oli varsin suotuisa. Erityisen selvästi se näkyi konepajasektorilla, jonka tilauskannat paisuivat ja voitot kas-voivat Kaukoidän kysynnän ansiosta. Konecranesin tulos kipusi parikymmentä prosenttia, Koneen ja Wärtsilän lähes kymmenen. Ainoastaan Cargotecille kirjattiin miinusta, joskin sitäkin enem-män, peräti 37 prosenttia.

Teollisuussektorin kirkkaimpana tähtenä tuikki kuitenkin Outo-tec 51 prosentin liikevaihdon kasvulla ja 65 prosentin tulosparan-nuksella. Teknologisia ratkaisuja kaivosteollisuuteen toimittava yhtiö hyötyi alan investointibuumista, joka tosin osoitti vuoden loppua kohti laantumisen merkkejä. Suuret kaivosalan pelurit päättivät taloustilanteen epävarmuuden vuoksi laittaa jättipro-jektejaan hyllylle.

Jos Aasian markkinoilla riitti puhtia, samaa ei voi sanoa eu-roalueesta. Vanhan mantereen surkea suhdannetilanne kuritti

SUOMALAISILLE OSAKESIJOITTAJILLE on lu-vassa hyviä osinkotuottoja myös ensi vuoden keväänä. Factsetin konsensusennusteiden mukaan Helsingin pörssin tältä vuodelta ker-tyvä osinkotuotto yltää 4,2 prosenttiin maa-liskuun puolivälin kurssitasolla laskettuna. Se tarkoittaa osinkosumman kasvua parillasa-dalla miljoonalla 5,7 miljardiin euroon.

Analyytikkoarvioiden mukaan koural-linen yhtiötä vähintään tuplaa osinkonsa. Suurimman hyppäyksen ottaa Elektrobit, jolta odotetaan osingon viisinkertaistumista. Käänneyhtiön aineksia osinkonäkökulmasta on myös Oralissa ja SRV:ssä. Pääomasijoi-tusyhtiö Capmanin tuloskehitykseen ja voi-tonjakoon vaikuttavat irtaantumisista saa-tavat tuotot. Konsensusennusteen mukaan Capmanilla riittää ensi vuonna osakkeen-omistajilleen jaettavaa selvästi enemmän kuin tänä keväänä.

Alma Media aiheutti tänä keväänä petty-myksen laskiessaan viime vuoden osin-konsa kymmeneen senttiin toissa vuoden 40 sentistä. Analyytikot uskovat, että ensi keväänä Alma Media hieman hyvittää petty-mystä kaksinkertaistamalla summan.

Supistuvia osinkoja konsensusennusteet odottavat ainoastaan Orionilta, Aktialta, Ahl-stromilta ja Vaisalalta.

Alma Median osinko taas nousuun

OSINGON KASVATTAJAT 2013EYhtiö Osinko/osake, euroa Kasvu, %

Elektrobit 0,05 400Oral 0,03 207Capman 0,08 116SRV 0,13 108Alma Media 0,20 100HKScan 0,17 70Basware 0,39 70Talentum 0,05 67Olvi 0,65 30Atria 0,28 27Tarkastelussa yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

TOIVEIKKAIMMAT NÄKEVÄT Aasiassa ja Yh-dysvalloissa merkkejä talouskehityksen ko-henemisesta, mutta Euroopassa optimismi on lujassa. Suhdanteiden epävarmuus pitää tämän vuoden liikevaihtoennusteet maltilli-sina. Analyytikot uskovat Helsingin pörssin yhtiöiden kasvattavan liikevaihtojaan yh-teensä vajaat kolme prosenttia.

Kaksinumeroiseen kasvuun yltäisi yhdek-sän yhtiötä. Jos ennusteet pitävät kutinsa, Outokummun ylimmän rivin lukemat tup-laantuvat. Se ei kuitenkaan johdu ruostu-mattoman teräksen hurjasta kysynnän kas-vusta vaan saksalaisen Inoxumin ostosta. Konsensusennusteen mukaan Outokummun liiketulos jää edelleen tappiolliseksi. Kallis Inoxum-kauppa ei mennyt aivan nappiin, kun kilpailuviranomaiset velvoittivat Outo-kummun myymään diilin onnistumisen kan-nalta tärkeän Ternin-tehtaan Italiassa.

Toinen ongelmayhtiö Talvivaara kasvattaa liikevaihtoaan konsensusennusteen mukaan reilut 50 prosenttia. Se, onnistuuko tuotan-non ylösajo odotetulla tavalla, ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu.

Kasvuyhtiöitä metsästävälle Basware ja Vacon ovat olleet varteenotettavia valintoja jo pitkään, ja ensi vuonnakin niille ennuste-taan kaksinumeroista kasvua. Uponor puo-lestaan saa uutta pontta asuntomarkkinoi-den kohenemisesta Yhdysvalloissa.

25

Outokummulla kallista kasvua

KASVAJAT 2013EYhtiö Liikevaihto, meur Kasvu, %

Outokumpu 9 346 106Talvivaara 223 56Stonesoft 59 46Uponor 976 20Glaston 136 18Basware 132 16Vacon 435 12Oral 56 12Fiskars 831 11Oriola-KD 2 687 9Tarkastelussa sellaiset yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

HELSINGIN PÖRSSIN liikevoittokertymä kas-vaa Factsetin konsensusennusteiden mu-kaan tänä vuonna parikymmentä prosenttia.

Osaltaan lukemia kaunistaa Nokia, jolta odotetaan tuloksen seitsenkertaistumista 881 miljoonaan euroon. Ennustehaarukka on kuitenkin melkoinen. Optimistisin analyy-tikko odottaa matkapuhelinyhtiöltä 1,9 mil-jardin liikevoittoa, pessimistisin vaivaista 49 miljoonaa. Sitä, miten Lumiat tekevät kaup-pansa, on vaikea ennustaa kireästi kilpailulla ja nopeasti muuttuvalla markkinalla.

Suurinta tulosparannusta analyytikot ennustavat Stonesoftille. Kyberturvallisuu-den nousu otsikoihin maailmanlaajuisesti on antanut tietoturvayhtiölle potkua, mikä alkaa näkyä myös liiketoiminnan tunnusluvuissa. Konsensusennusteen lupaama yli tuhannen prosentin tuloskasvu selittyy kuitenkin en-nen muuta pienten lukujen matematiikalla.

Helsingin pörssin viime vuoden pahim-piin pettymyksiin kuuluvalta Pöyryltä odo-tetaan yli kolminkertaistuvaa liikevoittoa. Konsulttifirma on vaihtanut toimitusjohtajaa ja laittanut täytäntöön mittavat tervehdyttä-misohjelmat. Parhaassa tapauksessa Pöy-rystä sukeutuu yksi tämän vuoden käänne-yhtiöistä.

Stonesoftilta odotetaan tulosloikkaa

TULOSPARANTAJAT 2013EYhtiö Liikevoitto, meur Kasvu, %

Stonesoft 5,5 1 128Nokia 881 638Capman 8,3 396Pöyry 23,1 230SRV 18,6 168Componenta 17,0 70Oral 1,1 65Finnair 58,1 61Aspo 17,0 55Ahlstrom 28,2 51Tarkastelussa yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

HELSINGIN PÖRSSIN liikevaihtope-rusteisten arvostuskertoimien eli p/s-lukujen mediaani asettuu tämän vuoden ennusteilla 0,7:aan. Se on pykälän enemmän kuin vuosi sitten. Kerroin kuvastaa yhtiön markkina-arvon suhdetta liikevaihtoon.

Suurin osa huokean p/s-luvun yh-tiöistä on sellaisia, joiden liikevoitto-prosentti jää vaatimattomaksi. Tyypil-

ovat lihanjalostajat, lääketukkuri Oriola-KD, öljynjalostaja Neste Oil ja kauppakonserni Kesko. Matalakattei-sen bisneksen liikevaihdosta ei sijoit-tajan kannata kovin paljon maksaa.

Vajaalla kolmellakymmenellä suo-malaisyhtiöllä p/s-luku kurkottaa ykköseen tai sen yläpuolelle. Liike-vaihtoonsa nähden järeimmin ar-vostetaan Orion ja Nokian Renkaat. Molemmat myös nyhtävät tukevaa kaksinumeroista liikevoittoprosent-tia. Talvivaaran p/s-luku 2,6 ei selity loistavalla kannattavuudella vaan pi-kemminkin sillä että kaivosyhtiö on vasta ylösajamassa tuotantoaan.

Nokian Renkaiden ylin rivi maksaa

Halvimmat

Yhtiö p/s 2013e

HK Scan 0,1Atria 0,1Lemminkäinen 0,1Outokumpu 0,1Oriola-KD 0,1Finnair 0,1Neste Oil 0,2SRV 0,2Kesko 0,3Lännen Tehtaat 0,3

LIIKEVAIHTOON NÄHDEN

Kalleimmat

Yhtiö p/s 2013e

Orion 3,2Nokian Renkaat 2,7Talvivaara 2,6Kone 2,4Fortum 2,1Basware 2,1Revenio Group 2,0Vacon 1,9Elisa 1,8Fiskars 1,8

Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

LIIKEVAIHTOARVOSTUS

KULTAISINA VUOSINAAN Nokia lukeutui kasvullaan ja kannattavuudellaan Helsingin pörssin aateliin. Viime vuosina se on erottu-nut edukseen vain nettokassallaan.Edelleenkin matkapuhelinjätillä piisaa ka-hisevaa, mutta vaikeudet liiketoiminnassa ovat saaneet kassan supistumaan uhkaa-vaa tahtia. Viime vuonna Nokian nettokassa pieneni 5,6 miljardista eurosta 4,4 miljardiin euroon. Vuodesta 2010 se on sulanut jo pa-rilla miljardilla.

Helsingin pörssin uudeksi tähdeksi nous-seella Koneella riittää myös nappulaa. Hissi-yhtiö on jakanut avokätisesti osinkoja, mikä osaltaan selittää nettokassan supistumista vajaalla 60 miljoonalla eurolla. Outotecin nettokassan pienenemistä 336 miljoonasta 265 miljoonaan euroon selittävät yritysostot.

Pitkään kestäneen rakennemuutoksen jälkeen kohti parempia aikoja kulkeva Vai-sala taas pönkitti nettokassaansa liki 30 mil-joonalla eurolla.

Helsingin pörssin yhteenlaskettu net-tovelkojen suhde käyttökatteeseen nousi viime vuonna 1,88:een 1,59:stä.


Nokian kassa supistuu

VELATTOMIMMAT 2012Yhtiö Velkaantumisaste, % Nettovelat, meur

Nokia -46 -4 360Kone -40 -767Outotec -55 -265Vaisala -39 -72Nokian Renkaat -5 -65F-Secure -51 -32Basware -24 -24Orion -2 -10Vacon -10 -10Raute -34 -8

Lähde: Factset

BIOHITIN OSAKKEENOMISTAJILLE on ro-pissut kahtena vuotena peräkkäin roimasti osinkotuottoja.

Yhtiö myi toissa vuonna nesteannostelu-liiketoimintansa, minkä seurauksena netto-kassa paisui yli 50 miljoonaan euroon. Siitä on riittänyt hyvää jaettavaksi. Tänä keväänä Biohit maksaa 50 sentin perusosingon li-säksi 24 sentin pääomanpalautuksen osa-ketta kohti. Se nostaa efektiivisen osinko-tuoton 9,5 prosenttiin maaliskuun puolivälin kurssitasolla.

Helsingin pörssin suurista yhtiöistä Elisa ja Sanoma tarjoavat yli seitsemän prosentin osinkotuotot. Elisalle kertyy liiketoiminnastaan vuolasta kassavirtaa, ja se voi säädellä inves-tointejaan niin, että osakkeenomistajille riittää vuosi toisensa jälkeen sievoinen summa jaet-tavaa. Suuren velkataakan alla painiskelevalla Sanomalla pitkän ajan osingonmaksukyky ei näytä yhtä hyvältä, ellei liiketoiminnassa ta-pahdu käännettä parempaan.

Yli viiden prosentin osinkotuotto irtoaa tänä keväänä paristakymmenestä Helsingin pörssin yhtiöstä.

Biohitillä riitti jaettavaa

OSINKOHIRMUT 2012Yhtiö Osinko/osake, euroa Osinkotuotto, %

Biohit 0,74 9,5Elisa 1,30 7,8Sanoma 0,60 7,4Aktia 0,49 6,8Saga Furs* 1,70 6,8Fortum 1,00 6,6Aspo 0,42 6,6UPM 0,60 6,6Sievi Capital 0,06 5,9Metso 1,85 5,8* Osinko irronnut ennen osinkotuoton laskemispäivää 14.3.2012.

TASEPERUSTEISILLA arvostusker-toimilla Helsingin pörssissä ei ole merkkejä vuosisadan alennusmyyn-nistä. Tyypillisesti Helsingin pörssin p/b-lukujen mediaani on painunut alle ykkösen silloin, kun osake-kurssit ovat karahtaneet pohjiinsa. Nykyisin tasekertoimien mediaani liikkuu 1,3:ssa.

Tasekertoimia syynäävän sijoitta-jan pitää muistaa samalla vilkuilla oman pääoman tuottoprosentteja. Finnairin, Outokummun ja lihanja-lostajien matalat p/b-luvut selittyvät sillä, että ne eivät saa aikaiseksi hää-viä pääoman tuottoa. Itsessään 0,5:n p/b-luku ei anna ostosignaalia.

Metsäjätit UPM ja Stora Enso ovat näyttäneet viime vuodet kroonisesti alihinnoitelluilta tasekertoimien va-lossa. Vanhan säännön mukaan nii-den osakkeet ovat huipussa silloin, kun p/b-luku yltää 1,2:een. Nyt ne liikkuvat 0,6–0,7:ssä. Sijoittajat näyt-tävät kuitenkin omaksuneen uudet tarkastelutavat havaittuaan, että paperiliiketoiminnoista ei enää tule metsäjäteille kunnon bisnestä.

UPM ja Stora Enso tasehalpoja

Halvimmat

Yhtiö p/b 2013eAtria 0,4Finnair 0,5HKScan 0,5Outokumpu 0,5UPM 0,6SRV 0,6Stora Enso 0,7Rautaruukki 0,7Lemminkäinen 0,7Lännen Tehtaat 0,7

TASEARVOON NÄHDEN

Kalleimmat

Yhtiö p/b 2013eKone 7,4Vacon 6,6Orion 5,9Outotec 3,9Wärtsilä 3,6Uponor 3,5F-Secure 3,4Marimekko 3,4Tikkurila 3,2Konecranes 3,2


TASEARVOSTUS

27

SUOMALAISYHTIÖIDEN YHTEENLASKETTU liikevoittomarginaali viime vuodelta asettuu 6,3 prosenttiin. Se on vajaan prosenttiyksi-kön toissavuotista heikompi.

Yli viidentoista prosentin liikevoittoon ylsi yhdeksän firmaa. Kannattavimpien listan koostumus ei yllätä, sillä samat nimet nou-sevat esiin vuosi toisensa jälkeen. Huomat-tavana voi pitää Ilkan notkahdusta. Toissa vuonna se nyhti 35 prosentin marginaa-lin, mutta viime vuonna enää 24 prosentin. Myös toisen maakunnallisen mediatalon Keskisuomalaisen kannattavuus otti taka-pakkia, mikä kertoo aikojen koventumisesta lehtialalla.

Ilkan tuhteja liikevoittoprosentteja se-littää suuromistus Alma Mediassa. Ilman Almaa ja muita osakkuusyhtiöitä sen kan-nattavuus liikkuu suunnilleen samalla tasolla kuin Keskisuomalaisen.

Helsingin pörssin suurista firmoista Orion, Fortum ja Nokian Renkaat joutuivat tyytymään hieman vuodentakaista pienem-piin marginaaleihin, mutta säilyttivät ne edelleen 25 prosentin paremmalla puolella. Pikkufirmoja edustava turkisyhtiö Saga Furs sen sijaan paransi kannattavuuttaan.

Ilkan huippu-kannattavuus notkahti

KANNATTAVIMMAT 2012Yhtiö Liikevoitto, meur Liikevoitto, %

Orion 280,8 28,6Saga Furs 17,2 28,6Fortum 1 739 28,2Nokian Renkaat 415,0 25,7Ilkka 11,1 24,0Revenio Group 4,9 19,3Elisa 299,0 19,2F-Secure 27,0 17,2Keskisuomalainen 17,1 16,1Ramirent 92,3 12,9

Lähde: Factset

Eurooppa-riippuvaisia suomalaisyhtiöitä, kuten metsä- ja pe-rusteollisuutta.

UPM:n ja Stora Enson liikevoitoista suli runsas viidennes. Vaikka metsäjätit ovat karsineet ylikapasiteettia, vanhat tutut ongelmat rassaavat niitä edelleen. Paperin kysyntä näyttää nimittäin hiipu-van samaa tahtia kuin markkinoilta poistuu kapasiteettia. Näissä oloissa on vaikea nostaa hintoja. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pe-sonen äityikin tulosraportin yhteydessä varoittelemaan kilpaili-joita toimimasta lyhytnäköisesti kannattavuuden kustannuksella.

Outokumpu että Rautaruukki kyntivät tappiolla. Outokumpu otti rohkean loikan ostamalla ThyssenKruppin teräsyksikön Inoxumin. Pa-haksi onneksi kilpailuviranomaiset määräsivät yhtiön laittamaan myyntiin kaupan tärkeimmän palasen, Ternin-tehtaan Italiassa.

Osingoista iloaGorschelnik nostaa konepajateollisuuden lisäksi viime vuoden menestyjäksi pankki- ja rahoitusalan. Niin Sampo, Nordea, Poh-jola kuin Aktia yllättivät myönteisesti tuloskehityksellään. Pank-kialalla nähtiin myös suuria saneerauksia kiristyvän sääntelyn ja verotuksen vuoksi.

”Lähtökohdat olivat pankkisektorilla hieman varovaiset, mikä jälkikäteen tarkasteltuna tarjosi mahdollisuuden odotuksia pa-rempaan kehitykseen. Tiukka kustannuskuri ja lainamarginaalien nosto tukivat tulosparannusta ja vakuutuspuolella kulusuhdeke-hitys oli suotuisaa”, Gorschelnik tuumii.

Yksittäisistä yhtiöistä hän poimii valopilkkuina esiin Huhta-mäen, Orionin, Tiedon ja Vaisalan. Niitä yhdistää se, että ne ovat hieman ”tylsiä”. Toisaalta ne sietävät suhdannevaihteluita, mistä koitui etua euroalueen näkymien synkentyessä. Nelikosta Huh-tamäki kartutti liikevoittoaan 27 ja Vaisala peräti 86 prosenttia. Toiveikkaimmat uumoilivat Vaisalasta käänneyhtiötä jo hyvän ai-kaa sitten, mutta rakennemuutokset veivät odotettua kauemmin.

yhtiöiden osinkosumma – ilman Teliasoneraa ja Nordeaa – tosin supistui kuudesta miljardista viiteen ja puoleen miljardiin, mutta sitä selittää Nokian päätös pidättäytyä voitonjaosta.

kuin vuosi sitten. Ennallaan osinkonsa säilyttää noin kolmannes yhtiöistä. Avokätisestä linjasta kertoo se, että Helsingin pörssin voitonjakosuhde liikkuu 80 prosentissa. Vielä 1980-luvulla se oli alle 30 prosentissa.

Gorschelnik pitää suurimpana osinkoyllätyksenä Finnairin pa-luuta voittoa jakavien yhtiöiden joukkoon.

”On muistettava, että Finnair haki marraskuussa velkasijoitta-jilta hybridilainalla rahaa 8,9 prosentin korolla. Kalliista vieraasta pääomasta huolimatta päätettiin siis jakaa rahaa ulos yhtiöstä”, hän sanoo.


MAAILMANTALOUDEN JA etenkin Euroopan vaisuus heijastui viime vuoden liikevaihtolu-kuihin. Tuntuvaan kasvuun pääsivät lähinnä yrityskauppoja tehneet yhtiöt sekä pörssin pikkufirmat.

Suominen tuplasi liikevaihtonsa Ahlstro-milta hankitun Home And Personal -liiketoi-minnan avulla. PKC Group puolestaan nousi lähelle miljardiluokkaa ostettuaan Yhdysval-tain johtavan kuorma-autojen johdinsarjaval-mistajan AEES:n.

Yritysostajiin lukeutuu myös Outotec, jolla on plakkarissa kolmetoista kauppaa parin vuoden ajalta. Valtaosa Outotecin 51 prosentin kasvusta tuli kuitenkin orgaani-sesti kaivosteollisuuden buumin ansiosta. Tuoreet yritysostot lihottivat ylintä riviä vain viitisen prosenttia.

Pikkufirmoista kasvuloikkia ottivat eten-kin teknologiasektorin yhtiöt. SSH ja Solteq lihottivat liikevaihtoaan runsaat 40 ja Sto-nesoft runsaat 30 prosenttia. Kolmanneksen kasvuun pääsivät myös konepajateollisuu-den Raute ja Vaahto Group.

Outotecilla orgaanista kasvua

KASVAJAT 2012Yhtiö Liikevaihto, meur Kasvu, %

Suominen 454,9 110PKC Group 928,2 69Outotec 2 087 51SSH 11,9 47Solteq 39,0 44Raute 101,3 36Vaahto Group 40,1 32Stonesoft 40,1 31Dovre Group 94,1 30QPR 9,3 24

Lähde: Factset

VAIKKA SUOMALAISTEN pörssiyhtiöiden lii-kevoitot heikkenivät viime vuonna yhteensä lähes kaksitoista prosenttia, yksittäiset fir-mat pääsivät tuntuviin tulosparannuksiin.

Hammaslääkäriketju Oralin hurjaa loik-kaa selittää ennen muuta pienten lukujen matematiikka. Toiseksi kovimman tulospa-rannuksen tehneessä Atria sen sijaan tapah-tui selvä käänne parempaan. Lihanjalostaja on pönkittänyt kannattavuuttaan tehosta-malla ja saneeraamalla. Lisäksi tilanne liha-markkinoilla on parantunut ja myyntihinnat vahvistuneet.

Öljytuotteiden kysyntä ei ollut viime vuonna erityisen vahvaa, mutta jalostusmar-ginaalien nousu siivitti Neste Oilin liikevoit-toa. Oriola-KD:n tulosparannuksen taustalla vaikuttivat Suomen lääketukkukaupan myönteinen kehitys sekä marginaalien ko-hentuminen Ruotsissa.

Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec on oheisella listalla ainoa yhtiö, joka kuu-lui kovimpiin tulosparantajiin myös toissa vuonna. Silloin yhtiön liikevoitto kasvoi 112 prosenttia, nyt 65 prosenttia. Outotecin me-nestystä selittää kehittyvien maiden talous-kasvun ruokkima metallien kysyntä.

Atriassa käänne

TULOSPARANTAJAT 2012Yhtiö Liikevoitto, meur Kasvu, %

Oral 0,5 1 583Atria 30,2 278Nurminen 5,4 184Neste Oil 352 126Oriola-KD 27,9 111Solteq 2,7 88Vaisala 30,0 86Outotec 184,3 65Uponor 57,7 63Vacon 37,7 53

Lähde: Factset

HELSINGIN PÖRSSIN tulosperustei-nen arvostuskerroin, p/e-luku liik-kuu tämän vuoden ennusteilla vii-dentoista yläpuolella. Se tarkoittaa, että suomalaisosakkeet ovat kal-liimmin hinnoiteltuja kuin suurten Länsi-Euroopan pörssien osakkeet.

Huokein suomalaisosake on tulosperusteisesti Technopolis. Sa-malla se saa Factsetin tietokannan mukaan myös parhaat sijoitussuo-situkset analyytikoilta. Yhdeksän p/e-luvulla kiinteistösijoitusyhtiön osake jättää tilaa kurssinousulle.

Alle kymmenen p/e-luvulla trei-daa kaikkiaan viisi suomalaisyhti-öitä, ja niiden joukossa ovat lihanja-lostajat Atria ja HKScan. Molemmat ovat viime vuosina kärsineet raken-teellisista ongelmista ja huonosta tilanteesta lihamarkkinoilla.

Helsingin pörssin kallein osake tämän vuoden tulosennusteilla on Nokia, kuten oli myös vuosi sitten. Silloin matkapuhelinyhtiön p/e-luku liikkui neljässäkymmenessä mutta nyt reilusti päälle sadassa. Se kertoo synkällä tavalla Nokian tuloskunnosta.

Technopolis ei ole hinnalla pilattu

Halvimmat

Yhtiö p/e 2013e

Technopolis 9,0Teleste 9,3Atria 9,4Affecto 9,5HKScan 9,5Lemminkäinen 10,1Neste Oil 10,2Aktia 10,3YIT 10,7Etteplan 10,9

Kalleimmat

Yhtiö p/e 2013e

Nokia 129,4Ahlstrom 117,0Marimekko 86,1Rautaruukki 47,6Basware 28,9Vacon 22,7Kone 22,1Uponor 20,1Pöyry 19,7Vaisala 18,0

TULOKSEEN NÄHDEN


TULOSKERROIN

Finnairin lisäksi myös Metsä Board lopetti kuivan kautensa osinkojenjaossa.

Osinkopettymykset kulminoituivat sellaisiin yhtiöihin, joiden tuloskehityksessäkään ei ole hurraamista. Viime vuoden pahin murheenkryyni Pöyry jättää osingot kokonaan maksamatta. Alma Median, Cargotecin, HKScanin, Ponssen ja Marimekon omistajat saavat tyytyä vähempään kuin viime keväänä.

Tuloskasvua odotuksissaOsakesijoittajaa luonnollisesti kiinnostaa enemmän tuleva kuin mennyt tuloskehitys. Viime aikoina maailmantaloudessa on näky-nyt orastavia merkkejä paremmasta, mutta Euroopassa suhdanteet ovat yhä alamaissa. Talousepävarmuuden vuoksi tämän vuoden tulosodotuksiin kannattaa suhtautua terveellä skeptisyydellä.

Factsetin konsensusennusteen mukaan suomalaisyhtiöiden liikevaihdot karttuvat tänä vuonna liki kolme ja liikevoitot liki kaksikymmentä prosenttia.

Optimistista virettä voi havaita myös yritysjohtajien antamissa ohjeistuksissa. Tämän vuoden näkymiään kommentoineista yh-tiöistä kahdeksan kymmenestä uskoo voittojen kasvuun. Luotta-muksesta tulevaan kielivät myös osinkojen nostot. Ne maksetaan

pelkäävät kriisin olevan ovella.

Kuumin kysymys osakesijoittajan kannalta on se, mitkä yksit-täiset yhtiöt pystyvät lyömään odotukset. Gorschelinkin mukaan eräs keino haarukoida potentiaalisia yllättäjiä – niin positiivisia kuin negatiivisia – on tarkastella tulosennusteiden hajonnan suuruutta. Voimakkaasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä ana-lyytikoilla on tämän vuoden osalta Ahlstromista, Atriasta, HKS-canista, Marimekosta, Nokiasta, Outokummusta, Rautaruukista ja Talvivaarasta.

”Suhtautuisin varovaisesti potentiaalisiin käänneyhtiöihin, joita osa edellä mainituista yhtiöistä on. Näissä yhtiöissä tuloskäänne tyypillisesti vaatii volyymien kasvua. Se puolestaan vaatii ylei-sesti vahvempaa talouskasvua, mikä ainakin toistaiseksi puuttuu euroalueelta. Kustannusten karsintaa voidaan toki jatkaa, mutta sekin vaikeutuu jo tehtyjen toimien jälkeen”, Gorschelnik tuumii.

Erityisen varovaisesti hän kehottaa suhtautumaan euron vahvuu-

Talvivaaraan. Valuuttamarkkinoiden käänteisiin ovat vaikuttaneet voimakkaasti keskuspankkien elvytystoimet. EKP on ollut niissä muita keskuspankkeja maltillisempi, mikä on ajanut euron kurssia ylöspäin. Jos sama jatkuu, euroalueen elpyminen hankaloituu.

Nykyisessä markkinatilanteessa Gorschelnik liputtaa kulutus-tavarayhtiöiden (Huhtamäki, Amer Sports, Nokian Renkaat) ja pankkisektorin (Nordea, Aktia) puolesta. Syklisistä osakkeista hän nostaa esiin Metson ja Outotecin.

