(lihavõtted)

(The Pascha)

(Pääsiäinen)

(Påsk)

(το Πάσχα) (Пасха)

(Paşti)

(Pâques)

Ostern

Opettajan tervehdys!

Pääsiäisvihkonen on vapaasti muokattavissa. Ideana on jakaa oppilaille vihkonen kotiin. Vihkosessa on tietoa suuresta viikosta ja pääsiäisestä, niin tekstin, sarjakuvien kuin mukavien puuhatehtävien muodossa. Opettaja voi kirjoittaa sivulle 2 omat terveiset ja täyttää sivun 8 oman paikkakunnan jumalanpalvelusajoilla (löytyvät www.ort.fi). Kätevintä on tulostaa sivut A4-kokoisiksi vihkoiksi (tämän vuoksi sivumäärä 16) Osa kuvista haettu netistä.

Ortodoksinen virpomaperinne

Palmusunnuntai on pääsiäisen esijuhla. Palmunoksat ovat voiton merkkejä ja tunnuksia. Siunatuilla oksilla on tervehditty omaisia, naapureita ja ystäviä ja toivotettu samalla elämän uudistumista.

Meillä pohjoisessa ei ole palmun oksia, noita varsinaisia virpomavitsoja, mutta kukkaan puhjenneita pajunoksia on ojien varsilla. Niitä käytetään sellaisenaan tai koristellaan paperikukilla ja niitä nimitetään virpomavitsoiksi. Ortodoksisessa kirkossa toimitetaan niiden siunaaminen aattoillan jumalanpalveluksessa. Pappi suitsuttaa pyhää savua, vihmoo vitsat vihityllä vedellä ja lukee erityisen siunausrukouksen.

Kirkossa siunatuilla virpomavitsoilla lapset käyvät palmusunnuntain aamulla varhain – toivottamassa elämän uudistumista ja uutta vireyttä omaisilleen ja naapureilleen. Tämän tehtävän katsotaan kuuluvan lapsille ja nuorille siksi, että Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin lapset lauloivat hänelle ylistystä ja tervehtivät palmunoksilla. Virpomalukuja on monenlaisia. Kaikissa niissä on esillä hyvät toivotukset. Vanhan tavan mukaan siunauksen tuojalle on haluttu antaa vastalahja. Tavallisin on ollut pääsiäismuna, joka on sikäli ylösnousemuksen vertaus, koska munan suljetun kuoren sisällä on uuden elämän alku. Kun muna on annettu vasta pääsiäisenä, on virpoja saanut viikon odottaa vastalahjaansa. Nykyisin on tapana antaa myös rahaa ja makeisia.

Ortodoksiseen perinteeseen ei kuulu noidaksi pukeutuminen, koska eiväthän noidat toivota Jumalan siunausta.

(Lainattu Erkki Piiroiselta)

Vilman ja Pyryn virpomareissu

Keittiöstä kuului kikatusta ja räkätystä. Sateenkaaren väriset paperisilput lentelivät pöydältä lattialle muiden roskien sekaan. Sakset, sulat ja teippirullat hautautuivat silkkipaperimereen. Se ei kuitenkaan hidastanut Vilman ja Pyryn uurastusta. Monen tunnin jälkeen lapset kokosivat yhteen nippuun toinen toistaan kauniimpia ja värikkäämpiä virpomavitsoja. Äitikin ihasteli lasten kädenjälkiä. Hän oli tyytyväinen siitä, etteivät lapset tyytyneet koristelemaan vitsoja kiireellä ja huolimattomasti, vaan tekivät koristekukkaset huolella ja niin taitavasti kuin vain osasivat.

Virpomavitsat asetettiin lasimaljaan, jonka pohjalla laitettiin vettä. Nyt ne saisivat odottaa mummon tuloon asti. Oli palmusunnuntaita edeltävä lauantai, Lasaruksen lauantai. Mummo oli toivonut, että lapset lähtisivät hänen kanssaan kirkkoon siunauttamaan virpomavitsat, kuten tapoihin kuului. Niillä vitsoilla olisi hyvä lähteä seuraavana aamuna virpomaan mummot ja ukit sekä sukulaiset.