29

HUOMENNA ON PAREMMIN!Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec on

ollut Helsingin pörssin kirkkaimpia tähtiä. Vaikka

lähiajan näkymiä varjostaa maailmantalouden

epävarmuus, yhtiöllä piisaa kasvumahdollisuuksia.

Tavoitteetkin ovat kunnianhimoiset.

Teksti Tommi Melender Kuvat Johannes Romppanen


PROFIILI

Nokian kasvattiPertti Korhonen (s. 1961) nousi suomalaisen yritysmaailman huipulle Nokian menestys-tarinan myötä. Hän toimi matkapuhelinyh-tiössä erilaisissa johtotehtävissä ja vaikutti vuodet 2002–2006 johtokunnan jäsenenä. Nokiasta hänen tiensä vei Elektrobitiin.

Outotecin palvelukseen Korhonen tuli vuoden 2009 lopulla. Omien sanojensa mukaan hän ei tiennyt kaivosalasta juuri mi-tään. Korhonen ihmettelikin headhunterille, miksi tämä hänelle soittaa.

”Olemme teknologiayhtiö, ja loppujen lopuksi lainalaisuudet ovat kaikilla teknolo-giayhtiöillä hyvin samanlaisia toimialoista riippumatta”, Korhonen sanoo.

Hän mieltää itsensä ennen muuta arvojoh-tajaksi. On tärkeää saada henkilöstö tunte-maan, että työllä on suurempaa merkitystä eikä se ole pelkkää ”duunissa käymistä”.

”Se, millaiset arvot yhtiöllä on, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, eletäänkö työpaikalla rohkeudessa vai pelossa. Jos eletään pe-lossa, vältetään virheitä eikä uskalleta ottaa riskejä. Silloin ei tuloksiakaan synny.”

33

Outotec kaksinkertaisti lii-kevaihtonsa ja liki kolmin-kertaisti tuloksensa vuo-sina 2010–2012. Osakekurssi on tuplaantunut kolmessa

vuodessa.Vieläkö vauhti jatkuu? Skeptikot uskovat, että kaivosteolli-

suuden investointihuippu ajoittui viime vuoteen. Alan jätit ovat vetäneet rukseja megaprojektien ylle ja keskittyvät varje-lemaan kannattavuuttaan. Samaan aikaan maailmantalouden epävarmuus varjostaa metallien kysyntää.

Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korho-

nen ei kuitenkaan ole tilanteesta erityisen huolestunut.

”Eräiden lähteiden mukaan kaivosalan investoinnit supistuvat viime vuodesta, eräiden mukaan ne taas kasvavat. Joka ta-pauksessa ne säilyvät suhteellisen vahvoina. Olemme parin miljardin liikevaihdolla aika pieni yhtiö kokonaismarkkinaan nähden, joten meillä on hyvät mahdollisuudet kas-vaa hieman vaikeimpinakin aikoina”, Kor-honen sanoo.

Se, että kaivosalan jätit keskittyvät mega-projektien asemesta nykyisen kapasiteetin laajentamiseen ja tehostamiseen, ei sinänsä rassaa Outotecia. Suurissa hankkeissa mer-kittävä osa rahoista kuluu infrastruktuuriin, kuten satamiin ja rautateihin. Nykyisessä markkinatilanteessa investoinnit painot-tuvat itse tuotantoprosessiin eli Outotecin markkinaan. Outotec saa usein paremmat katteet pienistä ja keskisuurista projekteista.

Korhonen muistuttaa investointien su-pistusten kohdistuneen ennen muuta ki-vihiileen ja rautamalmiin. Outotec ei ole lainkaan mukana kivihiilessä, ja rautamal-

mikin muodostaa bisneksistä vain runsaat kymmenen prosenttia. Liikevaihtomielessä Outotecille tärkein metalli on kupari, joka vastaa kolmasosaa ylimmästä rivistä. Ku-parin tuotannossa piisaa runsaasti inves-tointeja.

Outotecin strategisena tavoitteena on 10–20 prosentin vuosikasvu, mutta Kor-honen myöntää, että lähiaikoina siihen on vaikea päästä, jos maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Tulosraportissaan yh-tiö ohjeistaa tälle vuodelle vain maltillista liikevaihdon karttumista.

Kannattavuudessa Outotec liikkuu ta-voitteidensa mukaisella tasolla. Ohjeistuk-

sen mukaan liikevoitto yltää tänä vuonna 9,5–10,5 prosenttiin. Päämääränä on kym-menen prosentin liikevoitto läpi suhdan-nesyklin.

Teknologia kilpailuetunaHelsingin pörssin yhtiöt ovat viime aikoina jakaantuneet kahteen kastiin. Euroopan markkinoista riippuvaisten yhtiöiden tu-loskehitys takkuaa, mutta kasvavissa talo-uksissa jalansijan saaneilla menee hyvin. Outotec kuuluu jälkimmäiseen kastiin, sillä sen liikevaihdosta kehittyvät maat tuovat kaksi kolmasosaa.

”Tulevaisuuden edellytyksemme ovat hyvät, vaikka tällä hetkellä on hieman tur-bulenssia”, Korhonen sanoo.

Hän uskoo kehittyvien maiden talous-kasvun ruokkivan metallien kysyntää vas-tedeskin. Ennusteiden mukaan keskiluok-kaisten ihmisten määrä maailmassa kasvaa seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana yhdestä miljardista viiteen miljardiin, kun Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kaltai-

PALVELULIIKETOIMINTA TARKOITUS TUPLATA VUOTEEN 2017 MENNESSÄ.

OUTOTEC IRROTETTIIN emoyhtiöstään Outokummusta vuonna 2006 ja lis-tattiin itsenäisenä pörssiin. Sitä ei ole tarvinnut katua.

Nykyisin yhtiön markkina-arvo liikkuu 2,3 miljardissa eurossa, kun entisen emon kapitalisaatio jää 1,4 miljardiin euroon. Ongelmissa kamppailevan Outokummun osana Outotecilla ei olisi ollut mahdolli-suuksia kehittyä nykyisen kaltaiseksi kaivosteknologian voimatekijäksi.

Maaliskuun puolivälin kurssita-solla Outotecin p/e-luku jää alle kuudentoista ja velkaisuuden huo-mioiva ev/ebitda-luku alle yhdeksän. Molemmat kertoimet ovat pienem-mät kuin teollisuustuotteiden ja -palveluiden toimialan verrokeilla keskimäärin.

Myöskään omaan arvostushisto-riaansa nähden Outotec ei vaikuta nykyhinnoissaan tyyriiltä. Pörssitai-paleensa aikana yhtiön p/e-luku on liikkunut keskimäärin 16,5:ssä.

Osake on herkkä huonoille uuti-sille. Toisaalta näkymien kohenemi-nen antaisi tuntuvasti pontta kurssi-nousulle.

Osake maltillisen hintainen

OSAKE

ARVOSTUS

100

80

60

40

20

0

-20

-4006 07 08 09 10 11 12 13

P/E Tuloskasvu


set maat jatkavat vaurastumistaan. Urbaani keskiluokkainen elämäntyyli merkitsee enemmän tornitaloja, kulkuneuvoja ja ku-lutustavaroita. Niihin kuluu melkoinen määrä metallia.

Metallien kysynnän kasvun lisäksi Ou-totecia siivittää teknologinen kehitys. Mal-miot eri puolilla köyhtyvät, mikä tarkoittaa, että mineraalien taloudellinen hyödyntä-minen vaatii yhä edistyksellisempää proses-siteknologiaa. Myös ympäristövaatimusten kiristyminen asettaa kaivosteollisuudelle uudenlaisia vaatimuksia.

Korhonen nostaa Outotecin tärkeim-mäksi kilpailuvaltiksi teknologisen osaami-sen. Yhtiöllä on maailman laajin portfolio mineraalien ja metallien jalostamiseen. Pa-tenttien määrä liikkuu kuudessatuhannessa.

”Missionamme on maailman luonnonva-rojen kestävä hyödyntäminen. Viime vuoden tilauksistamme 89 prosenttia oli OECD:n mukaisesti ympäristötuotteita ja -palve-luita, mikä tarkoittaa, että ne ovat parhaita kestävää kehitystä edistäviä teknologioita.”

Mineraalien ja metallien jalostuksen li-säksi Outotecin bisneksiin kuuluvat vaih-toehtoinen energia ja teollisuusvesien puh-distus. Niissä on kasvupotentiaalia, mutta osakkeen hinnanmuodostuksen määrää tällä hetkellä kaivosteknologia.

Palvelut kasvavatOutotec on omanlaisensa tapaus Helsingin pörssin teollisuustuotteiden ja -palvelui-

den toimialalla. Se ei ole konepaja, vaikka analyysiraporteissa se usein niputetaan yhteen Cargotecin, Koneen, Konecranesin, Metson ja Wärtsilän kanssa. Eikä sitä voi myöskään pitää Pöyryn tapaisena insinöö-ritalona. Outotec toimittaa asiakkailleen omiin teknologioihinsa perustuvia rää-tälöityjä prosessiratkaisuja. Eri puolilla maailmaa toimivat alihankkijat valmistavat yli 90 prosenttia toimituksiin sisältyvistä koneista ja laitteista.

”Voimme toimittaa suunnittelemamme laitokset avaimet käteen -periaatteella. Sit-ten kun laitos saadaan toimintaan, pyrimme olemaan asiakkaan apuna huoltamassa, operoimassa, parantamassa ja lisäämässä kapasiteettia. Tämä on koko elinkaaren kattavaa bisnestä”, Korhonen sanoo.

Muiden teollisuusyhtiöiden tavoin Outo-tec satsaa voimakkaasti palveluliiketoimin-taan. Viime vuonna se kasvoi 40 prosenttia ja muodosti liikevaihdosta 23 prosenttia. Paitsi että palveluliiketoiminta tasaa suh-danteita, se tuo parempia katteita kuin in-vestointitavarabisnes. Jos Outotecin tavoit-teet toteutuvat, palveluista kertyy vuonna 2017 miljardin verran liikevaihtoa. Tavoite edellyttää parinkymmenen prosentin vuo-sittaista kasvua. Korhosen mielestä se on realistista.

”Asetimme vuonna 2010 päämääräksi kasvattaa palveluliiketoiminta 500 miljoo-naan euroon vuoteen 2015 mennessä, mutta pääsimme siihen jo viime vuonna. Tapa-namme on asettaa rima korkealle, koska

ARVOSTUS VS. VERROKITp/e

2013ep/b

2013eev/ebitda

2013e

Outotec 15,5 4,1 8,3Alfa Laval 18,7 3,6 11,5Beijer Alma 15,9 2,8 9,6Concentric 15,0 3,1 8,3Kone 22,7 7,6 15,5Metso 11,9 2,1 6,5Sandvik 14,5 3,3 8,1SKF 14,9 3,2 8,2Tomra Systems 16,6 3,2 9,5Trelleborg 13,5 1,7 9,0Wärtsilä 17,4 3,4 10,4

SUOSITUKSET

7

5

3

1

0

osta pidä alipainota myyylipainota

Analyytikot kappaletta

MARKKINA-ARVO

2 316 MEUR

PLUSSAT&MIINUKSET

+ Pitkän ajan kasvumahdollisuudet+ Teknologiajohtajuus+ Joustava liiketoimintamalli- Investointiepävarmuus- Projektiriskit- Osake heilahteluherkkä

TULOS JA OSINGOT

Tulos/osake, euroa 2,82 3,28 3,46Osinko/osake, euroa 1,20 1,31 1,40

2012 2013e 2014e

LIIKETOIMINTA

Liikevaihto, meur 2 087 2 220 2 204Liikevoitto, meur 184 211 218Voitto ennen veroja, meur 180 207 219Nettovelat, meur -265 -323 -392Oman pääoman tuotto, % 26,7 26,1 23,6

2012 2013e 2014e

KURSSIKEHITYS

OutotecSuomalaiset osakkeet keskimäärin euroa

2008 2013

60

50

40

30

20

10

0

35

ilman kunnianhimoa ei synny tuloksia.”Outotecin liiketoimintamallin etuihin

kuuluu, että se pitää taseen keveänä, mikä takaa tuhdit pääoman tuotot. Samalla lii-ketoiminta joustaa suhdanteiden mukaan. Kun Lehman Brothers kaatui syksyllä 2008 ja maailmantalous rysähti taantumaan, Outotecin liikevaihdosta hävisi kolman-nes. Siitä huolimatta yhtiö pääsi liki seit-semän prosentin liikevoittoon. Vastaavasti maailmantalouden elpyessä Outotec on pystynyt parissa vuodessa tuplaamaan lii-kevaihtonsa.

Kassaa piisaaEräs sijoittajaa miellyttävä piirre Outote-cissa on vahva rahoitusasema. Vuoden-vaihteessa nettokassaa oli 264 miljoonan euron verran.

Suuri osa kassasta muodostuu asiakkai-den maksamista etumaksuista. Outotecin tilauksista useat koostuvat etumaksuista ja toimitusten etenemisen mukaan maksetta-

vista etappimaksuista. Lihavimpina aikoina kassa pullisteli selvästi yli 300 miljoonassa eurossa, mutta yritysostot ja osinkojen maksut ovat verottaneet sitä.

”Pyrimme maksamaan 40 prosenttia tuloksestamme omistajille, vaikka olem-mekin enemmän kasvu- kuin osinkoyhtiö”, Korhonen muistuttaa.

Tuhdit pääoman tuottoluvut takaavat sen, että kassassa muhivaa rahaa kannat-taa käyttää liiketoiminnan kehittämiseen. Outotecin tapauksessa investoinnit eivät suuntaudu tehtaisiin ja laitteisiin vaan yritysostoihin. Parin viime vuoden aikana yhtiö on tehnyt kolmetoista ostosta.

Korhonen kertoo yritysostojen kuuluvan kuvaan vastedeskin, koska niiden avulla on mahdollista vauhdittaa kasvua. Uuden teknologian kehittäminen laboratoriosta liiketoiminnaksi kestää helposti kymme-nen vuotta. Yritysostoilla saadaan nope-ampia tuloksia.

”Järkevän hintaisia ostokohteita on edelleen mahdollista löytää. Synergioita saamme usein siitä, kun voimme hyödyntää paikallisesti toimivan kohteen osaamista globaalisti.”

Varovaista sijoittajaa saattaa askarruttaa ahkerasti ostopuuhissa häärivä yhtiö. Joi-denkin tutkimusten mukaan enemmistö yritysostoista epäonnistuu. Ylihinnan mak-saminen on yleisestä, koska myyjä tuntee kohteen aina paremmin kuin ostaja.

Korhosen mielestä Outotec on onnis-tunut ostokohteiden valinnassa ja integ-roinnissa tähän mennessä mallikkaasti. Olennaista on tutkia taustat tarkkaan ja varmistaa, että kohde istuu strategiaan, toimintamalleihin ja yrityskultturiin.

”Jokin ostos saattaa toki mennä pieleen-kin, vaikka toistaiseksi ei niin ole käynyt. Siihenkin pitää varautua.”

Ympäristöriskit hallittavissaSuomessa kaivosteollisuus painiskelee tällä hetkellä melkoisissa imago-ongelmissa TalvivaaranSaastuvat maat ja mannut käyvät sijoitta-jille kalliiksi. Ovatko ympäristöriskit niin suuret, että kaivosteollisuuteen ei kannata

enää sijoittaa?Pertti Korhonen puistelee päätään. Tal-

vivaaran tapausta ei pidä yleistää.”Kaivosala voi toimia ympäristöystävälli-

sesti. Siihen on kyllä teknologiat olemassa. Tärkeää on varmistaa, että toiminnalle saadaan paitsi ympäristöluvat myös sosi-aalinen hyväksyntä, ja se edellyttää vas-tuullisuutta”, Korhonen sanoo.

Hän korostaa, että Outotecin missio maailman luonnonvarojen kestävästä hyö-dyntämisestä ei ole pelkkää sanahelinää vaan lähtökohtana kaikelle tekemiselle.

”Yritysvastuuksi ei riitä vain omistajien varallisuuden kasvattaminen. Pitää myös tuottaa hyviä asioita ympäröivälle yhteis-kunnalle ja pyrkiä ratkomaan maailman ongelmia. Uskon, että kun vastuullisuus ja omistaja-arvo yhdistetään, syntyy myös pa-rempaa liiketoimintaa ja parempia tuottoja.”

Tavatessaan sijoittajia ja salkunhoitajia Korhonen on huomannut, että myös heille ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja monilla on niiden osalta tarkat kriteerit. Outotec pyr-

sijoituskohteena.

LIIKETOIMINTAMALLI TAKA A TUHDIT PÄ ÄOMAN TUOTOT JA

TUO JOUSTAVUUTTA.

OMISTUS

OUTOTECIN SUURIN henkilöomistaja on rikkaimmaksi suomalaiseksi ti-tuleerattu Poju Zabludowicz. Hän omistaa Tamares-yhtiönsä kautta runsaan 120 miljoonan arvoisen osa-kepotin.

Sitä voi pitää merkittävänä satsauk-sena, vaikka Zabludowiczin kokonais-varallisuus liikkuukin runsaassa kol-messa miljardissa eurossa. Lontoossa asuva pohatta on sitoutunut omistaja, sillä hän vaikuttaa myös Outotecin hallituksessa. Ne, jotka ovat olleet Zabludowiczin kanssa tekemisissä, tietävät hänen katsovan tarkasti sijoi-tustensa perään.

Omistajalistalla Zabludowiczin edelle kiilaa valtion sijoitusyhtiö So-lidium, joka on valinnut kaivosteolli-suuden painopisteekseen.

Outotecin tarina puree myös ul-komaisiin sijoittajiin, sillä osakekan-nasta 45 prosenttia on hallintarekis-terissä. Pääministeri Jyrki Katainen paljasti taannoin, että raharikkaan Quatarin emiiri on eräs Outotecin ul-komaalaisomistajista.

Pojulla kiinni 120 miljoonaa

SUURIMMAT OMISTAJAT Omistaja Osakkeita, kpl Osuus, %

Solidium 4 592 373 10,0Tamares (Poju Zabludowicz) 2 441 419 5,3Ilmarinen 2 359 112 5,2Varma 1 349 335 3,0Valtion eläkerahasto 660 000 1,4Keva 581 280 1,3Outotec 500 000 1,1OP-Focus 460 000 1,0OP-Delta 355 000 0,8Nordea Fennia 295 000 0,6 Tilanne 28.2.2013. Solidiumin omistus päivitetty 20.3. tietojen perusteella. Hallintarekisterissä 45 prosenttia osakkeista.

SIJOITTAJAKYSELY


kesäkuu 2/10kysely

Mies 88,7 %Nainen 11,3 %

VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

SUKUPUOLI

KOULUTUS Peruskoulu tai kansakoulu

Ylioppilas

Ammattikoulu

Opistotason tutkinto

Ammattikorkeakoulututkinto

Korkeakoulututkinto

% 10 20 30 40 50

4,9 %2,9 %

9,5 %25,5 %

10,5 %46,7 %

IKÄ alle 18 vuotta

18 - 34 vuotta

35 - 49 vuotta

50 - 64 vuotta

65 - vuotta

% 10 20 30 40 50

0,1 %

4,0 %

19,5 %46,9 %

29,6 %

Solidium on hoitanut Suomen valtion pörssilistattuja ei-strategisia omistuksia neljä vuotta. Sijoitusyhtiö on tukenut Outokummulle vaikeuksia aiheuttanutta Inoxum-jättikauppaa ja hankkiutunut kriisiyhtiö Talvi-vaaran osakkeenomistajaksi ennen romahdusta. Eten-

kin Talvivaaraan haksahtaminen saa osakseen ankaraa kritiikkiä Arvopaperin Sijoittajakyselyn vastaajilta.

”Talvivaara on tyhmimpiä sijoituksia mihin rahansa voi pistää”, kommentoi eräs vastaaja.

Solidiumin toimet saavat kuitenkin sijoittajilta arvosanan seit-semän. Neljän vastaajan mielestä Solidium on toiminut täyden kympin arvoisesti kun taas 18 vastaajaa tylyttää omistusyhtiötä lyömällä arvosanasarakkeeseen hylätyn eli nelosen.

Talvivaaran ohella Solidiumin rooli herättää kysymyksiä sijoit-tajien keskuudessa.

”Aikooko olla aktiivinen toimija vai vain osakkeiden säilytys-paikka? Mikäli jälkimmäinen, niin sitten on syytä kysyä tarvi-taanko tällaista organisaatiota”, kirjoittaa yksi vastaajista.

Solidium saa myös osakseen runsaasti ymmärrystä: asema valtion poliittisen tahdon ja markkinaehtoisuuden välissä ei ole helppo.

Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen ei seiskasta hätkähdä mutta ei sitä tuuletakaan. Hän muistuttaa, että Solidium ei ole portfoliosijoittaja vaan pitkäjänteinen omistaja, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa suomalaista omistusta valituissa yhtiöissä.

”Solidiumin salkun tuotto on viimeisten neljän vuoden aikana ollut sama kuin Helsingin pörssin, mutta toiminnan onnistumisen arviointiin se on suhteellisen lyhyt aika. Olemme näiden neljän vuoden aikana vakiinnuttaneet asemamme suomalaisessa omista-jakentässä. Olemme omalta osaltamme muun muassa pyrkineet kehittämään hallituksen jäsenten valintaan liittyviä prosesseja ja tukeneet suomalaisten pörssiyritysten kasvuhankkeita, joiden arvioimme pitkällä tähtäimellä olevan omistaja-arvoa tuottavia”, hän taustoittaa.

Nokian peruspuhelimiin riittää luottoaNokia on ollut pitkään vaikeuksissa älypuhelinten kanssa, eivätkä Lumiatkaan ole vielä tuottaneet riittävästi hyviä uutisia. Sen si-jaan peruspuhelinten puolella yhtiö on suoriutunut paremmin.

Kolme neljästä Sijoittajakyselyn vastaajasta uskoo, että keila-niemeläisyhtiö onnistuu pitämään nykyisen asemansa peruspu-helimissa tai kasvattamaan sitä. Aseman heikkenemistä uumoilee vain joka viides, ja peruspuhelinten aseman romahtamista pelkää vain reilu prosentti vastaajista.

Sijoittajakyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien aikeita osinko-rahojen käyttöön. Yli 70 prosenttia vastaajasta kertoo sijoittavansa osinkorahat edelleen – joko heti tai myöhemmin. Kulutukseen osingot menevät joka viidenneltä.

Teksti Karo Hämäläinen

Sijoittajat arvostelevat valtion pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia Talvivaara-ostoista mutta ymmärtävät yhtiön hankalan aseman

poliittisen tahdon ja markkinaehtoisuuden tuulikaapissa.

Solidium saa seiskan

TAUSTA

Näin kysely tehtiinArvopaperin Sijoittajakysely sel-vittää suomalaisten yksityissi-joittajien näkemyksiä, sijoitusai-keita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuo-dessa. Kysely lähetetään Arvo-paperin sähköpostiuutiskirjeen tilaajille.

Sijoittajakysely 1/2013 toteu-tettiin 26.2.–4.3.2013. Siihen vastasi 734 lukijaa. Kiitämme vastaajia arvokkaista näkemyk-sistä!

Vastaajien kesken arvotun sadan euron arvoisen lahjakor-tin Talentum Shopiin voitti Timo Hirvonen. Onnittelumme!

SIJOITTAJAKYSELY

AP-LUOTTAMUSINDEKSI

Sijoittajaluottamus vahvistui selvästi

Sijoittajien luottamus pörssikehitykseen vahvistui alkuvuonna selvästi. Yksityis-sijoittajien uskoa Helsingin pörssin kurs-sikehitykseen mittaava AP-luottamus-indeksi sai helmi-maaliskuun taitteessa arvon 68,4.

Nousua edellisestä, marras-joulukuun taitteessa tehdystä kyselystä tuli peräti 12,4 pistettä, ja indeksilukema onkin nyt hieman keskimääräistä korkeammalla. Indeksihistorian aritmeettinen keskiarvo

on 66,3 pistettä. Osakekurssit ovat kehit-tyneet viime kesästä alkaen suotuisasti paria lyhyttä notkahdusta lukuun otta-matta.

AP-luottamusindeksi perustuu Arvo-paperin neljännesvuosittain toteutetta-vaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo, että Helsingin pörssin yleistä kehi-tystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on 12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla.

AP-luottamusindeksin aineistoa on ke-rätty loppuvuodesta 2008 alkaen.

37

65,9 %60,0 %

43,1 %

40,7 %

40,1 %

37,8 %

37,0 %

36,4 %

35,6 %

30,4 %

10% 20 30 40 50 60 70 80

Nokia

Fortum

UPM

Sampo

Teliasonera

Elisa

Nordea

Metso

Neste Oil

YIT

2,9 %1,7 %

6,9 %7,3 %7,2 %

8,0 %9,8 %

8,4 %9,9 %

11,5 %10,9 %

15,6 %

prosenttia

% 5 10 15 20

En tiedä0

1-1011-2021-30 31-4041-5051-6061-7071-8081-90

91-100

40

100

AP-LUOTTAMUSINDEKSI

80

60

12/2008 3/2013

10 / 0,5 %

9 / 2,5 %

8 / 29,6 %

7 / 28,1 %6 / 15,3 %

5 / 4,0 %

4 / 2,5 %

EI OSAA SANOA / 17,7 %

MINKÄ ARVOSANAN ANNAT SOLIDIUMILLE TÄHÄNASTISESTA ONNISTUMISESTA?

KUINKA USKOT NOKIAN PÄRJÄÄVÄT ETENKIN KEHITTYVILLE MARKKINOILLE MYYTÄVISSÄ PERUSPUHELIMISSA JATKOSSA?

33,2 %

41,8 %

20,3 %

1,6 %

3,0 %

% 10 20 30 40 50

Uskon aseman vahvistuvan

Uskon Nokian pystyvän säilyttämään nykyisen asemansa

Uskon, että Nokian asema peruspuhelimissa heikkenee

Uskon, että Nokian asema peruspuhelimissa romahtaa

En osaa sanoa

SEURAAVIEN 3 KUUKAUDEN AIKANA AION TOIMIA NIIN, ETTÄ OSAKEPAINO SALKUSSANI...

Nousee selvästi 4,4 %Nousee hieman 38,8 %

Pysyy ennallaan 46,8 %Laskee hieman 8,4 %Laskee merkittävästi 1,7 %

SIJOITUSSALKKUNI OSAKEPAINO ON TÄLLÄ HETKELLÄ

OSTETUIMMAT

SÄÄSTÖJENI JA SIJOITUSSALKKUNI ARVO ON YHTEENSÄ (ILMAN KIINTEISTÖOMISTUKSIA)

1,6 %

8,6 %13,9 %

19,1 %

22,2 %16,2 %

10,6 %6,5 %

1,2 %

alle 2 000

2 000 - 20 000

20 001 - 50 000

50 001 - 100 000

100 001 - 250 000

250 001 - 500 000

500 001 - 1 000 000

yli 1 000 000 euroa

Minulla ei ole säästöjä eikä sijoituksia

euroa

% 5 10 15 20 25

MITEN KÄYTÄT OSINKORAHAT?

40,6 %

29,7 %

19,9 %

5,2 %

4,6 %

% 10 20 30 40 50

Sijoitan uudelleen osakemarkkinoille

Passaan ja odotan parempaa ostopaikkaa

Rahat menevät kulutukseen

En saa osinkoja

En osaa sanoa

JOHTORYHMÄ


Outokummussa on tehty ras-kaita virheitä ja isoja tap-pioita. Edellisen kerran Outokummun vuositulos oli plusmerkkinen vuonna

2007. Toimitusjohtaja vaihtui vuonna 2011, kun Juha Rantanen sai potkut ja tilalle tuli Mika Seitovirta. Tänä keväänä hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson sai väistyä, kun tilalle astuu Jorma Ollila.

Toimitusjohtaja Seitovirta ja koko johto-ryhmä saa varmasti uuden tahdin puheen-johtajavaihdoksen myötä. Jorma Ollilalla, 61, on Nokia-ura jäänyt taakse, mutta hän edelleen johtaa puhetta Shellissä, jonka

Outokumpu osti viime vuonna itseään suuremman saksalaisen Inoxumin 2,7 mil-jardilla eurolla. Kauppa on tuonut paljon pettymyksiä, joista viimeisin oli tämänkin vuoden tulosennusteen korjaaminen alas-päin, kun ruostumattoman teräksen hinta on pysynyt alamaissa.

”Tunnetusti ihmisiin luottava suomalai-nen kulttuuri ja saksalainen prosesseihin luottava muodollinen kulttuuri ovat lähes toistensa vastakohtia”, kommentoi Stan-tonCasen Kalle Soikkanen.

Soikkanen myös huomauttaa, että suu-rimmasta liiketoiminta-alueesta vastaava johtaja sekä integraatiosta vastaava johtaja ovat molemmat tulleet yhtiöön yrityskau-pan mukana. Tämä herättää kysymyksen, eikö Outokummusta löytynyt kyvykkyyttä johtaa tulevaisuuden kannalta elintärkeää yhdistymisoperaatiota.

Kauppatieteen maisteri Seitovirran, 50, valinta Outokummun johtoon oli aikanaan yllätys, koska hänen oppinsa ovat Hartwal-lin ja Volvo Auton markkinointitehtävissä. Seitovirta johti pörssiyhtiö Glastonia. Sei-tovirta on paljon kokenut yritysjohtaja, vaikka kokemus onkin eri alalta.

Outokummun johtoryhmässä on yhdek-sän jäsentä, joissa keskeisimmät vastuu-alueet ovat edustettuina ja ulospäin orga-nisaatio näyttää selkeältä. Joukko on varsin kansainvälinen, mutta ryhmänä he ovat toimineet vasta muutaman kuukauden.

Kenelläkään ei ole muutamaa vuotta pitem-pää kokemusta Outokummusta. Poikkeus on talousjohtaja Esa Lager, 52, mutta hän ilmoittikin jättävän yhtiön tänä vuonna. Mysteeriksi on jäänyt, miksi hän lähtee eikä tiedossa ole vielä seuraajaa. Lagerin lähdöstä kerrottiin helmikuussa, ja hän on lupautunut olemaan vuoden loppuun.

Outokumpu julkisti uuden organisaati-onsa aivan vuoden lopussa, kun edelliske-väänä tehty yrityskauppa oli saatu viimein päätökseen. Suomen valtio tai Solidium ei ole enää suurin omistaja, vaan suurin on saksalainen ThyssenKrupp 29,9 prosentilla.

Hiukan epäselvää on, millaista ääntä uusi suuromistaja käyttää. Ilmeisesti ThyssenK-rupp haluaa myydä omistuksensa heti, kun osakekurssi on sopiva.

Organisaatiossa on neljä liiketoimintayk-sikköä ja ne ovat englanniksi: Stainless Coil Americas, Stainless Coil EMEA, Stainless APAC ja High Performance Stainless & Alloys eli erikoismetalliseosliiketoiminta.

Ulrich Albrecht- Frühilla on vastuul-laan EMEA eli Euroopan, lähi-idän sekä Afrikan markkinat. Hän on saksalaistoh-tori, joka on palvellut yliopistouran jälkeen ThyssenKruppia vuodesta 1997 lähtien hy-vin erilaisissa tehtävissä. Albrecht- Frühilla on merkittävä asema ja hän nouseekin vas-tuualueensa ja alantuntemuksensa perus-teella korkealle Outokummun hierarkiassa, mikäli viihtyy uudessa konsernissa.

Outokummun Aasian eli APAC-liike-toiminnasta vastaava Austin Lu, 41, tuli Outokumpuun viime vuoden alusta. Hän on Kiinan kansalainen, joka oli ennen Ou-tokumpua johtotehtävissä General Electri-cin Kiinan toiminnoissa. Aasian toiminta ei ole niin suurta kuin Amerikan, mutta

markkina on kasvava.Diplomi-insinööri Kari Parvento, 55,

tuntee alaa, vaikka on tuore mies Outo-kummussa. Hän siirtyi reilu kaksi vuotta sitten Sandvikin kaivosyksiköstä Outokum-mun markkinointiin. Hänellä on haastetta nyt vetää 2000 hengen joukkoa Stainless Coil Americas –yksikössä. Liki koko joukko on yrityskaupan myötä tulleita, kun Ou-tokummulla ei ollut juuri toimintaa tällä alueella.

Erikoismetalliseosliiketoiminnasta vas-taava Jarmo Tonteri, 60, tuli takaisin taloon kaksi vuotta sitten. Tonteri oli ai-kaisemmin pääomasijoittajille siirtyneen Ovako Steelin toimitusjohtaja Ruotsissa, jossa pääsi julkisuuteen maan parhaiten palkattuna johtajana. Tonteri tienasi, kun pääomasijoittaja myi Ovako Steelin.

Outokummun johtoryhmällä on iso haaste saada kaksi yrityskulttuuria yhteen. Samanaikaisesti pitäisi ankarasti karsia väkeä. Outokummun henkilöstöjohtaja Pii Kotilaisen tilalle tuli helmikuussa konsulttitaustainen Johann Steiner, 46, jonka vastuulla on henkilöstö, turvallisuus ja kestävä kehitys. Steiner on kovan pai-kan edessä, kun yhtiö taistelee saksalai-sen ammattiyhdistyksen kanssa tehtaiden sulkemisesta.

Itävaltalainen Reinhard Florey, 47, tuli kaupan myötä Outokumpuun ja vastaa tit-telillä integraatio- ja strategiajohtaja. Hän oli aikaisemmin Inoxumin talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen.

Lisäksi joukkoon kuuluu vielä viestintä-johtaja Kari Tuutti, 42, joka siirtyi Nokialta Outokumpuun 2011. Viestintää ja hyviä si-joittajasuhteita on syytä vaalia aivan ylim-mältä huipuilta asti, sen verran surkeaa on ollut osakekurssin kehitys.

Outokummun johdon osakeomistus on vähäistä, mutta yhtiöllä on osakekan-nustinjärjestelmä johon kaikki johtajat Tonteria lukuunottamatta kuuluvat. Sisä-piirirekisterin mukaan Seitovirran osake-kannustimen arvo on reilu miljoona euroa ja muilla johtajilla on muutaman sadan-tunnan euron osakekannuste.

Outokummun kokematon johto kovan paikan edessä

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

Outokumpu on kovien haasteiden edessä. Iso kansainvälinen yrityskauppa tehty, aivan uudenlainen johtoryhmä ja osakekurssi pohjalukemissa.

MILLAISTA Ä ÄNTÄ UUSI

SUUROMISTAJA KÄYTTÄ Ä?

JOHTORYHMÄ

39

JOHDON OMISTUKSET. Suorien osakeomistusten lisäksi Mika Seitovirralla on osakekannustinjärjestelmä, jonka arvo on yli miljoona euroa.

Johann Steiner

Mika Seitovirta128 000 €

Esa Lager143 360 €

Jarmo Tonteri92 340 €

Kari Tuutti12 800 €

Kari Parvento5120 €

Ulrich Albrecht-Früh

Reinhard Florey Austin Lu

OSAKKEETH

UG

O D

E W

OLF

Alkuvuoden tulosraportit ei-vät häikäisseet. Helsingin pörssin suurten yhtiöiden voitot jäivät viime vuoden viimeisellä neljänneksellä

odotuksia niukemmiksi. Vain vajaa kol--

moista onnistui lyömään analyytikoiden ennusteet.

Tulosjulkistuspäivän kurssireaktioi-den perusteella liki kuusikymmentä pro-senttia aiheutti sijoittajille pettymyksen. Tuntuvimmat laskut kokivat Neste Oil ja Outokumpu. Edellinen menetti tulosjul-kistuspäivänä arvostaan liki kahdeksan ja jälkimmäinen liki seitsemän prosenttia.

Neste Oilin liikevoitto jäi odotuksia hei-kommaksi, eikä tilannetta parantanut hie-man ennusteita parempi osinko. Uusiutu-vien polttoaineiden osalta öljynjalostajalla ei ollut sijoittajille tarjottavana iloisia yllä-tyksiä. Ennen tulosjulkistusta Neste Oilin

osake oli vahvistua selvästi, kun sijoittajat uumoilivat hyvää tulosraporttia.

Outokummun kurssilaskua kiihdytti pelättyäkin heikommin mennyt viime vuo-den viimeinen neljännes. Tappiota kertyi enemmän kuin pessimistisinkään ennuste odotti. Toimitusjohtaja Mika Seitovirta-kin myönsi loppuvuoden olleen pettymys. Ylimääräisenä kiviriippana Outokummulle on kallis Inoxum-kauppa, joka osittain vesittyy Ternin-tehtaan pakkomyyntiin.

Tulospäivän kurssireaktioiden perus-teella suurimmat ilonaiheet sijoittajat sai-vat YIT:stä, Orionista, Outotecista ja Car-gotecista.

YIT:n runsaan seitsemän prosentin harppausta eivät selitä tulosluvut, sillä liikevoitto laski vuodentakaisesta ja alitti odotukset. Tulosjulkistuksensa yhteydessä YIT kertoi kiinteistöteknisten palveluiden irrottamisesta itsenäiseksi pörssiyhtiöksi, mikä vaikutti osakekurssiin.

Myöskään Cargotecin kurssiliike ei selity suoraan tulosraportista. Voittojen kehitys ei vastannut analyytikoiden odotuksia ja osin-

kipuaminen jatkui vielä tulosjulkistusta seuraavina päivinä, ja todennäköisesti sen taustalla vaikuttivat sijoittajien uskomuk-set positiivisesta käänteestä. Osaltaan niitä ruokkii Finnairista lähteneen Mika Veh-viläisen tulo yhtiön johtoon.

Kiinteistösijoittajia salkkuun!Helsingin pörssissä on takana yhdeksän kuukauden nousuputki, mikä on pisin tällä vuosituhannella. Eräät markkinakom-mentaattorit niin meillä kuin maailmalla ovat kehottaneet varautumaan vastedes vaisumpaan menoon ja mahdolliseen kor-jausliikkeeseen. Olisiko siis syytä muuttaa salkun koostumusta defensiivisemmäksi?

Suomalaisyhtiöitä seuraavat analyytikot


Neste Oil säikäytti, Cargotec ei

Teksti Tommi Melender

Laimea tuloskausi ei katkaissut vuosituhannen pisintä nousuputkea Helsingin pörssissä. Sijoittajat rankaisivat huonosta tuloksesta Neste Oilia, mutta eivät Cargotecia.

Päivitetyt sijoitussuositukset eivät kehota virittämään salkkua siilipuolustukseen.

OSAKKEET

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

PÖRSSIVIISAS

41

Ramirentista saa vipua salkkuun

NÄITÄ ANALYYTIKOT SUOSIVAT

Yhtiö Suositusluku (1=paras, 3=huonoin)Technopolis 1,33Digia 1,38Amer Sports 1,50Citycon 1,50Lassila & Tikanoja 1,50Vacon 1,50Nordea 1,52Sponda 1,54YIT 1,61Comptel 1,63

eivät siilipuolustusta näyttäisi kannattavan. Tulosraporttien jälkeen päivitettyjen sijoi-tussuositusten perusteella Helsingin pörs-sin houkuttelevimpien yhtiöiden joukosta löytyy Amer Sportsin, Vaconin ja YIT:n kaltaisia kasvuhakuisia tai suhdanteille

Toimialoista analyytikoiden selvin suo-sikki on kiinteistösijoittaminen, sillä sek-torin kaikki kolme yhtiötä – Technopolis, Citycon ja Sponda – yltävät kymmenen houkuttelevimman osakkeen joukkoon. Suomalaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden liiketoimintakonseptit ovat osoittautu-neet hyviksi ja niiden arvostuskertoimet ovat maltillisia kansainvälisiin verrokkei-hin nähden.

-jen joukosta löytyvät Orion ja Elisa, jotka perinteisen jaottelun perusteella edustavat defensiivisiä toimialoja. Orion saa ainoana suomalaisyhtiönä konsensussuosituksek-seen ”myy”.

Viime aikojen kurssinousu on ajanut Orionin arvostuskertoimet eurooppalai-sessa vertailussa silmiinpistävän korkeiksi. Lisäksi Orionissa askarruttavat ohut tuote-kehitysputki ja umpeutuvat patentit. Elisa puolestaan näyttää hyvistä osinkotuotois-taan huolimatta turhan kalliilta olematto-mien kasvunäkymiensä valossa.

NÄITÄ ANALYYTIKOT KARTTAVAT

Yhtiö Suositusluku (1=paras, 3=huonoin)Nokia 2,20Tieto 2,24Ponsse 2,25Sanoma 2,27Outokumpu 2,34Alma Media 2,40Elisa 2,44Ahlstrom 2,50Marimekko 2,67Orion 2,77

Tarkastelussa yhtiöt, joille on suosituksia vähintään neljältä pankilta tai analyysitalolta.

R AMIRENT TAHKOA A

VAHVA A KASSAVIRTA A

Matias Rautionmaa

Viimeisen vuosineljänneksen tu-losraportit on syynätty. Minkälai-nen oli niiden anti rakennusalan yhtiöiden osalta, Pohjolan analyy-tikko Matias Rautionmaa?Rakennussektorin tuloskausi oli ylei-sesti ottaen positiivinen. Tulokset eivät poikenneet paljoa odotuksista, mutta ohjaukset vuodelle 2013 olivat poikkeuksetta hyviä. Kannattavuu-

det pysyvät ennallaan tai kehittyvät myönteistesti vaisusta liikevaihtonä-kymästä huolimatta. Jos sinun pitäisi valita toimialan yhtiöistä sijoitusmielessä houkut-televin, minkä nostaisit esiin? Konevuokraamo Ramirentista saa neljän prosentin osinkotuoton ja li-säksi hyvän vivun sykliseen elpymi-seen. Yhtiö tahkoaa vahvaa kassa-virtaa ja säilyttää kannattavuutensa hyvänä tänä vuonna, joka saattaa olla suhdannemielessä aallonpohja.

Entä rakennussektorin yleiset tu-losnäkymät. Miltä ne vaikuttavat tämän vuoden osalta?Rakennussektori on tuloskehityksen kannalta jälkisyklinen, joten euro-kriisi näkyy yhtiöiden tuloksissa tänä vuonna. Uskon sektorin olevan sijoitusmielessä kiinnostava, koska kuluva vuosi voi hyvinkin antaa merkkejä uuden nousun alkamisesta vuonna 2014.

TOMMI MELENDERMIRENT HKOA A HVA A AVIRTA A

maa

vuodelle 2013 olivat yviä. Kannattavuu-

allaan tai kehittyvät isusta liikevaihtonä-atta.

si valita toimialan usmielessä houkut-nostaisit esiin?

o Ramirentista saa n osinkotuoton ja li-

n sykliseen elpymi-oaa vahvaa kassa-ä kannattavuutensa nna, joka saattaa olla sä aallonpohja.

kuluva vuosi voi hyvinkin antaa merkkejä uuden nousun alkamisesta vuonna 2014.

TOMMI MELENDER

OSAKKEET


Lumialla historiansa paras pelipaikka

Teksti Tero Kuittinen

Nokia-asiantuntija Tero Kuittinen uskoo, että Nokialla on budjettipuhelimissa ison menestyksen mahdollisuus.

Nokia voi kääntää älypuhelinkasvun hyytymisen edukseen

Kalliiden älypuhelinten myynti pehmenee.

Viime vuoden lopussa äly-puhelinten myynnin kasvu hiipui 36 prosenttiin, kun

vuotta aiemmin älypuhelinmyynti kas-voi vielä yli 50 prosentin vauhtia. Applen iPhone-myynti vuoden 2012 lopussa petti odotukset tuntuvasti. Tammikuussa Qual-comm laski Pohjois-Amerikan 3G-laittei-den myyntiarviotaan huomattavasti: vo-lyymikasvuennuste on vain 1,5 prosenttia.

Samalla Qualcomm nosti rutkasti arvio-taan Etelä-Amerikan ja Aasian 3G-laittei-den myynnistä.

Siinä missä Pohjois-Amerikan 3G-laittei-den myynti kasvoi vain kolme miljoonaa kappaletta vuodesta 2011 vuoteen 2012, Etelä-Amerikan 3G-myynti kohosi 20 mil-joonalla ja Intia-Kiinan myynti 53 mil-joonalla laitteella. Tässä on Nokian mah-dollisuus palata älypuhelinmarkkinoiden kärkeen.

Applen mallien keskihinta vähittäiskau-passa on 550 euron tuntumassa. Nokian kaksi lupaavinta mallia ovat Lumia 620 ja Lumia 520, joista jälkimmäisen hinta on lähellä 150 euroa. 100–200 euron älypu-helimet ovat kategoria, joka kasvaa tänä vuonna tukevasti. Nokialla on mahdolli-suus tarttua tähän trendiin.

Italiassa Windows-mallien markkina-osuus on noussut jo 13 prosenttiin ja Puo-lassa peräti 16 prosenttiin. Siellä ovat myy-neet vahvasti juuri halvat Lumiat. Tämä on ensimmäinen todiste siitä, että Windows voi päästä yli kymmenen prosentin äly-puhelinmarkkinaosuuteen merkittävän kokoisissa maissa.

Luksusmalliston tulevaisuus on synkkä

Nokia myi Euroopassa joulun alla menes-tyksekkäästi vanhoja Lumia-malleja hyvin halvalla, mutta kallis Lumia 920 ei ehtinyt kunnon volyymimyyntiin Amerikassa tai Länsi-Euroopassa. Joulusesongin jälkeen kuluttajat osoittavat oireita nopeasta kyl-lästymisestä muun muassa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Lumia 920 keikkui muutaman viikon Amazonin USA Top 10

-listalla mutta putosi maaliskuun alkuun mennessä ulos top 30:stä.

Ensi kesänä Nokialta on tulossa taas uusi huippumalli, jossa on erinomainen kame-rateknologia. Mutta luksusmallien myyn-ninkasvu on alkanut hidastua – ja kesäksi on markkinoille purjehtimassa armada ko-

OSAKKEET

43

via kilpailijoita: Samsung julkaisee Galaxy S4-mallinsa, jolle odotetaan kymmenien miljoonien myyntiä muutamassa kuukau-dessa. Apple tuo uuden mallin ulos jo kesä- tai heinäkuussa iPhone 5:n menestyksen osoittauduttua odotettua vaisummaksi. HTC, LG, Sony ja BlackBerry kaikki tais-televat nyt veitsi kurkulla eloonjäämises-tään luksusmarkkinoilla. Niiltä on tulossa kesäksi kalliita uutuusmalleja massivisten markinointikampanjoiden kera.

Nokian mahdollisuus menestyä 450–500 euron hintaluokan taistossa on pieni. Onnekseen Nokialla on vahva ja kasvava budjettimallisto. HTC, Sony ja BlackBerry ovat vapaaehtoisesti vetäytyneet halpamal-likilpailusta luksusunelmia hätyytellessään. Nokian vahva panostus budjettimalleihin nousee ehkä arvoonsa vuonna 2013, jos tuotanto saadaan rullaamaan sulavasti.

Nokian volyymien pakko kasvaa

Nokian täytyy palata nopeasti kymmenen miljoonan Lumian tuotantovolyymiin per kvartaali. Nykyinen neljän miljoonan kap-paleen taso on yritykselle vaarallinen. Se

on suistanut Nokian heikkoon asemaan komponenttimarkkinoilla, ja yritykseltä on hävinnyt kyky nostaa huippumallien tuotantoa nopeasti ja notkeasti.

Marraskuussa lanseerattua Lumia 920:tä tuotettiin monta kuukautta ohuesti. Ama-zon tai Best Buy eivät uskaltaneet markki-noida vahvasti mallia, jota oli myynnissä vain pienet erät. Lumia 620:n tärkeä Intian-lanseeraus siirtyi helmikuun alusta maa-liskuun alkuun. Lumia 920T:n toimitukset Kiinaan ovat olleet hyvin pieniä tammi- ja helmikuussa. Tuotanto on saatava nopeasti kuntoon. Samsungin, Applen, Huawein, Micromaxin ja Karbonnin agressiivinen kasvu imee komponentteja markkinoilta. Pieniä tilauksia ei kunnioiteta.

Kolme haastattelemaani newyorkilaista rahastoa uskoo, että Nokian Microsoft-sopimuksen lisenssimaksut on räätälöity 20–30 miljoonan Lumia-mallin myyn-

titavoitteeseen vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Dynaamisesti muuttuvat lisenssimaksut on mitoitettu tuhtiin vo-lyymikasvuun.

Tämä on yksi syy siihen, että Nokiasta tuli Amerikassa shorttajien suosikki. Short-tien osuus on kasvanut yli yhdeksään pro-senttiin osakekannasta. Kukaan Nokian ja Microsoftin ulkopuolella ei voi varmuudella tietää, mihin Nokia sitoutui. Mutta mark-kinat uskovat korkeaan volyymirimaan vuonna 2014.

Kohtalon hetki heinäkuussa Nokian ensimmäinen Lumia-mallisto ei päässyt vauhtiin, koska Microsoft lansee-

rasi uuden käyttöjärjestelmän syksyllä 2012. Nokian toisen Lumia-malliston tuotantoa ei saatu kunnolla käyntiin viime jouluksi. Nokian Lumia-volyymit kuluvalla neljän-neksellä tulevat myös olemaan kevyitä, koska Kiinan Lumia 920T -tuotanto on ohutta, Lumia 620:n lanseeraus Intiassa myöhästyi eikä Lumia 520 ehdi kvartaaliin.

Selitysten on pakko loppua heinäkuussa 2013. Silloin Nokia raportoi kevään myynnin.

Kevät 2013 on ajanjakso, jonka pitäisi olla Nokialle erityisen suosiollinen: Äly-puhelinten volyymikasvu on vielä yli 30 prosenttia. Applella ei ole vielä sopimusta maailman suurimman operaattorin China Mobilen kanssa. Halpa iPhone ei ole vielä markkinoilla. HTC tai Samsung eivät ole vielä ehtineet pureutua halpojen Windows-mallien markkinoihin yhtä tehokkaasti kuin Nokia. Pienet aasialaisvalmistajat, joilta on tulossa huokeita Windows-luu-reja, ovat vielä jakelukanaviensa osalta Nokian varjossa.

Tämän helpompaa kilpailutilannetta ei Nokian Windows-mallisto tule koskaan näkemään. Heinäkuussa Nokian täytyy raportoida ainakin 50 prosenttia kasvua Lumia-mallistolleen vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna.

TÄSSÄ ON NOKIAN MAHDOLLISUUS

MARKKINOIDEN KÄRKEEN.N

OK

IA, K

UVA

NK

ÄSI

TTEL

Y: S

ASU

HA

AN

PÄÄ

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

SHU

TTER

STO

CK


MAAILMAN PÖRSSEISSÄ on nautiskeltu alkuvuonna poikkeuksellisen vah-vasta kurssirallista. Sen eräänlaisena huipentumana voi pitää Yhdysvaltain teollisuusindeksin Dow Jonesin nou-sua uusiin ennätyslukemiinsa.

Maaliskuun puolivälissä Dow Jones liikkui 14 500 pisteen tasolla. Opti-mistisimmat asiantuntijat uumoili-vat sen yltävän lähivuosina 20 000 pisteeseen.

”Nousuvaraa on vielä paljon. Olemme nähneet vasta alun”, Whar-ton Schoolin rahoitusprofessori Je-remy Siegel hehkutti.

Hän antaa viidenkymmenen pro-sentin todennäköisyyden sille, että Dow Jones kipuaa vielä tämän vuo-den aikana 16 000–17 000 pisteen tietämille. Parinkymmenentuhannen rajapyykki voisi tulla vastaan kol-men–neljän vuoden sisällä.

Siegel on tunnettu hahmo Suomes-sakin. Hänen teoksensa Stocks for the Long Run lukeutuu sijoituskirjallisuu-den moderneihin klassikoihin.

JP Morgan Chasen amerikkalaisten osakkeiden strategi Thomas Lee on Siegelin linjoilla. Hänkin näkee pörs-sissä hurjasti nousuvaraa.

”Yritysten tuloskehitys on saa-massa taas uutta vauhtia, ja seuraa-vien neljän vuoden aikana voitot kas-vavat tuntuvasti. Se ajaa Dow Jonesia kohti 20 000 pistettä”, Lee tuumii.

Skeptikot muistuttavat, että teol-

lisuusindeksin edelliset huiput vuo-sina 2000 ja 2007 kirjattiin syvän kurssilaskun edellä. Pörssihistorioit-sija David Schwartz varoitteli brit-tiläisen The Sunday Timesin haas-tattelussa, että osakemarkkinoiden korjausliike voi tulla nopeastikin.

”Kurssit harvoin nousevat suoran linjan mukaisesti”, Schwartz muis-tuttaa.

Britanniassa FTSE All Share -in-deksi on viimeksi kuluneiden 94 vuoden aikana kokenut nykyistä vah-vemman nousuputken vain kahdesti.

”Molemmissa tapauksissa seu-rauksena oli tuntuvaa kurssilaskua. Osakemarkkinat alkavat olla nyt kypsät korjausliikkeelle”, Schwartz huomautti.

Eräs selitys alkuvuoden kurssirallille on vaihtoehtoisten sijoituskohteiden houkuttelemattomuus. Korkopape-reista on vaikea saada kunnon tuottoja. Eikä turvasatamana pidetty kultakaan houkuta entiseen malliin. Helmi-kuussa kultaan sijoittavista etf:istä vir-tasi pääomia ulos ennätystahtia.

TOMMI MELENDER

DOW JONES

20 000 UTOPIA A VAI EI?

Osakeralli villitsi optimistitSUOTUISAA KEHITYSTÄ

Japani 11,9 23,0 15,6 2,0Turkki 5,5 19,5 11,2 2,8Sveitsi 4,4 21,0 15,2 3,1Ranska 4,0 7,8 12,7 3,8USA (Dow Jones) 3,8 9,5 12,6 2,9Saksa 3,8 9,6 11,9 3,3Argentiina 3,3 -6,3 7,3 2,2USA (S&P 500) 2,7 11,3 14,1 2,2Ruotsi 2,7 8,9 15,3 3,8

e e

e e

VAKAATA KEHITYSTÄ

USA (Nasdaq) 1,8 6,3 16,8 1,5Norja 1,5 2,1 11,2 4,4Britannia 1,1 10,9 12,4 3,3Etelä-Korea 0,9 -2,3 9,7 1,3Venäjä 0,8 -8,8 6,1 3,9Taiwan 0,8 -2,4 15,2 3,3Brasilia -0,3 -6,4 12,3 3,5Suomi -0,4 0,8 15,7 4,2Italia -0,9 -2,7 11,7 4,7

Luvut laskettu 18.3.2013 päätöskursseilla.

e e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ

Intia -1,7 2,9 12,6 1,9Hongkong -4,0 6,1 13,3 2,9Kiina -5,8 -3,3 10,3 3,0 LÄ

HD

E: F

ACT

SET

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

HA

ND

OU

T / T

HO

MA

S SC

HU

HM

ACH

ER

KURSSIKEHITYSAir BerlinSaksalaiset osakkeet keskimäärin

2008 2013

9

8

7

6

5

4

3

2

1

euroa

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

ARVOSTUS VS. VERROKITp/e

2013ep/b

2013eev/ebitda

2013e

Air Berlin NEG. 1,7 24,8Aegean Airlines NEG. 1,3 12,5Aer Lingus Group 11,3 0,8 1,9Finnair 12,3 0,5 3,0SAS 8,9 0,4 3,5Ryanair 14,0 2,2 7,2Easyjet 13,1 2,1 7,4

LIIKETOIMINTA2012 2013e 2014e

Liikevaihto, meur 4 312 4 433 4 626Liikevoitto, meur 29 -34 60Voitto ennen veroja, meur -65 -92 8Tulos/osake, euroa -0,28 -0,51 0,06Osinko/osake, euroa 0,00 0,00 0,00Nettovelat, meur 659 724 677Opon tuotto, % -21,7 -33,6 3,7

45

Perinteiset lentoyhtiöt ovat kohdanneet suuria vaikeuk-sia koko 2000-luvun: on ollut kaksoistorni-iskua seurannut lentoliikennešokki, on koettu

öljypohjaisten polttoaineiden jyrkkä hin-nannousu, on törmätty talouden ja siten

-kriisiin. Pienemmät koettelemukset ku-ten tuhkapilvet ja lakot ovat toimialan arkipäivää.

Lisäksi 2000-luvulla perinteisiä reitti-lentoyhtiöitä on nakertanut uusi halpa-kilpailu. Sen sanansaattaja on ollut ennen muuta Ryanairin suorapuheinen Michael O'Leary, mutta karkeasti samankaltaisella konseptilla toimivia yhtiöitä on useita.