Mummon tullessa hakemaan lapsia, nämä olivat sulkeutuneet leikkihuoneeseen. Huoneesta kantautui pientä pulinaa. Mummo ja äiti raottivat lastenhuoneen ovea. Mutta mitä he näkivätkään? Pyry oli yltäpäältä huulipunassa ja Vilmalla oli päällään äidin hieno mekko! Vaikka näky oli sangen huvittava, ei äitiä naurattanut ollenkaan. Mummo sen sijaan pidätteli nauruaan. ”Kuka on antanut luvan ottaa leikkeihin äidin uuden mekon ja huulipunan?” –Äiti tuhahti. ”Ei me mitään leikitä. Me valmistaudutaan huomista varten” – Selittivät lapset näsäviisaasti yhteen ääneen. ”Samalla kun riisut mekkoni pois, saat luvan selittää kuinka tädin 60-vuotis päiville ostettu mekkoni liittyy huomiseen.” – Vastasi äiti yhtä näsäviisaasti takaisin ja auttoi mekon pois Vilman päältä.

”Äiti!” – Aloitti Vilma napakasti. ”Aamulla tulee kiire lähteä virpomaan, jos emme ole etsineet valmiiksi noitavaatteita ja suunnitelleet noitameikkejä!” Nyt koko ajan naurua pidätellyt mummo muuttui vakavaksi, kumartui lasten eteen ja kysyi: ”Miksi teidän pitää näyttää huomenna noidilta?” Huulipunasuinen Pyry katsoi hieman ihmeissään mummoa, mietti hetken ja vastasi: ”Mutta niinhän niissä kaikissa lehtien ja kirjojen kuvissakin lapsen pukeutuvat noidiksi ja lähtevät virpomaan. Kaikki meidän luokkalaisetkin pukeutuvat noidiksi.”

Mummo pudisti päätään ja voivotteli ääneen kuinka kaiken maailman villitykset ja juhlat ovat menneet sotkemaan virpomisen perimmäisen tarkoituksen. ”Ai minkä?” Kysyi Pyry mumisten, äidin koettaessa pyyhkiä huulipunaa pois hänen suustaan ja poskistaan. Mummo kertoi lapsille kuinka virpoessa käydään toivottamassa Jumalan siunausta ja kaikkea hyvää. Eihän noita voinut sellaista asiaa toimittaa. Tämän ymmärsivät lapsetkin. Illan jumalanpalveluksen opetuspuheessaan pappi kertoi ihan samaa. Tämä sai lapset vakuuttuneiksi siitä, ettei virpoessa tarvinnut pukeutua noidaksi, vaikka roolivaatteisiin pukeutuminen olisikin ollut kivaa.

Tuli seuraava aamu. Äitiä oli harmittanut kovasti nähdä pettymys lasten kasvoilta. Hän oli silittänyt ja asettanut sohvan nojalle lasten juhlavaatteet. Vilma ja Pyry pukivat ne mukisematta päälleen. Vilmasta ja Pyrystä oli oikeastaan ihan kivaa laittaa päälle hienot vaatteet. Pyry innostui niin, että suorastaan vaati isää sitomaan hänen kaulaansa kravatin, josta innostuneena Vilma taas halusi, että äiti letittäisi hänen tukkansa lettinauhojen kera.

Ensimmäisenä lähettiin virpomaan eilen kirkossa mukana ollut mummo. Hän ihasteli pitkään isoon ääneen, kuinka komeilta ja hienoilta lapset näyttivätkään ja oli tyytyväinen siitä, että lapset halusivat kunnioittaa perinteitä. ”- Virpomapalkan saatte tulla hakemaan viikon päästä, mutta on minulla teille pieni yllätys jo nyt.”

Mummo ohjasi lapset sohvalle, johon oli kerätty monta valokuva-albumia. ”Antakaapas kun mummo näyttää, miltä me lapset näytimme 60 vuotta sitten, kun lähdimme virpomaan.” – Hän aloitti. Mummo näytti Vilmalle ja Pyrylle monen monta kuvaa ja kertoi monen monta kertomusta virpomareissuistaan ja lapsuudestaan. Sohvalla vierähti monta tuntia, mutta se ei haitannut lapsia. Päinvastoin, he rakastivat kuunnella mummoa ja viettää aikaa hänen lämpimässä kainalossaan. Pyry päättikin, että jos virpominen juhlavaatteissa olisi aina näin mukavaa, niin ensi vuonna hän lähtisi virpomaan ihan silinterihattu päässään.