Uusista lentoyhtiöistä saksalainen Air Berlin vetää tiukasti eroa sellaisiin halpa-lentoyhtiöihin, jotka käsittelevät asiakkai-taan kuin karjaa. Se julistautuu täyden pal-velun yhtiöksi, jonka vetoaa ”optimaalista hinta–laatu-suhdetta etsiviin mukavuuso-rientoituneisiin matkustajiin”.

Lähestymisvalojen pilkahduksia

Viime vuonna lentotoimiala alkoi saada ilmaa siipiensä alle. Mika Vehviläinen kiskoi Finnairin plussalle ennen kuin siir-

tyi kuormankäsittelylaitebisnekseen. Ry-anairin, Easyjetin ja Air Berlinin osakkeet ovat olleet kurssiraketteja: saksalaisyhtiö on liki tuplannut kurssinsa noin kolmessa kuukaudessa.

Osake on silti yhä selvästi halvempi kuin yhtiön listautuessa vuonna 2006. Parhaim-millaan Air Berlinistä maksettiin yli 20 euron hintaa, kun nykyisin osakkeen saa omakseen noin 2,50 eurolla.

Tosin yhtiökin on jotain aivan muuta kuin kymmenen vuotta sitten. Yritysostoilla

viime vuonna reilut 33 miljoonaa matkus-tajaa, mikä on reilut viisi prosenttia vähem-män kuin edellisvuonna. Vertailun vuoksi: Finnairin oli viime vuonna tyytyminen alle yhdeksään miljoonaan myytyyn jakkaraan. Air Berlinin täyttöaste oli 80 prosenttia.

Nousu ohi vai vasta alussa?Kannattaako Air Berlinin osakkeeseen vielä tarttua voimakkaan nousukiidon jälkeen? Jos asiaa kysyy Saksan kahdelta johtavalta sijoituslehdeltä, saa kaksi erilaista vas-tausta.

Der Aktionär -lehti valitsi Air Berlinin shorttisuosikikseen ja vertaa yhtiön kurs-silentoa Ikarokseen, jonka siivistä aurinko sulatti vahan. Lehti muistuttaa, että Air

Haastajayhtiö nousukiidossa

Teksti Karo Hämäläinen

Air Berlin on kasvanut voimakkaasti. Uuden toimitusjohtajan olisi saatava ohjattua yhtiö tuloskuntoon.

Berlin tekee rullaavassa liiketoiminnas-saan yhä tappiota. Viime vuoden tulok-sen nosti plussalle kanta-asiakasohjelman myyminen.

Tyystin toista mieltä on Focus Money, jonka mielestä juuri nyt on aika nousta mukaan lentoyhtiön kurssikiitoon. Lehti uskoo Air Berlinin uuteen toimitusjohta-jaan Wolfgang Prock-Schaueriin, jonka vetämän Turbine-säästöohjelman avulla lentoyhtiö pyrkii saamaan tuloksensa kun-toon. Ohjelmalla tavoitellaan 450 miljoo-nan vuosisäästöjä.

Berliinissä päämajaansa ja kotikenttäänsä – Lufthansan kotikentät ovat Frankfurt ja München – pitävän yhtiön tulevaisuuteen vaikuttaa myös Saksan pääkaupungin uusi lentokenttä, jonka avautuminen on lykkäy-tynyt jo useaan otteeseen.

75 vuotta tavoittavaa ilmoittelua

Yli 300 000 lukijaa juhlii kanssamme*

Hyödynnä Talouselämän juhlavuosi yrityksesi markkinointiviestintää suunnitellessasi – tavoita kattavasti suomalaiset päättäjät ja mielipidevaikuttajat.

Kysy lisää Talentumin mediamyynniltä, mediamyynti.talentum.fi

*(KMT Kuluttaja 2012)

JUHLAVUODEN KUMPPANIT:

Vakuutusyhtiöissä osattiin jo vuosikymmeniä sitten valita Talouselämä mediaksi päättäjille kohdistuvassa ilmoittelussa.

Ilmarinen vuodelta 1967, Pohjola vuodelta 1953.

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

TAULUKOT

YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

Inditex hieman H&M:ää tyyriimpi

Mitä jenkit tekevät kassoillaan?

54

53

1996 2013

0

20

40

60

80

100

p/e-luku

HELSINGIN PÖRSSIN ARVOSTUS

47

TAULUKOT 3/2013

SAKSA 11,9. Britannia 12,4. Ranska 12,7.Suomi 15,7.

Tarkasteltaessa tämän vuoden en-nusteista laskettuja p/e-lukuja Helsingin pörssi näyttäytyy yhtenä läntisen Euroo-pan kalleimmista osakemarkkinoista. Frankfurtin, Lontoon ja Pariisin kaltaisilla suurilla markkinapaikoilla osakkeet trei-daavat selvästi matalimmilla voittokertoi-milla. Tukholman pörssi sentään vastaa hinnoittelultaan suunnilleen Helsingin tasoa.

Mikä suomalaisosakkeissa maksaa? Nordean strategien mielestä ennen muuta jalansija Aasian ja Venäjän kaltaisilla kas-vumarkkinoilla.

”Pidämme arvostuseroa oikeutettuna, sillä suomalaiset pörssiyhtiöt ovat vähem-män riippuvaisia Euroopan markkinoista kuin eurooppalaisyhtiöt keskimäärin”, Nordean maaliskuun sijoituskatsauksessa sanotaan.

-singin pörssin nykyinen arvostus vaikut-taa pitkän ajan tarkastelusta suhteellisen

maltilliselta. Vuodesta 1996 suomalais-osakkeiden keskimääräinen p/e-luku on liikkunut kahdenkymmenen yläpuolella. Historiallista arvostustasoa tosin vääristää ylöspäin vuosituhannen vaihteen teknolo-giaosakkeiden buumi, joka nosti p/e-luvut hurjimmillaan kolminumeroisiksi.

Jos jätetään huomiotta teknokupla ja rajataan katse viimeksi kuluneisiin kym-meneen vuoteen, Helsingin pörssin keski-määräinen voittokerroin asettuu hieman neljäntoista yläpuolelle. Siihen nähden nykyiset arvostukset eivät siis näytäkään erityisen huokeilta. Viime aikoina suoma-laisosakkeiden hinnoittelua on kiristänyt toisaalta kurssinousu, toisaalta tulosen-nusteiden lasku.

Osinkoja arvostavalle sijoittajalle Helsingin pörssi näyttäytyy edelleen kultakaivoksena. Factsetin konsensusen-nusteilla tältä vuodelta maksettava osin-kotuotto kipuaa lähelle neljää ja puolta prosenttia, mikä edustaa terävintä kärkeä Euroopassa.

TOMMI MELENDER

Suomalaisosakkeiden arvostus kiristyy

OSINGOT JA TUOTOTStonesoft viiden vuoden listan ykkönen

60

MA AILMANTALOUS

Tinasta kuparin haastaja?

59

Metso koetteli rahastosalkkuja

PARHA AT R AHASTOT

56

55

GURUSALKUT

KOROT JA LAINAT58

57

TULOSENNUSTEET

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

52

Lännen Tehtaille povataan tuloskasvua

50

TAULUKOT

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 ENNUSTEET 2013 ENNUSTEET 2014

Yhtiöosake-kurssi18.3. 2013

voitto ennen veroja meur

tulos/ osake

euroa

voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

■ Affecto 3,90 10,0 0,36 11,7 11,3 13,0 0,41 0,17 9,5 1,2 5,5 14,6 11,8 15,0 0,50 0,19 7,8 1,1 4,4■ Ahlstrom 12,71 -5,7 -0,43 7,0 0,0 17,0 0,11 0,50 117,0 1,2 11,4 26,2 21,1 37,5 0,34 0,43 37,5 1,2 9,5▼ Aktia 7,01 65,3 0,59 62,4 60,0 64,9 0,68 0,40 10,3 0,7 66,4 65,8 67,0 0,75 0,43 9,4 0,7 ▼ Alma Media 4,00 23,8 0,22 29,6 28,0 36,3 0,29 0,20 13,8 3,2 8,2 34,3 32,6 40,3 0,32 0,30 12,5 2,9 7,3■ Amer Sports 12,74 81,9 0,48 144,0 121,4 160,2 0,92 0,40 13,8 1,8 9,1 173,1 141,9 180,0 1,09 0,49 11,7 1,7 8,1■ Aspo 6,38 7,0 0,37 13,0 10,9 14,0 0,37 0,42 17,5 2,2 10,6 18,0 14,6 21,8 0,49 0,42 13,0 2,2 9,1▼ Atria 6,77 19,0 0,35 29,0 18,0 31,2 0,72 0,28 9,4 0,4 5,8 30,0 24,0 36,6 0,79 0,30 8,6 0,4 5,5■ Basware 20,95 8,4 0,46 10,8 10,0 13,0 0,73 0,39 28,9 2,6 13,7 18,4 17,7 24,6 1,08 0,54 19,4 2,4 9,4■ Capman 0,81 2,6 0,00 9,1 6,4 11,8 0,06 0,08 12,8 1,0 11,7 12,7 10,9 14,6 0,09 0,08 8,6 0,9 8,5▼ Cargotec 26,80 122,2 1,45 140,0 129,0 160,0 1,64 0,75 16,3 1,3 9,6 173,8 140,9 203,0 2,02 0,90 13,2 1,2 8,2■ Citycon 2,42 68,0 0,24 85,2 74,0 122,6 0,20 0,14 12,1 0,8 18,4 88,9 46,9 141,9 0,20 0,15 12,1 0,8 17,9■ Comptel 0,38 -14,0 -0,12 4,9 3,0 6,0 0,03 0,02 12,7 1,3 4,6 6,9 5,7 9,0 0,04 0,02 9,5 1,2 3,3■ Cramo 11,17 44,0 0,93 51,6 43,7 59,3 0,98 0,45 11,4 0,9 4,7 60,0 49,9 72,0 1,23 0,50 9,1 0,9 4,4▼ Digia 2,95 5,6 0,26 7,1 7,0 10,4 0,25 0,11 11,6 1,3 6,4 12,1 8,0 14,6 0,41 0,14 7,2 1,1 4,9▼ Elisa 16,68 269,0 1,33 270,0 254,0 286,0 1,32 1,30 12,6 3,1 7,3 278,0 241,0 312,5 1,35 1,30 12,4 3,1 7,2■ Etteplan 3,22 8,0 0,29 8,0 8,0 8,0 0,30 0,16 10,9 2,4 5,4 9,5 9,0 10,0 0,34 0,17 9,6 2,2 5,5■ F-Secure 1,67 20,0 0,09 29,2 26,6 31,1 0,14 0,08 12,2 3,4 6,2 33,9 30,0 38,1 0,16 0,09 10,4 2,9 5,1▼ Finnair 2,93 16,5 0,02 40,1 38,4 53,0 0,24 0,10 12,3 0,5 3,0 65,9 44,7 71,7 0,38 0,10 7,7 0,4 2,7■ Fiskars 17,96 114,0 2,08 115,0 102,3 119,2 1,14 0,70 15,8 2,2 16,3 127,0 122,9 134,7 1,32 0,75 13,6 2,0 15,4▲ Fortum 15,07 1 575 1,59 1 493 1 305 1 739 1,28 1,00 11,8 1,3 8,7 1 482 1 067 1 777 1,26 1,00 12,0 1,2 8,6■ HKScan 3,81 12,6 0,28 29,0 16,0 34,0 0,40 0,17 9,5 0,5 4,9 37,5 31,0 57,0 0,53 0,22 7,2 0,5 4,5■ Huhtamäki 15,00 141,2 1,21 156,9 140,1 162,7 1,25 0,60 12,0 1,7 7,4 171,9 144,0 177,1 1,34 0,63 11,2 1,5 6,8▼ Kemira 11,05 88,4 0,77 150,0 118,1 179,0 0,83 0,55 13,3 1,3 7,8 191,9 161,5 222,6 0,96 0,59 11,6 1,2 6,8■ Kesko 24,55 223,0 1,50 254,0 233,2 277,3 1,68 1,23 14,6 1,1 6,2 285,8 271,5 322,0 1,91 1,30 12,9 1,0 5,7■ Kone 61,55 804,5 2,34 954,9 897,0 988,3 2,78 1,85 22,1 7,4 15,1 1 061 988,0 1 135,7 3,08 2,00 20,0 6,5 13,5▼ Konecranes 27,37 124,1 1,46 138,3 132,3 167,0 1,70 1,10 16,1 3,2 10,1 168,5 148,9 188,2 2,02 1,20 13,5 2,9 8,9▲ Lännen Tehtaat 16,40 8,0 1,07 11,0 10,1 12,0 1,34 0,98 12,2 0,7 6,2 12,7 11,5 14,0 1,48 1,00 11,1 0,7 5,5■ Lassila & Tikanoja 12,59 43,0 0,89 50,2 47,0 52,5 0,96 0,65 13,1 2,0 5,8 54,6 49,0 56,2 1,04 0,70 12,1 1,9 5,5■ Lemminkäinen 16,69 30,2 0,83 49,1 45,0 52,0 1,65 0,66 10,1 0,7 5,7 59,4 54,5 72,9 1,98 0,80 8,4 0,7 5,0▲ Metsä Board 2,33 175,4 0,13 64,0 34,4 83,4 0,14 0,06 17,3 0,9 5,9 64,0 51,0 133,8 0,17 0,08 13,7 0,8 5,6▼ Marimekko 12,06 1,4 0,14 1,5 1,0 2,2 0,14 0,25 86,1 3,4 18,2 4,3 3,7 6,0 0,41 0,33 29,4 3,2 12,4▼ Metso 31,82 550,5 2,49 577,5 512,0 646,1 2,69 1,85 11,8 2,1 6,5 612,4 475,0 661,0 2,85 1,90 11,2 1,9 6,1▲ Neste Oil 11,22 233,0 0,61 374,1 305,1 492,0 1,10 0,41 10,2 1,0 5,9 389,0 265,5 530,0 1,15 0,50 9,8 1,0 5,6▲ Nokia 2,59 -215,0 -0,17 410,7 -1 059 1 655 0,02 0,00 129,4 1,3 3,9 940,5 -523,0 2 985 0,16 0,00 16,2 1,2 2,6▼ Nokian Renkaat 35,40 387,7 2,46 428,7 389,0 472,2 2,63 1,60 13,5 2,9 8,5 485,1 419,8 562,6 2,94 1,81 12,0 2,6 7,6■ Okmetic 4,62 7,6 0,30 7,1 6,8 7,5 0,30 0,26 15,2 1,3 5,9 10,3 10,2 10,5 0,45 0,33 10,4 1,2 4,4▲ Olvi 22,00 32,2 1,24 35,0 34,8 37,0 1,39 0,65 15,8 2,8 8,4 39,1 35,0 40,6 1,57 0,70 14,0 2,5 7,7■ Oriola-KD 2,60 21,5 0,11 31,1 28,6 36,6 0,16 0,10 16,0 1,2 7,3 46,0 35,0 59,2 0,25 0,14 10,4 1,1 5,7▲ Orion 22,23 279,2 1,48 258,5 251,0 287,5 1,37 1,20 16,2 5,9 10,4 233,3 182,5 274,5 1,23 1,08 18,1 5,9 11,6▼ Outokumpu 0,63 -523,0 -0,29 -267,0 -450,1 2,4 -0,09 0,00 0,5 16,1 98,0 -157,9 169,8 0,04 0,00 17,7 0,5 8,1


SUOMALAISYHTIÖIDEN ALKUVUODEN tulos-raportit antoivat selvästi enemmän aihetta tulosennusteiden laskemiseen kuin nosta-miseen.

Maaliskuun puolivälissä Factsetin tieto-kannassa oli kaikkiaan 639 tulojulkistusten jälkeistä ennustepäivitystä. Niistä 341:ssa tämän vuoden voitto-odotusta oli laskettu ja 240:ssa nostettu.

Toimialoista ennusteiden laskut ovat koh-distuneet etenkin perusteollisuuteen ja ku-lutustavarasektoriin, jotka kärsivät euroalu-een ja kotimaan vaisusta talouskehityksestä. Voitto-odotuksia on nostettu lähinnä teolli-

suustuotteissa ja -palveluissa sekä rahoitus-sektorilla.

Yksittäisistä yhtiöistä vain kahdella, Län-nen Tehtailla ja Pöyryllä, tämän vuoden kon-sensusennuste on noussut tulosjulkistuksen jälkeen kaksinumeroisin luvuin. Molemmat yhtiöt ovat joutuneet tervehdyttämään lii-ketoimintaansa viime vuoden vaikeuksien jälkeen.

Tuntuvimman ennusteiden laskun on ko-kenut Nokia, jolta analyytikot odottavat 44 prosenttia pienempää tulosta kuin ennen jouluneljänneksen lukuja.

TOMMI MELENDER

Voitto-odotukset niukkenevat21 %

13 %

5 %

4 %

LÄNNEN TEHTAAT

VACON

PÖYRY

ENNUSTEMUUTOS

HKSCAN

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ▲ tulosennuste noussut ■ tulosennuste pysynyt ennallaan ▼ tulosennuste laskenut

TAULUKOT

ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä analyysitaloilta.

ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja.

tuloksen verojen jälkeen.

taulukon päivityspäivän kursseilla ennus-teiden keskiarvosta.

TULOKSET 2012 ENNUSTEET 2013 ENNUSTEET 2014

▼ Outotec 48,70 179,8 2,82 207,2 187,7 220,9 3,30 1,31 14,8 3,9 7,9 218,8 165,6 235,0 3,47 1,38 14,0 3,3 7,4■ PKC Group 18,04 39,0 1,12 43,8 39,7 53,0 1,51 0,75 12,0 2,2 5,3 57,9 45,8 63,9 1,91 0,80 9,5 1,9 4,5■ Pohjola 12,32 374,0 0,90 429,5 405,0 451,0 1,09 0,51 11,3 1,3 469,5 433,5 500,0 1,12 0,57 11,0 1,3 ▼ Ponsse 6,24 20,8 0,44 20,0 18,0 23,0 0,54 0,30 11,5 2,5 8,0 24,0 21,0 28,0 0,63 0,30 9,8 2,1 6,4▲ Pöyry 4,14 -8,3 -0,41 19,3 12,0 22,0 0,21 0,05 19,7 1,5 9,9 31,7 27,0 33,0 0,35 0,10 11,7 1,4 6,8■ Raisio 3,12 32,0 0,18 40,5 39,3 46,9 0,20 0,13 15,6 1,5 8,7 45,4 44,0 50,5 0,23 0,14 13,8 1,4 7,9■ Ramirent 8,56 82,9 0,59 86,5 78,2 98,9 0,58 0,35 14,9 2,3 5,3 91,0 84,4 115,0 0,63 0,40 13,6 2,1 5,1■ Rapala 4,63 21,0 0,26 25,0 25,0 27,1 0,36 0,26 12,9 1,4 7,5 27,0 27,0 30,6 0,38 0,27 12,2 1,3 7,1▲ Rautaruukki 5,27 -120,0 -0,83 23,5 -30,0 75,5 0,11 0,20 47,6 0,7 7,8 86,0 31,8 130,0 0,47 0,25 11,2 0,7 5,5■ Revenio Group 0,75 4,7 0,06 5,4 5,1 5,8 0,06 0,04 11,6 3,2 8,0 6,6 6,0 7,1 0,07 0,04 11,4 2,8 6,5▲ Sampo 30,30 1 616 2,51 1 575 1 470 1 721 2,44 1,44 12,4 1,6 11,9 1 678 1 422 1 877 2,56 1,50 11,8 1,5 10,9■ Sanoma 8,55 170,7 0,78 173,9 153,0 188,1 0,71 0,60 12,0 1,0 5,0 191,6 163,0 227,0 0,82 0,60 10,4 1,0 4,7■ Sponda 3,61 109,1 0,37 113,5 88,6 160,3 0,32 0,18 11,2 0,7 15,8 117,7 89,9 184,6 0,32 0,19 11,3 0,7 15,1▼ SRV 3,45 2,8 0,02 14,0 11,9 16,0 0,29 0,13 11,9 0,6 16,0 27,3 14,7 40,0 0,57 0,19 6,1 0,6 9,2▼ Stockmann 13,14 55,0 0,74 76,8 68,0 92,5 0,84 0,70 15,6 1,0 9,5 102,0 84,0 118,9 1,09 0,80 12,0 1,0 8,3▲ Stora Enso 5,11 481,7 0,33 339,7 200,4 539,7 0,37 0,30 13,8 0,7 6,7 460,2 373,1 935,9 0,45 0,30 11,3 0,7 5,8■ Talentum 1,15 -1,1 -0,01 4,0 3,7 4,1 0,07 0,05 16,4 2,4 8,0 5,5 5,0 7,0 0,10 0,07 12,1 2,1 6,1▼ Talvivaara 0,30 -117,4 -0,10 -59,9 -113,0 47,7 -0,04 0,00 1,2 25,4 63,2 14,0 132,2 0,03 0,00 10,6 1,2 8,2▲ Technopolis 4,00 34,0 0,37 44,8 40,0 50,0 0,44 0,21 9,0 0,8 16,0 48,0 39,0 54,0 0,50 0,22 8,0 0,7 14,6■ Teleste 3,92 10,1 0,38 10,9 10,2 11,5 0,42 0,18 9,3 1,1 4,5 14,9 13,8 16,0 0,57 0,24 6,9 1,0 3,8■ Tieto 17,84 57,0 1,30 135,8 117,1 162,0 1,50 0,90 11,9 2,2 5,5 153,7 125,8 173,0 1,65 1,00 10,8 2,0 5,0■ Tikkurila 16,17 66,6 0,92 67,8 61,3 71,8 1,10 0,80 14,6 3,2 8,1 71,7 69,0 76,5 1,19 0,84 13,6 3,0 7,7▼ UPM-Kymmene 8,74 441,0 0,70 529,8 375,8 634,5 0,78 0,60 11,2 0,6 6,4 582,3 379,6 784,9 0,92 0,60 9,5 0,6 5,8■ Uponor 10,61 49,4 0,45 57,4 52,0 65,0 0,53 0,43 20,1 3,5 9,1 75,1 60,0 89,0 0,66 0,50 16,1 3,3 7,5▲ Vacon 53,85 36,8 1,70 50,1 40,7 54,0 2,37 1,20 22,7 6,6 12,7 61,3 45,0 69,6 2,90 1,30 18,6 5,5 10,8■ Vaisala 21,83 29,1 1,19 31,0 30,3 31,7 1,21 0,90 18,0 2,2 7,5 35,4 34,0 37,6 1,37 0,90 15,9 2,1 6,6■ Wärtsilä 36,05 456,0 1,72 543,2 506,6 583,2 2,01 1,10 18,0 3,6 10,7 603,0 536,1 664,1 2,22 1,20 16,2 3,2 9,6■ YIT 16,50 238,0 1,43 262,6 252,0 284,0 1,55 0,82 10,7 1,8 8,4 311,0 287,1 344,0 1,83 0,95 9,0 1,6 7,2

49

ANALYYTIKOIDEN NÄKEMYKSET Nokiasta ha-joavat voimakkaasti. Factsetin tietokannassa optimistisin ennuste odottaa yhtiöltä tänä vuonna 1 655 miljardin euron voittoon ennen veroja, kun taas pessimistisin ennuste uskoo yli miljardin euron tappioon.

Nokiaa seuraa 59 pankkia tai analyysitaloa, joista yksitoista rohkenee antaa ostosuo-situksen. Vastaavasti myyntisuosituksen antajia on 21. Konsensussuositukseksi tulee

Eräs Nokiaan aiempaa pessimistisemmin suhtautuva analyysitalo on Inderes, joka laski

maaliskuun puolivälissä osakkeen tavoitehin-nan 2,50 euroon 3,00 eurosta.

Inderesin analyytikon Mikael Rautasen mukaan Nokia joutuu kohtaamaan Huawein, ZTE:n ja Lenovon laajentumispyrkimykset.

ressiivisen hinnoittelun voimalla, mikä lisää hintapainetta koko markkinassa ja älypuhe-

valmistajien kilpailuetuna on kustannuste-hokkuus, resurssit sekä edullisen pääoman

TOMMI MELENDER

Nokialla Kiinan-uhkaa

Yhtiöosake-kurssi18.3.2013


tulos/ osakeeuroa


alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

Voitto ennen veroja, meur

alin ennuste

ylin ennuste

tulos/ osake, euroa


p/e p/b ev/ebitda

TAULUKOT


Yhtiöosake-kurssi18.3.2013

markkina-arvo,

MK

tulos/osake

KR

tulos/ osake

KR

voitto ennen veroja,

MK

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake

KR

voitto ennen veroja

MKp/e ev/

ebitdaosinko-

tuotto, %

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

RUOTSI

Hennes & Mauritz 227,40 376 363 10,19 10,89 23 586 20,9 13,3 4,2 12,20 26 432 18,6 11,8 4,6

Nordea 73,75 298 683 6,95 6,74 36 171 10,9 4,2 7,58 40 445 9,7 4,7

Ericsson 82,45 272 036 3,55 5,10 21 556 16,2 7,1 3,6 6,05 25 548 13,6 6,2 3,9

Atlas Copco 180,80 214 748 11,43 11,33 18 372 16,0 10,0 3,3 12,10 19 690 14,9 9,2 3,6

Volvo 96,85 206 084 5,44 6,26 16 970 15,5 7,0 3,3 9,31 26 029 10,4 5,7 4,0

TeliaSonera 45,45 196 802 4,59 4,24 24 500 10,7 7,1 6,6 4,38 25 759 10,4 6,8 6,9

Handelsbanken 283,70 179 928 23,11 21,42 17 731 13,2 4,0 22,43 18 780 12,6 4,2

Swedbank 157,40 178 074 12,19 13,28 18 516 11,9 6,4 14,21 19 599 11,1 6,7

SEB 68,40 150 027 5,51 5,79 15 805 11,8 4,4 6,20 17 095 11,0 4,9

Investor 188,00 142 810 31,83 4,57 7 020 41,2 18,9 4,2 3,46 8 062 54,3 18,9 4,4

Sandvik 101,90 127 821 6,51 7,30 12 253 14,0 7,8 3,7 8,37 14 298 12,2 6,9 4,1

SCA 155,90 109 908 6,34 9,52 8 256 16,4 9,3 3,0 10,92 10 124 14,3 8,2 3,2

Scania 136,50 107 474 8,31 9,23 9 816 14,8 8,2 3,7 10,68 11 324 12,8 7,1 3,8

Assa Abloy 253,10 93 864 13,84 14,98 7 257 16,9 11,6 2,2 16,51 8 092 15,3 10,5 2,4

SKF 159,80 72 736 10,37 11,09 7 103 14,4 8,0 3,8 13,12 8 572 12,2 6,7 4,1

Alfa Laval 148,20 62 163 7,61 7,95 4 553 18,6 11,5 2,5 8,88 4 975 16,7 10,4 2,7

Hexagon 175,40 62 096 8,66 9,48 4 122 18,5 13,2 1,4 10,70 4 688 16,4 11,6 1,7

Electrolux 168,20 51 993 9,06 13,60 4 523 12,4 6,6 4,2 15,85 5 738 10,6 5,6 4,2

Skanska 115,20 48 373 6,90 8,39 4 752 13,7 8,3 5,4 9,14 5 032 12,6 7,5 5,6

Tele2 104,70 47 051 7,30 9,87 5 743 10,6 5,7 7,6 10,90 6 300 9,6 5,3 8,6

Getinge 194,40 46 330 10,58 12,27 3 567 15,8 10,4 2,2 14,16 4 452 13,7 8,8 2,5

Industrivärden 120,60 45 979 25,83 3,13 1 332 38,5 40,6 4,6 3,82 1 627 31,6 29,4 4,8

Lundin Petroleum 137,90 43 840 2,28 4,65 4 709 29,7 7,6 0,0 5,01 5 687 27,5 6,7 0,0

Swedish Match 204,50 42 127 14,25 13,92 3 466 14,7 12,9 3,7 15,14 3 579 13,5 12,2 3,9

Kinnevik 147,60 41 089 -10,77 6,96 1 953 21,2 27,8 4,7 8,38 2 638 17,6 18,6 5,1

NORJA

Statoil 140,80 448 961 21,60 16,36 182 052 8,6 2,1 5,0 17,09 183 833 8,2 2,1 5,1

Telenor 126,60 197 489 6,06 9,98 23 516 12,7 6,5 5,4 11,46 26 907 11,0 6,2 6,3

DNB 90,90 148 057 8,33 9,30 20 389 9,8 2,5 10,17 22 424 8,9 2,8

Seadrill 216,10 101 405 15,98 16,86 10 010 12,8 10,8 9,3 22,08 13 144 9,8 8,9 10,0

Yara International 270,00 76 736 35,52 33,40 11 555 8,1 5,2 4,5 31,61 10 910 8,5 5,1 4,6

Norsk Hydro 25,40 52 553 0,26 0,96 3 034 26,5 6,5 3,0 1,80 5 533 14,1 4,9 3,0

Subsea 7 140,10 49 286 8,85 8,87 4 965 15,8 7,0 2,5 11,96 6 707 11,7 5,5 2,5

Orkla 47,79 48 695 1,60 2,82 3 810 16,9 12,4 5,2 3,14 4 170 15,2 11,3 5,2

Gjensidige Försikring 96,50 48 250 8,56 7,10 4 686 13,6 11,5 5,9 7,29 4 746 13,2 10,5 6,0

Aker Solutions 111,70 30 606 8,30 9,50 3 594 11,8 7,0 3,7 12,60 4 710 8,9 5,6 4,5

TANSKA

Novo Nordisk 965,00 540 400 38,85 46,60 32 513 20,7 15,3 2,2 51,68 35 272 18,7 13,8 2,5

A.P. Moeller-Maersk 46 360 199 124 4 958 4 458 45 319 10,4 3,9 2,6 5 605 53 139 8,3 3,5 2,8

Danske Bank 105,60 106 510 5,10 9,44 13 033 11,2 1,9 13,31 18 104 7,9 3,9

Carlsberg 585,50 90 130 36,10 40,27 8 648 14,5 8,2 1,1 45,71 9 684 12,8 7,3 1,2

Coloplast 321,10 70 642 10,30 12,83 3 638 25,0 16,3 1,4 14,34 4 039 22,4 15,0 1,7

Novozymes 205,10 66 658 6,33 7,00 2 845 29,3 18,1 1,2 7,65 3 126 26,8 16,4 1,3


ESPANJAN TALOUDELLA menee surkeasti mutta maan tekstiiliteollisuuden ylpeydellä Inditexillä pyyhkii hyvin. Zara-brändistä tun-

-loksen haalittuaan kuudentoista miljardin euron liikevaihdolla neljän miljardin euron liikevoiton.