Tarina. Ulla Puhakka

Kuva: Kirsi Vuomajoki

Suuri torstai

Suurena torstaina muistellaan Pyhän ehtoollisen asettamista. Luterilaisessa perinteessä tätä päivää kutsutaan Kiirastorstaiksi. Basileios Suuren liturgiassa otetaan ehtoollisleivästä osaset sairaita varten koko vuodeksi. Pyhitetyt lahjat kuivatetaan ja laitetaan pyhällä pöydälle olevaan sakramenttilippaaseen. Sieltä pappi voi hakea ehtoollisen sairaalle vietäväksi sellaisenakin päivänä, jona ei ole toimitettu liturgiaa.

Joissain seurakunnissa on tapana toimittaa jumalanpalveluksessa jalkojen pesu, Kristuksen esimerkin mukaan. Jumalanpalveluksen aikana piispa pesee papiston jalat samoin kuin Kristus pesi opetuslapsien.

”Sinun salaiseen ehtoolliseesi osalliseksi, tee minut nyt Jumalan Poika, sillä minä en ilmoita salaisuutta vihollisillesi, enkä suutele Sinua kuten Juudas, vaan niin kuin ryöväri tunnustan sinut. Muista minua valtakunnassasi.”

Suuri perjantai

Suuri perjantai on ankara paastopäivä. Suurena perjantaina luetaan 12 evankeliumijaksoa Jeesuksen kärsimyksistä. Tämä tapahtuu suuren Golgata-ristin edessä keskellä kirkkoa. Evankeliumin lukemisen aikana kirkkokansa seisoo palavat tuohukset kädessä.

Suurena perjantaina toimitetaan myös ns. Kuninkaalliset hetket, joissa luetaan Vanhan testamentin lukukappaleiden lisäksi otteita kärsimysevankeliumeista.

Suurena perjantaina iltapäivällä toimitetaan jumalanpalvelus, joka on nimeltään Kristuksen hautakuvan esillekantaminen ja sen kunnioittaminen. Hautauskuva on ikoni, joka esittää Kristusta kuolleena. Evankeliumin lukemisen aikana kirkkokansa sytyttää tuohukset ja pitää ne jumalanpalveluksen loppuun saakka. Hautakuvan esillekantoa seurataan polvistuneina. Jumalanpalveluksen lopussa kirkkokansa kumartaa hautakuvan edessä ja suutelee Kristuksen haavojen kuvia sekä evankeliumia, joka on asetettu hautakuvan päälle.

”Kumarramme kärsimyksillesi oi Kristus, näytä meille myös kunniallinen ylösnousemuksesi.”

”Kunniallinen Joosef, otettuaan puun päältä sinun puhtaimman ruumiisi ja käärittyään puhtaaseen liinavaatteeseen ja peitettyään tuoksuvilla yrteillä pani sen uuteen hautaan.”

Suuri lauantai

Suuren perjantain iltana tai varhain lauantaiaamuna toimitetaan Kristuksen hautauspalvelus. Kristuksen hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri ja kuoro laulaa hautajaisista tuttua ”Pyhä Jumala – veisua.” Kirkkokansa kulkee ristisaatossa mukana palavat tuohukset käsissään. Palveluksen päätyttyä kirkkokansa käy kunnioittamassa Kristuksen hautakuvaa samoin kuin edellisessäkin jumalanpalveluksessa.