Kotimaassaan Inditex menetti viisi pro-senttia liikevaihdostaan, mutta Espanja muodostaa edelleen 21 prosenttia ylimmästä rivistä. Euroalue kokonaisuudessaan tuo In-ditexin liikevaihdosta 45 prosenttia, mikä lie-nee sijoittajien makuun turhankin suuri siivu.

Aasian kasvavilta markkinoilta yhtiö hankkii liikevaihdostaan viidenneksen. Amerikkojen osuus yltää neljääntoista prosenttiin.

Inditex nostaa tänä keväänä osinkoaan 22 prosenttia 2,20 euroon, mikä tietää pääomis-tajalle, Forbesin tuoreen listauksen mukaan maailman kolmanneksi rikkaimmalle ihmi-selle Amancio Ortegalle 813 miljoonan euron tienestejä.

Inditexin osake hinnoitellaan aavistuksen korkeammilla kertoimilla kuin sen kovan kil-pailijan, ruotsalaisen Hennes & Mauritzin.

TOMMI MELENDER

Espanjan ylpeys iskussa

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET

IND

ITEX

Yhtiöosake-kurssi

18.3.2013

markkina-arvo,meur

tulos/osake 2009

tulos/ osakeeuroa


p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osake


p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Anheuser-Busch InBev 73,62 118 299 3,45 3,84 9 795 19,2 10,8 2,5 4,38 11 284 16,8 9,3 2,8

Sanofi 75,95 100 735 6,20 6,00 10 594 12,7 8,4 3,9 6,64 11 579 11,4 7,5 4,3

Unilever 31,34 95 089 1,57 1,68 7 155 18,6 11,5 3,3 1,83 7 820 17,1 10,7 3,5

Total 38,40 90 839 5,45 5,28 23 702 7,3 3,2 6,2 5,29 24 397 7,3 3,1 6,4

SAP 64,25 78 931 3,03 3,49 5 725 18,4 12,5 1,5 3,95 6 475 16,3 10,6 1,7

Siemens 84,67 76 432 5,71 5,92 7 084 14,3 9,3 3,6 7,43 8 987 11,4 7,3 3,9

L'Oreal 120,30 72 699 4,97 5,11 4 258 23,5 14,9 2,0 5,54 4 616 21,7 13,5 2,2

Volkswagen 158,55 71 575 46,42 21,90 14 058 7,2 2,6 2,6 25,07 16 348 6,3 2,2 3,2

BASF 73,35 67 370 5,71 5,96 9 168 12,3 6,0 3,7 6,27 9 652 11,7 5,6 3,8

LVMH 132,10 67 063 6,82 7,56 6 247 17,5 9,2 2,4 8,50 6 987 15,5 8,1 2,7

ENI 17,86 64 907 1,97 1,98 18 916 9,0 2,7 6,2 2,17 19 537 8,2 2,6 6,3

Bayer 78,24 64 700 5,34 5,87 5 362 13,3 8,0 2,7 6,41 6 041 12,2 7,2 2,9

Inditex 101,80 63 455 3,79 4,28 3 555 23,8 13,2 2,5 4,82 4 008 21,1 11,6 2,8

Banco Santander 5,62 59 206 0,22 0,56 9 850 10,1 10,7 0,66 12 104 8,5 10,7

Telefonica 11,29 51 358 0,87 1,14 7 196 9,9 4,9 6,6 1,14 7 551 9,9 4,7 6,6

BNP Paribas 40,96 50 877 5,15 5,02 10 088 8,2 4,2 5,70 11 287 7,2 5,1

Allianz 109,25 49 813 11,34 12,12 8 676 9,0 6,2 4,5 12,76 8 966 8,6 6,0 4,7

Daimler 44,70 47 724 5,71 4,62 7 494 9,7 3,1 4,9 5,35 8 651 8,4 2,8 4,9

BMW 69,07 44 264 7,77 7,89 7 914 8,8 2,7 4,0 8,08 8 095 8,5 2,5 4,1

Banco Bilbao 7,23 39 373 0,82 0,76 6 491 9,5 5,8 0,89 7 346 8,2 5,8

Deutsche Telekom 8,48 36 649 0,59 0,68 4 562 12,4 4,4 5,9 0,74 5 451 11,5 4,2 5,9

GDF Suez 14,52 35 022 0,67 1,35 5 719 10,8 5,0 10,3 1,39 5 588 10,4 4,8 10,3

Danone 54,74 34 725 3,01 3,10 2 760 17,7 10,9 2,7 3,38 3 023 16,2 9,9 3,0

EADS 41,69 34 560 1,50 2,71 2 983 15,4 4,8 2,4 3,59 3 768 11,6 4,1 3,1

Heineken 58,90 33 927 5,12 3,24 2 624 18,2 10,0 1,7 3,60 2 903 16,4 8,9 1,8

AXA 14,08 33 620 1,81 1,96 6 597 7,2 6,6 5,6 2,08 7 172 6,8 6,0 5,9

Schneider Electric 57,69 32 042 3,36 4,08 2 942 14,1 8,7 3,4 4,54 3 310 12,7 7,7 3,6

Air Liquide 95,86 29 952 5,17 5,55 2 453 17,3 8,8 2,8 6,15 2 714 15,6 8,1 3,0

Deutsche Bank 32,01 29 749 0,64 3,90 5 167 8,2 2,3 5,10 6 718 6,3 3,0

Henkel 74,35 29 143 3,70 4,04 2 302 18,4 9,8 1,4 4,47 2 580 16,7 8,7 1,5

EdF 14,73 27 225 1,80 1,73 5 018 8,5 4,3 7,8 1,95 5 428 7,6 4,3 7,8

Hermes 256,50 27 079 7,54 1 206 34,0 19,3 1,1 8,43 1 351 30,4 17,0 1,3

Linde 145,65 26 978 6,97 8,68 1 972 16,8 8,7 2,0 9,61 2 319 15,2 7,9 2,2

Munich Re 147,85 26 516 17,98 16,42 3 948 9,0 8,1 4,7 16,83 3 995 8,8 7,8 4,9

Pernod Ricard 99,84 26 489 4,53 4,91 1 807 20,3 14,1 1,7 5,62 2 057 17,8 12,8 1,9

E.ON 12,94 25 893 1,14 1,27 4 000 10,2 4,0 5,4 1,37 4 200 9,4 3,8 5,6

Iberdrola 4,00 25 125 0,46 0,40 3 267 10,1 7,1 7,5 0,41 3 582 9,7 6,6 7,5

Merck 113,95 24 771 7,61 8,36 1 507 13,6 8,2 1,6 9,02 1 742 12,6 7,6 1,8

Enel 2,60 24 411 0,36 0,33 7 066 7,8 4,1 5,4 0,35 7 245 7,4 3,9 5,5 LÄH

DE:

FA

CTSE

TLÄ

HD

E: F

ACT

SET

TAULUKOT



Yhtiöosake-kurssi

18.3.2013

markkina-arvo,MGBP

tulos/osake GBp

tulos/ osakeGBp

voitto ennen veroja, MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeGBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Royal Bank of Scotland 293,60 167 580 20,44 24,96 3 641 11,8 0,0 33,10 4 681 8,9 0,0

Royal Dutch Shell 2 220,00 139 820 246,69 277,84 26 741 8,0 3,7 5,4 282,49 26 900 7,9 3,6 5,5

HSBC 716,40 132 422 45,52 65,16 16 962 11,0 4,6 73,07 17 203 9,8 5,1

BHP Billiton 1 981,50 115 773 182,49 167,37 13 519 11,8 6,9 3,9 199,12 14 367 10,0 5,9 4,2

Vodafone 187,60 91 792 15,30 16,29 10 742 11,5 8,8 5,5 17,44 11 215 10,8 8,6 5,7

BP 449,70 86 189 57,02 58,10 15 732 7,7 3,9 5,3 61,89 16 998 7,3 3,7 5,7

Unilever 2 753,00 81 476 127,34 141,51 6 115 19,5 11,8 3,2 155,36 6 406 17,7 10,7 3,4

GlaxoSmithKline 1 513,50 74 279 112,70 115,93 7 631 13,1 9,2 5,2 127,00 7 911 11,9 8,6 5,5

British American Tobacco 3 506,50 67 605 207,50 230,00 6 386 15,2 11,5 4,3 251,70 6 523 13,9 10,8 4,7

Rio Tinto 3 107,00 60 794 309,50 394,89 10 915 7,9 4,9 3,9 433,63 11 309 7,2 4,5 4,3

SABMiller 3 466,00 55 354 147,93 178,46 3 807 19,4 14,4 2,2 200,69 4 077 17,3 12,9 2,5

Diageo 2 042,50 51 255 94,20 102,72 3 306 19,9 15,0 2,3 113,48 3 597 18,0 13,7 2,5

51

EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET

BRITTILÄISET TULOSENNUSTEET

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

TAULUKOT


Yhtiöosake-kurssi

18.3.2013

markkina-arvo,MUSD

tulos/osake USD

tulos/ osakeUSD

voitto ennen veroja, MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

tulos/osakeUSD

voitto ennen veroja MUSD

p/e ev/ ebitda

osinko-tuotto, %

Apple 454,49 426 792 44,15 43,87 55 876 10,4 4,5 2,3 49,98 63 737 9,1 3,7 2,5

Exxon Mobil 88,58 396 878 8,10 7,90 67 222 11,2 4,9 2,7 8,21 65 820 10,8 5,0 2,8

Google 811,32 269 919 39,13 45,76 15 871 17,7 9,6 0,0 53,50 18 954 15,2 7,7 0,0

Berkshire Hathaway 101,77 250 277 4,62 5,77 21 346 17,6 0,0 6,08 22 170 16,7 0,0

Wal-Mart Stores 72,45 243 201 5,02 5,35 27 218 13,5 7,5 2,6 5,86 28 838 12,4 7,2 2,9

General Electric 23,32 241 850 1,52 1,69 19 692 13,8 7,3 3,3 1,84 21 989 12,7 6,7 3,7

IBM 213,44 237 881 15,25 16,76 24 562 12,7 9,0 1,6 18,45 25 877 11,6 8,6 1,8

Microsoft 28,18 236 042 2,78 2,84 29 466 9,9 5,2 3,2 3,15 32 303 8,9 4,2 3,4

Chevron 119,46 233 146 12,08 12,45 42 808 9,6 4,0 3,1 12,64 42 187 9,5 4,1 3,3

Johnson & Johnson 78,86 220 574 5,10 5,40 19 177 14,6 9,2 3,2 5,72 20 474 13,8 8,3 3,4

Procter & Gamble 77,11 210 637 3,85 4,06 15 736 19,0 12,3 3,0 4,36 16 761 17,7 11,5 3,2

Pfizer 27,99 201 126 2,19 2,28 22 434 12,3 7,4 3,4 2,38 22 337 11,8 6,8 3,6

AT&T 36,14 198 466 2,31 2,52 21 324 14,3 6,4 5,0 2,70 22 718 13,4 6,2 5,1

Wells Fargo 37,49 197 716 3,36 3,65 30 966 10,3 2,7 3,85 32 316 9,7 3,1

JPMorgan Chase 49,20 188 311 5,20 5,45 31 989 9,0 2,8 5,80 33 117 8,5 3,3

Coca-Cola 39,33 175 282 2,01 2,14 12 689 18,4 13,8 2,8 2,33 13 639 16,9 12,8 3,1

Oracle 35,69 168 967 2,95 18 872 12,1 6,7 0,7 3,24 20 215 11,0 5,9 0,7

Philip Morris 90,81 151 308 5,22 5,77 13 835 15,7 11,0 3,9 6,43 14 841 14,1 10,4 4,4

Verizon 48,95 139 912 2,32 2,75 21 609 17,8 4,4 4,2 3,15 23 869 15,5 4,0 4,4

Citigroup 45,79 139 284 3,86 4,67 19 413 9,8 0,1 5,38 22 413 8,5 1,6

Bank of America 12,71 137 525 0,25 1,00 17 784 12,7 0,6 1,31 22 809 9,7 1,6

Merck 43,70 132 077 3,82 3,62 14 389 12,1 5,9 3,9 3,82 15 157 11,4 6,0 3,9

PepsiCo 76,67 118 285 4,10 4,39 9 358 17,5 10,6 2,9 4,76 9 992 16,1 10,0 3,1

Amazon.com 256,41 116 551 -0,09 1,45 1 202 176,8 22,6 0,0 3,24 2 541 79,1 15,8 0,0

Cisco 21,52 114 744 1,85 1,99 13 470 10,8 5,1 2,6 2,10 14 349 10,2 4,5 2,6

Qualcomm 64,72 111 197 3,71 4,50 9 518 14,4 10,2 1,6 4,88 10 464 13,3 8,6 1,7

Comcast 40,13 104 899 1,93 2,36 10 433 17,0 7,1 1,9 2,71 11 671 14,8 6,5 2,2

Intel 21,14 104 558 2,13 1,92 12 975 11,0 4,8 4,3 2,08 13 876 10,2 4,5 4,3

Visa 156,00 103 496 6,20 7,35 7 033 21,2 13,4 0,8 8,51 8 003 18,3 11,2 0,8

Home Depot 68,79 102 853 3,10 3,50 8 051 19,7 11,0 2,3 4,10 8 875 16,8 10,3 2,6

Walt Disney 56,31 101 664 3,07 3,44 10 080 16,4 9,2 1,2 3,90 11 252 14,4 8,3 1,4

McDonald's 98,40 98 675 5,36 5,80 8 448 17,0 10,6 3,2 6,34 9 037 15,5 10,0 3,5Schlumberger 73,98 98 469 4,17 4,75 8 357 15,6 8,2 1,7 5,87 10 336 12,6 6,6 1,7United Technologies 93,11 85 818 5,35 6,11 8 352 15,3 9,2 2,3 7,00 9 509 13,3 8,1 2,5

UPS 85,08 81 282 4,53 5,00 7 185 17,0 9,4 2,9 5,70 7 946 14,9 8,6 3,2

3M 105,18 72 573 6,32 6,85 6 839 15,4 8,8 2,4 7,50 7 345 14,0 8,1 2,6

ConocoPhillips 59,31 72 417 5,37 5,46 13 799 10,9 4,0 4,5 5,98 15 571 9,9 3,7 4,5

American Express 65,13 71 772 4,40 4,76 7 687 13,7 1,4 5,38 8 219 12,1 1,4

Newscorp 29,63 69 589 1,41 1,67 5 804 17,7 10,7 0,6 1,95 6 383 15,2 9,6 0,6

Goldman Sachs 148,84 69 285 14,13 13,45 10 312 11,1 24,2 1,3 14,96 10 900 9,9 24,8 1,3

Amgen 92,40 69 155 6,51 7,16 6 306 12,9 9,4 2,0 8,27 7 214 11,2 8,4 2,4

Altria 33,69 67 712 2,21 2,39 7 501 14,1 10,2 5,5 2,58 7 948 13,1 9,8 5,9

Gilead Sciences 44,38 67 578 1,95 2,00 4 312 22,2 14,8 0,0 2,80 5 978 15,9 10,6 0,0

CVS Caremark 54,38 66 952 3,43 3,95 7 357 13,8 7,8 1,6 4,40 7 896 12,4 7,3 2,0

eBay 51,10 66 245 2,36 2,75 4 503 18,6 11,2 0,0 3,23 5 354 15,8 9,1 0,0


YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET

SUURET JENKKIFIRMAT ovat paitsi ennätyksel-lisen hyvässä tuloskunnossa myös ennätyksel-lisen rikkaita.

S&P 500 -indeksin osakekohtainen tulos-kertymä nousi viime vuonna kaikkien aikojen huippuunsa 103,76 dollariin. Tänä vuonna on luvassa vielä parempaa. Konsensusennustei-den mukaan S&P 500:n voitot kasvavat kym-menen prosenttia.

Ennätyksellinen tulostahti paisuttaa jenkki-

tilastojen mukaan rahoitussektorin ulkopuolis-ten yhtiöiden likvidit varat olivat viime vuoden lopussa 1 760 miljardia dollaria eli enemmän kuin koskaan ennen.

käyttävät suuren osan käteisvaroistaan osin-kojen maksuun ja omien osakkeiden ostoon. Se tietää hyvää osakkeiden kurssikehitykselle. Huonompana merkkinä voi pitää sitä, että eri-tyisen suuria investointihaluja amerikkalaisyh-tiöillä ei ole.

Kassat voivat paksusti

TOMMI MELENDER

COLO

UR

BO

X

TAULUKOT

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT

Yhtiö Tuotto

5 v. p.a.

Tuotto3 v. p.a.

Tuotto12 kk

Tuotto6 kk

Tuotto1 kk

Riskivolatili-teetti

RiskiSharpenmittari

Hallinnointi- ja säilytys- palkkio, %

lisä-viite

Juoksevat kulut

Rahasto-pääoma

meurSalkunhoitaja

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

LÄH

DE:

SIJ

OIT

UST

UTK

IMU

S O

Y

5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

53

LYHYEN KORON RAHASTOT PARHAAT Nordea Korkotuotto 3,89 10,25 7,14 0,70 1,91 0,00 0,60 0,60 232,94 J. ToppNordea SVE Instituutio Korko 4,76 6,94 6,77 -0,32 2,35 6,39 0,00 0,25 0,25 2275,61 Nordea Inv. ManagementSEB Likviditetsfond 3,34 5,61 5,10 -1,00 2,22 6,62 0,00 0,40 - 495,04 J. SchenlingOP-Korkotuotto II 1,81 3,06 4,46 2,26 0,25 0,48 0,00 0,15 0,15 - Danske Invest Yhteisökorko Plus 4,07 3,46 4,44 1,97 0,30 0,79 0,00 0,43 0,43 93,98 Danske Capital / R.LouhentoHUONOIMMAT OP-Likvidi 0,75 0,41 0,10 0,02 0,06 0,00 0,20 0,20 544,24 Pohjola VarainhoitoNordea Lyhyt Korko 0,67 0,37 0,09 0,02 0,12 0,00 0,25 0,25 141,88 J. ToppDanske Invest Rahamarkkina 1,46 0,73 0,34 0,02 0,00 0,07 0,00 0,33 0,33 57,26 A-C. KilpiICECAPITAL Qualifying Money Market 1,35 0,56 0,20 0,02 0,03 0,07 0,00 0,15 0,15 12,84 J. KurppaAlfred Berg Korko 1,54 0,59 0,05 -0,08 -0,02 0,07 0,00 0,40 0,40 109,04 BNP Paribas Asset ManagementEUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT

PARHAAT OP-Obligaatio Tuotto 11,09 9,41 -0,02 7,43 1,41 0,60 0,60 98,87 Pohjola Varainhoito OyeQ Valtiokorko 5,35 5,37 8,43 4,36 0,61 3,18 2,45 0,45 0,45 7,99 T. PetersenNordea Pro Euro Obligaatio 5,73 4,98 8,16 3,91 0,20 3,37 2,24 0,30 0,30 582,29 M. ForsbergOP-Obligaatio 3,68 2,52 8,02 4,46 0,20 3,77 1,96 0,52 0,52 527,16 H. KojonenNordea Euro Obligaatio 5,43 4,77 8,00 3,81 0,17 3,45 2,14 0,60 0,61 410,36 M. ForsbergHUONOIMMAT Danske Invest Valtionobligaatio 4,51 3,69 5,42 0,60 0,94 4,26 1,13 0,60 0,60 339,69 T. SuonpääEvli Valtionobligaatio 4,44 3,41 5,25 2,20 0,10 3,03 1,53 0,65 0,65 190,96 J. Heikkilä Nordea Euro Midi Korko 2,71 1,90 3,32 1,62 0,23 1,58 1,70 0,60 0,60 68,20 R. OhlsonOP-Obligaatio Prima 4,22 3,13 2,88 -0,77 0,58 3,06 0,74 0,15 0,40 197,51 H. KojonenOP-Reaalikorko 3,08 2,69 1,61 -1,28 0,42 3,71 0,27 0,50 0,50 215,32 H. KojonenEUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT

PARHAAT Ålandsbanken Euro High Yield 10,61 7,82 15,74 9,95 0,94 4,04 3,74 1,00 1,00 77,95 Ålandsbanken Asset Mgmt.Evli High Yield Yrityslaina 10,24 9,69 13,24 9,24 0,60 3,26 3,87 0,95 0,95 450,45 Lundström, SilvaDanske Invest Euro High Yield 8,61 9,46 13,02 9,25 0,67 3,64 3,40 0,95 0,95 209,44 Danske Capital / T.LundstenOP-High Yield 8,01 7,53 11,52 8,48 0,52 3,28 3,33 0,80 0,80 639,12 T. KokkarinenFIM Euro High Yield * 7,88 8,89 11,41 7,13 0,54 3,09 3,49 0,20 & 1,01 65,57 JuujärviHUONOIMMAT Danske Invest Kestävä Arvo Korko 5,24 4,71 6,21 3,00 0,98 1,99 2,81 0,75 0,75 42,58 Danske Capital / T.LundstenSeligson & Co Euro Corporate Bond 6,30 5,25 5,75 2,20 1,30 2,32 2,21 0,33 0,33 64,24 Holmberg, NilssonOP-Korkosalkku 2,87 1,16 5,45 4,14 0,16 1,99 2,42 0,60 0,65 536,92 T. LeskinenEvli Lyhyt Yrityslaina 1,92 2,35 4,34 2,04 0,51 0,79 4,69 0,45 0,55 368,38 Silva, PukkaFIM Korko Optimaattori * 4,41 4,38 4,07 1,83 -0,08 1,43 2,42 0,15 & 0,59 165,50 SalmenkiviMUUT RAHASTOT (HEDGE, RAAKA-AINE, YMS.)

PARHAAT HCP Black * 6,38 9,01 4,65 2,85 4,09 2,05 1,15 + - 5,88 T. KemppainenSEB Finland Momentum -1,74 4,76 8,97 21,39 2,56 20,88 0,40 2,50 2,50 57,82 C. Backholm, P. SandströmEliksir * 0,87 2,32 6,33 3,60 0,96 3,20 1,78 0,85 1,53 80,23 Danske CapitalDanske Invest Neutral 2,84 3,49 6,09 3,39 0,24 1,18 4,62 1,10 1,15 129,98 T. LiikanenSEB Räntehedge Alpha * 4,97 8,81 5,69 -0,72 1,50 6,73 0,75 1,10 + - 683,68 S. DaberiusHUONOIMMAT Eufex Hyödyke * -9,66 -7,55 -4,39 9,01 -1,14 0,75 + - 4,19 Eufex OyQuorum Nordic Special Situations+ * -5,61 -11,89 -4,41 -1,05 13,50 -0,93 1,00 + - 7,88 M. KyyrönenICECAPITAL Commodity * -0,63 -5,90 -13,52 -5,55 -2,94 12,78 -1,11 1,00 1,00 7,04 M. SimonsenUB View * -5,08 -8,08 -15,08 -3,73 -2,79 10,13 -1,55 1,00 + - 45,51 J. Aarnio, J. VilkkoDanske Invest Raaka-aine * -12,13 1,58 -15,40 -9,30 -4,86 13,00 -1,23 1,90 1,96 11,72 K. Ainala

EIHÄN RAHAMARKKINARAHASTOILTA tavata odottaa hulppeita tuottolukuja, mutta 0,05 prosenttia viimeksi kuluneelta 12 kuukau-delta on kyllä kehno suoritus.

Alfred Berg Korko -rahastossa satasen päälle kertyi vuodessa vaivainen viiden

turpiin yli puolitoista prosenttiyksikköä. Kuu-kausikatsauksessaan rahasto ei selittele tai puolustele kehnoa menestystä sanallakaan.

rahastoista ei ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisemminkään. Maaliskuun 2012 alusta helmikuun 2013 loppuun ulottuvalla tarkastelujaksolla yksikään euroihin sijoittava käteis- tai rahamarkkinarahasto ei siihen pys-tynyt, mikä on toki odotuksenmukaista.

Sen sijaan sellaiset korkoriskiltään alle vuo-den mittaiset lyhyen koron rahastot, joiden salkuissa voi olla juoksuajaltaan pitkiäkin

vaihtuvakorkoisia lainapapereita, ovat herut-taneet parhaimmillaan (Nordea Korkotuotto) todella komeita tuottoprosentteja. Vastapai-noksi ne ovat lyhyen koron rahastoista suuri-riskisimpiä, sillä sijoituskohteiden luottoriskit heiluttavat niiden arvoa tuntuvastikin.

KARO HÄMÄLÄINEN

Kelpaisiko 0,05 prosentin korkotuotto?

TAULUKOT

helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.


AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 229,2 milj. euroa Kone 8,9 9,2 -0,3Metso 7,3 7,2 0,1Fortum 6,3 6,4 -0,1Wärtsilä 5,8 6,1 -0,3Nokian Renkaat 5,2 Nokia 4,8 5,3 -0,5ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 131,5 milj. euroa Fortum 9,3 9,1 0,2Nokia 6,5 6,6 -0,1Sampo 5,9 5,6 0,4Vaisala 4,6 5,2 -0,6Teliasonera 4,0 4,1 0,0Nokian Renkaat 3,6 3,8 -0,1ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 31,0 milj. euroa Vaisala 5,1 5,8 -0,7Stockmann 5,0 5,1 -0,1Cargotec 4,0 Pöyry 4,0 4,5 -0,5Amer Sports 3,9 Sanoma 3,9 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 23,6 milj. euroa Nordea 8,0 9,3 -1,2Cramo 7,0 Stora Enso 6,8 UPM 6,3 6,7 -0,4Amer Sports 5,7 4,7 1,0Cargotec 5,3 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 62,7 milj. euroa Amer Sports 7,0 6,8 0,2Affecto 7,0 6,4 0,6Basware 6,0 5,9 0,1Lassila & Tikanoja 5,0 5,3 -0,3Konecranes 4,9 4,8 0,1Aktia Capital 4,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 241,1 milj. euroa Kone 9,0 7,3 1,7Metso 8,8 8,9 -0,1Nordea 7,3 6,8 0,5Nokian Renkaat 6,0 Nokia 6,0 7,6 -1,6Sampo 4,9 5,0 -0,1

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 206,4 milj. euroa Kone 9,3 8,9 0,4Nokia 8,3 8,2 0,1Fortum 8,1 Metso 5,8 8,1 -2,4Nokian Renkaat 5,4 Nordea 4,8 5,0 -0,2EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 119,5 milj. euroa Metso 8,5 8,8 -0,3Wärtsilä 7,1 7,3 -0,2Nokian Renkaat 6,9 6,5 0,4Fortum 5,6 5,5 0,1Tieto 5,0 Kone 4,9 5,0 -0,1EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 80,8 milj. euroa Raisio 7,4 7,4 0,0Affecto 6,8 5,5 1,3PKC Group 6,0 5,9 0,1Outotec 5,5 6,2 -0,7Konecranes 5,4 Huhtamäki 4,8 5,3 -0,6FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 78,3 milj. euroa Nokia 7,8 8,0 -0,2Nokian Renkaat 7,8 6,0 1,8Stonesoft 6,2 6,6 -0,4Amer Sports 5,6 5,1 0,5Metso 5,5 5,4 0,1Fortum 5,0 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,2 milj. euroa Kone 8,8 9,2 -0,4Fortum 8,7 9,0 -0,3Nokia 8,6 9,4 -0,8Sampo 8,0 8,6 -0,6Metso 4,7 5,4 -0,7Pohjola 4,3 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 63,1 milj. euroa Outotec 8,1 7,9 0,3Wärtsilä 8,1 9,1 -1,1Nokian Renkaat 7,6 7,3 0,3YIT 7,5 7,1 0,4Kone 7,2 4,9 2,3Konecranes 4,8 4,7 0,2

HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 46,0 milj. euroa Sampo 9,9 7,5 2,4Kone 9,7 10,1 -0,4Fortum 8,0 7,6 0,4Metso 5,8 5,8 0,0Wärtsilä 5,4 4,6 0,8Nordea 4,5 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 34,3 milj. euroa Nordea 9,1 8,0 1,1Outotec 7,4 4,9 2,5Kone 7,2 8,3 -1,1Fortum 7,1 6,4 0,7Wärtsilä 6,6 Metso 4,5 9,0 -4,5NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 493,8 milj. euroa Fortum 7,6 7,5 0,1Nokia 7,1 8,1 -1,1Metso 6,3 6,9 -0,6Nokian Renkaat 6,0 5,6 0,4Sampo 5,8 6,6 -0,8Nordea 4,8 5,2 -0,4NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 210,6 milj. euroa Fortum 7,6 7,9 -0,3Sampo 7,4 7,8 -0,4Nokia 7,4 Kone 7,3 7,1 0,2Metso 5,7 7,1 -1,4Wärtsilä 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 26,9 milj. euroa Metso 10,4 10,9 -0,5Nordea 9,9 9,6 0,3Nokia 9,3 9,3 -0,1Nokian Renkaat 9,1 8,2 0,9Fortum 7,5 7,9 -0,3Pohjola 6,9 5,6 1,4ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 200,3 milj. euroa Huhtamäki 6,7 6,4 0,3Nokian Renkaat 6,0 5,7 0,3Sampo 5,5 5,3 0,2Nordea 5,2 Ramirent 5,1 5,0 0,1Pohjola 4,9 5,4 -0,4



METSO KUULUI helmikuun pettymysosak-keisiin ja koetteli niitä Suomi-salkkuja, joiden hoitajat olivat asettaneet konepajayhtiön ylipainoon.

Muutama salkunhoitaja reagoi vähentä-mällä aktiivisesti Metson osuutta. Näin toi-mivat esimerkiksi Danske Suomi Yhteisöosak-keen Sauli Hämäläinen ja Icecapital Finland Equityn Hannu Angervuo. Kummassakin rahastossa Metso kuuluu yhä kuuden suu-rimman sijoituksen joukkoon.

Sen sijaan Evli Selectin Jacob Nyman, Nordea 130/30:n Hans Parhiala ja Ålandsban-ken Finland Valuen Niklas Lund eivät hätkäh-täneet vaan pitävät Metson yhä rahastojensa suurimpana sijoituksena. Aktia Capitalissa Metson painoa nostettiin.

Konepajayhtiö ilmestyi helmikuun aikana uutena tulokkaana FIM Fennon ja OP-Deltan kärkikuusikkoon.

KARO HÄMÄLÄINEN

Metso koetteli rahastosalkkuja

TAULUKOT

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT 18.3.2013Osake Osakkeita, kpl Arvo, euroa Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa Muutos vuoden

alusta, kplMuutos vuoden alusta, euroa

Muutos vuoden alusta (kpl), %

Fortum 1 607 200 24 220 504 57 300 863 511 95 300 2 721 286 6,3Outokumpu 6 405 566 4 054 723 388 606 245 988 395 106 -435 090 6,6UPM 2 511 900 21 954 006 18 000 157 320 36 000 -93 884 1,5Nokia 3 437 500 8 896 250 60 000 155 280 61 000 -2 732 416 1,8Kemira 744 000 8 221 200 10 000 110 500 16 000 -529 360 2,2Metso 664 440 21 142 481 3 200 101 824 13 900 -910 825 2,1Neste Oil 761 000 8 538 420 2 000 22 440 -10 000 342 690 -1,3Stora Enso R 777 000 3 966 585 4 000 20 420 8 000 -70 665 1Amer Sports 2 687 776 34 242 266 0 0 0 3 951 030 0Kesko B 449 000 11 022 950 8 000 0 8 000 33 230 1,8Kone 125 000 7 693 750 0 0 -1 000 455 050 -0,8Konecranes 127 000 3 475 990 0 0 0 134 620 0Orion B 56 900 1 264 887 0 0 0 17 070 0Wärtsilä 696 000 25 090 800 0 0 0 1 656 480 0Huhtamäki 1 363 369 20 450 535 -1 000 -15 000 -10 000 3 407 026 -0,7Rautaruukki 1 203 902 6 344 564 -4 000 -21 080 160 000 -28 458 15,3Outotec 180 200 8 775 740 -500 -24 350 -15 500 -112 954 -7,9Pohjola 289 000 3 560 480 -2 000 -24 640 -6 000 -17 870 -2Cargotec 393 500 10 545 800 -2 000 -53 600 23 700 2 957 504 6,4Nokian Renkaat 187 096 6 623 198 -2 000 -70 800 -2 404 748 698 -1,3Sampo 902 200 27 336 660 -4 000 -121 200 -6 000 4 313 790 -0,7YIT 2 385 750 39 364 875 -20 000 -330 000 -20 700 2 161 158 -0,9Elisa 237 187 3 956 279 -22 915 -382 222 -57 300 -696 474 -19,5Yhteensä, euroa 27 699 795 310 742 943 492 691 634 390 688 102 17 271 636 0,7

Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu maaliskuun 19. päivän päätöskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine),

Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 359,7 milj. euroa Kone 9,2 9,1 0,2Fortum 8,8 8,3 0,5Sampo 7,9 4,9 3,0Nokia 7,3 8,2 -0,9Nokian Renkaat 6,4 6,5 -0,1Metso 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 366,2 milj. euroa Nokian Renkaat 10,5 12,8 -2,3Kone 9,9 9,6 0,3Fortum 8,9 8,2 0,7Sampo 8,7 8,0 0,7Metso 7,1 7,4 -0,4Amer Sports 6,7 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 166,3 milj. euroa Fortum 9,4 8,4 0,9Nokia 6,4 8,3 -2,0Amer Sports 6,3 6,0 0,3Nordea 6,2 5,6 0,5Sampo 5,8 4,9 0,9Pohjola 5,6 6,2 -0,6OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 97,6 milj. euroa PKC Group 9,0 9,3 -0,4Basware 8,8 8,1 0,7Vacon 8,7 7,8 0,9Metsä Board 7,2 7,6 -0,4Affecto 5,8 5,4 0,4Outotec 4,8

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 201,1 milj. euroa Kone 9,6 9,4 0,2Sampo 9,5 8,8 0,7Wärtsilä 8,0 7,5 0,5Nokia 6,9 7,7 -0,8Fortum 5,4 6,7 -1,3Outokumpu 4,7 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 61,1 milj. euroa Outokumpu 10,0 YIT 9,2 6,2 3,0M-Real 5,4 5,4Tieto 5,0 5,6 -0,6Amer Sports 5,0 5,2 -0,2Kemira 4,7 5,5 -0,8SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 166,3 milj. euroa Nokia 6,3 8,0 -1,7Amer Sports 5,8 5,5 0,3Metso 5,4 7,0 -1,6Fortum 5,1 4,4 0,7Tieto 4,8 Outotec 4,7 4,4 0,3SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 14,0 milj. euroa Amer Sports 6,7 5,8 0,8Tieto 5,7 5,5 0,2Huhtamäki 5,7 Cramo 5,6 Kassa 5,5 PKC Group 5,5 6,8 -1,3

TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 101,9 milj. euroa Nordea 8,1 7,6 0,5Neste Oil 6,7 6,9 -0,2UPM 6,4 6,6 -0,2Nokia 5,5 5,8 -0,3Raisio 4,4 4,7 -0,3Cargotec 4,3 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 65,2 milj. euroa Nokia 4,3 4,7 -0,4Kone 4,3 4,4 -0,2Fortum 4,2 4,2 0,0Nordea 4,0 3,9 0,1Metso 3,7 3,9 -0,2Amer Sports 3,5 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. euroa Fortum 8,4 8,3 0,1Sampo 8,1 8,0 0,1Kone 7,8 8,1 -0,3Teliasonera 5,3 5,5 -0,2Wärtsilä 4,8 4,9 -0,1UPM 4,8 4,5 0,3ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 16,2 milj. euroa Metso 6,9 7,0 -0,1Fortum 6,5 6,2 0,3Outotec 6,2 5,4 0,8Sampo 5,6 5,4 0,1Citycon 5,1 5,1 0,0Huhtamäki 5,0 5,0 0,0




55

prosenttiaSuomi Saksa

2010 2011

10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

prosenttiaIntia Kiina

2010 2011

prosenttia

prosenttiaAAA-luokitellut BBB-luokitellut

2010 2011

prosenttiaAaa-luokitellut Baa-luokitellut

2010 2011

dollaria/unssi

TAULUKOT

3/2013

3/2013

3/2010

8,0

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2 000

1 500

1 000

3/20103/20133/2010

4,0

3,0

2,0

1,0

3/20133/20101/2013

5,0

4,0

3,0

2,0

1,03/2010

1/20133/2010

8,0

6,0

4,0

2,0


HARVAN SALKUNHOITAJAN -Bill Grossin

-

Total Return Fundia

-

Wall Street Journalin

-

-

-

-

TOMMI MELENDER

Pitkissä jenkkilainoissa liikettä

BILL GROSS

DOLLARIN ARVO EUROISSA

2010

MA AILMANTALOUS

CRB-indeksi

20102009 2011

MA AILMANTALOUS

20092009 20102010 20112011

TAULUKOT

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

Raaka-aine hinta, USD 18.3.2013

muutos 1kk, %

muutos 1v, %

muutos 3v, %

muutos 5v, %

keskihinta 1v, USD

keskihinta 3v, USD

keskihinta 5v, USD

alin hinta 5v, USD

ylin hinta 5v, USD

Öljy, Brent 109,38 -7,22 -13,16 36,10 3,60 111,1 103,5 93,5 34,27 145,65Öljy, WTI 93,45 -2,51 -11,09 17,11 -15,18 92,5 90,7 86,0 30,81 145,63Kulta 1 596 -1,04 -3,19 44,49 58,99 1 655,6 1 523,2 1 290,8 712,5 1 895,0Kupari 7 782 -5,08 -8,34 6,17 -9,63 7 888,4 8 157 7 296 2 765 10 148Alumiini 1 944 -8,43 -11,46 -11,96 -37,45 1 985,2 2 188 2 138 1 254 3 292Lyijy 2 235 -7,03 6,66 2,29 -28,16 2 106,4 2 209 2 059 880 2 955Nikkeli 17 105 -6,27 -10,89 -19,69 -47,61 16 994,5 20 597 19 124 8 810 31 210Palladium 773,70 2,78 9,22 68,32 51,20 654,6 655,4 516,8 162,10 857,25Sinkki 1 948 -10,17 -6,24 -13,60 -24,66 1 953,0 2 083 1 950 1 042 2 635Hopea 28,91 -4,21 -10,66 69,86 41,65 30,6 29,7 23,8 8,88 48,70Tina 24 005 -3,69 2,02 37,17 15,41 21 391 23 018 20 223 9 900 33 255Lämmitysöljy 2,95 -8,16 -8,53 43,25 -6,32 3,0 2,8 2,5 1,13 4,11Maakaasu 3,87 22,80 69,82 -11,80 -60,77 3,0 3,6 4,7 1,91 13,58

3/20133/2010

3/20133/20103/20133/2010

3/20133/2010

1,5

1,2

0,9

euroa dollareista500

400

300

200

pistettä

USA:n työttömyysasteEuroalueen työttömyysaste10,0

8,0

6,0

4,0

prosenttia12,0

10,0

8,0

6,0

prosenttia

57

PERUSMETALLEISTA KUPARI on sijoittajalle ilmeisin valinta. Se on yksi vaihdetuimmista raaka-aineista ja kuuluu suurten instituutioi-den hyödykesalkkujen vakiokamaan.

Teollisuudessa kuparia käytetään laajasti, minkä vuoksi sen kysynnän vaihtelut heijas-tavat suhdannekehitystä varsin tarkkaan. Toisin sanoen sillä piisaa myös indikaattori-arvoa.

The Economist tarkasteli maaliskuun puoli-välissä perusmetallien hintanäkymiä ja päätyi nostamaan kuparin edelleen ykkösvaihtoeh-doksi. Niin sanotuista pikkumetalleista ei ole uskottaviksi haastajiksi, koska niiden perus-tekijät eivät ole hyvällä tolalla.

Alumiinin tuotanto on kasvanut vuosikym-menen aikana perusmetalleista eniten, eikä sen kysyntä–tarjonta-tilanne ole sijoittajan kannalta optimaalinen. Nikkeli ja sinkki ovat sidoksissa teräksen kulutukseen. Ruostumat-toman teräksen tuotanto polkee paikallaan, mikä rassaa nikkeliä.

Paras haastaja kuparille on The Economis-tin mukaan tina. Sen tarjonta on pysynyt niukkana, eikä uusia tinakaivosprojekteja ole juuri vireillä. Suurin osa tinasta menee elekt-roniikkateollisuuteen, ja erilaisten sähköisten vempainten kasvavat volyymit pönkittävät tinan kysyntää.

TOMMI MELENDER

Mistä haastaja kuparille?

COLO

UR

BO

X

COLO

UR

BO

X

LÄH

DE:

FA

CTSE

T

TAULUKOT

Affecto 3,90 7,14 0,16 0,17 41 4,4 0,19 37,8 4,9 37,8 43,2 59,2 73,7 6,6 29,7Ahlstrom 12,71 -8,69 0,63 0,50 460 3,9 0,43 125,4 3,3 -15,3 -7,2 6,0 28,1 -28,2 -1,7Aktia 7,01 -0,57 0,49 0,40 59 5,7 0,43 57,5 6,1 25,6 32,6 -2,1 11,7Alma Media 4,00 -7,41 0,10 0,20 69 5,0 0,30 93,8 7,5 -30,7 -28,9 -48,6 -39,1 -51,9 -36,1Amer Sports 12,74 -4,71 0,35 0,40 43 3,1 0,49 44,8 3,8 21,2 24,6 51,7 66,4 31,6 51,9Aspo 6,38 -1,85 0,42 0,42 115 6,6 0,42 85,7 6,6 -14,7 -14,7 -7,1 3,2 11,2 45,3Aspocomp 1,67 -6,18 0,00 -34,0 -34,0 11,3 11,3 67,0 67,0Atria 6,77 -7,13 0,22 0,28 39 4,1 0,30 38,0 4,4 13,6 17,6 -44,8 -39,8 -56,0 -48,6Basware 20,95 -2,24 0,23 0,39 54 1,9 0,54 50,0 2,6 11,9 13,2 25,8 31,9 172,1 200,2Biohit 7,74 20,94 0,74 155,2 172,1 297,1 323,3 536,4 578,4Biotie 0,37 -9,76 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 -22,9 -22,9 -33,9 -33,9 -52,6 -52,6Capman 0,81 -3,57 0,04 0,08 119 9,4 0,08 88,1 10,2 -22,9 -22,9 -55,7 -48,1 -68,8 -61,2Cargotec 26,80 7,20 0,72 0,75 46 2,8 0,90 44,7 3,4 -18,9 -16,3 31,8 38,5 -4,0 12,1Cencorp 0,08 0,00 0,00 -11,1 -11,1 -51,8 -51,8 -53,1 -53,1Citycon 2,42 1,68 0,14 0,14 70 5,7 0,15 74,1 6,1 0,8 7,0 -2,9 7,6 -20,3 -4,4Componenta 1,83 -0,54 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 0,0 -42,8 -42,8 -58,4 -58,4 -76,9 -75,5Comptel 0,38 -5,00 0,00 0,02 67 5,3 0,02 50,0 5,3 -35,6 -32,2 -47,5 -38,5 -67,4 -56,9Cramo 11,17 -3,54 0,42 0,45 46 4,0 0,50 40,8 4,5 -8,1 -5,6 -7,8 -4,9 -16,6 -6,8Digia 2,95 -1,67 0,10 0,11 41 3,6 0,14 34,6 4,8 -4,2 -1,0 -39,2 -31,0 3,1 23,7Dovre Group 0,52 0,00 0,02 36,8 42,2 44,4 54,1 85,7 98,1Efore 0,70 -4,11 0,00 -1,4 -1,4 -16,3 -16,3 -12,4 -7,3Elecster 5,38 -3,93 0,25 14,5 20,1 26,6 42,4 -0,4 19,6Elektrobit 0,83 1,22 0,01 0,05 24 6,0 0,05 100,0 6,0 20,3 20,3 -11,2 -11,2 -31,9 -31,9Elisa 16,68 3,93 1,30 1,30 98 7,8 1,30 96,5 7,8 -5,2 2,6 10,5 33,7 5,5 39,6eQ 2,30 5,02 13,9 13,9 37,7 45,9 -32,4 -28,3Etteplan 3,22 11,81 0,15 0,16 53 4,8 0,17 50,7 5,3 20,6 25,1 17,1 27,2 -28,3 -16,6Exel Composites 6,10 -0,81 -30,0 -25,8 5,4 23,0 -38,9 -27,0F-Secure 1,67 -2,34 0,07 0,08 55 4,5 0,09 53,1 5,1 -17,3 -14,7 -34,0 -28,5 -22,9 -11,1Finnair 2,93 -4,56 0,10 0,10 42 3,4 0,10 26,4 3,4 25,2 25,2 -26,4 -26,4 -60,6 -59,2Finnlines 7,00 3,70 2,2 2,2 -5,3 -5,3 -46,8 -46,8Fiskars 17,96 -7,76 0,65 0,70 62 3,9 0,75 56,8 4,2 17,5 21,7 57,5 75,7 54,4 108,6Fortum 15,07 1,76 1,00 1,00 78 6,6 1,00 79,4 6,6 -19,0 -14,1 -22,3 -9,4 -39,9 -20,6Glaston 0,24 -4,00 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 -61,3 -61,3 -83,7 -83,7 -92,1 -91,7HKScan 3,81 -5,93 0,10 0,17 43 4,5 0,22 41,4 5,8 -31,1 -28,4 -60,1 -56,1 -51,0 -41,3Honkarakenne 2,40 4,35 0,08 0,00 0 0,0 0,04 68,4 1,7 -25,5 -25,5 -38,5 -35,7 -48,1 -42,4Huhtamäki 15,00 1,28 0,56 0,60 48 4,0 0,63 47,5 4,2 41,0 46,6 73,6 97,6 138,1 205,2Ilkka 3,88 -5,83 0,15 -44,6 -41,1 -44,3 -34,0 -54,8 -39,1Incap 0,15 -25,00 0,00 -70,6 -70,6 -76,9 -76,9 -86,2 -86,2Innofactor 0,52 4,00 0,00 0,00 0 0,0 0,01 20,0 1,9 -17,5 -17,5 -48,0 -48,0 -48,0 -48,0Ixonos 0,33 -10,81 0,00 -45,9 -45,9 -75,6 -75,6 -84,0 -83,3Kemira 11,05 -1,52 0,53 0,55 66 4,9 0,59 61,6 5,3 1,4 6,8 36,4 54,6 99,7 164,6Keskisuomalainen 13,47 -2,04 0,40 -18,4 -12,0 -18,4 -1,3 -26,0 -0,9Kesko 24,55 1,61 1,20 1,23 73 5,0 1,30 68,1 5,3 -3,1 1,8 -14,9 -4,1 -23,4 -3,5Kesla 4,51 -6,24 0,03 -26,3 -26,2 -14,9 -8,4 -54,9 -49,0Kone 61,55 -3,83 1,75 1,85 67 3,0 2,00 64,9 3,2 40,1 48,1 101,5 125,1 152,8 206,3Konecranes 27,37 -1,72 1,05 1,10 65 4,0 1,20 59,4 4,4 18,0 23,8 21,9 37,3 18,4 43,1Lännen Tehtaat 16,40 7,12 0,90 0,98 73 5,9 1,00 67,7 6,1 -0,6 5,3 -7,7 7,3 17,9 55,5Lassila & Tikanoja 12,59 -0,79 0,60 0,65 68 5,2 0,70 67,3 5,6 13,2 18,6 -20,2 -5,3 -28,1 -7,3Lemminkäinen 16,69 1,83 0,60 0,66 40 4,0 0,80 40,4 4,8 -15,9 -13,7 -35,6 -32,7 -49,7 -44,4Metsä Board 2,33 -1,27 0,06 0,06 44 2,6 0,08 47,1 3,4 6,9 6,9 19,5 19,5 33,1 33,1Marimekko 12,06 -7,94 0,25 0,25 179 2,1 0,33 79,2 2,7 -12,9 -9,4 8,2 21,0 -17,4 2,1Martela 4,60 -4,37 0,20 -32,4 -29,5 -41,9 -31,8 -44,2 -19,4Metso 31,82 -5,38 1,85 1,85 69 5,8 1,90 66,7 6,0 -12,4 -7,8 35,4 52,8 1,8 36,9Neo Industrial 1,01 -36,88 0,00 -58,8 -58,8 -85,4 -84,2 -88,1 -86,0Neste Oil 11,22 -1,06 0,38 0,41 37 3,7 0,50 43,6 4,5 21,0 25,7 -12,8 -5,3 -47,8 -38,7Nokia 2,59 -12,57 0,00 0,00 0 0,0 0,00 0,0 0,0 -36,9 -31,7 -76,8 -71,9 -86,6 -82,6Nokian Renkaat 35,40 -2,34 1,45 1,60 61 4,5 1,81 61,6 5,1 -5,1 -1,8 86,7 101,2 31,4 49,9Norvestia 6,39 0,63 0,30 -4,1 -4,1 -15,8 -6,2 -6,0 15,9Nurminen Logistics 1,96 -2,49 0,08 2,6 6,3 -43,5 -41,5 -59,2 -55,9Okmetic 4,62 1,54 0,25 0,26 85 5,6 0,33 74,5 7,2 -20,9 -16,8 51,1 70,0 130,7 179,1Olvi 22,00 0,92 0,50 0,65 47 3,0 0,70 44,6 3,2 29,0 32,9 62,3 76,9 67,6 94,6Oral 3,58 4,37 0,01 0,03 50 0,9 0,07 50,0 2,1 8,5 9,5 14,5 17,9 41,6 45,8Oriola-KD 2,60 10,17 0,09 0,10 64 4,0 0,14 56,0 5,4 31,3 36,9 -48,2 -41,6 -7,8 8,6Orion 22,23 -4,18 1,30 1,20 88 5,4 1,08 87,4 4,8 33,9 46,7 28,2 61,5 62,0 138,7

ENNUSTEET 2013 ENNUSTEET 2014 TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. TUOTOT 5V.

yhtiöosake-kurssi 18.3. 2013

kurssi-muutos1 kk,%

osinko/ osake 2012


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%

kurssi-muutos1 v, %

kokonais-tuotto1 v,%

kurssi-muutos3 v,%


kurssi-muutos5 v,%



OSINGOT JA TUOTOT

porssi.arvopaperi.fiARVOPAPERIN PÖRSSIPALVELU. K ÄY TÖSSÄ 24/7. K AIKKI POHJOISMAISET PÖRSSILISTAT. YHTIÖIDEN AVAINLUVUT. KURSSIHISTORIAT. YHTIÖISTÄ

KIRJOITETUT UUTISET.

TAULUKOT

Outokumpu 0,63 -9,44 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 0,0 -55,9 -55,9 -83,0 -82,3 -90,5 -89,1Outotec 48,70 -3,47 1,20 1,31 40 2,7 1,38 39,9 2,8 13,2 15,7 91,8 99,6 46,5 69,0Panostaja 0,73 -8,75 0,04 -23,2 -19,5 -43,2 -38,2 -23,7 0,5PKC Group 18,04 6,12 0,70 0,75 50 4,2 0,80 42,0 4,4 2,0 5,7 80,4 100,9 159,6 223,7Pohjois-Karjalan Kp 10,58 3,62 0,30 -17,0 -13,9 -4,3 8,8 -43,1 -31,2Pohjola 12,32 -0,57 0,46 0,51 47 4,1 0,57 50,3 4,6 38,2 45,1 40,0 59,2 29,2 61,1Ponsse 6,24 -2,19 0,25 0,30 55 4,8 0,30 47,3 4,8 -21,6 -18,2 -15,2 -7,0 -57,6 -50,9Powerflute 0,27 2,58 0,01 0,01 46 5,1 0,01 44,6 5,4 -10,2 -6,3 -9,7 -2,5 -66,9 -62,8Pöyry 4,14 1,92 0,00 0,05 24 1,2 0,10 28,2 2,4 -32,7 -32,7 -59,4 -57,7 -71,9 -68,4QPR Software 0,99 2,06 0,12 11,2 19,6 2,1 13,3 23,8 50,2Raisio 3,12 -1,58 0,12 0,13 65 4,2 0,14 61,8 4,5 24,8 30,4 12,2 25,5 110,8 153,6Ramirent 8,56 4,14 0,34 0,35 61 4,1 0,40 63,5 4,7 11,5 16,3 16,3 26,4 -22,1 -11,6Rapala 4,63 -4,54 0,23 0,26 72 5,6 0,27 71,1 5,8 -25,7 -22,7 -11,8 -1,9 2,9 24,1Rautaruukki 5,27 1,64 0,20 0,20 181 3,8 0,25 53,2 4,7 -40,9 -40,9 -66,9 -62,8 -80,4 -74,0Raute 9,08 1,57 0,50 0,50 56 5,5 0,50 55,7 5,5 2,4 5,8 17,6 25,2 -37,0 -21,1Revenio Group 0,75 29,31 0,02 0,04 54 4,7 0,04 60,7 5,3 74,4 82,7 114,3 141,5 29,3 64,1Ruukki Group 0,41 -8,89 0,00 0,00 0,0 0,04 72,4 9,8 -54,4 -54,4 -79,3 -78,3 -77,2 -75,1Saga Furs 25,00 -0,71 1,70 47,3 57,8 209,4 295,6 200,8 343,1Sampo 30,30 8,02 1,35 1,44 59 4,8 1,50 58,6 5,0 36,7 45,1 59,9 88,1 84,4 148,4Sanoma 8,55 6,28 0,60 0,60 85 7,0 0,60 73,2 7,0 -16,6 -10,7 -45,4 -34,0 -45,7 -23,7Scanfil 0,85 -7,61 0,04 25,0 25,0Sievi Capital 1,02 -0,97 0,06 -12,8 -8,3 -45,1 -34,2 -17,0 19,3Siili Solutions 8,40 2,44 0,33 0,38 50 4,5 0,48 50,0 5,7Solteq 1,52 0,66 0,04 39,4 46,3 0,7 15,0 -0,7 22,0Soprano 0,80 33,33 0,04 50,9 56,6 41,0 49,1 6,0 16,8Sponda 3,61 -9,98 0,17 0,18 56 5,0 0,19 59,4 5,3 6,2 16,8 22,4 40,3 -29,5 -10,5SRV 3,45 1,17 0,06 0,13 43 3,6 0,19 32,7 5,4 -24,0 -24,0 -41,5 -38,9 -36,1 -27,7SSH 1,00 -0,99 0,00 100,0 100,0 23,5 23,5 9,2 9,2SSK 2,87 0,70 0,10 -3,7 -0,3 -29,5 -22,7 -24,1 -9,6Stockmann 13,14 -4,85 0,60 0,70 82 5,3 0,80 73,2 6,1 -26,4 -26,4 -47,8 -44,3 -52,7 -44,9Stonesoft 2,20 -0,90 0,00 0,00 0 0,0 0,09 50,0 4,3 47,7 47,7 165,1 165,1 714,8 714,8Stora Enso 5,11 3,97 0,30 0,30 81 5,9 0,30 66,7 5,9 -11,4 -6,3 0,3 13,3 -31,4 -17,6Suominen 0,39 0,00 0,00 -7,1 -7,1 -62,0 -61,5 -63,4 -62,9Takoma 0,38 -9,52 0,00 -47,9 -47,9 -62,7 -62,7 -76,3 -75,2Talentum 1,15 0,00 0,03 0,05 71 4,3 0,07 73,7 6,1 -28,1 -25,3 -41,6 -38,7 -61,7 -54,4Talvivaara 0,30 -8,41 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 0,0 -65,2 -65,2 -77,0 -77,0 -73,8 -73,8Technopolis 4,00 -0,25 0,20 0,21 47 5,3 0,22 44,0 5,5 1,5 6,5 20,1 37,2 -13,6 6,3Tecnotree 0,16 -5,88 0,00 -47,7 -47,7 -77,1 -77,1 -79,2 -77,9Teleste 3,92 -2,24 0,16 0,18 42 4,6 0,24 42,6 6,2 -9,9 -6,8 -3,0 4,9 -41,2 -31,9Tieto 17,84 1,36 0,83 0,90 60 5,0 1,00 60,7 5,6 22,1 28,5 2,9 17,5 58,3 98,5Tiimari 0,07 -12,50 0,00 -36,4 -36,4 -84,7 -84,7 -95,3 -95,1Tikkurila 16,17 -2,00 0,76 0,80 72 4,9 0,84 70,8 5,2 7,2 12,6Trainers' House 0,10 -9,09 0,00 0,00 0,0 0,00 0,0 0,0 -37,5 -37,5 -77,8 -77,8 -91,7 -90,7Tulikivi 0,54 0,00 0,00 -23,9 -23,9 -58,8 -57,3 -61,4 -57,2Turvatiimi 0,04 33,33 0,00 1,8 1,8 -55,2 -55,2 -46,7 -46,7UPM-Kymmene 8,74 -0,79 0,60 0,60 77 6,9 0,60 65,2 6,9 -16,6 -11,4 -5,0 9,9 -20,3 6,3Uponor 10,61 -1,76 0,38 0,43 81 4,0 0,50 75,8 4,7 19,5 23,8 -23,3 -13,4 -23,3 0,3Vaahto Group 1,96 -1,51 0,00 -60,1 -60,1 -67,3 -67,3 -80,3 -80,0Vacon 53,85 7,70 1,10 1,20 51 2,2 1,30 44,8 2,4 37,5 40,7 87,0 100,3 103,2 131,0Vaisala 21,83 5,56 2,10 0,90 74 4,1 0,90 65,7 4,1 32,3 37,7 -0,8 9,2 -19,7 -5,2Viking Line 18,40 2,74 0,00 -10,7 -8,4 -49,6 -47,2 -50,3 -45,2Wärtsilä 36,05 -4,05 1,00 1,10 55 3,1 1,20 54,0 3,3 30,9 34,7 102,0 126,8 55,1 119,7Wulff 1,98 3,13 0,00 0,07 64 3,5 0,08 60,3 4,0 -3,9 -0,5 -40,0 -35,7 -42,1 -33,4YIT 16,50 -5,55 0,75 0,82 53 5,0 0,95 51,8 5,8 -1,2 3,2 -1,5 10,8 0,1 27,0Yleiselektroniikka 4,93 -2,57 0,20 -11,0 -6,1 76,1 116,9 40,9 90,2Ålandsbanken 8,11 -5,70 0,15 -14,6 -14,6 -65,2 -64,2 -67,1 -64,0

ENNUSTEET 2013 ENNUSTEET 2014 TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. TUOTOT 5V.

yhtiöosake-kurssi 18.3. 2013

kurssi-muutos1 kk,%

osinko/ osake 2012


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%


voiton-jako,%

osinko-tuotto,%

kurssi-muutos1 v,%

kokonais-tuotto1 v, %

kurssi-muutos3 v,%


kurssi-muutos5 v,%


59

OSINGOT JA TUOTOT

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖTKoonnut Pekka Virolainen


Nettipelaaminen vapautumassa TUKHOLMAN PÖRSSISSÄ on toimiala, joka puuttuu kokonaan Suomesta: uh-kapeliyhtiöt.

Ruotsalaiset yritykset kuten Unibet, Betsson ja Nordic Leisure sekä oh-jelmistoja tekevä Net Entertainment ovat alan keskisuuria kansainvälisiä pelureita. Ne hyötyvät nettipelaamisen vapautumisesta, joka on taas odotet-tavissa Yhdysvalloissa. Viimeksi New Jersey laillisti kolmantena osavaltiona osavaltion sisäisen nettipelaamisen maaliskuun alusta, ja muiden osaval-tioiden odotetaan ottavan esimerkkiä Atlantic Cityn kotivaltiosta.

Vasta kaksi vuotta sitten FBI sulki kolme suurinta Yhdysvalloissa toi-mivaa pelisivustoa. Näistä kaksi on sittemmin sopinut oikeuslaitoksen kanssa syytteet rahanpesuepäilyistä – rahalla. Amerikkalainen tiukka lainsäädäntö ehti kuitenkin nostaa

kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Eniten tästä ovat hyötyneet brittiyh-tiöt, kuten Bwin.

Ruotsissa peliyhtiöt ovat saanet nostetta myös sen vuoksi, että korkein oikeus totesi, että iltapäivälehdet saa-vatkin mainostaa ulkomaisia peliyh-tiöitä sivuillaan. Tämä koskee esimer-kiksi Betssonia, joka on maltalainen yhtiö, vaikka sen omistaakin Tukhol-massa listattu Betsson AB.

Suomessa RAY avasi pokerin ja muut uhkapelit verkossa vuonna 2010.

Tullit eivät rajoita kiinalaisten pelaamistaKIINASSA KANSA on poikkeuksellisen kiin-nostunut uhkapeleistä, ja siksi Macaon saaresta on kasvanut Las Vegasiakin suurempi kasinoiden keskus. Kiina kui-tenkin rajoittaa valuutan vientiä maasta, myös osin autonomiseen Macaoon, jolla on Hongkongin tavoin oma valuutta.

Käteisen vientirajoitus on noin 2500 euroa, mutta rajoitusta kierretään monin tavoin, kertoo Bloomberg Businessweek -lehti.

Kiinalainen menee panttilainaamoon, ostaa luottokortilla kymmenientuhan-

sien arvoisen Rolexin, peruu heti kaupan ja myy kellon takaisin, 5– 10 prosenttia halvemmalla. Panttilainaamo maksaa – sääntöjensä mukaan – kellosta käteisellä Macaon patacaseissa. Kiinalainen saa kuitin ostostaan, mutta repii myynti-kuitin, tunkee rahat taskuunsa ja menee pelaamaan. Keskimäärin kiinalainen aktiiviharrastaja käyttää parin päivän vierailullaan kasinoilla 60 000 euroa. Jos tullimies kysyy kotiin palatessa Role-xista, se on kadonnut tai varastettu.

ARVOPAPERIARVOPAPERI MAALISKUU 2013MAALISKUU 20136060

u ape t ve ossa vuo a 0 0.

COLO

UR

BO

X

KYL

E TA

YLO

R

ILMIÖT

MARKUS SALIN

KA

RM

O R

UU

SMA

AMarkus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin

analyytikkona.

KA

RM

KA

RM

KA

RM

KA

RM

KA

RMM

OR

UO

RU

OR

UU

SMA

USM

AU

SMA

USM

ASM

ASM

AAA

BIL

L D

ELA

NEY

61

Tilinpäätökset ja osinkoesi-tykset tulivat ja menivät ilman isoja ylläreitä. Nyt pitäisi sitten pohtia, mil-laisella salkulla olisi mah-

dollista päästä edes lähelle hyvän viime vuoden tuottolukemia. Tehtävä ei ole helppo, sillä markkinoiden työntöapu on edelleen vähän niin ja näin. Euroo-pan velkakriisissä eletään vaihetta, jossa paperityöt on tehty, vessa vedetty, hou-sut napitettu ja kädet pesty, mutta oven lukkoa avatessa masusta kuuluu jo in-hottavaa kurlutusta.

Eikä kaikesta voi syyttää Eurooppaa. Suomen jäykät rakenteet ja kireä, kaik-kialle ulottuva verotus uhkaavat tappaa heikosti orastavan talouskasvun. An-keista lähtöasetelmista huolimatta mel-kein kaikki pörssiyhtiöt parantavat ennus-teiden mukaan tuloksiaan tänä vuonna. Ja sijoittajan täikampaan pitäisi tarttua yhtiöitä, jotka parantavat tuloksiaan suh-teellisesti eniten tai kääntyvät tappiokier-teen jälkeen voitolle. Lisäpisteitä saa vielä kohtuullisen alhaisesta arvostuksesta.

Pelkkä ennusteiden laskeskelu ja tii-railu eivät kuitenkaan riitä. Vuosien varrella hioutuneita kokemuksia ja en-nakkoluuloja kannattaa kunnioittaa. Omalla kohdallani on esimerkiksi ihan sama millaisia ennusteita ja suosituksia analyytikot suotavat vaikkapa Finnairille tai lihayhtiöille, sillä yksikin hyvä tulos niiltä on vain hetkellinen valonpilkah-dus synkkyyden suossa.

Eivätkä kohenevat tulosodotukset jaksa innostaa myöskään tämän hetken kahdessa kansansuosikissa: Talvivaa-rassa ja Nokiassa. Talvivaarassa liikkuvia osia on liikaa, ja rynnäkkökiväärin ka-saaminen alokasvoimin on vaivalloista. Nokian kohdalla pätee toteamus: takana loistava tulevaisuus. Nokian paluuseen en jaksa uskoa, joten sijoittajan näkö-kulmsta tuottomahdollisuudet perus-tuvat mahdolliseen tai jopa todennä-köiseen lunastustarjoukseen.

Mutta löytyy pörssistä sentään joi-takin sellaisia tulosparantajia, joihin koskemista jopa kaltaiseni paatunut kyynikko voisi harkita. Teräsyhtiöistä

usko Outokumpuun on mennyt melkein lopullisesti, mutta Rautaruukki saattaa päästä tappioista jo tänä vuonna. Poh-jamutiin myydyssä osakkeessa pitäisi olla nousuvaraa.

Toinen kääntyjä voisi olla Pöyry. Kes-kittyminen olennaiseen alkaa kantaa he-delmää ja tulosta kertynee viimeistään loppuvuodesta ainakin jonkin verran. Yhtiön markkina-arvo on vain runsaat 200 miljoonaa, kun se parhaimmillaan pyöri miljardiluokassa.

Tietoturvayhtiöistä Stonesoftiin on pakko uskoa edelleen, kun sitä on joskus tullut hankittua. Tänä vuonna tulosta pitäisi vihdoin ruveta tulemaan. Rin-nalle kelpuuttaisin nyt myös F-Securen. Odotan 50 prosentin tulosparannusta, mikä saa nykykurssin näyttämään huo-mattavan alhaiselta.

Oman salkun vakiokalustosta luotan edelleen myös Ameriin, jolla on edelly-tykset tuplata tuloksensa tänä vuona. Pikkutilkkeeksi salkkuun tulosparanta-jien kaartista kelpaavat näillä näkymillä myös Elektrobit ja Oriola-KD. ■

Sijoittajan täikampaVakuutusmeklarit vauhdissa RuotsissaRUOTSISSA FINANSSIALAN nopeimmin kasvava sektori on vakuutusmeklaritoi-minta. Kuudessa vuodessa alan yritys-ten määrä on kasvanut 40 prosentilla. Moni alan osaaja on lähtenyt isosta pankista tai vakuutusyhtiöstä ja pe-rustanut omia muutaman työntekijän neuvonta- ja palveluyrityksiä.

-sisektorin uudeksi kultakaivokseksi ja ihmettelee, kuinka pankkiirit ovat nyt yksityissijoittajien perässä, kun vielä 2000-luvun alussa alan mestareita olivat vain isojen instituutioiden palvelijat.

Ruotsissa vakuutusmeklarit saavat edelleen ottaa vastaan palkkioita rahas-toista, joihin he ohjaavat asiakkaidensa varoja. Nämä kick backit kiellettiin Suomessa jo vuosia sitten.

Englannissa ja Hollannissa kick backit kiellettiin tämän vuoden alussa. Ruotsissa sen suhteen odotetaan aina-kin vuoden 2013 loppuun.

Fiat haluaa Chryslerin kokonaan

ITALIALAINEN AUTONVALMISTAJA Fiat ha-luaa kasvattaa omistustaan amerikka-laisessa Chryslerissa.

Erottuaan edellisestä kumppanis-taan Daimlerista Chrysler ajautui kon-

-kellä, kunnes Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot, Fiat ja ammattiyhdistysliike tulivat sen pelastajiksi vuonna 2009.

Sittemmin Fiat on noussut enem-mistöomistajaksi. Samalla Chryslerin myynti ja tulos ovat alkaneet elpyä – ei niinkään Fiatin suunnitteleman pik-kuauton Dodge Dartin vaan Chrysle-rin perinteisten vahvuuksien, isojen farmariautojen ja pienten kuormurien ansiosta.

Chryslerin työväki haluaisi yhtiön listautuvan takaisin pörssiin sen si-jaan, että Fiat haukkaisi sen kokonaan.

KIRJAT

Vuoden 2008 fi-nanssikriisistä on julkaistu lä-jäpäin kirjoja, varsinkin Yhdys-

valloissa. Osa niistä on varsin köykäisiä, osa taas kovin ideolo-gisväritteisiä. Alan Blinderin After the Music Stopped kuuluu ehdottomasti parhaisiin.

Princetonin yliopiston pro-fessorina nykyisin toimivalla Blinderillä riittää perspektiiviä, sillä hän on ollut aikaisemmin Fedin varapääjohtaja. Kirjas-saan hän kuitenkin häivyttää talouspoliittisen takapirun roolinsa taustalle ja keskittyy

anatomiaa ekonomistin näkö-kulmasta pyrkien analyytti-syyteen ja kiihkottomuuteen. Blinder välttää kärjekkäitä nä-kemyksiä eikä sorru keräämään irtopisteitä populistisilla kan-nanotoilla.

Amerikkalaisen rahamaail-man selvät ylilyönnit hän toki tuomitsee, mutta ei saarna-nuotilla: ”Suurin ongelma Wall Streetin palkkioissa eivät sitten-kään olleet volyymit – niin kä-sittämättömiä kuin ne olivatkin (ja ovat yhä) – vaan pikemmin-kin se, miten palkkiosysteemit rakennettiin.” Jos tavoitteena oli saada aikaan hulvatonta riskin-

ottoa, siinä myös onnistuttiin. Valitettavasti.

Finanssikriisin synnystä ja etenemisestä Blinderilla ei ole esittää uraa uurtavia havaintoja. Hänen kirjansa suurin ansio onkin siinä, että se tarjoaa kat-tavan ja hyvin jäsennellyn syn-teesin eri tapahtumakuluista. After the Music Stopped voi hy-vinkin muodostua aihealueensa perusteokseksi.

-sikriisin siemenet kylvettiin jo

yhdeksänkymmentäluvulla. Amerikkalaiselle rahoitussek-torille luotiin vuosien saatossa yhä huterammaksi käynyt kort-titalo, joka suistui ilmojen pi-histyä ulos asuntomarkkina-kuplasta.

Yhtä yksittäistä syytä katast--

rostaa monien asioiden nivou-tuneen yhteen. Oli holtitonta velanottoa, löperöitä palkitse-missysteemejä, monimutkaisia sijoitustuotteita, leväperäisiä luottoluokittajia ja puutteel-

lista rahoitusvalvontaa ja -lain-säädäntöä.

Myös omaa ammattikun-taansa Blinder suomii, tosin sangen helläkätisesti. Hän myöntää, että ekonomistit-kin saavat kantaa osavastuun nousukauden huuman rahoi-tussektorille luomasta hybrik-sestä. Ekonomistit toistelivat liian innokkaasti tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ei-vätkä vaivautuneet selvittä-mään kriittisesti, minkälaisia vaikutuksia uudenlaisista si-joitustuotteista voisi pahim-millaan aiheutua.

”Kun eletään hyviä aikoja ja varallisuusarvot nousevat eikä luottotappioita juuri ole, on aivan liian helppoa unohtaa rahoitusalan painovoimalait”, Blinder myöntää. Ei tarvitse olla kyynikko epäilläkseen, että sama muistinmenetys on edessä myös seuraavalla nou-sukaudella.

Entä miten Yhdysvallat on-

Blinderin mukaan selvästi pa-remmin kuin yleisesti kuvi-tellaan. Paljon parjattu rahoi-tusalan pelastuspaketti TARP osoittautui, jos ei menestys-tarinaksi, niin ainakin toimi-vaksi ratkaisuksi katastrofin keskellä. Amerikkalainen ra-hoitussektori tervehtyi yllät-tävänkin nopeasti.

valtaisan hallituksen vastaisen populismin aallon, joka kul-minoitui teekutsuliikkeessä, johtui Blinderin mielestä pre-sidentti Obaman hallinnon kyvyttömyydestä viestiä kansa-

ja hoidosta.


Erään katastrofin anatomia

Teksti Tommi Melender

KIRJAT

TAIDE

63

ITSENSÄ PEILIIN katsominen saa aivan uuden merkityksen, kun vierailee tiedekeskus Heurekan Body Worlds -näytte-lyssä. Maailmankuulun näyttelyn teokset ovat ei enempää eikä vähempää kuin kuolleita ihmisiä.

Näyttelylle testamentatuista ruumiista on poistettu iho-kerrokset, minkä jälkeen ne ovat plastinoitu muotoonsa menetelmällä, jonka näyttelyn luoja, saksalainen tohtori Gunther von Hagens kehitti vuonna 1977.

Harva on nähnyt oikeaa ihmisruumista lähietäisyy-deltä, minkä vuoksi muoviselta vaikuttavat teokset eivät aluksi herätä juuri minkäänlaisia tunteita. Ei, ennen kuin havahtuu tuijottavansa ennen elävää, inhimillistä olentoa suoraan silmiin. Osa teoksista on esillä niin sanotussa al-kuperäiskokoonpanossaan. Osa taas on revitty, leikelty ja taivuteltu anatomian ja kehon toimintojen havainnollista-miseksi varsin häiritsevin asentoihin.

Näyttelyn ehdottomasti mieleenpainuvin anti ovat eli-met, jotka ovat turmeltuneet esimerkiksi tupakoinnin tai ylipainon seurauksena. Läpeensä tervatut keuhkot sekä roskaruoan tukkimat verisuonet herättävät ajattelemaan elämämme tärkeintä sijoitusta, omaa kehoa. Sen arvon-kehitykseen pätee sama perussääntö kuin sijoittamiseen yleensä: siitä kannattaa alkaa huolehtia mahdollisimman ajoissa.

MIRKO HURMERINTA

BODY WORLDS –näyttely on esillä Heurekassa Vantaalla syyskuun 22. päivään asti.

Elämäsi tärkein sijoitus vailla rihman kiertämää

”TÄNÄÄN LSO Osuuskunnan tehtävänä on omistuksen kautta ohjata pörssiyhtiö HKScania siten, että osuus-kunnan jäsenten tuottamalla lihalla on vakaa ja kannattava markkinakanava aina kulut-tajille asti.”

Näin julistaa LSO Osuus-kunnan satavuotishistoriikki Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä heti osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan

Matti Murron kirjoittaman esipuheen alussa.

Se on terve muistutus jo-kaiselle HKScanin osakkeen-omistajalle tai osakkuutta harkitsevalle. LSO Osuus-kunta omistaa 35 prosent-tia pörssiyhtiön osakkeista mutta pitää yhtiötä omanaan muutoinkin kuin historiate-oksessaan. Omistajan elkeille tukea antavat K-osakkeet, joi-den myötä LSO:lla on 70 pro-senttia HKScanin äänistä.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ”yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osak-keenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön

Eriävät intressit

tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella” ja ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeen-omistajille, jollei yhtiöjärjes-tyksessä määrätä toisin”.

Kuitenkin HKScanin pää-omistaja julkisesti ilmoittaa tarkastelevansa yhtiötä ensi-sijaisesti markkinakanavana, ei omalakisesti toimivana yh-tiötä. HKScanin yhtiöjärjes-tyksessä ei ole tähän viittaa-

vaa mainintaa.HK:n toiminta on joskus

näyttänyt ulospäin amatöö-rimäiseltä, eikä historiikki lievennä puuhasteluvaiku-telmaa. Esimerkiksi Swedish Meatsia lähdettiin ostamaan ilman innostusta, ”potkis-kelemaan renkaita”. ”Koko hanketta leimasi pitkään epämääräisyys”, teoksessa todetaan. Kauppakirjakin oli toimitusjohtajan mukaan vain ”ehdollinen taustatar-jous”. Tuliko jättikauppa teh-tyä puolivahingossa?

Sittemmin Ruotsin-yhtiö on ollut saneerauskierteessä. Päälle päätteeksi kaupanhie-ronnan aikaan LSO osti HK:n osakkeita, mikä johti sisäpii-ritutkintaan.

KARO HÄMÄLÄINEN

TULIKO JÄTTIKAUPPA TEHTYÄ

PUOLIVAHINGOSSA?

KOLUMNI

KIM LINDSTRÖM

Kirjoittaja onpitkäaikainen

osakesijoittaja ja sijoituskirjailija.

KU

VA K

IMM

O L

EHTO

NEN


Elämme nollakasvua. Synkkyyttä lisää suo-malaisten pörssiyhtiöiden osinkojen su-pistuminen 15 prosentilla viime vuodesta. Tulosten 62 prosentin syöksy näyttää vielä hurjemmalta. Luvut eivät kuitenkaan kerro

koko totuutta.Kotimaisten pörssiyhtiöiden tulos vuodelta 2012 oli

vain 2,2 miljardia euroa. Kahden edellisen vuoden luvut olivat 9,7 ja 5,9 miljardia. Mikäli noin 120 pörssiyhti-östä vähennetään Nokia, metsäyhtiöt, Outokumpu ja Rautaruukki, kuva muuttuu: vuosien 2010–2012 tulok-set ovat kaikki hieman yli seitsemän miljardia euroa. Erityisesti Nokian lähes neljän miljardin euron tappio rumentaa viime vuoden tilastoa.

Liikevoitto myötäilee nettovoiton kehitystä. Parissa vuodessa on tultu alas 11,2 miljardista 4,8 miljardiin. Raportoiduissa tuloksissa on runsaasti alaskirjauksia ja muita kertaluonteisia eriä. Yhtiöt esittävät mielel-lään voittojaan ilman kertaeriä. Nämä ovat kuitenkin toteutuneita kuluja tai menetettyä pääomaa, joten niiden “unohtaminen” on itsensä pettämistä.

Vuonna 2012 myös liikevaihto aleni hieman edelli-sestä vuodesta. Poikkeuksiakin oli. Yrityskaupat kas-vattivat rajusti PKC:n ja Suomisen myyntiä. Outotecin yli 50 prosentin kasvu oli pääosin orgaanista.

Sekä tulokseltaan että voitonjaoltaan pörssiyhtiöi-den huippuvuosi oli 2007. Tuolloin jaettiin omistajille 8,983 miljoonaa euroa. Tänä keväänä osinkosumma (mukaan luettuna pääoman palautukset) supistui vuoden takaisesta 6,329 miljoonasta eurosta 5,392 miljoonaan, joka tosin kasvanee hieman lisäosin-kojen ansiosta.

Osinkosumman lasku selittyy pääosin Nokian nol-laosingolla, mutta myös viime vuotista vertailulukua paisuttavilla Fiskarsin ja Koneen ruhtinaallisilla lisä-osingoilla. Fortumin tavanomainen euron osinko 888 miljoonalle osakkeelle tekee yhtiöstä Suomen anteli-aimman osingonmaksajan.

Kaksi vuotta sitten Nokian voitonjako ylti lähes 1,5 miljardiin euroon, vuosi sitten vielä 742 miljoonaan. Nyt omistajat jäävät ilman osinkoja ensimmäisen ker-ran yli 140 vuoteen. Osinkoehdotuksen julkistaminen yllätyksettömän tilinpäätöksen yhteydessä vei viikossa markkina-arvosta yli kaksi miljardia euroa. Markkina-psykologian ymmärtäminen ei kuulune Nokian johdon vahvimpiin puoliin.

Osinkoihin ei sisälly ruotsalaisten Nordean ja Te-liaSoneran runsaan 2,8 miljoonaan euron voitonjako (vuosi sitten 2,433 miljoonaa). Niille Tukholma, ei Helsinki, on pääpörssi. Nordea nosti osinkoaan yli 30

prosenttia. Ehkä haluttiin eloa kurssiin, missä myös onnistuttiin. Pankista vihjataan, että runsaita osinkoja olisi tulossa jatkossakin.

Toimialoista mediayhtiöiden alavireiset osinkopää-tökset kertovat alan murroksesta. Metsäteollisuudel-lakin on vaikeata, mutta voitonjako pysyi kuitenkin pääosin ennallaan.

Yhtiökohtainen tarkastelu tuo valoa osinkokevään harmauteen. Vaikka osinkojen määrä supistui, korot-tajia on selvästi enemmän kuin laskijoita. Pörssin yli 120 yhtiöstä (mukaan luettuna ruotsalaisyhtiöt) 47 nosti ja 30 alensi osinkoaan. Fiskars ja Konekin las-ketaan epäoikeudenmukaisesti laskijoiksi, kun viime vuoden lisäosingot tuskin toistuvat. Voitonjako on ennallaan 20 yhtiössä.

Pörssin rupusakkiin, jolta ei heru omistajille min-käänlaista kassavirtaa, kuuluu joka neljäs pörssiyhtiö, 31 yhtiötä. Näistä suuri osa näivettyy eikä ole vuosiin maksanut osinkoa. Nollakerhon uusia jäseniä ovat Nokian lisäksi CapMan, Comptel, Efore, Oral, Pöyry ja Viking Line.

Ilahduttavasti nollakerhoa jättäviä ovat Elektrobit, Finnair, Metsä Board, Ruukki Group, Solteq ja Ålands-banken. Kone oli vuoden 2012 osinkotähti lisäosinkonsa ansiosta. Vuoden 2013 arvonimi menee Vaisalalle, joka vuosi sitten maksoi 0,65 euroa. Nyt jaossa on peräti 2,13 euroa, josta 1,23 euroa pääoman palautuksena.

Menestyvä osakesijoittaja suosii osingonjakoaan kasvattavia yrityksiä kuten Kone, Nokian Renkaat, Outotec ja Vacon. Vuosina 2002–2012 Nokian Ren-kaiden osakekohtainen osinko 13-kertaistui. Luon-nollisesti nämä yhtiöt menevät myös arvonnousuti-lastojen kärkeen.

Vuoden 2012 lopun kursseilla pörssiyhtiöiden osinko-tuotto oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Samanaikaisesti valtion viisivuotisen lainan tuotto oli uskomattomat 0,4 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 0,5 prosenttia. Näin suuri ero osinkotuoton hyväksi on luonnoton eikä voi olla pysyvä.

MARKKINAPSYKOLOGIAN YMMÄRTÄMINEN

EI KUULUNE NOKIAN JOHDON VAHVIMPIIN

PUOLIIN.

Torjuntavoitto osinkorintamalla

Tilinpäätökset

2012 Seuraavien sivujen tilinpäätös-

tiedot ovat ilmoituksia

LIIKEVAIHTOYrityksen tilikauden myynti.

LIIKEVOITTOYrityksen voitto tai tappio, kun liikevaihdosta vähennetään muuttuvat ja kiinteät kulut sekä poistot.