Suuren lauantain ehtoopalvelus ja liturgia

Jumalanpalvelus toimitetaan lauantaina aamulla tai iltapäivällä johon se luontevasti liittyykin. Lauantaina on monissa kodeissa kiireisintä pääsiäisjuhlan valmisteluaikaa ja valitettavan harvat pääsevät kokemaan tämän palveluksen kauneuden. Itse asiassa tämä palvelus on alkukristillinen pääsiäispalvelus, josta pääsiäisjuhla alkaa. Ehtoopalveluksessa luetaan monia Vanhan testamentin lukujaksoja, jotka lupaavat ylösnousemuksen ja uuden elämän. Palveluksen aikana tummat kirkkotekstiilit vaihdetaan valkoisiin. Liturgiassa luettava evankeliumi kertoo jo Kristuksen ylösnousemuksesta. Juhla voi alkaa.

”Tänään hauta pitää itsessään sen, joka itse pitää kädessään koko luomakuntaa kivi peittää sen, joka on hyvyydellään taivaat peittänyt; Elämä nukkuu, helvetti vapisee ja Aadam kahleistaan vapaaksi pääsee.”

Pääsiäisyö

Pääsiäisjumalanpalvelus. Pääsiäisyönä toimitetaan peräkkäin kolme jumalanpalvelusta; puoliyöpalvelus, aamupalvelu ja liturgia.

Myöhään Suuren lauantain iltana ennen puoltayötä alkaa pääsiäisjumalanpalvelus. Kirkkokansa lähtee tuohukset kädessä kulkemaan ristisaattona kirkon ympäri ja palaa tyhjän kirkon ovelle. Tämä kuvaa mirhantuojanaisten saapumista Kristuksen haudalle varhain pääsiäisaamuna. Kristus on ylösnoussut ja kuolema on voitettu!

”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti,

ja haudoissa oleville elämän antoi.”

Jumalanpalveluksia sekä koululaispalvelus

(Kuvassa enkeli ilmoittaa mirhantuojanaisille Kristuksen nousseen kuolleista! Jos katsot oikein tarkkaan, alemmassa kuvassa on 10 eroavaisuutta. Löydätkö ne kaikki? Voit lopuksi värittää ylemmän kuvan.)

Pääsiäistervehdys eri kielillä

Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi! (Suomi)

Christ is risen! - Truly, He is Risen! (Englanti)

Christus ist auferstanden!- Er ist wahrhaftig auferstanden! (Saksa)

Christus is opgestaan! - Hij is waarlijk opgestaan! (Hollanti)

Kristus er opstanden! - Sandelig Han er Opstanden! (Tanska)

Kristur er upprisinn! Hann er vissulega upprisinn! (Islanti)

Kristus er oppstanden! Han er sannelig oppstanden! (Norja)

Kristus är uppstånden! Sannerligen uppstånden! (Ruotsi)

Christus resurrexit! Resurrexit vere! (Latina)

Cristo è risorto! È veramente risorto! (Italia)

Le Christ est ressuscité! Vraiment Il est ressuscité! (Ranska)

Cristo ressuscitou! Verdadeiramente ressuscitou! (Portugali)

Hristos a înviat! Adevărat a înviat! (Romania)

Cristo ha resucitado! Verdaderamente, ha resucitado! (Espanja)

Christos Voskrese! Voistinu Voskrese! (Kirkkoslaavi)

Kristus vstal zmŕtvych! Skutočne vstal! (Slovakia)

Chrystus Zmartwychwstał! Zaprawdę Zmartwychwstał! (Puola)

Kristus prisikėlė! Tikrai prisikėlė! (Liettua)

Christos Anesti! Aleithos Anesti! (Kreikka)

Hristós diril-Dí! Hakíkatén diril-Dí! (Turkki)

Ua ala hou ´o kristo! Ua ala ´i ´o no ´oia! (Havaji)

Harisutosu fukkatsu! Jitsu ni fukkatsu! (Japani)

Kristo Gesso! Buhar ha sho Nay! (Korea)

Kristo Amefufukka! Kweli Amefufukka! (Swahili)

Jidu fuhuo-le! Ta queshi fuhuo-le! (Mandariinikiina)

Kristus on ülestõusnud! Tõesti on ülestõusnud! (Eesti)

Krisztus feltámadt! Valóban feltámadt! (Unkari)

VÄRITYSKUVA!