TULOS ENNEN VEROJALiikevoitto, johon on lisätty rahoitustuotot tai josta on vähennetty rahoituskulut.

OSAKEKOHTAINEN TULOSEPS (earnings per share). Tuloksesta ennen satunnaiseriä vähennetään tuloverot ja vähemmistöosuudet, mikä jaetaan keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana.

OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMAOma pääoma jaettuna osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOTEsimerkiksi myydyt osakkeet tai yritykset. Kirjattiin aikaisemmin yleensä satunnaiseriin, mutta kirjaus liikevoittoon kaunistaa osakekohtaista tulosta.

OSINKO/OSAKETilikaudelta jaettava osinko jaettuna osakkeiden määrällä.

OMAVARAISUUSASTEOman pääoman javähemmistö-osuuden summa jaettuna taseen loppusummalla, josta vähennetään saadut ennakot. Hyvänä tasona pidetään 40 prosenttia.

NETTOVELKAANTUMISASTEGearing. Korollinen nettovelka jaettuna oman pääoman ja vähemmistöosuuden summalla.

OMAN PÄÄOMAN TUOTTOTulos ennen satunnaiseriä, josta vähennetään verot jaetaan oman pääoman ja vähemmistöosuuden summalla.

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOTulos ennen satunnaiseriä lisättynä korkokuluilla ja muilla rahoituskuluilla jaetaan taseen loppusummalla, josta vähennetään korottomat velat.

NETTOTULOSTulos satunnaiserien ja verojen jälkeen.

TILAUSKANTAKertoo kuinka paljon yrityksellä on tulevaisuudessa todennäköisesti tuloutuvaa liikevaihtoa.

Sijoittajan kannalta tärkeimmät TILINPÄÄTÖSLUVUT

Affecto on liiketoimintatiedon hallinnan (Enterprise Information Management, EIM) edelläkävijä Pohjois-Euroopassa. Autamme asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja kilpailukykyään tiedon paremmalla hyödyntämisellä johtamisessa ja päätöksenteossa. EIM on kokonaisvaltaista tiedon hallintaa, mikä huolehtii informaation hyvästä käytettävyydestä ja hyödyntämisestä strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa.

Affecto toteuttaa myös organisaatioiden prosesseja tehostavia ja yksinkertaistavia operatiivisia asiakas- ja toimialakohtaisia ratkaisuja ja palveluja sekä tarjoaa paikkatietopalveluja.

Affecton pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa, Puolassa ja Etelä-Afrikassa.

Affecton osake on vuodesta 2005 alkaen noteerattu Helsingin pörssin päälistalla tunnuksella AFE1V.

www.affecto.fi

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 133,4 127,3 114,1Liikevoitto, meur 10,5 8,2 3,3Tulos ennen veroja, meur 10,0 7,1 1,5Tulos/osake, eur 0,37 0,26 0,05Oma pääoma/osake, eur 3,24 2,91 2,69Osinko/osake, eur 0,16 0,11 0,06Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 1089 1011 919Omavaraisuusaste, % 50,6 46,1 43,1Nettovelkaantumisaste, % 15,8 27,1 40,4Oman pääoman tuotto, % 11,9 9,1 1,7Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,1 7,5 3,1Tilauskanta, meur 61,4 57,1 54,4Käyttökate, meur 13,8 11,6 6,6

Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä. Aspolla on liiketoimintaa neljässä tytäryhtiössä yhteensä 17 maassa Pohjois-Euroopassa ja idän kasvumarkkinoilla. Kaikilla yhtiöillä on keskeinen asema vaativien business-to-business -asiakkaidensa arvoketjuissa. ESL Shipping on varustamoyhtiö, joka huolehtii energia-alan ja teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksista. Leipurin palvelee elintarviketeollisuutta toimittamalla raaka-aineita, koneita ja palveluita. Telko on teollisuuskemikaalien ja muoviraaka-aineiden asiantuntija ja jakelija. Kaukomarkkinat keskittyy energiatehokkuustekniikkaan, teollisuuskonekaup-paan sekä turva- ja digitaalituotteisiin. Vuonna 1929 toimintansa aloittaneen Aspon osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä keskisuurten yritysten ryhmässä.

www.aspo.fi

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 481,6 476,3 395,9Liikevoitto, meur 10,6 21,5 17,9Tulos ennen veroja, meur 7,4 17,4 14,1Tulos/osake, eur 0,36 0,45 0,38Oma pääoma/osake, eur 2,95 3,05 2,49Osinko/osake, eur 0,42* 0,42** 0,40***Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 858 797 736Omavaraisuusaste, % 29,2 35,2 33,2Nettovelkaantumisaste, % 131,6 94,1 101,5Oman pääoman tuotto, % 11,8 16,4 15,2Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,4 12,5 12,7*) Hallituksen ehdotus osingoksi **) Pääomanpalautus ***) Osakeantikorjattu luku, nimellisosinko 0,42 vuonna 2010 Vuoden 2010 tunnusluvut on osakeantikorjattu

Oral Hammaslääkärit Oyj on monipuolisia suu- ja hammasterveyden palveluja tuottava yhtiö ja Suomen johtava hammasterveysalan brändi. Oral-ketjuun kuului vuoden 2012 lopussa 27 hammaslääkäriasemaa ja kaksi hammaslaboratoriota. Uusina paikkakuntina ketjussa aloittivat Oulu ja Pieksämäki.

Suomalainen Oral Hammaslääkärit on kasvanut voimakkaasti sekä yritysostoin että orgaanisesti. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto kasvoi 50,3 miljoonaan euroon ja liiketulos parani. Hammaslääkäriasemilla työskentelee yhteensä noin 700 suu- ja hammasterveyden ammattilaista.

Vuonna 2013 Oralin tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa edelleen ja parantaa liiketulosta vuodesta 2012. Kasvua haetaan erityisesti suurista kaupungeista sekä yritysostoin että nykyisiä asemia laajentamalla.

www.oral.fi

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 50,3 46,3 39,4Liikevoitto, meur 0,5 0,0 1,6Tulos ennen veroja, meur 0,04 -0,45 1,3Tulos/osake, eur 0,00 -0,04 0,15Oma pääoma/osake, eur 1,62 1,65 1,46Osinko/osake, eur - 0,03 (pääomanpal.) 0,06Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 434Omavaraisuusaste, % 45 52 39Nettovelkaantumisaste, % 54,5 56,9 56,2Oman pääoman tuotto, % 0 -3 12Sijoitetun pääoman tuotto, % 2 1 8Liiketoiminnan rahavirta, meur 4,1 1,7 3,3Hoitoyksikköjen lukumäärä vuoden lopussa 151 139 120

Ramirent on konevuokrauksen markkinajohtaja Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Asiakassektoreihimme kuuluvat rakentaminen, energia-, kaivos-, telakka-, öljy- ja kaasuteollisuus sekä julkinen sektori ja kotitaloudet. Yhtiöllä on yhteensä yli satatuhatta asiakasta.

Ramirent tarjoaa dynaamisia vuokrausratkaisuja, jotka ovat asiakaslähtöisiä, lisäarvoa tuottavia ja korostavat Ramirentin ongelmanratkaisulähtöistä toimintatapaa. Yhtiöllä on yksi Euroopan laajimmista vuokrauskalustoista. Ydintuoteryhmät ovat nostimet, telineet, turva- ja muottitekniikka, pienkoneet, torninosturit ja henkilötavarahissit, suuret rakennuskoneet, tilat ja kontit sekä sähkö ja lämmitys. Vuokrattavien laitteiden lisäksi tarjoamme palveluja kuten suunnittelu, asennus, kuljetus sekä tuki- ja neuvontapalvelut.

Ramirentin strategisena tavoitteena on kestävä kannattava kasvu. Tavoitteenamme on myös generoida hyvää tuottoa osakkeenomistajille ylläpitäen samalla vahva taloudellinen asema.

www.ramirent.com

2012 2011 2010Liikevaihto, MEUR 714,1 649,9 531,3Liiketulos (EBIT), MEUR 92,3 74,1 29,7Osuus liikevaihdosta, % 12,9 % 11,4 % 5,6 %Tulos ennen veroja, MEUR 82,9 60,8 20,9Tulos/osake (EPS), EUR 0,59 0,41 0,13Osinko/osinko, EUR 0,34* 0,28 0,25Oma pääoma/osake 3,41 3,02 2,93Omavaraisuusaste, % 44,3 % 40,7 % 48,0 %Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 1,1x 1,4x 1,4xOman pääoman tuotto, % 18,3 % 13,9 % 4,7 %Sijoitetun pääoman tuotto, % 18,8 % 15,7 % 8,6 %Henkilöstömäärä 3 005 3 184 3 048* HALLITUKSEN EHDOTUS

Tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia

TILINPÄÄTÖKSET 2012

Rapala VMC Oyj (”konserni”) on maailman johtava uistimien, kolmihaara-koukkujen, kalastajan tarvikkeiden ja fileointiveitsien valmistaja ja myyjä. Rapala-konsernilla on myös vahva maailmanlaajuinen markkina-asema muissa urheilukalastuksen tuotekategorioissa ja se on yksi Pohjoismaiden johtavista ulkoilu-, metsästys- ja talviurheilutuotteiden jakelijoista.

Konsernin jakeluyhtiöverkosto on alan kattavin. Konsernin päätuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ranskassa, Virossa, Venäjällä, Kiinassa, Indonesiassa ja Englannissa. Konsernin brändiportfolioon kuuluu alan johtava brändi, Rapala, ja muita maailmanlaajuisesti tunnettuja brändejä kuten VMC, Sufix, Storm, Blue Fox, Luhr Jensen, Williamson, Dynamite Baits, Mora Ice, StrikeMaster, Marttiini ja Peltonen.

Rapala VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1998.

www.rapalavmc.com

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 290,7 279,5 269,4Liikevoitto, meur 25,9 30,7 31,3Tulos ennen veroja, meur 21,0 25,2 29,5Tulos/osake, eur 0,26 0,36 0,46Oma pääoma/osake, eur 3,32 3,30 3,13Osinko/osake, eur 0,23 0,23 0,23Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 2127 2208 2317Omavaraisuusaste, % 42,3 43,2 42,6Nettovelkaantumisaste, % 65,1 67,1 69,5Oman pääoman tuotto, % 10,2 13,0 17,2Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,4 13,8 15,3Liikevoittoprosentti, % 8,9 11,0 11,6Liiketoiminnan rahavirta, meur 25,2 15,2 13,0

www.sato.fi

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 286,9 232,0 192,9Liikevoitto, meur 99,1 86,8 74,7Tulos ennen veroja, meur 60,6 52,1 41,6Tulos/osake, eur 0,88 0,82 0,62Oma pääoma/osake, eur 5,79 5,56 5,36Osinko/osake, eur 0,55* 0,49 0,35Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 152 137 129Omavaraisuusaste, % 16,0 16,7 18,8Nettovelkaantumisaste, % - - -Oman pääoman tuotto, % 15,5 14,9 12,4Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,3 6,1 5,7

* Hallituksen esitykseen perustuva osinko vuodelta 2012

SATO on Suomen johtavia asuntosijoitusyhtiöitä. Omistamme noin 23 500 vuokrattavaa asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa. Kasvatamme tarjontaamme ja yrityksen arvoa investoimalla vuokra-asuntoihin. SATOn sijoitusasuntojen arvo on 2,1 miljardia euroa.

SATOn liiketoiminta perustuu asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Vain asiakasta aidosti kuuntelemalla pystymme parantamaan tarjontaamme ja palveluamme. Tavoitteenamme on olla toimialan tehokkain ja edistyksellisin toimija, joka mahdollistaa asiakkaan palvelun jatkuvan parantamisen ja lisäarvon tuottamisen omistajille.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 286,9 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 60,6 miljoonaa euroa

SATOn palvelulupaus on ’Koti kuten haluat’.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon bio-kasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti.

Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien arvioidaan riittävän useiden kymmenien vuosien tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa.

Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 indeksiin.

www.talvivaara.com

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 143 231 152Liikevoitto, meur -84 31 25Tulos ennen veroja, meur -129 -7 -3Tulos/osake, eur -0,38 -0,04 -0,04Oma pääoma/osake, eur 1,11 1,25 1,50Osinko/osake, eur 0,00 0,00 0,00Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 547 445 362Omavaraisuusaste, % 24% 28% 32%Nettovelkaantumisaste, % 184% 141% 82%Oman pääoman tuotto, % -33% -2% -2%Sijoitetun pääoman tuotto, % -7% 4% 3%Investoinnit 97 79 116

Vaconin toimintaa ohjaa intohimo kehittää, valmistaa ja myydä maailman parhaita taajuusmuuttajia ja inverttereitä – ja tarjota asiakkailleen koko tuotteen elinkaaren kattavia palveluita.

Taajuusmuuttajamme mahdollistavat optimaalisen prosessinohjauksen ja sähkömoottoreiden energiataloudellisuuden. Vaconin invertterit ovat avainasemassa, kun energiaa tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Vaconilla on tuotantoa ja tuotekehitystä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä myyntiyhtiöt 29 maassa. Lisäksi Vaconilla on myynti- ja huoltoedustusta lähes 90 maassa. Vuonna 2012 Vaconin liikevaihto oli 388,4 milj. euroa, ja yhtiön palveluksessa oli maailmanlaajuisesti noin 1500 henkilöä. Vacon Oyj:n osakkeet (VAC1V) noteerataan Helsingin pörssin (NASDAQ OMX Helsinki) päälistalla.

www.vacon.fi

2012 2011 2010Liikevaihto, meur 388,4 380,9 338,0Liikevoitto, meur 37,7 24,7 28,6Tulos ennen veroja, meur 36,8 27,0 27,5Tulos/osake, eur 1,70 1,10 1,22Oma pääoma/osake, eur 7,00 6,28 5,90Osinko/osake, eur 1,10* 0,90 1,00Henkilöstön lukumäärä (keskim.) 1 468 1 470 1 301Omavaraisuusaste, % 53,1 50,0 46,0Nettovelkaantumisaste, % -9,5 12,7 10,7Oman pääoman tuotto, % 25,8 18,7 22,1Sijoitetun pääoman tuotto, % 33,2 26,9 27,0

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

TILINPÄÄTÖKSET 2012

Tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia

Tilaa ja tutustu www.talentumshop.fitu www talentumshop fi

Jim Collins, Morten T. HansenTietoisesti paras Epävarmuus, kaaos, sattuma – menesty niistä huolimatta

Yllättäviä havaintoja, perinteiset käsitykset haastavia väitteitä. Uusi ja epätavanomainen aihepiiri. Kaikkea tätä on Jim Collinsin uutuuste-oksessa Tietoisesti paras.

Kirja perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin, jonka keskiössä on organisaatioiden menestyminen niissä vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa toimintaolosuhteissa, joista tämän päivän yritysjohtajien on selvittävä. 2013, 302 sivua, suositushinta 69 €

Tutkimusmatka menestykseen

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

KU

VA K

IMM

O L

EHTO

NEN

69

Euromaissa on jo päästy irtaantumaan viime vuoden laskukierteestä komission tuoreen ennusteen mukaan. Vaikka talouskasvu on vuoden alkuneljänneksillä vielä nollassa, se alkaa vuoden loppua kohden hitaasti

elpyä. Euroopassa kasvua tukee myös Yhdysvaltojen kysyntä, joka julkisten menojen leikkauksista huoli-matta vauhdittuu.

Markkinat ovat näköjään kyllästyneet lamaan ja jatkuvaan vaikerrukseen. Italian vaalituloksen sijoit-tajat sivuuttivat lähes olankohautuksella, mitä nyt maan korot hiukan hypähtivät. Samoin Yhdysvaltain

hätkäyttänyt markkinoita. Maan kasvu on jo niin vankalla pohjalla, että se riittää kassakoneen kilinän voimistumiseen puoli prosenttia hitaampanakin. Valta näyttää siirtyneen pessimisteiltä optimisteille.

Euroalueen työmarkkinoilla erot työttömyydessä ovat vielä kasvussa. Kaksijakoisuus näkyy myös in-

ulkopuolella matala korkotaso on tukenut kotimais--

tio on hidastumassa alle kahden prosentin ja myös -

tuneita.Suomi on vakaiden maiden joukossa oma lukunsa.

Komissio arvioi, että Suomessa palkat nousevat tänä ja ensi vuonna lähes 3,5 % kumpanakin eli eniten eu-romaista (Viroa lukuun ottamatta). Samaan aikaan menetämme rutkasti markkinaosuuksia viennissä. Komissio saattaa arviossaan olla oikeassa, sillä palk-kamaltti näyttää jäävän haaveeksi.

Ylikuumentuneet asuntomarkkinat ovat olleet

voimakas kasvu on pitkittyessään johtanut palkkojen ja hintojen nousuun. Matalat korot ovat jo vaikut-taneet Saksan asuntomarkkinoilla. Hampurissa ja Münchenissä asuntojen hinnat ovat nousseet jopa 30 %. Tämä ilmiö voi helposti tarttua koko maahan, kun

välittyy taas helposti vuokriin ja palkkoihin, kun oma keskuspankki ei enää vahdi rahan arvoa.

-roalueella olisi vain hyötyä, sillä se lyhentäisi velkoja säästäjien kustannuksella. Jarruttaahan ylivelkaantu-minen kasvua vuosikausia. Ranskan teollisuusminis-teri vaati hiljan velkojen monetisointia eli painamal-la rahaa. Ranskalaisilla näyttää olevan lyhyt muisti. Reilut 50 vuotta sitten Ranskan ja Saksan teollisuus olivat lähes samalla viivalla, mutta Ranskan sotkui-

sen sisäpolitiikan vuoksi ongelmia alettiin ratkoa rahaa painamalla. Näin tuettiin saamattomuutta ja vanhaa tuotantokapasiteettia.

Myös englantilaisilla on muistissa vikaa. Teknistä kehitystä vastustanut ay-liike ja leväperäinen raha-

-tiota kaivataan myös Isossa Britanniassa. Kiistelty

Adair Turner ehdotti budjettialijäämien rahoittamista suoraan keskuspankista.

Ällistyin, kun Martin Wolf -sin kolumnissaan ”The case for helicopter money” 12.2.2013 Turnerin ehdotukselle kannatuksensa. Wolf ei nähnyt mitään moraalista ongelmaa käyt-tää setelipainoa julkisten menojen rahoittamiseen. Nykyisin keskuspankit toki ostavat markkinoilta valtion velkakirjoja, mutta ne on tarkoitus myy-

dä myöhemmin takaisin. Menojen rahoittamiseen käytettyä keskuspankkirahaa ei sen sijaan tarvitsisi

on vaikea pysäyttää, sillä hintojen jatkuva nousu vaikuttaa odotuksiin.

Martin Wolf unohti, että poliittisten päättäjien näkökulmasta työttömiä on aina liikaa ja että jul-kisten palvelujen kysynnällä ei ole ylärajaa. Juuri tästä syystähän poliitikot luovuttivat 1990-luvulla rahapoliittisen vallan riippumattomille keskuspan-keille eli vapaaehtoisesti ”sitoivat omat kätensä”.

-sipolitiikan tutkimuksen roskakoriin.

EU:n perussopimus kieltää EKP:lta setelirahoi-tuksen, joten euroalueella siitä ei kannata mureh-tia. Ärhäkät poliitikot voivat silti pitää asiaa esillä siirtääkseen maansa rakenteelliset ongelmat muka EKP:n synneiksi. Myös väittely keinoista saattaa vii-västyttää tarpeellisia uudistuksia.

Muisti on lyhyt. Taloustieteeseen ja politiikkaan -

YLIKUUMENTUNEET ASUNTOMARKKINAT

OVAT USEIN INFLA ATION KASVUALUSTA.

Arvopaperin lukijamäärä kasvoi Lisätiedot lähde: KMT 2012

lukijaa

KUMPPANIBLOGIT

71

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

KA

RM

O R

UU

SMA

A

KESKUSPANKIT YLPEILEVÄT hienoilla exit-

--

-

--

Urodan-

-

-

-

-

--

--

-

-

-

-

-

-

-

AKI KANGASHARJU, TUTKIMUSJOHTAJA, NORDEA

LÖYSÄ R AHAPOLITIIKKA JATKUU, VAIKKA

NOUSUKAUSI KÄYNNISTY Y.

Inflaatio kiihtyy

PÖRSSIRISTIKKO

Laatinut RistikkosampoPÖRSSIRISTIKKO

SIN

I PEN

NA

NEN

JUH

O K

UVA


SEURAAVASSA NUMEROSSA

HELMIKUUN RATKAISU

COLO

UR

BO

X

Seuraavassa numerossa

73

KEVÄT VOITTAA ja osinkorahat kilahtelevat sähköisessä muodossa osakkeenomistajien pankkitileille. Mitä hankkia osinkorahoilla?

Huhtikuun Arvopaperi tarjoaa punnittuja näkemyksiä ja raakaa da-taa sijoituspäätösten tueksi.

Arvopaperin seuraava numero ilmestyy torstaina 25. huhtikuuta.

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa Arvopaperi

*)

(kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite)

Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki,

puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

anka

(ke

Tila

Jos

La

J

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Kirjoittaja seuraa

kolumnien välissä

taloutta blogissaan

http://talouden-tulkki.com


Eurokriisi on lisännyt pörssin houkuttele-vuutta rahoituksen lähteenä. Kun pank-kien rahahanat kuivuvat, pörssiyhtiöiden osakkeista on tullut käypää valuuttaa yritys-kaupoissa ja oman taseen vahvistamisessa.

Sen sijaan uusia pörssilistautumisia saadaan edelleen odottaa. Sen verran sumuiselta tulevaisuus Helsingin horisontissa näyttää.

Yhdysvalloissa pörssi-indeksit takovat ennätyksiä, mutta Suomessa ollaan kaukana huipputasoista. Tästä huolimatta pörssin kautta kerätyt pääomat ovat kas-vaneet. Finanssikriisin syvimmässä aallonpohjassa vuonna 2009 uutta rahaa saatiin kasaan saman verran kuin Talvivaaran annissa eli alle 300 miljoonaa euroa. Viime vuonna päästiin Outokummun avulla reilusti yli miljardin euron.

Osakeanneilla kerättyjen pääomien historia näyttää Suomessa ankealta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 2000 osakeanteihin sijoitettiin yhteensä 12 miljardia euroa. Rahat upposivat pääosin it-yhtiöiden yleisöanteihin. Kuplan puhkeamisen aiheuttama kra-pula säikäytti sijoittajat niin pahasti, että kolme vuotta myöhemmin uuden pääoman määrä romahti alle sa-taan miljoonaan euroon. Niin pieniä rahoja ei kerätty edes 1980-luvulla.

Suomi on ollut aina pankkikeskeinen rahoitusjär-jestelmä. Nyt tiukempi sääntely ja raippaverot ajavat pankkeja pois yritysten luototuksesta, koska yritys-luottojen vähentäminen parantaa vakavaraisuutta. Samaan aikaa se tietysti heikentää yritysten investoin-timahdollisuuksia. Sääntelyn lisääminen luo enemmän kurjuutta kuin kasvua, mitä poliittiset päättäjät eivät ymmärrä. Pörssille se avaa nyt uuden mahdollisuuden, jos sitä uskalletaan vain käyttää.

Suurin osa kuluvan ja viime vuosikymmenen pörs-sipääomasta on käytetty kolmeen kohteeseen: suun-natuilla anneilla on maksettu yrityskauppoja, uutta pääomaa on haettu taseen tueksi ja uusia osakkeita on käytetty johtajien kannustinjärjestelmiin. Uusia tuotannollisia investointeja ei pörssinkään kautta ole paljon tullut.

Kun pankit kiristävät luotonantoaan ja marginaalit nousevat, pörssirahoituksen kilpailukyky paranee. Pahimmillaan pankkiraha voi maksaa kymmenenkin prosenttia. Listautumista harkitsevien yritysten kannat-taisi ottaa nyt etunojaa ja tuoda pörssiin uutta vipinää. Rahaa Suomessa on paljon, mutta riskiraha pakenee turvasatamiin kuten tuottamattomiin talletuksiin.

Rahastosäästäminen on saanut uutta virtaa, mutta -

täneen tason alapuolella. Rahastojen kasvu on pe-rustunut enemmän osakkeiden arvonnousuun kuin uuteen pääomaan. Rahasto-osuuksissa on edelleen sijoitettuna vain puolet siitä, mitä suomalaiset pitävät pankkitileillään.

Suuryritykset hakevat rahoitusta joukkovelkakirja-markkinoilta, mikä vähentää pankkirahoituksen tar-vetta. Teollisuuden lainakanta on supistunut. Suomessa lainansaanti on silti ollut helpompaa kuin muualla Euroopassa. Kaikilla yrityksillä ei ole pääsyä isoille velkakirjamarkkinoille, jolloin pörssi voisi tarjota hy-vän rahoitusväylän.

Suomalaisille pitäisi muutenkin takoa taas päähän, että pörssi on paras paikka pääomalle ja kasvulle. Moni kasvuyritys päätyy ulkomaalaisomistukseen liian var-hain ja usein liian halvalla, kun vaihtoehtona olisi

helppo listautuminen toistaiseksi torsoksi jääneelle First North -listalle. Ruotsissa First North on kerän-nyt muutamassa vuodessa 1,5 miljardia euroa uutta pääomaa 170 yritykselle.

Suomessa on selvästi käynnissä kasvuyritysten uusi nousu, mutta pörssiin asti aallot eivät vielä ole yltä-neet. Pörssin kynnyksellä odottaa melkoinen joukko yrityksiä, joista ainakin osa on perhetaustaisia yhtiöitä, joiden listautumisen suurimpana jarruna on epäedul-linen verotus. Liian kevein perustein ei pörssiin pidä silti pyrkiä, mistä tuulivoimayhtiö Ilmattaren epäon-nistunut anti on hyvä muistutus.

Suomalaiset eläkeyhtiöt siirtyvät vuosikymmenen lopulla osakkeiden netto-ostajista nettomyyjiksi. Suo-messa tulee silloin pulaa pääomista, jos rahaa ei saada liikkeelle pankkitileiltä pörssiin. Verotus on tehokkain tapa liikutella pääomia. Perheyhtiöiden suosiminen pörssin kustannuksella on lyhytnäköistä politiikkaa, joka kostautuu myöhemmin matalampana kasvuna ja investointien vähyytenä.

Yksityissijoittajien rahat saataisiin parhaiten liik-keelle vapauttamalla pienet osingot kokonaan verosta ja verottamalla sitten vaikka todella isoja pörssiosin-koja enemmän.

VEROTUS ON TEHOKKAIN TAPA LIIKUTELLA

PÄ ÄOMIA.

Pörssi päihittää pankin

Uusi Nordea Maailma OsinkoSijoittamisessa on kysymys pitkäjänteisyydestä ja suunnitelmallisuudesta. Sopiiko Maailma Osinko – osakerahasto sinun suunnitelmiisi? Tutustu osoitteessa nordea.fi/maailmaosinko tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja kysy lisää.

Rahastoa hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Tutustu rahastojen avaintietoesitteeseen ennen merkintää osoitteessa nordea.fi/rahasto.

Sijoita maailman parhaisiin osingonmaksajiin

PAL.VKO 2013-17

177535-1303

Oik

eude

t muu

toks

iin p

idät

etää

n.

Eljas Repo, Arvopaperi

Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat Tela

Jari Puhakka,Etera

Hanna Hiidenpalo,LähiTapiola Eläkeyhtiö

Anna Hyrske,Ilmarinen

Keskiviikkona 10.4.2013 klo 8.00–10.30Musiikkitalo, Camerata-sali, Mannerheimintie 13a B, Helsinki

Tervetuloa Arvopaperin aamutilaisuuteen!

Miten eläkerahat on sijoitettu?

Arvopaperin

AAMUSEMINAARI

8.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen8.30 Tervetuloa! Eljas Repo, päätoimittaja, Arvopaperi8.35 Huomioita työeläkesijoituksista 2012 Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat Tela9.00 Jari Puhakka, sijoitusjohtaja, Etera9.20 Hanna Hiidenpalo, sijoitusjohtaja, LähiTapiola Eläkeyhtiö

9.40 Anna Hyrske, vastuullisen sijoittamisen päällikkö, Ilmarinen10.00 Paneelikeskustelu: Paljonko eläkesijoittajan kannattaa sijoittaa

10.30 Tilaisuus päättyy

Arvopaperi 3/2013

Documents

Transcript of Arvopaperi 3/2013