Pääsiäismunat

Munat ovat olennainen osa ortodoksista pääsiäisperinnettä. Pääsiäismunaa pidetään uuden elämän symbolina, sekä ylösnousemuksen vertauskuvana. Niillä koristellaan pääsiäisaikana koteja, ikoninurkkauksia ja muita paikkoja. Sellaisia annetaan lahjaksi joko koristeltuina tai vain pelkästään keitettyinä ja värjättyinä. Munien syönnille oli aiemmin käytännöllinenkin syy: niitä säästyi runsaasti paaston aikana. Perimätiedon mukaan Maria Magdaleena antoi punaiseksi värjätyn munan keisari Tiberiukselle kätkössä olevan elämän merkiksi eli ylösnousemususkon osoitukseksi.

Muniin on tapana maalata pääsiäisen iskulauseet: kreikaksi XA ja kirkkoslaaviksi XB, jotka tarkoittavat suomeksi ”Kristus nousi kuolleista”. Tähän munan saaja ja syöjä vastaa ”totisesti nousi!” Tyhjennettyjen munien päälle saatetaan maalata myös kauniita maalauksia ja ikonimaisia kuvia.

Värjättyjä kananmunia on tapana jakaa kirkossa pääsiäisyönpalveluksen päätteeksi. Ne ovat myös oiva tuliainen kyläillessä. Karjalassa kirkkoon varustauduttiin laittamalla taskut täyteen munia ja niitä jaettiin ”kristottaessa”.

Munilla voi myös kilpailla. Munien ”litsaaminen” on ollut suosiossa: munat nakataan yhteen toisiaan vasten ja hävinnyt eli munansa rikkonut antaa omansa voittajalle. Toinen kilpailu jota munilla voi harrastaa, on ”munanvieritys”: voittaja on se, jonka muna vierii pisimmälle.

Munien värjäykseen on olemassa erilaisia tekniikoita, tapoja ja materiaaleja. Kotikonstein munat voi värjätä keittämällä munia mustikoiden, curryn tai sipulinkuorien kanssa.

Pasha

100 g Voita

1 dlSokeria

2 prkMaitorahkaa

2-3 tlVaniljasokeria

3 rklSitruunamehua

3-4 rklSukaattia

3-4 rklMantelirouhetta

2 dlKuohukermaa

1. Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi.

2. Maitorahka, vaniljasokeri, sitruunamehu, sukaatti sekä mantelirouhe lisätään voi-sokeri seokseen.

3. Kuohukerma vatkataan vaahdoksi ja sekoitetaan joukkoon.

Seos jaetaan kasteen suodatinpaperilla vuorattuun kahvinsuodattimeen tai kukkaruukkuun (reikä pohjassa). Ruukut tai suodattimet laitetaan yöksi valumaan jääkaappiin. Aseta valutusastia alle. Seuraavana päivänä kumoa pasha tarjoiluvadille ja koristele esimerkiksi hedelmillä.

Ratkaise seuraavat pääsiäiseen liittyvät salakirjoitukset

alla olevan taulukon avulla.

√ = A

∏ = B

∑ = C

ℓ = D

Ω = E

∫ = F

¥ = G

≈ = H

◊ = I

> = J

* = K

¤ = L

£ = M

¢ = N

¬ = O

« = P

µ = R

¶ = S

¿ = T

º = U

Ð = V

Ø = Y

× = Ä

Þ = Ö

÷ = 1

À = 2

Ħ = 3

Ŀ = 4

ł = 5

Ξ = 6

Δ = 7

Σ = 8

Φ = -

‡ = 0

• = !

1. «√√¶¿¬ *Ω¶¿×× £Ω¤*Ω◊¢ Ŀ‡ «×◊Ð×× >√ Ð◊◊*¬¢

________________________________________________________________________________________________

2. ¶ººµ◊ Ð◊◊**¬ «×׿¿ØØ «×׶◊×◊¶Ω¢ >º≈¤√√¢

________________________________________________

________________________________________________

3.*µ◊¶¿º¶ ¢¬º¶◊ *º¬¤¤Ω◊¶¿√ Φ ¿¬¿◊¶Ω¶¿◊ ¢¬º¶◊ •

________________________________________________

________________________________________________

Auta munkki väripaletin luokse, jotta hän voi maalata pääsiäismunat.